HS: Venäjä aloitti suurimman taisteluvalmiusharjoituksen vuosikymmeniin

Kapiainen

Respected Leader
Tuskin Venäläiset täysin tuossa harjoituksessaan sinänsä onnistuvat - tai siis varmasti joukoilla ja esikunnilla on vaikeuksia Putinin antaman tehtävän täyttämisessä määräajassa. Se ei kuitenkaan mielestäni ole tässä kohtaa sinänsä olennaista onnistuvatko he ja jos onnistuvat niin missä määrin. Olennaista on se, että tahtotila on ilmiselvä ja asioita harjoitellaan sen mukaan. Tästäkin harjoituksesta on heille saatavissa paljon tietoa siitä mitä pitää parantaa, mitä toimintoja on tehostettava ja mikä kenties jo onnistuu - ja siten luodaan edellytyksiä kehittää joukkojen valmiuksia siten että ne pystyvät tosipaikassa asetetut suoritusvaatimukset täyttämään - sehän juuri on yksi tärkeimmistä tämän tyyppisten harjoitusten tavoitteista.
Tosin henk.koht uskon että Venäläiset onnistunevat tässä kohtalaisen hyvin. Heillä kun on jo pitkään ollut korkean valmiuden joukkoja, osa ihan kohtuullisen hyvässäkin toimintavalmiudessa. Tämä on vain yksi askel eteenpäin jo aika pitkään heillä vallinneessa kehityssuunnassa.
Teoriassa 160t miestä kalustoineen muutamassa päivässä siirrettynä valtakunnan alueella tai sen lähialueille toimintavalmiuteen ei ole mikään mahdoton temppu Venäläisille..jos se ei täysin onnistu nyt, tulee se tämänkin harjoituksen oppien myötä olemaan taas askelta lähempänä että se onnistumista.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
scip10 kirjoitti:
Niinsanotun Nato-option avoimena pitäminen saattaa olla taktisesti ihan viisasta. Venäjän on pakko olla kilttiä poikaa, ettei pelottele meitä Natoon. Toisaalta ei sidota itseämme mihinkään.
Toimi tosi hyvin Georgian osalta...
 

Iso-Mursu

Respected Leader
scip10 kirjoitti:
Asevoimia on hankala hetkessä päihittää, olettaen että miehet on aseisiin kutsuttu. Nopeus tuossa on se avaintekijä. Asevelvollisarmeijaa on sekä poliittisesti että ihan fyysisesti vaikea mobilisoida, ja kun käsky lopulta käy, saattaa olla liian myöhäistä. Sitten ollaan kuin Norjassa 1940. Tuo on minusta meidän nykysysteemin suurin haavoittuvuus, joka on sitä pahempi mitä enemmän iskukyky perustuu laadun sijasta lukumäärään.

Niinsanotun Nato-option avoimena pitäminen saattaa olla taktisesti ihan viisasta. Venäjän on pakko olla kilttiä poikaa, ettei pelottele meitä Natoon. Toisaalta ei sidota itseämme mihinkään.
Taas mennään unelmiin ja jos rahaa olisi haaveisiin.

Olen kauan ehdottanut laajempaa sopimussotilas rekrytointia kuin nykyisin.

Asepalveluksen jälkeen olisi mahdollisuus tehdä vuoden työsopimus sopimussotilaaksi.

Sopimussotilaat värvättäisiin seuraaviin paikkoihin.

Jokaiseen valmiusprikaatiin sopimusjääkärikomppania. Näin saataisiin koulutettua kovempi ydin 9 vuodessa kaikkiin jääkäripataljooniin valmareissa.

Ja yksi komppania spolleja Santahaminaan.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Kapiainen kirjoitti:
Tuskin Venäläiset täysin tuossa harjoituksessaan sinänsä onnistuvat - tai siis varmasti joukoilla ja esikunnilla on vaikeuksia Putinin antaman tehtävän täyttämisessä määräajassa. Se ei kuitenkaan mielestäni ole tässä kohtaa sinänsä olennaista onnistuvatko he ja jos onnistuvat niin missä määrin. Olennaista on se, että tahtotila on ilmiselvä ja asioita harjoitellaan sen mukaan. Tästäkin harjoituksesta on heille saatavissa paljon tietoa siitä mitä pitää parantaa, mitä toimintoja on tehostettava ja mikä kenties jo onnistuu - ja siten luodaan edellytyksiä kehittää joukkojen valmiuksia siten että ne pystyvät tosipaikassa asetetut suoritusvaatimukset täyttämään - sehän juuri on yksi tärkeimmistä tämän tyyppisten harjoitusten tavoitteista.
Tosin henk.koht uskon että Venäläiset onnistunevat tässä kohtalaisen hyvin. Heillä kun on jo pitkään ollut korkean valmiuden joukkoja, osa ihan kohtuullisen hyvässäkin toimintavalmiudessa. Tämä on vain yksi askel eteenpäin jo aika pitkään heillä vallinneessa kehityssuunnassa.
Teoriassa 160t miestä kalustoineen muutamassa päivässä siirrettynä valtakunnan alueella tai sen lähialueille toimintavalmiuteen ei ole mikään mahdoton temppu Venäläisille..jos se ei täysin onnistu nyt, tulee se tämänkin harjoituksen oppien myötä olemaan taas askelta lähempänä että se onnistumista.
Samaa itsekkin mietin. En vain oikein osannut sanoiksi pukea.
 

Hejsan

Alokas
BAN
Tämähän oli "oförberedd" harjoitus...eikö se olisi samaa jos Niinistö olisis sanonut "laitta liikennellepanoon kaikki operatiiviset joukot"

Olisi kivaa ja katso kuinka nopeasti suomi saa ne kuntoon( venäjä otti 24h saada 160 000 sotilaita)
 

baikal

Supreme Leader
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ihan selvästihän Venäjä on sen kertonut, että se muodostaa 200-250 tuhannen sotilaan nyrkin, jolle on annettu tietty vaatimustaso saavutettavaksi, löytyy heikäläisten mil.fi.n vertaissivuilta, jopa avoimemmin, kuin mikään meikäläisten sivuilla. En osaa arvioida, mitä on saavutettu tai aiotaan saavuttaa ja saavutetaanko. Yksi viesti lienee selvä: jossain sotaa harjoitellaan tosissaan, toisaalla pääosa kenttäarmeijan reservistä nukutetaan ikiuneen, noin karrikoiden. Kun me laskemme montako valonvahvistinta löytyy jääkärijoukkueesta...tai montako NLAW:ta prikaatista....siihen nähden nämä meidän pohdinnat ovat jos eivät säälittäviä niin ainakin naurettavia.
Jotenkin kyllä ihmetyttää ja epäilyttää Venäjän into varustautua. Noin historiallisesti katsottuna jos sotilaallista suorituskykyä on luotu, niin ennen pitkää sitä on myös haluttu käyttää. Valmiit taisteluyksiköt alkaa poltella kenraalien kartoilla kuin kansaneläke peliongelmaisen kukkarossa. Pelkkä kuivaharjoittelu on pidemmän päälle tylsää.

Mikä tuon nyrkin tarkoitus mahtaa olla? Iskeä pieniä lähiulkomaita kanveesiin? Kaukasuksen tasavaltojen tai 'stanien rähinöiden kukistamiseen riittäisi hitaampikin reaktiokyky.
Jaa-a. Hyviä kysymyksiä, ja minä en osaa vastata ainakaan. Asevoimaa muokataan paremmin vastaamaan niihin uhkiin, joita hahmotetaan. Toisaalta asevoimaa muokataan myös vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita ulkopolitiikka asettaa. Karmeinta on ajatella Venäjää tuhatvuotisena laajentumishaluisena jatkumona, imperialistisena tekijänä, joka pyrkii aina tilaa saadessaan petaamaan itselleen lisää vaikutusvaltaa ja lääniä.

Jos Usa oikein todella vetää mielenkiintonsa "ulos Euroopasta", niin saatamme tuta sen nahoissamme, sanotaan nyt tulevina vuosikymmeninä. Tätä probleemaa on Suomessa tietyissä piireissä haluttu ratkaista jo sen 50 vuotta Nato-liitolla. Toinen näkökulma on sitten se, että halutaan pitää Maa puolustamisen arvoisena mahdollisimman monelle kansalaiselle, maksaa kurantti määrä rahaa turvallisuushyvää jne. Tiedä sitten, mikä on lopultakin SE juttu.

Nyrkin tehtävä on antaa kohteeksi joutuneille asevoimille sellainen tärskönen, että ns. toisen portaan joukot voivat ottaa alueen haltuun ja jotta voidaan asettaa ko. alueelle uusi järjestys ja meininki. Suomen ASEVOIMIA on kertakaikkisen hankala täräyttää lyhyessä ajassa munattomaksi, toinen asia on sitten se, että kohdevaltio pitää sisällään muitakin mainioita kohteita kuin ko. valtion asevoima. Ei käy kateeksi niitä ihmisiä, jotka näitä vastuullisina pähkäilevät.
Asevoimia on hankala hetkessä päihittää, olettaen että miehet on aseisiin kutsuttu. Nopeus tuossa on se avaintekijä. Asevelvollisarmeijaa on sekä poliittisesti että ihan fyysisesti vaikea mobilisoida, ja kun käsky lopulta käy, saattaa olla liian myöhäistä. Sitten ollaan kuin Norjassa 1940. Tuo on minusta meidän nykysysteemin suurin haavoittuvuus, joka on sitä pahempi mitä enemmän iskukyky perustuu laadun sijasta lukumäärään.

Niinsanotun Nato-option avoimena pitäminen saattaa olla taktisesti ihan viisasta. Venäjän on pakko olla kilttiä poikaa, ettei pelottele meitä Natoon. Toisaalta ei sidota itseämme mihinkään.
No sitä Nato-optiota on käytetty ulkopoliittisena korttina jo sen 20 vuotta plus. Jossain kohtaa menee se raja, kun tuota korttia aletaan epäillä bluffiksi, noin niinkuin lähiympäristössä. Tai sitten lähiympäristössä tuon kortin arvo TIEDETÄÄN joksikin ja me foorumilla sitä emme tiedä. Sillä kortilla oli arvonsa sen 20 vuotta, nyt voidaan lähestyä tilannetta, jossa kortin arvo on korkeintaan jotain.

Onhan tässä maailmanmenossa nyt kaikenlaista sellaista uutta, joka panee miettimään, asioita ei mielestäni kannata edes yrittää hahmottaa Kylmän Sodan aikaisin teemoin, menee metsään.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
baikal kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ihan selvästihän Venäjä on sen kertonut, että se muodostaa 200-250 tuhannen sotilaan nyrkin, jolle on annettu tietty vaatimustaso saavutettavaksi, löytyy heikäläisten mil.fi.n vertaissivuilta, jopa avoimemmin, kuin mikään meikäläisten sivuilla. En osaa arvioida, mitä on saavutettu tai aiotaan saavuttaa ja saavutetaanko. Yksi viesti lienee selvä: jossain sotaa harjoitellaan tosissaan, toisaalla pääosa kenttäarmeijan reservistä nukutetaan ikiuneen, noin karrikoiden. Kun me laskemme montako valonvahvistinta löytyy jääkärijoukkueesta...tai montako NLAW:ta prikaatista....siihen nähden nämä meidän pohdinnat ovat jos eivät säälittäviä niin ainakin naurettavia.
Jotenkin kyllä ihmetyttää ja epäilyttää Venäjän into varustautua. Noin historiallisesti katsottuna jos sotilaallista suorituskykyä on luotu, niin ennen pitkää sitä on myös haluttu käyttää. Valmiit taisteluyksiköt alkaa poltella kenraalien kartoilla kuin kansaneläke peliongelmaisen kukkarossa. Pelkkä kuivaharjoittelu on pidemmän päälle tylsää.

Mikä tuon nyrkin tarkoitus mahtaa olla? Iskeä pieniä lähiulkomaita kanveesiin? Kaukasuksen tasavaltojen tai 'stanien rähinöiden kukistamiseen riittäisi hitaampikin reaktiokyky.
Jaa-a. Hyviä kysymyksiä, ja minä en osaa vastata ainakaan. Asevoimaa muokataan paremmin vastaamaan niihin uhkiin, joita hahmotetaan. Toisaalta asevoimaa muokataan myös vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita ulkopolitiikka asettaa. Karmeinta on ajatella Venäjää tuhatvuotisena laajentumishaluisena jatkumona, imperialistisena tekijänä, joka pyrkii aina tilaa saadessaan petaamaan itselleen lisää vaikutusvaltaa ja lääniä.

Jos Usa oikein todella vetää mielenkiintonsa "ulos Euroopasta", niin saatamme tuta sen nahoissamme, sanotaan nyt tulevina vuosikymmeninä. Tätä probleemaa on Suomessa tietyissä piireissä haluttu ratkaista jo sen 50 vuotta Nato-liitolla. Toinen näkökulma on sitten se, että halutaan pitää Maa puolustamisen arvoisena mahdollisimman monelle kansalaiselle, maksaa kurantti määrä rahaa turvallisuushyvää jne. Tiedä sitten, mikä on lopultakin SE juttu.

Nyrkin tehtävä on antaa kohteeksi joutuneille asevoimille sellainen tärskönen, että ns. toisen portaan joukot voivat ottaa alueen haltuun ja jotta voidaan asettaa ko. alueelle uusi järjestys ja meininki. Suomen ASEVOIMIA on kertakaikkisen hankala täräyttää lyhyessä ajassa munattomaksi, toinen asia on sitten se, että kohdevaltio pitää sisällään muitakin mainioita kohteita kuin ko. valtion asevoima. Ei käy kateeksi niitä ihmisiä, jotka näitä vastuullisina pähkäilevät.
Asevoimia on hankala hetkessä päihittää, olettaen että miehet on aseisiin kutsuttu. Nopeus tuossa on se avaintekijä. Asevelvollisarmeijaa on sekä poliittisesti että ihan fyysisesti vaikea mobilisoida, ja kun käsky lopulta käy, saattaa olla liian myöhäistä. Sitten ollaan kuin Norjassa 1940. Tuo on minusta meidän nykysysteemin suurin haavoittuvuus, joka on sitä pahempi mitä enemmän iskukyky perustuu laadun sijasta lukumäärään.

Niinsanotun Nato-option avoimena pitäminen saattaa olla taktisesti ihan viisasta. Venäjän on pakko olla kilttiä poikaa, ettei pelottele meitä Natoon. Toisaalta ei sidota itseämme mihinkään.
No sitä Nato-optiota on käytetty ulkopoliittisena korttina jo sen 20 vuotta plus. Jossain kohtaa menee se raja, kun tuota korttia aletaan epäillä bluffiksi, noin niinkuin lähiympäristössä. Tai sitten lähiympäristössä tuon kortin arvo TIEDETÄÄN joksikin ja me foorumilla sitä emme tiedä. Sillä kortilla oli arvonsa sen 20 vuotta, nyt voidaan lähestyä tilannetta, jossa kortin arvo on korkeintaan jotain.

Onhan tässä maailmanmenossa nyt kaikenlaista sellaista uutta, joka panee miettimään, asioita ei mielestäni kannata edes yrittää hahmottaa Kylmän Sodan aikaisin teemoin, menee metsään.
Suomen puolustuspolitiikka on jämähtänyt jotenkin kylmän sodan loppumiseen. Sen jälkeen on lähdetty Afganistaniin, mutta se on ollut sitten siinä.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Iso-Mursu kirjoitti:
Suomen puolustuspolitiikka on jämähtänyt jotenkin kylmän sodan loppumiseen. Sen jälkeen on lähdetty Afganistaniin, mutta se on ollut sitten siinä.
Minun nähdäkseni puolustuspolitiikassa on nähty hyvinkin suuri muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sitä ei vaan julkisesti myönnetä.
 

scip10

Kenraali
baikal kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ihan selvästihän Venäjä on sen kertonut, että se muodostaa 200-250 tuhannen sotilaan nyrkin, jolle on annettu tietty vaatimustaso saavutettavaksi, löytyy heikäläisten mil.fi.n vertaissivuilta, jopa avoimemmin, kuin mikään meikäläisten sivuilla. En osaa arvioida, mitä on saavutettu tai aiotaan saavuttaa ja saavutetaanko. Yksi viesti lienee selvä: jossain sotaa harjoitellaan tosissaan, toisaalla pääosa kenttäarmeijan reservistä nukutetaan ikiuneen, noin karrikoiden. Kun me laskemme montako valonvahvistinta löytyy jääkärijoukkueesta...tai montako NLAW:ta prikaatista....siihen nähden nämä meidän pohdinnat ovat jos eivät säälittäviä niin ainakin naurettavia.
Jotenkin kyllä ihmetyttää ja epäilyttää Venäjän into varustautua. Noin historiallisesti katsottuna jos sotilaallista suorituskykyä on luotu, niin ennen pitkää sitä on myös haluttu käyttää. Valmiit taisteluyksiköt alkaa poltella kenraalien kartoilla kuin kansaneläke peliongelmaisen kukkarossa. Pelkkä kuivaharjoittelu on pidemmän päälle tylsää.

Mikä tuon nyrkin tarkoitus mahtaa olla? Iskeä pieniä lähiulkomaita kanveesiin? Kaukasuksen tasavaltojen tai 'stanien rähinöiden kukistamiseen riittäisi hitaampikin reaktiokyky.
Jaa-a. Hyviä kysymyksiä, ja minä en osaa vastata ainakaan. Asevoimaa muokataan paremmin vastaamaan niihin uhkiin, joita hahmotetaan. Toisaalta asevoimaa muokataan myös vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita ulkopolitiikka asettaa. Karmeinta on ajatella Venäjää tuhatvuotisena laajentumishaluisena jatkumona, imperialistisena tekijänä, joka pyrkii aina tilaa saadessaan petaamaan itselleen lisää vaikutusvaltaa ja lääniä.

Jos Usa oikein todella vetää mielenkiintonsa "ulos Euroopasta", niin saatamme tuta sen nahoissamme, sanotaan nyt tulevina vuosikymmeninä. Tätä probleemaa on Suomessa tietyissä piireissä haluttu ratkaista jo sen 50 vuotta Nato-liitolla. Toinen näkökulma on sitten se, että halutaan pitää Maa puolustamisen arvoisena mahdollisimman monelle kansalaiselle, maksaa kurantti määrä rahaa turvallisuushyvää jne. Tiedä sitten, mikä on lopultakin SE juttu.

Nyrkin tehtävä on antaa kohteeksi joutuneille asevoimille sellainen tärskönen, että ns. toisen portaan joukot voivat ottaa alueen haltuun ja jotta voidaan asettaa ko. alueelle uusi järjestys ja meininki. Suomen ASEVOIMIA on kertakaikkisen hankala täräyttää lyhyessä ajassa munattomaksi, toinen asia on sitten se, että kohdevaltio pitää sisällään muitakin mainioita kohteita kuin ko. valtion asevoima. Ei käy kateeksi niitä ihmisiä, jotka näitä vastuullisina pähkäilevät.
Asevoimia on hankala hetkessä päihittää, olettaen että miehet on aseisiin kutsuttu. Nopeus tuossa on se avaintekijä. Asevelvollisarmeijaa on sekä poliittisesti että ihan fyysisesti vaikea mobilisoida, ja kun käsky lopulta käy, saattaa olla liian myöhäistä. Sitten ollaan kuin Norjassa 1940. Tuo on minusta meidän nykysysteemin suurin haavoittuvuus, joka on sitä pahempi mitä enemmän iskukyky perustuu laadun sijasta lukumäärään.

Niinsanotun Nato-option avoimena pitäminen saattaa olla taktisesti ihan viisasta. Venäjän on pakko olla kilttiä poikaa, ettei pelottele meitä Natoon. Toisaalta ei sidota itseämme mihinkään.
No sitä Nato-optiota on käytetty ulkopoliittisena korttina jo sen 20 vuotta plus. Jossain kohtaa menee se raja, kun tuota korttia aletaan epäillä bluffiksi, noin niinkuin lähiympäristössä. Tai sitten lähiympäristössä tuon kortin arvo TIEDETÄÄN joksikin ja me foorumilla sitä emme tiedä. Sillä kortilla oli arvonsa sen 20 vuotta, nyt voidaan lähestyä tilannetta, jossa kortin arvo on korkeintaan jotain.

Onhan tässä maailmanmenossa nyt kaikenlaista sellaista uutta, joka panee miettimään, asioita ei mielestäni kannata edes yrittää hahmottaa Kylmän Sodan aikaisin teemoin, menee metsään.
Ei kai se nato-kortti mikään bluffi ole, vaan todellinen vaihtoehto.

Georgiaan meitä ei kannata verrata, niin paljon on mailla eroja.

Joka tapauksessa Venäjän into varustautua on huolestuttavaa. Jollain lailla siihen tulisi meilläkin varautua, tehdään naton suhteen mitä tahansa.
 

scip10

Kenraali
JOKO kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Suomen puolustuspolitiikka on jämähtänyt jotenkin kylmän sodan loppumiseen. Sen jälkeen on lähdetty Afganistaniin, mutta se on ollut sitten siinä.
Minun nähdäkseni puolustuspolitiikassa on nähty hyvinkin suuri muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sitä ei vaan julkisesti myönnetä.
Niin on, varmaan suurempi muutos kuin edeltävinä 50:nä vuotena yhteensä. Ensinnäkin on tehty radikaali leikkaus SA-joukkojen määrään, jota tukee käytännössä jo tapahtunut siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen ja varuskuntien lakkautus. Lisäksi on jo tilattu rajojen ulkopuolelle yltävä ilmasta-maahan kyky. Taistelutapaa ollaan uudistamassa liikkuvammaksi ja tulivoimaisemmaksi.

Onko tämä vain yleistä modernisointia, vai valmistaudutaanko tässä torjumaan tuollaista suurta nopean toiminnan joukkoa joka nyt Siperiassa harjoittelee...?
 

baikal

Supreme Leader
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
Jotenkin kyllä ihmetyttää ja epäilyttää Venäjän into varustautua. Noin historiallisesti katsottuna jos sotilaallista suorituskykyä on luotu, niin ennen pitkää sitä on myös haluttu käyttää. Valmiit taisteluyksiköt alkaa poltella kenraalien kartoilla kuin kansaneläke peliongelmaisen kukkarossa. Pelkkä kuivaharjoittelu on pidemmän päälle tylsää.

Mikä tuon nyrkin tarkoitus mahtaa olla? Iskeä pieniä lähiulkomaita kanveesiin? Kaukasuksen tasavaltojen tai 'stanien rähinöiden kukistamiseen riittäisi hitaampikin reaktiokyky.
Jaa-a. Hyviä kysymyksiä, ja minä en osaa vastata ainakaan. Asevoimaa muokataan paremmin vastaamaan niihin uhkiin, joita hahmotetaan. Toisaalta asevoimaa muokataan myös vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita ulkopolitiikka asettaa. Karmeinta on ajatella Venäjää tuhatvuotisena laajentumishaluisena jatkumona, imperialistisena tekijänä, joka pyrkii aina tilaa saadessaan petaamaan itselleen lisää vaikutusvaltaa ja lääniä.

Jos Usa oikein todella vetää mielenkiintonsa "ulos Euroopasta", niin saatamme tuta sen nahoissamme, sanotaan nyt tulevina vuosikymmeninä. Tätä probleemaa on Suomessa tietyissä piireissä haluttu ratkaista jo sen 50 vuotta Nato-liitolla. Toinen näkökulma on sitten se, että halutaan pitää Maa puolustamisen arvoisena mahdollisimman monelle kansalaiselle, maksaa kurantti määrä rahaa turvallisuushyvää jne. Tiedä sitten, mikä on lopultakin SE juttu.

Nyrkin tehtävä on antaa kohteeksi joutuneille asevoimille sellainen tärskönen, että ns. toisen portaan joukot voivat ottaa alueen haltuun ja jotta voidaan asettaa ko. alueelle uusi järjestys ja meininki. Suomen ASEVOIMIA on kertakaikkisen hankala täräyttää lyhyessä ajassa munattomaksi, toinen asia on sitten se, että kohdevaltio pitää sisällään muitakin mainioita kohteita kuin ko. valtion asevoima. Ei käy kateeksi niitä ihmisiä, jotka näitä vastuullisina pähkäilevät.
Asevoimia on hankala hetkessä päihittää, olettaen että miehet on aseisiin kutsuttu. Nopeus tuossa on se avaintekijä. Asevelvollisarmeijaa on sekä poliittisesti että ihan fyysisesti vaikea mobilisoida, ja kun käsky lopulta käy, saattaa olla liian myöhäistä. Sitten ollaan kuin Norjassa 1940. Tuo on minusta meidän nykysysteemin suurin haavoittuvuus, joka on sitä pahempi mitä enemmän iskukyky perustuu laadun sijasta lukumäärään.

Niinsanotun Nato-option avoimena pitäminen saattaa olla taktisesti ihan viisasta. Venäjän on pakko olla kilttiä poikaa, ettei pelottele meitä Natoon. Toisaalta ei sidota itseämme mihinkään.
No sitä Nato-optiota on käytetty ulkopoliittisena korttina jo sen 20 vuotta plus. Jossain kohtaa menee se raja, kun tuota korttia aletaan epäillä bluffiksi, noin niinkuin lähiympäristössä. Tai sitten lähiympäristössä tuon kortin arvo TIEDETÄÄN joksikin ja me foorumilla sitä emme tiedä. Sillä kortilla oli arvonsa sen 20 vuotta, nyt voidaan lähestyä tilannetta, jossa kortin arvo on korkeintaan jotain.

Onhan tässä maailmanmenossa nyt kaikenlaista sellaista uutta, joka panee miettimään, asioita ei mielestäni kannata edes yrittää hahmottaa Kylmän Sodan aikaisin teemoin, menee metsään.
Ei kai se nato-kortti mikään bluffi ole, vaan todellinen vaihtoehto.

Georgiaan meitä ei kannata verrata, niin paljon on mailla eroja.

Joka tapauksessa Venäjän into varustautua on huolestuttavaa. Jollain lailla siihen tulisi meilläkin varautua, tehdään naton suhteen mitä tahansa.
Tähän voin sanoa, että toivon totisesti, että Nato-kortti on edelleen kuranttia tavaraa. Pahoin vain pelkään, että kyinen on sekin kaski kynnettäväksi, vaikka sitä kynnettäisiin Nato-yhteensopivin ja vaskisin auroin. Toivottavasti olen väärässä, mutta pahoin pelkään, että maailmankirjat eivät ole samat kuin vuonna - 94 anno domini.

En usko, että doktriinien kehitys Venäjällä on olankohautuksella Suomessa ohitettu, kyllä se on varmasti otettu huomioon. Pelkään vain, että reagointi laahaa jäljessä ja se tulee rajaamaan merkittävästi toimintamahdollisuuksia. Mutta näin se on aina ollut, kun pienempi yrittää reagoida isompansa temppuihin.

Tulivoimaa on kasvatettu todella merkittävästi Suomessa, se on totta, mutta vain osin sittenkin. Emme mitenkään kykene kilpailemaan alueellisen sotilaallisen suurvallan kanssa tulivoima-sektorilla, kyllä vahvuuksia on etsittävä lujasti muin keinoin(kin). Tai sitten kilpasilla käy nirkoisesti.

Tulivoimavertailu on kuranttia vain siten, että lähtökohtana ei ole SE meidän oma tasomme vaikkapa vuonna 1992......2013, vaan sitä on verrattava "siihen toiseen" ja sen tulivoimaan ja toimintakykyihin. Karrikoiden vaikka näin: minä heitän käpyjä tänään ja kahden kymmenen vuoden kuluttua ammun ritsalla rautakuulia. Ja toisella oli jo käpykaudella ritsa rautakuulin ja tänään sillä on katapultti ja sirkulaariohjus. Mun tulivoimani on kasvanut kovaa, mutta en edelleenkään "ole ase kourassa mahtava". Ei, käsitykseni on, että sitkeä vastarinta ja puolustustaistelu on koottava muista elementeistä ja siihen suuntaan puolustusjuna kulkeekin. Viime kädessä suomalaiset iha ite vastaavat siitä, että Naapureissa uskotaan siihen, että suomipoika aikoo otella, jos niikseen tulee. Ei sitä lopultakaan tee pv eikä edes Päivi Räsänen tai Stubb vaan tavissuomalainen asenteineen ja motivaatioineen.
 

Hejsan

Alokas
BAN
Tullee se olla mielenkiinostava ja katso kuinka monta sotilaita on mukana ZAPAD-13 mikä alkaa syksyllä....
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Mikä olikaan tapa taistella moista massa-armeijaa vastaan??

MITÄ SE EI OLE:

Olematon kyky ilmavoimien toimia ilmasta maahan!
Pieni high-tech "ammatti-armeija"
Hidas armeijan mobilisointi- ja valtiovallan reagointikyky
Tykistön alas-ajo
Miina-aseen tuhoaminen

Massaa vastaan taistellaan massalla tai sitten "tuomiopäivän" aseilla (malli Israel)
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
baikal kirjoitti:
En usko, että doktriinien kehitys Venäjällä on olankohautuksella Suomessa ohitettu, kyllä se on varmasti otettu huomioon. Pelkään vain, että reagointi laahaa jäljessä ja se tulee rajaamaan merkittävästi toimintamahdollisuuksia. Mutta näin se on aina ollut, kun pienempi yrittää reagoida isompansa temppuihin.

30-luvulla vastaava kehitys ohitettiin olankohautuksella, vaikka asiasta piti melu moni nimekäs henkilö aina Mannerheimiä myöden. Kova oli poliittisen eliitin usko silloinkin ikuiseen rauhaan ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Tällä hetkellä ei tunnu löytyvän nimekästä henkilöä hälytyskelloa soittamaan. Syytä olisi, kun Venäjä on kovalla vauhdilla muokkaamassa asevoimia toimivaksi ulkopolitiikan työkaluksi. Eliitti hymistelee ikuista rauhaa ja kulisseissa uskotaan Naton pyyteettömään apuun. Todellisuudessa Nato saattaa osoittautua Kansainliiton veroiseksi keskustelukerhoksi.
 

Hejsan

Alokas
BAN
Suurimmat harjoitukset
http://cornucopia.cornubot.se/2013/07/varldens-storsta-militarovningar.html

1. Dnepr, 200 000 sotilasta, NL 1967
2. Beredskapsövning, 160 000 sotilasta, Venäjä 2013
3. Zapad 1981, 100 000 - 150 000 sotilasta, NL 1981
4. Reforger, 125 000 sotilasta, Länsisaksa/NATO 1988
ja sitten USA:lla oli vuonna 1941 Lousiana manouver joka oli 400 000 sotilaita
http://en.wikipedia.org/wiki/Louisiana_Maneuvers
 

Kapiainen

Respected Leader
scip10 kirjoitti:
Niin on, varmaan suurempi muutos kuin edeltävinä 50:nä vuotena yhteensä. Ensinnäkin on tehty radikaali leikkaus SA-joukkojen määrään, jota tukee käytännössä jo tapahtunut siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen ja varuskuntien lakkautus. Lisäksi on jo tilattu rajojen ulkopuolelle yltävä ilmasta-maahan kyky. Taistelutapaa ollaan uudistamassa liikkuvammaksi ja tulivoimaisemmaksi.

Onko tämä vain yleistä modernisointia, vai valmistaudutaanko tässä torjumaan tuollaista suurta nopean toiminnan joukkoa joka nyt Siperiassa harjoittelee...?
Valmistaudutaan torjumaan tietyllä joukkorakenteella, kalustolla ja taktiikalla/taistelutekniikalla toimivia joukkoja - sillä ei sinänsä ole merkitystä kuinka nopeasti ne joukot perustetaan ja siirretään toiminta-alueelle.

Melkeinpä väittäisin, että oikeastaan mikä tahansa Venäjän lähialueen valtio olisi ongelmissa tuollaisen parissa vrk:ssa perustettavan ja toiminta-alueelle siirrettävän, lähes 200t miehen joukon kanssa..JOS se sinne toiminta-alueelle onnistutaan toimittamaan yllättäen tyyliin Putinilta käsky perjantaina - joukot maanantaina toimintavalmiina alueellaan..
Tuon kokoinen, hyvin varustettu ja koulutettu joukko, joka saadaan parissa vrk:ssa toimintavalmiiksi ja toiminta-alueelle on nykymaailmassa melkoisen kova nyrkki ihan kenen tahansa otsaan lyötynä.

Se pitää kuitenkin aina muistaa, että sota syttyy äärimmäisen harvoin tosiasiallisesti yllättäen - mutta teoriassa se kuitenkin siis olisi mahdollista JOS tuo noin 200t miestä oikeasti saadaan toimimaan tuolla nopeudella.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
scip10 kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Suomen puolustuspolitiikka on jämähtänyt jotenkin kylmän sodan loppumiseen. Sen jälkeen on lähdetty Afganistaniin, mutta se on ollut sitten siinä.
Minun nähdäkseni puolustuspolitiikassa on nähty hyvinkin suuri muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sitä ei vaan julkisesti myönnetä.
Niin on, varmaan suurempi muutos kuin edeltävinä 50:nä vuotena yhteensä. Ensinnäkin on tehty radikaali leikkaus SA-joukkojen määrään, jota tukee käytännössä jo tapahtunut siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen ja varuskuntien lakkautus. Lisäksi on jo tilattu rajojen ulkopuolelle yltävä ilmasta-maahan kyky. Taistelutapaa ollaan uudistamassa liikkuvammaksi ja tulivoimaisemmaksi.

Onko tämä vain yleistä modernisointia, vai valmistaudutaanko tässä torjumaan tuollaista suurta nopean toiminnan joukkoa joka nyt Siperiassa harjoittelee...?
Suomen nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä puolustuspolitiikasta ja ajatuksien muuttamisesta on hankala puhua.

Toisaalta jos muutetaan niin kansa huutaa että valmistellaan Natoon menoa ja jos ei muuteta niin Puolustusvoimat ovat vanhentunut laitos.

Kovimmat asiantuntijat ovat hevosmiehet 60- 70-luvuilta joiden tietämyksen mukaan mikään ei ole intissä muuttunut sitten viimeiseen 50-vuoteen.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Kapiainen kirjoitti:
Valmistaudutaan torjumaan tietyllä joukkorakenteella, kalustolla ja taktiikalla/taistelutekniikalla toimivia joukkoja - sillä ei sinänsä ole merkitystä kuinka nopeasti ne joukot perustetaan ja siirretään toiminta-alueelle.

Melkeinpä väittäisin, että oikeastaan mikä tahansa Venäjän lähialueen valtio olisi ongelmissa tuollaisen parissa vrk:ssa perustettavan ja toiminta-alueelle siirrettävän, lähes 200t miehen joukon kanssa..JOS se sinne toiminta-alueelle onnistutaan toimittamaan yllättäen tyyliin Putinilta käsky perjantaina - joukot maanantaina toimintavalmiina alueellaan..
Tuon kokoinen, hyvin varustettu ja koulutettu joukko, joka saadaan parissa vrk:ssa toimintavalmiiksi ja toiminta-alueelle on nykymaailmassa melkoisen kova nyrkki ihan kenen tahansa otsaan lyötynä.

Se pitää kuitenkin aina muistaa, että sota syttyy äärimmäisen harvoin tosiasiallisesti yllättäen - mutta teoriassa se kuitenkin siis olisi mahdollista JOS tuo noin 200t miestä oikeasti saadaan toimimaan tuolla nopeudella.
Poliittisesti epäkorrekteja ideoita sarjassamme

Liikekannallepano kertausharjoitus mallia keskivaikea. Kutsutaan alueellinen taisteluosasto kokonaisuudessaan palvelukseen, jaetaan vermeet, tehdään sotavalmiustarkastus, siirrytään ns. toiminta-alueelle ja sen jälkeen kotiutus. 2 vrk kertausta perustaistelijoille.
 

Kapiainen

Respected Leader
Iso-Mursu kirjoitti:
Liikekannallepano kertausharjoitus mallia keskivaikea. Kutsutaan alueellinen taisteluosasto kokonaisuudessaan palvelukseen, jaetaan vermeet, tehdään sotavalmiustarkastus, siirrytään ns. toiminta-alueelle ja sen jälkeen kotiutus. 2 vrk kertausta perustaistelijoille.
Joukon saaminen varusteisiin ei minusta olisi kovinkaan kummoinen ongelma - henkilöstön saaminen hyvin nopeasti riviin sensijaan on varmasti ongelma - muutamassa vrk:ssa tuskin edes tavoitetaan isoa osaa henkilöstöstä, saati saadaan heitä saapumaan käskettyyn paikkaan.
Tosin pitää muistaa sekin, että tuo Venäläisten käsky + 2vrk on niin kova vaatimus, ettei siihen uskoakseni pysty mikään länsimainen ammattiarmeijakaan. Yleisestiottaenhan länsimaisten ammattiarmeijoiden nopeantoiminnan- tai korkean valmiuden joukot on ajateltu saatavan liikkeelle 5-10vrk ajassa vähän joukosta, tehtävästä ja toiminta-alueesta riippuen.
Tuollainen käsky+2vrk onnistuminen edellyttää kyllä sitä että kalusto on käytännössä täysin valmiina ja henkilöstö rivissä kun käsky tulee - jo senkin takia että joukkojen siirto toiminta-alueelle ja siellä ryhmittyminen jonkinmoiseen taistelujärjestykseen vie kummasti aikaa sekin...joka siis mielestäni tarkoittaa sitä että kun käsky tulee, pitää toimintojen alkaa lähes välittömästi. Silloinkin pitää esim operaatiokäskyt ja tehtävät alajohtoportaille olla jo sisällä operaatioalueen toimia varten.

Tuollainen noin 200t miestä on kuitenkin hiton iso joukko jo siihen että se saadaan toiminta-alueella jonkinlaisen alkuryhmitykseen itse toimintaa varten. Hyökkäyksen lähtäasetelmiin se on helpompi saada - puolustustehtävään jo huomattavasti vaikeampi noissa aikaraameissa.

Siksi tuo Venäläisten käsky + 2vrk on todella kova vaatimus - muttei varmastikaan ihan mahdoton - varsinkin jos joukot on käskyn tullessa "herkistelty" valmiiksi, kuten kovassa tilanteessa varmasti olisi. Silloinha kaikki valmistelut on tehty ja käskyt sisällä ja joukko vain odottaa käskyä aloittaa toiminta. Silloin riittää vaikka samanlainen käsky kuin mitä eräs Suomalainen Divisioona sai 1941 kesällä kun komentajan hyökkäyskäsky oli kaikessa lyhykäisyydessään: "No nyt pojat"
 

scip10

Kenraali
Iso-Mursu kirjoitti:
scip10 kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Suomen puolustuspolitiikka on jämähtänyt jotenkin kylmän sodan loppumiseen. Sen jälkeen on lähdetty Afganistaniin, mutta se on ollut sitten siinä.
Minun nähdäkseni puolustuspolitiikassa on nähty hyvinkin suuri muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sitä ei vaan julkisesti myönnetä.
Niin on, varmaan suurempi muutos kuin edeltävinä 50:nä vuotena yhteensä. Ensinnäkin on tehty radikaali leikkaus SA-joukkojen määrään, jota tukee käytännössä jo tapahtunut siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen ja varuskuntien lakkautus. Lisäksi on jo tilattu rajojen ulkopuolelle yltävä ilmasta-maahan kyky. Taistelutapaa ollaan uudistamassa liikkuvammaksi ja tulivoimaisemmaksi.

Onko tämä vain yleistä modernisointia, vai valmistaudutaanko tässä torjumaan tuollaista suurta nopean toiminnan joukkoa joka nyt Siperiassa harjoittelee...?
Suomen nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä puolustuspolitiikasta ja ajatuksien muuttamisesta on hankala puhua.

Toisaalta jos muutetaan niin kansa huutaa että valmistellaan Natoon menoa ja jos ei muuteta niin Puolustusvoimat ovat vanhentunut laitos.

Kovimmat asiantuntijat ovat hevosmiehet 60- 70-luvuilta joiden tietämyksen mukaan mikään ei ole intissä muuttunut sitten viimeiseen 50-vuoteen.
Jos tarkoitit tuolla minua, niin meni vähän ohi maalin. 60-lukuun olen tutustunut historiankirjoista, 70-luvun lopulla vietin aikani lähinnä hiekkalaatikolla :)

Intissä varmasti on tapahtunut muutoksia, mutta aikavälillä 1950-2000 on puolustuspolitiikan iso kuva pysynyt pitkälti muuttumattomana. Liittoutumattomuus, asehankinnat eri ilmansuunnista, suuren reservin asevelvollisarmeija, aluepuolustus, kaikki kv-toiminta YK:n alla, jne jne.

90-luvulla alkoi näkyä jonkinlainen siirtymä länteen, mutta edelleen puolustus perustui suureen massa-armeijaan jota vielä vahvistettiin itäsaksalaisilla aseilla.
 
Top