Hybridivaikuttamisen narratiivinen rakenne ja dynamiikka

Kauppakamarin hybridivaikuttajat.

Joka viides suomalaisesta suuryrityksestä on ollut hybridivaikuttamisen kohteena, selviää Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Havaitessaan itseensä kohdistuvia epäilyttäviä toimia Suomessa tai ulkomailla yritykset tiedottavat vaikuttamistyrityksistä suomalaisille turvallisuusviranomaisille.

Hybridivaikuttaminen tarkoittaa yhteiskuntaan ja sen elinkeinoelämään kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja valtion elinkeinoelämän hankkeisiin suuntaamaan rahalliseen tukeen.

Yritykset mieltävät hyvin, mitä hybridivaikuttamisesta voi seurata Suomelle.

Niiden mukaan kolme vakavinta seurausta hybridivaikuttamisesta ovat vaikutus poliittiseen päätöksentekoon (38 prosenttia), valtion tai yrityksen luottamuksellisten tietojen menettäminen (35 prosenttia) ja kansallisen itsenäisyyden tai päätäntävallan rapauttaminen (33 prosenttia).

Hybridivaikuttamisen keinoista lahjonta ja vakoilu ovat rikoksia, mutta hybridivaikuttaminen itsessään ei ole.

– Se jättää liikkumavaraa varsinaisen vakoilun ja muiden rikoksiksi luettavien tekojen ja itse hybridivaikuttamisen välille. On vaikea saada tekijää kiinni vakoilusta ja vielä vaikeampaa teosta, jota ei ole edes kriminalisoitu, sanoo Pasi Eronen.

Hänen mukaansa olisi hyvä käydä keskustelua, pitäisikö hybridivaikuttaminen lukea rikokseksi sekä kartoittaa, löytyykö jo tehtyjen ja valmistelussa olevien lainsäädäntöhankkeiden lisäksi muita päivityskohteita hybridivaikuttamisen estämiseksi tai edes hankaloittamiseksi.

– Hybridivaikuttaminen jakaantuu kolmeen osaan: fyysisiin operaatioihin, kuten kiristäminen tai lahjominen sekä informaatio-operaatioihin, kuten väärän tiedon levittäminen. Kolmantena ovat kyberoperaatiot, kuten tunkeutuminen Yhdysvaltain demokraattisen puolueen tietoihin ja niiden julkistamiseen osana hybridioperaatiota, Chris Fogle valottaa.

https://www.verkkouutiset.fi/viidennes-suomen-suurista-yrityksista-on-joutunut-hybridivaikuttamisen-kohteeksi/
 
Periaatteessa yksi tapa pysyä asioista edes jollain tavoin perillä on tutkia kansainvälistä politiikkaa vähän tarkemmin, koska vaikuttamisyritykset johtuvat siitä.

Kyse on enemmän siitä, mitä tutkijaa kannattaa seurata. Pitkän harkinnan jälkeen uskallan antaa yhden kanavan, josta englannin kieltä taitavien on helppo tunnistaa iso kuva kunnolla. Ja tässähän on siis useita toimijoita pelikentällä, ei vain Venäjä.

https://www.youtube.com/channel/UCmY71FGkk5kMwde_TP3KbnQ/videos
 
Viimeksi muokattu:
Tätä on maailman helpoin hyväksikäyttää. Voidaan mennä syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja miettiä vaikka ja mitä. Mutta ongelma tulee siinä kun perus-pera, levyseppähitsari ei saa tyttöä eikä töitä. Hän saa angstin. Mamut vie muijat ja eliitti rahat. Sen jälkeen perus-pera on valmista kauraa ihan mille tahansa aatteelle minä selittää peran ahdingon. Pera ei ajattele olevansa ihan törkyruma syrjäytynyt naistenhakkaaja vaan pera aattelee että muut vievät hänen edut.

Pera on aina niin mainio ja lähes fallistinen esimerkki.:p Mutta kahtokkeehan ns. hajoavia valtioita. Niin kauan kuin keskiluokka saa pitää saavuttamansa edut, niin jossain kuosissa homma säilyy. Kun keskiluokka joutuu mieron tielle alkaa tapahtua. Kreikka, Venezuela, Libya.....eli Pera on suht helppo pitää tyytyväisenä, kun hän saa keppanaa, työkkäriraha juoksee ja ilmaista pornoa voi ladata netistä jne. Tämä siis kärjistäen.

Miettikäähän mikä mylläkkä syntyy, jos jossain vaiheessa todetaan, että sori, eläkekassat on aut, pelattiin globaalia rahapeliä ja melkein kaikki mäni. Tai talouskriisin tullen lapetaan kolmannes julkisen alan työväestä nauttimaan vapaa-aikaa, jonka kustantaa kela-membership.

Eri esittäjien mukaan 2-6 väliin jäänyttä syömäkertaa tuo kansalaiset karnevaalitunnelmissa kaduille, tämä on time crisis äärilaitaa, toki toki.

Ihminen on Maslowin tarvehierarkiaan sijoitettuna hyvin simppeli olento, joka ei kovin paljon simpanssista poikkea. Ja huomatkaa: seuraavan portaan tarpeiden tyydyttäminen voi toteutua vasta edellisen tultua tyydytetyksi. Porrashyppyjä ei jätetä väliin muutoin kuin ehkä perittäessä tauhkaa tarpeeksi.
 
Hybridivaikuttaminen tarkoittaa yhteiskuntaan ja sen elinkeinoelämään kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja valtion elinkeinoelämän hankkeisiin suuntaamaan rahalliseen tukeen.

Näin siis kauppakamari. Onko nyt ymmärrettävä niin, että kauppakamari on huolissaan siitä, että se pyrkii vaikuttamaan valtion päätöksentekoon, joka koskee elinkeinoelämän rahoitushankkeita?

Eiköhän lobbaus, suoranainen lahjonta, kivaveliverkostot jne. hoitane tätä ihan ilman työntöapua mistään.

Mielenkiintoinen nosto, joka kertoo enemmän siitä skitsofrenisestä tilanteesta rahanlappamiseen liittyen kuin mistään hybridivaikuttamisesta koskaan.

Hyvin menee.
 
Hybridivaikuttaminen tarkoittaa yhteiskuntaan ja sen elinkeinoelämään kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja valtion elinkeinoelämän hankkeisiin suuntaamaan rahalliseen tukeen.

Näin siis kauppakamari. Onko nyt ymmärrettävä niin, että kauppakamari on huolissaan siitä, että se pyrkii vaikuttamaan valtion päätöksentekoon, joka koskee elinkeinoelämän rahoitushankkeita?

Eiköhän lobbaus, suoranainen lahjonta, kivaveliverkostot jne. hoitane tätä ihan ilman työntöapua mistään.

Mielenkiintoinen nosto, joka kertoo enemmän siitä skitsofrenisestä tilanteesta rahanlappamiseen liittyen kuin mistään hybridivaikuttamisesta koskaan.

Hyvin menee.

Ihan sama tuli mieleen..
 
1. Varjotyöskentelyä ei pidä käsittää suppeasti tai supistavasti. Siinä mennään niin syvälle ja biologiseen kuin mahdollista ja vielä siitäkin eteenpäin.

"Normaalisti" sellainen vie vuosia tai joskus jopa vuosikymmeniä. On kuitenkin olemassa erittäin käyttökelpoisia ja helkatin nopeita oikoteitä. Suurin niihin liittyvä vaikeus on niiden löytäminen. Se ei todellakaan ole helppoa.

Multa on välillä pyydetty konkretiaa. Nyt tulee ja vieläpä sellainen, että jos joku tajuaa, että kuinka konkreettinen ja keskeinen asia on kyseessä, niin sen ensimmäiset sanat oivaltamisen jälkeen ovat jotain sen tyyppistä kuin "ei v***u!".

Lähden rakenteesta ja etenen siitä dynamiikkaan ja siitä jonnekin. Substanssin jätän lähes merkityksettömänä asiana aika sivuun. Lähtee...


Sosiobiologinen tutkakatve: Noin 99.99% ihmisistä ei kykene tuottamaan merkityksiä. *(Siis niitä yleistäviä abstraktioita joihin termeillä ja symboleilla viitataan.) Merkitykset syntyvät ihmisten välisessä merkitysavaruudessa, eivät ihmisissä. Kun merkitykset ovat syntyneet, niin ihmiset voivat omaksua ja muuttaa niitä sosialisaatioprosesseissa. Kyvyttömyys yksilölliseen merkitystuotantoon ja harhaluulo siihen kykenemisestä tuottavat todellisuudenvastaisen lähtökohdan, jonka varaan suuri osa ihmisistä rakentaa minäkuvansa, maailmankuvansa ja elämäänsä.

Tutkakatveen toinen osa: Orienting reflex. (Suuntautumisrefleksi tai jotain sinnepäin ehkä suomeksi, en tiedä.) Nopea ja primitiivinen refleksi, joka ohjaa meidän huomiomme kohti sellaisia anomalioita, joihin tuntuu liittyvän uhkan, riskin, vaaran, oleellisen poikkeaman tms. mahdollisuus. Keskeistä on se, että tämä refleksi toimii vapaasti skaalautuen ja fyysis-biologisen alueen lisäksi myös kognitiivisella ja sosioemotionaalisella alueella - ja varmaan kaikilla muillakin mahdollisilla. Kohti lentävien ampiaisten kohdalla se toimii ehkä sekunnin murto-osia. Sosialisaatio- ja merkitysrakennetuotannossa se voi toimia aktiivisesti vuosikymmeniä yhden asiakokonaisuuden parissa.

Tutkakatveen kolmas osa: Pyrkimys analyyttiseen ja pilkkovaan ajatteluun systematisoivan sijaan.

Hybridivaikuttamisen tarkasteltava peruskaava: Refleksiivisen kontrollin teoria ja sen soveltaminen.

Kolmen tutkakatveen yhteisvaikutus: Refleksiivisen kontrollin teoriaa tarkastellaan temaattisena, agendan hallintaan liittyvänä teoriana ja sen soveltamisena vaikka se on reflekseihin (dynamiikkaa) ja niiden kontrolloivaan ohjaamiseen (dynamiikkaa) perustuva teoria ja käytäntö, joka naamioituu olemalla ja toimimalla täysin näkyvissä arvo-, uskomus-, merkitys-, moraalijärjestys- jne. rakenteissa (struktuureja).

Tarkasteluvalinnan seuraus: Dynamiikkaan liittyvät oletukset johdetaan toiminnan ja sen substanssien piiristä eikä refleksien dynamiikasta, jolloin primäärein ja tärkein tarkastelua vaativa alue on vaarassa jäädä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle tai siirtyä lähinnä historiallisen tarkastelun piiriin. (Tämä virhe voidaan mielestäni havaita mm. Timothy L. Thomasin artikkelissa Russia's Reflexive Control Theory and the Military.)

Näin toimiessa tarkasteleva taho on - luultavasti asiaa edes tiedostamatta - päättänyt etukäteen, että tarkasteltavat ilmiöt kuuluvat hänen tietämänsä ja tuntemansa dynamiikkakirjaston piiriin. Niinpä hänen lähtökohtansa tekevät hänet kyvyttömäksi löytämään sitä, mitä hän ei jo tiedä. Ja koska hän on kyvytön tuottamaan merkityksiä (tässä tekstissä tarkoitetulla tavalla) hän myös pysyy kaikesta aihepiiriin tutustumisesta huolimatta kyvyttömänä huomaamaan sitä osaa vastapuolen toiminnasta (dynamiikka) josta hän ei jo ole perillä.

Näin ollen historioitsijat saavat sitten jälkikäteen käydä debattia siitä, että mitä olisi pitänyt tehdä havainnoinin ja ennalta ehkäisemisen sekä torjumisen mahdollistamiseksi. Ja kaikki me tiedämme, mitä se tarkoittaa, että tuo tarkastelu jää historioitsijoille.

Korjausehdotus: Tarkastelu siirretään jo ennen sen aloittamista niin primäärille ja systeemiselle tasolle kuin ikinä mahdollista. Tässä tapauksessa tuo taso sisältää mm. nämä asiat:
- Kognitiiviselle ja sosioemotionaaliselle alueella ulottuvat refleksit joilla on kumuloituvia vaikutuksia, erityisesti huomion suuntaamisen tiedostamattomaan hallintaan liittyvät refleksit.
- Sosialisaatioprosessit sekä yksillöllisinä että kollektiivisina prosesseina.
- Sen alueen tarkastelu, jonka tarkasteluun yksilö on kykenemätön. (Dilemmaattista, mutta mahdollista. Joskus karkeasti tehtynä jopa nopeaa.) Pääpaino kognitiivisissa rajoituksissa ja mahdollisuuksissa, ei emotionaalisissa ilmiöissä.

Korjauksen seuraus: Jo tarkastelun alussa (muutamasta minuutista muutamaan vuorokauteen henkilöstä riippuen) käy ilmi, että orientig reflex sekä kohdistaa huomion riskeihin että rajaa huomion pois joistain muista riskeistä. Näin on löydetty kaksi sellaista aluetta jolla voidaan tehdä varjotyöskentelyä eli käytännössä pimentoon jäävien asioiden etsimistä ja valaisemista niin, että ne menettävät lähes kaiken voimansa.

Korjauksen toinen seuraus: Korjausvaiheen varjotyöskentely voidaan liittää ensimmäiseen seuraukseen. Kuva tarkentuu ja tulee kaksiulotteiseksi.

Korjauksen kolmas seuraus: Sosialisaatioprosessin tarkastelu antaa suoraan näppäriä ja moneen kertaan koeteltuja työkaluja, joilla tarkastelua ja vastatoimia voidaan tehostaa ja nopeuttaa.

Korjauksen neljäs seuraus: Asian tarkempi ja perusteellisempi tarkastelu antaa mahdollisuuden poistaa etukäteen suuri määrä sellaisia tutkakatveita, joissa refleksiivisen kontrollin piiriin kuuluvaa toimintaa on voitu perinteisesti suorittaa.

Korjauksen viides seuraus: Jo tapahtunutta refleksiivisen kontrollin piiriin kuuluvaa toimintaa voidaan saada sitä helpommin näkyviin, mitä tarkemmin sille tyypillinen dynamiikka opitaan tuntemaan. Dynamiikan tunnistaminen on sitä luotettavampaa, mitä pidempi toimintajakso on tarkastelun alla.

Tarkasteltavana oleva toimintajakso on tässä muuttunut reaktiivisesta "nyt ne teki noin, mitähän se meinaa" -jaksosta "jos refleksin perusdynamiikka on tämä, niin refleksiivisen kontrollin dynamiikkakirjasto voisi sisältää ainakin nämä toimintamallit - verrataas niitä toteutuneeseen todellisuuteen".

2. Jos läpivalaisu on tähänastista lähinnä Kremliä palvelevaa "kaikki maahanmuuttopolitiikan kriitikot on putinisteja", "kaikki vasemmistolaiset ja suvikset ovat maanpettureita" -henkistä kärjistämistä, niin haitat ovat hyötyjä suurempia.

Jos läpivalaisu pyrkii absoluuttiseen rehellisyyteen, maksimaaliseen tarkistettavuuteen, dynamiikan avaamiseen sisältöihin ja aiheisiin keskittymisen sijaan ja erilaisten verkostojen toimintojen ja solmukohtien sekä säätelyjärjestelmien ylimpien tasojen valaisemiseen, niin hyödyt voivat olla niin isot, ettei sitä kykene tajuamaan.

Läpivalaisemisen vaikea ja kipeä kohta on se, että pitää läpivalaista myös itsensä jos haluaa, ettei vastapuolelle jää sellaisia varjoja joissa luurata ja puuhata piilossa. Ja se taas on aina kivulias prosessi.

Kivuliaiisiin prosesseihin taas ei usein suostuta jos kuvitellaan että kivun välttämiseen on vielä olemassa keinoja. Tämän harhakuvan pois ottaminen on se, mistä läpivalaisemisprosessit oikeastaan voivat vasta kunnolla alkaa.


Nyt tää alkaa varmaan olla tässä. Tämä esimerkki varmaan avaa riittävästi sitä, että mistä oikein olen ikuisuuden lässyttänyt.

Bonus niille jotka tykkäävät ajatusleikeistä: Lyökää huviksenne toi refleksiivisen kontrollin teoria noihin mun esille tuomiin narratiivisiin rakenteisiin näin:
- Reflekseistä elli alusta lähtevä vaikuttamisen tapahtumakulku on juonen ja teeman yhteinen tanssi. Doesantti on tarinan trickster-shadow. Tyrkytetyt moraali- ja identiteettiijärjestykset ovat kontagonistina. Kreml on perimmäinen antagonisti. Kuvitteellinen personoituma Suomen kansasta on protagonisti... Etsikää tarinarakenteeseen mahdollisia shapesifter ja pikkuantagonisti -hahmoja. Kokeilkaa useita eri tarinarakennekaavoja.

Ja lisätääs näin jälkikäteen vielä sellainen muistutus, että refleksit käsitettiin pitkää lähinnä motorisiksi toiminnoiksi. Pavlovista lähtien nimenomaan neuvostoliittolaiset ja venäläiset tutkijat - maailman ylivoimaisesti terävimpään kärkeen alallaan kuuluvat - ovat olleet kärjessä tutkimassa ja löytämässä refleksien ja merkitysten välisiä yhteyksiä ja oikeastaan koko kognitiivisten refleksien kenttää. (En tiedä kuinka virallisesti hyväksyttyä edes sen olemassaolo vieläkään esim. Suomessa on vaikka tutkimukset ja löydökset taitavat olla aika vaikeasti kiistettäviä.)

Joo... Kyllä tää varmaan alkaa nyt olla tässä. (Taas. Sori. En voi mitään sille, että aina vaan tulee joku "ai niin, toi pitäisi vielä sanoa kun kerta sanomaan on ryhdytty..." -juttu.


* Sen sadasta prosentista puuttuvan pienen vähemmistön suhteen vilkaise yksillötuotantoketjua. Kaikki ihmiskunnan historian aikana yksilötasolla tuotetut sillä hetkellä uudet toimivat ja konseptuaalisessa mielessä oleelliset merkitykset ovat sen ketjun aiheena olevan kohderyhmän tuottamia. Jos joku ei tajua, että mitä tämä tarkoittaa kyseisen ryhmän merkittävyyden suhteen, niin en aio edes yrittää auttaa sen asian tajuamisessa.

Tutkakatveiden paljastaminen tietenkin edellyttää avointa (?*) mieltä. (*dynaamista, refleksiivistä, intensiivistä, joustavaa, joutuisaa, laaja-alaista, syvää, poimuttunutta…)

Sosiaalis-(evoluutio)psykologisten tutkakatveiden tutkimus ja tiede/tieteet teorioineen, ajatusmalleineen, kokeellisine tuloksineen ja empiirisine testeineen nostavat Schrödingerin kissan pöydälle. Tiedeyhteisön kollektiivinen kilpailu ja yhteistyö laajentaa ja syventää konseptin ymmärrystä.

Tutkimustulosten julkaisu, koulu- ja korkeakouluopetus, itseopiskelu yms. tuo ajatukset laajemman kansanjoukon tietoisuuteen. Yhä useampi silmäpari alkaa havainnoida ympäristöön ja ajatuksiaan uusin silmin.

Hierarkiat ottavat asian omakseen. Hybridivaikuttamisesta tulee ase ja vasta-ase. Tai voiton-, vallan-, tms. tavoittelun väline.
 
Hybridivaikuttaminen tarkoittaa yhteiskuntaan ja sen elinkeinoelämään kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja valtion elinkeinoelämän hankkeisiin suuntaamaan rahalliseen tukeen.

Näin siis kauppakamari. Onko nyt ymmärrettävä niin, että kauppakamari on huolissaan siitä, että se pyrkii vaikuttamaan valtion päätöksentekoon, joka koskee elinkeinoelämän rahoitushankkeita?

Eiköhän lobbaus, suoranainen lahjonta, kivaveliverkostot jne. hoitane tätä ihan ilman työntöapua mistään.

Mielenkiintoinen nosto, joka kertoo enemmän siitä skitsofrenisestä tilanteesta rahanlappamiseen liittyen kuin mistään hybridivaikuttamisesta koskaan.

Hyvin menee.

Suomen hyväveliverkosto tekee asian Putinille ja kumppaneille vähän turhankin helpoksi. Ei tarvitse edes valehdella paljon, kunhan vain paljastaa valitusti asioita. E.g. kerrotaan vähän jostain Putinille epämieluisan puoleen/poliitikon lehmänkaupoista ja ei hiiskuta kavereista.
 
Pera on aina niin mainio ja lähes fallistinen esimerkki.:p Mutta kahtokkeehan ns. hajoavia valtioita. Niin kauan kuin keskiluokka saa pitää saavuttamansa edut, niin jossain kuosissa homma säilyy. Kun keskiluokka joutuu mieron tielle alkaa tapahtua. Kreikka, Venezuela, Libya.....eli Pera on suht helppo pitää tyytyväisenä, kun hän saa keppanaa, työkkäriraha juoksee ja ilmaista pornoa voi ladata netistä jne. Tämä siis kärjistäen.

Miettikäähän mikä mylläkkä syntyy, jos jossain vaiheessa todetaan, että sori, eläkekassat on aut, pelattiin globaalia rahapeliä ja melkein kaikki mäni. Tai talouskriisin tullen lapetaan kolmannes julkisen alan työväestä nauttimaan vapaa-aikaa, jonka kustantaa kela-membership.

Eri esittäjien mukaan 2-6 väliin jäänyttä syömäkertaa tuo kansalaiset karnevaalitunnelmissa kaduille, tämä on time crisis äärilaitaa, toki toki.

Ihminen on Maslowin tarvehierarkiaan sijoitettuna hyvin simppeli olento, joka ei kovin paljon simpanssista poikkea. Ja huomatkaa: seuraavan portaan tarpeiden tyydyttäminen voi toteutua vasta edellisen tultua tyydytetyksi. Porrashyppyjä ei jätetä väliin muutoin kuin ehkä perittäessä tauhkaa tarpeeksi.

Mä luulen että työkkäri-Pera fallistisen keppanapullonsa kanssa on selviytyjä. Karenssin saatteleman elintasosuvannon Pera selvittää pantterimaisella notkeudella luiskahtaen majailemaan mutsinsa sohvalle.

Sitten se kituvaksi verotettu porukka. Ne millä on aivan tavalliset älvsby-unelmat mintunvihreässä massassa kehyskunnassa. Vähän jo eltaantunut avensis valmiina puskemaan isän, äidin ja ne kaksi lasta kitumarketin kautta fudistreeneihin. Isä sähkäri, äiti päiväkodin täti ja turvaverkkona isovanhemmat jotka melkein joka joulu lähettää kortin.
Näiltä kun viedään edellytykset siihen ihan tavalliseen. Päivähoitoa tehostetaan ja äiti yyteeneuvotellaan aktiivimalliin. Isän urakat kusee ja liksa pienenee. Elinkustannukset karkaa käsistä. Vakuutukset, sähkö, vesi, ruoka.. Kaikki. Ei auta vaikka luovuttais jalkapallosta. Kampaajalla ja lattella ei olla vuosiin käytykään. Homeinen älvsby pidetään jo niin viileänä että kultakalakin kuoli. Niin kauan kun tätä ihan tavallista pystyy pyörittämään ihan tavallisella liksalla, homma pysyy jotenkin kasassa... Mutta sittenhän voi nostaa taas vähän bensan hintaa ja sitä hintaa ja tota hintaa. Saataisiinkohan sitten ne ihan tavalliset, joille omien vanhempiensa kaltainen ihan tavallinen on enää kaukainen mahdottomuus, kaduille pitämään improvisoituja karnevaaleja.

Vai luetaanko vaan uutisista perhesurmista..
 
Mä luulen että työkkäri-Pera fallistisen keppanapullonsa kanssa on selviytyjä. Karenssin saatteleman elintasosuvannon Pera selvittää pantterimaisella notkeudella luiskahtaen majailemaan mutsinsa sohvalle.

Sitten se kituvaksi verotettu porukka. Ne millä on aivan tavalliset älvsby-unelmat mintunvihreässä massassa kehyskunnassa. Vähän jo eltaantunut avensis valmiina puskemaan isän, äidin ja ne kaksi lasta kitumarketin kautta fudistreeneihin. Isä sähkäri, äiti päiväkodin täti ja turvaverkkona isovanhemmat jotka melkein joka joulu lähettää kortin.
Näiltä kun viedään edellytykset siihen ihan tavalliseen. Päivähoitoa tehostetaan ja äiti yyteeneuvotellaan aktiivimalliin. Isän urakat kusee ja liksa pienenee. Elinkustannukset karkaa käsistä. Vakuutukset, sähkö, vesi, ruoka.. Kaikki. Ei auta vaikka luovuttais jalkapallosta. Kampaajalla ja lattella ei olla vuosiin käytykään. Homeinen älvsby pidetään jo niin viileänä että kultakalakin kuoli. Niin kauan kun tätä ihan tavallista pystyy pyörittämään ihan tavallisella liksalla, homma pysyy jotenkin kasassa... Mutta sittenhän voi nostaa taas vähän bensan hintaa ja sitä hintaa ja tota hintaa. Saataisiinkohan sitten ne ihan tavalliset, joille omien vanhempiensa kaltainen ihan tavallinen on enää kaukainen mahdottomuus, kaduille pitämään improvisoituja karnevaaleja.

Vai luetaanko vaan uutisista perhesurmista..

Ei, vaan ihmetellään miksei suomalaiset enää lisäänny...
 
70-luvulla keskiluokkaan riitti keskikoulu ja keskinkertaisuus.

Mikä riittää nykyään?

Nykyään nuorten hämmästys on suurta kun he katsovat suurten ikäluokkien valokuva-albumeja. Eräällä nuorella sukulaismiehellä meinasi silmät pullistua päästä, kun näki, että suurten ikäluokkien pariskunnalla oli ennen 35:tä ikävuotta omakotitalo alle kolmen vartin ajomatkan päässä helsingin keskustasta, kaksi autoa, purjevene ja mökki saimaan rannassa. Nuorimies ehti jo puhumaan "rikkaista", kun kerroin, että tuo oli aikoinaan ihan tavallisten ahkerien työntekijöiden ulottuvilla ja, että pariskunnalla oli vielä useampi lapsikin.
 
Ei varmaan, tosin nykynuorison ja oikeastaan jo 70-luvulla syntyneiden jälkeläisillä on "kohonnut riski"..

Aika moni rajoittaa lapsilukua tai jättää kokonaan ne lapset tekemättä sen takia, että niille ei voi tarjota keskiluokkaista elämäntapaa.

Aikuinen kyllä ymmärtää kun lyöt rätingin eteen.

Lapsella ja nuorella "miksi mulla ei omaa huonetta", "miksi me ei lomailla ulkomailla", "miksi mun vaatteet ostetaan xxxx:stä", "mix ei uutta pleikkarii", "miksi en voi pelata jääkiekkoa" ad nauseam.
 
Eiku se johtuu vaan siitä että lisääntymisikäiset on liian mukavuudenhaluisia ja tykkäävät vaan matkustella ja bilettää. Vai mikä se virallinen selitys oli. Mulla ratkee suonet päästä.

Kappas, rva Baltriber ei siis niele virallista tarinaa ilman mukinoita. :cool: Jokainen, jolla on ollut liuta tenavia näinä menneinä vuosina pyöriteltävänä, ei ihmettele, miksi suomalaiset eivät halua jatkaa sukujaan runsaslukuisesti.

Miksi noin puolet avioliitoista päättyy eroon? Noku ihmiset ovat niin mukavuudenhaluisia ja haluavat vaihtelua ja sykettä elämään? Mitkähän asiat ne mahtavat kalvaa hyvätkin liitot natisemaan?

No, pysytellään sentään virallisessa tarinassa, ettei ihan hukkaan mene propagandistien tuotanto.
 
Väittävät että monilla avioero on ainoa tapa saada lapsivapaata. Yhdyn täysin tähän. Monilla on isovanhemmat jotka ovat sitä mieltä että ovat hoitaneet omat kakaransa ite eivätkä halua auttaa. He nauttii eläkeläisten vapaudesta. Toiset ympärikännissä ja toiset muutoin. Meillä nuorimman sanavarastoon ei edes kuulu isovanhempaa kuvaavaa sanaa. Meillä ei tulevaisuuden suunnitelmiin kuulu myöskään vanhusten auttaminen. Hoidetaan tottakai itse lapsemme aina, mutta esim. Viime talvi pyörätuolissa oli sellanen että erehdyin pyytämään josko olisivat ehtineet jonain arkipäivänä viemään lapset hetkeksi ulos (mies töissä 05-17.30, 100+ eläintä hoidettavana eli se ei ehtinyt), eivät ehtineet. Terveet, autoilevat absolutistit.

Meille tilanne ei tullu yllätyksenä. Apua ei tipu. Keskenään ollaan. Monille se tulee yllätyksenä ja sitte on serviisit seinällä ja kamat eri osoitteissa. Paras sijoitus on lukko makuuhuoneen oveen.

Kukaan järkevä ei tee yhtään tenavaa tähän maailmaan. Epävarmuutta, pätkätöitä, työttömyyttä, köyhyyttä, kadonnut yhteisöllisyys, avun pyytäminen on pelkkää heikkoutta, köyhyys ja työttömyys omaa tyhmyyttä.. Jatkanko vielä.

Sitten jos käy niin että duuni menee alta. Tullaan selittämään et mee töihin, niin mäkin menin. Ai nii, mut 70-luvulla ei ollu niin nukaa. Tääkin teki työuransa kunnan virastossa, kansakoulupohjalta kopiovastaavan vakituiseen vakanssiin. Loppuvuodet vähän kännissä, mut hei ritu on nyt vähän tollanen. Ei me puututa ku sehän jää koht eläkkeelle. Ritun vakanssi lopetettiin heti hänen jäätyään eläkkeelle. Niinkuin tuhannet näiden ritujen vakanssit.
 
70-luvulla keskiluokkaan riitti keskikoulu ja keskinkertaisuus.

Mikä riittää nykyään?

Nykyään nuorten hämmästys on suurta kun he katsovat suurten ikäluokkien valokuva-albumeja. Eräällä nuorella sukulaismiehellä meinasi silmät pullistua päästä, kun näki, että suurten ikäluokkien pariskunnalla oli ennen 35:tä ikävuotta omakotitalo alle kolmen vartin ajomatkan päässä helsingin keskustasta, kaksi autoa, purjevene ja mökki saimaan rannassa. Nuorimies ehti jo puhumaan "rikkaista", kun kerroin, että tuo oli aikoinaan ihan tavallisten ahkerien työntekijöiden ulottuvilla ja, että pariskunnalla oli vielä useampi lapsikin.
Keskiluokan kuihtumisesta on aika hyvä Juha Siltalan kirja. Ennen tosiaan ahkera työtätekevä keskiluokka menestyi. Jossain vaiheessa tuli sellainen muutos että vain ylin prosentti rikastuu. Liekö tämä globalisaatio syynä.
 
Keskiluokan kuihtumisesta on aika hyvä Juha Siltalan kirja. Ennen tosiaan ahkera työtätekevä keskiluokka menestyi. Jossain vaiheessa tuli sellainen muutos että vain ylin prosentti rikastuu. Liekö tämä globalisaatio syynä.

Suht vakituisen työsuhteen aikakaudella oli monia elementtejä. Inflaatio söi velat, korot saattoi vähentää verotuksessa ja palkkojen korottumisautomaatti pelasi ja korjasi inflaation ostovoimaa kopaisseen tekijän. Suomessa vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Helkatin monella oli myös erilaisia lisäpisneksiä, niillä oli tilausta. Vientiä buustattiin kylmästi devalvoimalla.

Niin, mikä on muuttunut? :cool: Kaikki. Globalisaatiohan se tieten on syynä.

Paljonko maailman lasketusta varallisuudesta omistaa jo nyt 10 rikkainta...tai 100 rikkainta. Tuo käppyrä on nimittäin hämmentävä käsittää. Sattumaako, tuskin.
 
Tutkakatveiden paljastaminen tietenkin edellyttää avointa (?*) mieltä. (*dynaamista, refleksiivistä, intensiivistä, joustavaa, joutuisaa, laaja-alaista, syvää, poimuttunutta…)

Sosiaalis-(evoluutio)psykologisten tutkakatveiden tutkimus ja tiede/tieteet teorioineen, ajatusmalleineen, kokeellisine tuloksineen ja empiirisine testeineen nostavat Schrödingerin kissan pöydälle. Tiedeyhteisön kollektiivinen kilpailu ja yhteistyö laajentaa ja syventää konseptin ymmärrystä.

Tutkimustulosten julkaisu, koulu- ja korkeakouluopetus, itseopiskelu yms. tuo ajatukset laajemman kansanjoukon tietoisuuteen. Yhä useampi silmäpari alkaa havainnoida ympäristöön ja ajatuksiaan uusin silmin.

Hierarkiat ottavat asian omakseen. Hybridivaikuttamisesta tulee ase ja vasta-ase. Tai voiton-, vallan-, tms. tavoittelun väline.

Ajauduin omaan tutkakatveeseeni – tiede- ja koulutususkovaisuuteen.

Hybridivaikuttamistahan voi tarkastella taiteen ja kulttuurin näkökulmastakin. Tarinankerronnan, sisältötuotannon, viihdeteollisuuden, runousopin, draaman, yms. käsittein ja keinoin voidaan yrittää ymmärtää hybridivaikuttamista.

Joskus juoni paljastuu. Toisinaan taas abstrakti taideteos ei avaudu.
 
Back
Top