Paine on kova ja putkiston tekeminen aika kallis proggis.Periaatteessa ajatus on vastaava mutta näissä kiinteissä systeemeissä on paine monikertainen verrattuna esim sammutus auton paineisiin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Paine on kova ja putkiston tekeminen aika kallis proggis.Periaatteessa ajatus on vastaava mutta näissä kiinteissä systeemeissä on paine monikertainen verrattuna esim sammutus auton paineisiin.
Juu näin on mutta selkeästi pienempi putkiston koko tasoittaa kustannus eroja.Paine on kova ja putkiston tekeminen aika kallis proggis.
Tuossa on video:Onko se samanlainen mekanismi mikä on ollut letkuissa jo pari vuosikymmentä? Muistan nuorena VPKssa kun harjoiteltiin miten huone sammui hetkessä sillä sumulla.
Et sä kyllä edes yritä tuhota bunkkeria ilmaräjähdyksellä. Se on aina maaräjähdys tai maanpinnan penetroiva taistelukärki.Tiedän kyllä siiloja, jotka kestää baruskien tymäkimmätkin iskut, mutta onko elämää enää iskujen jälkeen, se on eri juttu. Mutta osa siiloista kestää jopa muutaman metrin päähän suuaukosta tulevan osuman. Tosin ei ydin iskua kohdenneta maan alle, vaan n. 300-1000 m maanpinnan yläpuolella, silloin tuho on täydellistä ihmisen selvitä.
No tietenkin ryssä pommittaa punaista ristiä, aina se on tehnyt sitä. Mutta asejärjestelmät ja -varikot ovat ensimmäisiä kohteita, koska niillä voidaan ampua takaisin.Eiköhän siinä vieressä yliopistolla tai yliopistosairaalassa maan pinnalla hirvittäisi vähän enemmän. Ne tuntuvat olevan nykyisissä maaliluetteloissa kun Ukrainaan katsoo.
Dippidai, jooo, justiinsa semmoistahan mä sanoinkin... Mutta majurilla on vaan asiaa..Et sä kyllä edes yritä tuhota bunkkeria ilmaräjähdyksellä. Se on
Niin siis oliko sulla edes tarkoitus tuhota sitä bunkkeria vai mitä? 300-1 000m on ilmaräjähdys. Kovennettuihin kohteisiin ei käytetä sitä. Olemmeko samalla linjalla?Dippidai, jooo, justiinsa semmoistahan mä sanoinkin...
Voi haist ny. Mitä tuolla nyt on tekemistä tämän asian kanssa?Mutta majurilla on vaan asiaa..
Niin, kuten sanoin, että kestää mällätä kovamokilla, MUTTA yleensä apommia tarjoillaan ilmasta, koska se workkii vaan parhaiten sieltä elämälle.Niin siis oliko sulla edes tarkoitus tuhota sitä bunkkeria vai mitä? 300-1 000m on ilmaräjähdys. Kovennettuihin kohteisiin ei käytetä sitä. Olemmeko samalla linjalla?
Voi haist ny. Mitä tuolla nyt on tekemistä tämän asian kanssa?
Tämä.
Me tehtiin neljä sairaalaa kallioon u-maassa. Ainoa keino suojata ryssältä.
Meillä tukisi olla vähintään kolme luolasairaalaa etelässä. Yksi pohjoisessa.
Samoin tulisi kunnittain tehdä turvaluolat kaikelle sähkö/vesi-infralle ja päättämiselle ja kouluille
Oulun alueellaan se on mahdotonta, muttei muualla.
Miten Oulussa kaivat maahan asema systeemejä, kun kallio on n. 75-120 m syvällä koko kylän alueella. Eikä noita saa missään tapauksessa tehdä kaupunkialueelle, koska vetää puoleensa ohjusiskuja. Kuivaniemeen kallioon reikä, tunnelissa Iihin josta taas Haukiputaalla ylös.... Etelässä puolestaan Mäntsälään tunneli ratapiha ja kaikki kontti materiaali ajetaan vaan satamista heti pois, ettei tule ohjusiskuja.. tunnelit aina n. 80 metrin syvyyteen.
Tällaisia, tuttuja projekteja, tulee julki enemmän ja enemmän... Ukrainassa. Meillä pitäisi varautua nimenomaan tähän tyyliin.. koulut, sairaalat, hallintoa, varastotiloja, polttoaineiden jako keskukset....Siinä esimerkkiä Zaporizzan maanalaisten koulujen rakentamisesta.
Kallioon louhittava kohde on noin 1,2-2 kertaa kalliimpaa, kuin maan päälle rakentaminen. Suomessa ongelmaa lisää dissousvyöhyke peruskalliossa, eli paikoin vaikeaa ja semivaikeaa poraamista, räjäytys värähdysaalto liikkuu herkästi, eikä absorboidu täysin etäisyyden neliöön räjähdys pisteestä.Asiantuntija: Tähän Venäjän julmaan toimintatapaan valmistauduttava Suomessakin
Sotilaslääketieteen asiantuntijan mukaan Venäjän sairaaloihin ja ambulansseihin tekemien järjestelmällisten iskujen takia Suomessakin pitää varautua tekemään muutoksia niiden suojaamiseen.www.iltalehti.fi
Mitä tuollainen luolasairaala kustantaisi? Hälytyskellot kyllä soivat monessakin paikassa kun muotiin tulivat kaupunkien keskustaan sijoitetut tornisairaalat. 2025 aloittavat uudet nykyisten yliopistosairaaloiden ympärille muodostuvat yhteistoiminta-alueet. Niille pitäisi uudessa lainsäädännössä sälyttää vastuuta valmiudesta ja varautumisesta. Osin uusi laki on ihan diipadaapaa ja paperivarautumista mutta jotain sentään tehdään: https://stm.fi/hyvinvointialueiden-valmius-ja-varautuminen
Muistelen jotain sen suuntaista, että aniitin pitäisi koskea toisiaan ettei vain lennä räjähtämättömänä jotkut pötköt hiivattiin. Pohjalle dynya, päälle en ole varma pitikö myös. Mutta yleisemmin joo harkitummin ja huolella ettei käy vastaavaa virhettä enää.pannaan pikkuisen rivakammasti anoa reikään ja sytytys aina triplana. Ei käy SRV.t...
Hyvä juttu kirjoitettu.Kauppalehdessä oli viikolla juttu Suomen huoltovarmuusdatan luolasta.
Juurikin noin, ano pitäisi aina tuukata tiukkaan ja pohjalle tupla lähtotälli, keskelle yksi joka myös detonoidaan samalla hetkellä, kuin ne kaksi pohjimmaista. Voi kyllä aiheuttaa sopivan kovassa kalliossa roiskeita ympäristöön, mutta luolassa ollaan aika turvassa isommiltakin roiskuilta.Muistelen jotain sen suuntaista, että aniitin pitäisi koskea toisiaan ettei vain lennä räjähtämättömänä jotkut pötköt hiivattiin. Pohjalle dynya, päälle en ole varma pitikö myös. Mutta yleisemmin joo harkitummin ja huolella ettei käy vastaavaa virhettä enää.
Tuota oon miettinyt, kun maanteillä korjataan siltarumpuja, niin usein rummun viereen tehdään tilapäinen silta. Voisko olla ajatusta että noissa tapauksissa käytettäs puolustusvoimia apuna, niin, että pioneerit kävis pistämäsä tuollaisen kenttäsilta M25 (tai vastaavan) paikoilleen pientä korvausta vastyaan. Saisivat pioneerit harjoitusta ja olis puolustusvoimien siltarakenteille köyttöä jolloin niitä voisi olla enemmän varastossa.Ei ihan huoltovarmuutta, mutta varautumista kuitenkin.