Mikäli Suomi olisi todella ostanut 1991 MiG-29:ää, oltaisiin niille varmaan hankittu vuosituhannen vaihteessa jokin päivityspaketti joko Saksan tai Puolan kanssa yhteishankintana (puolalaisten päivityspaketti vaikuttaa olevan sangen omalaatuinen, yhdistelmä kotimaisia, amerikkalaisia ja ranskalaisia järjestelmiä). IRIS-T ei varmaankaan olisi korvannut R-73:a, jota mun tietääkseni pidetään edelleen hyvänä lähinahistelutikkana. BVR-ohjukseksi varmasti oltaisiin haluttu R-77 jo ysärillä tai kone oltaisiin hylätty suorituskykyvaatimuksin jo tarjouskilpailussa, jonka tilalle iipat varmaankin olisivat todella tarjonneet Derbyä. AMRAAMin integrointi olisi varmaan osoittautunut vielä kalliimmaksi ja vaikkapa MICA RF suorituskyvyltään hintaansa vastaamattomaksi.
2014 jälkeen MiG-29:n ylläpito olisi varmaan muuttunut pikkuhiljaa vastenmielisemmäksi ja koneille oltaisiin alettu etsiä korvaajaa ja Puola-standardiin modernisoituna niille etsiä ostajaa. Puola ei varmaankaan olisi koneita enää tuossa vaiheessa kaivannut, joten heitän jokerina, että niitä oltaisiin kaupiteltu Bulgariaan. HX-hanke ei aivan ehdi korvaamaan MiG-29:ää, joten Ilmavoimat on vähän aikaa nolona seinäkukkana. Organisaatio on pysyvästi fakkiutunut kahden konetyypin käyttöön, ja noin 2015-20 markkinoilla ei ole muita valmiita vaihtoehtoja kuin F-16, Typhoon ja Rafale. F-16 menisi edullisimmin palvelukseen, kun oheistilpehööri olisi osin yhteensopivaa Hornetin kanssa ja omalaatuinen itälänsimähmä kaupiteltu pois, mutta sen perustelu DX-hankkeen jäljiltä hankalaa ja vasemmistolaita ei hyväksyisi toisen amerikkalaiskoneen hankintaa, joten kompromissina päädytään Rafaleen (Typhoon olisi liian kallis ja Greippi E vasta suunnitteluasteella, C taas ei tyydytä suorituskyvyllään). Kyllä, haluan nähdä vaihtoehtohistoriassani patonkihävittäjän ensi kertaa sitten Moranen!
Pitäydyn tosin aiemmassa kannassani, että korvattava koentyyppi on Draken ja se tapahtuu noin 2005-09 Miragella. DK oli ysärillä kuitenkin bissiä modernimpi konetyyppi ja on aivan realistinen skenaario, että yksi (eli Satakunnan) lennosto olisi vain kylmästi jatkanut sen käyttöä, DK:han todellisuudessakin lensi Suomessa vuoteen 2000 ja Ruotsissa 1999. Ehkä Ruotsikin olisi jatkanut elinkaarta muutamalla vuodella, kun Suomi olisi ollut jakamassa koneen matalan intensiteetin kehitystä, ja siihen oltaisiin integroitu joitain Gripen C:n järjestelmiä 90-luvun jälkipuoliskolla? Tietovuoksi varmaankin oltaisiin päivitetty Link 16.
