Huoltovarmuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Oiva huoltovarmuusjoululahja. Raskaskuljetusvaunujen kotimainen tuotanto turvautunee pitkäksi aikaa ja länsinaapurien inventaario niistä kasvaa.
www.savonsanomat.fi

Pieksämäen konepaja alkaa tehdä junavaunuja Norjan ja Ruotsin puolustusvoimille – Tilaukseen sisältyy jättioptio Nato-vaunuista

Norjan ja Ruotsin puolustushallinnot ovat tilanneet VR:n Pieksämäen konepajalta uusien raskaskuljetusvaunujen suunnittelun ja kymmenen vaunua sarjaval...
www.savonsanomat.fi www.savonsanomat.fi
Suunnittelu + 10 kpl.... mutta "optio jopa 110 junavaunusta."
VR FleetCaren mukaan markkinoilta on aiemmin puuttunut arktisiin oloihin hyväksytty raskaskuljetusvaunu.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Jopuni kirjoitti:
Olisiko suurempi hyöty jos tuo 15 miljardia sijoitetaan puolustusvoimien ase ja materiaali hankintoihin sekä kantahenkilökunnan lisäykseen voi samalla kasarmeja korjata ja laajentaa.

Mitkä lie taloudelliset hyödyt tuolla ratatunneleilla? Lyhentää kuljetus aikaa kun ei tarvii kiertää Haaparannan kautta? Sama raideleveyden onkelma tulisi vastaan.

Jos tavaran kuljetusta tarvitaan niin eikö sopivat rekka/juna lautat riitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varuskuntia tulisi siirtää maan alle, kaikki elintärkeä pitää olla tunneleissa. Syvälle ja laajoja kokonaisuuksia.
 
TBman kirjoitti:
Varuskuntia tulisi siirtää maan alle, kaikki elintärkeä pitää olla tunneleissa. Syvälle ja laajoja kokonaisuuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kasarmin takapihalla syöksyessä sitä helposti ajattelee että kohta tuolta tulee ryssä ja minä kaivaudun nyt tähän ja tähän. Myöhemmin huomasin että sodat käydään luultavasti jossain muualla kuin varuskunnissa, vaikka sielä on paljon suurella vaivalla kaivettuja poteroita… :LOL:
 
VLF kirjoitti:
Kasarmin takapihalla syöksyessä sitä helposti ajattelee että kohta tuolta tulee ryssä ja minä kaivaudun nyt tähän ja tähän. Myöhemmin huomasin että sodat käydään luultavasti jossain muualla kuin varuskunnissa, vaikka sielä on paljon suurella vaivalla kaivettuja poteroita… :LOL:
Klikkaa laajentaaksesi...
Jujuuu, mutta kuten U-maassa olen toiminut, venäjä iski ensimmäisenä koulutuskeskuksen ja kokoontumispisteisteisiin. Ne olivat kaikki maanpäällisiä konstruktioita, jotka eivät antaneet mitään suojaa henkilöille ja se näkyi. Ensi-iskussa menehtyi ja vammatui liki kaikki 2000 henkilöä, jotka olivat kutsuttuna paikalla. Jälki oli järkyttävää.
Menimme sinne ja toteutettiin tilausten mukaan maan alle tilat noin 3500 henkilön tarpeisiin ja ne on syvällä. Ei ole sellaista kineettistä tai muutakaan ohjusta, edes hypersoonisia wundervapeneita joita ei vielä ole keksittyjä, jotka niihin syvyyksiin pääsee kallioon. Näitä tehtiin joitakin, liki kolmekymmentä.
Kaikki varuskuntien toiminnan kannalta tärkeät toiminnot tulee louhia syvälle ja useita uloskäyntejä paineloukuilla.
Mutta varautumisesta ei ole mitään halpaa, on oma kulunsa tehdä nuo luolastot...
 
YLE:n juttu Narvikista.

yle.fi

Tällä pienellä norjalaiskaupungilla on tärkeitä suunnitelmia, ja niihin liittyy Suomi

Ratayhteys Suomesta Ruotsin halki Narvikiin Norjaan on nousemassa vaihtoehdoksi huoltovarmuusreittinä Suomelle. Kävimme kuulostelemassa mietteitä asiasta Narvikissa.
yle.fi yle.fi


Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti geopoliittista karttaa myös pohjoisessa. Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys on tuonut Narvikin satamaan ja sieltä lähteville teille ja junaradalle harjoituksiin osallistuvia sotilaita ja kalustoa. Uudelle sairaalalle on myönnetty kriisiajan valmiudet. Poikkeusoloissa se voisi ottaa vastaan haavoittuneita sotilaita ja siviilejä.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi Norjan-vierailullaan syyskuussa, että Itämeri ei voi enää olla ainoa vaihtoehto kuljetusväylänä Suomelle. Asiasta kirjoitti muun muassa Aftonbladet-lehti.

Sanonta jonka mukaan Narvikista voi hädän hetkellä tulla Suomen tärkein vientisatama, on kaupunginjohtaja Lars Skjønnåsille tuttu.

Naapurukset ovat viritelleet yhteistyötä pikkuhiljaa ja vaihtoehtoja selvitetään. Päätökset rataverkon vahvistamisesta vaativat valtiotason sopimuksia.

Suomen puolelta ei ole suoraa yhteyttä Narvikiin. Lähimmillään rataosuus rakentuisi Kiirunan ja Kolarin välillä. Suomea erottaa Norjasta ja Ruotsista myös erilainen, vajaat yhdeksän senttiä leveämpi raide.
 
Toisaalta jos liikaa panostetaan Narvik-kortin varaan, niin ei käy hyvin jos Narvikin sataman liikenteessä tulee ongelmia tai Narvikin radalla tulee ongelmia. Siellähän nyt on ollutkin aiemmin katkoksia. Ja vielä vähän logistisesti haastavassa paikassa osittain, ei mene teitä rinnalla joka paikassa.
Voi kun esimerkiksi saisivat Narvikista radan kohti etelää ja yhdistäen sen muuhin Norjan rataverkkoon. Kallista toki on rakentaa kun vuoria on.
 
KMPMT kirjoitti:
Toisaalta jos liikaa panostetaan Narvik-kortin varaan, niin ei käy hyvin jos Narvikin sataman liikenteessä tulee ongelmia tai Narvikin radalla tulee ongelmia. Siellähän nyt on ollutkin aiemmin katkoksia. Ja vielä vähän logistisesti haastavassa paikassa osittain, ei mene teitä rinnalla joka paikassa.
Voi kun esimerkiksi saisivat Narvikista radan kohti etelää ja yhdistäen sen muuhin Norjan rataverkkoon. Kallista toki on rakentaa kun vuoria on.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo rata Narvikista Fauskeen olisi kyllä moninkertaisesti kalliimpi projekti kuin olisi Kolari-Kilpisjärvi-Tromssa-rata, jossa siinäkin Norjan puolen osuus olisi kaikkein kallein.
 
J0h1F kirjoitti:
Tuo rata Narvikista Fauskeen olisi kyllä moninkertaisesti kalliimpi projekti kuin olisi Kolari-Kilpisjärvi-Tromssa-rata, jossa siinäkin Norjan puolen osuus olisi kaikkein kallein.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan Fauske–Narvik maksaisi 54 miljardia kruunua eli 4,6 miljardia euroa. Kolari–Tromssa taas maksaisi vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan 7,5 miljardia euroa.

Jälkimmäisen kustannuksista 5,2 miljardia euroa on laskettu syntyvän Norjan puolella rajaa johtuen todella vaikeasta maastosta ja korkeammasta yleisestä kustannustasosta. Säästöä voitaisiin saada siten, että rataa ei vedettäisi Tromssaan asti vaan rata päätettäisiin Yykeänvuonon rantaan.

Uuden sataman rakentamiskustannus Norjaan olisi ilmeisesti noin puoli miljardia euroa.
 
Rahoitus ei ole ongelma, mikäli tahtoa ja hyvä suunnitelma löytyy.

Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot investoivat kukin 10 %.

EU rahoittaa 30 % Suomen ja Ruotsin puolen kustannuksista kuten aiemminkin tämän tyyppisissä strategisissa hankkeissa.

Norjan suvereeni hyvinvointirahahasto investoi 35 % kokonaiskustannuksesta.

Suomen ja Ruotsin eläkerahastot investoivat 10 % kokonaiskustannuksista.

Loput radoista hyötyviltä yksityisiltä yrityksiltä sekä kaikkien kolmen maan rautatieyhtiöiltä.

Kunnat- ja kaupungit osallistuvat kaavoituksen ja tukevan infrastruktuurin osalta.

Mikäli tuota ei lähdetä tekemään yhteisenä ponnistuksena niin tekemättä jää. Silti tiet täytyy laittaa kuntoon, ne ovat jo olemassa ja oikeasti tarvitaan molemmat.

Vaasa-Uumaja kiinteä tie- ja rautatieyhteys olisi aivan samalla tavalla tarpeen ja palvelisi enemmän eteläistä ja keskistä Suomea.
 
Nargö kirjoitti:
Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan Fauske–Narvik maksaisi 54 miljardia kruunua eli 4,6 miljardia euroa. Kolari–Tromssa taas maksaisi vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan 7,5 miljardia euroa.

Jälkimmäisen kustannuksista 5,2 miljardia euroa on laskettu syntyvän Norjan puolella rajaa johtuen todella vaikeasta maastosta ja korkeammasta yleisestä kustannustasosta. Säästöä voitaisiin saada siten, että rataa ei vedettäisi Tromssaan asti vaan rata päätettäisiin Yykeänvuonon rantaan.

Uuden sataman rakentamiskustannus Norjaan olisi ilmeisesti noin puoli miljardia euroa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisko kokonaisuutta ajatellessa tuo Kolari-Tromssa rata järkevin, helpottas Narvikin radan ruuhkaa. Siihen kun yhdistäs uuderadan Kolari-Kittilä-Sodankylä-Pelkosenniemi-Kemijärvi (tai Sodankylästä suoraan Rovaniemelle) niin tuli hyvä kehärata huoltokuljetuksille, tukis myös alueen taloutta..

Mielenkiintoinen lisä olisi myös Ruotsissa rata Jällivaarasta Kolariin, koska Jällivaaraan tulee rata Trondheimista Ostersundin ja Hotingin kautta, vaikka Ostersundin ja Jällivaaran osuus taitaa olla heikkokuntoinen, mutta kai sitä kautta jotain vois kuljettaa.

1000133781.webp
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top