Hybridivaikuttamisen narratiivinen rakenne ja dynamiikka

[miikkaj]

Kun tällaisia alkaa miettimään, herää kysymys, onko termi hybridivaikuttaminen siinä mielessä kuin sitä nykyään käytetään itse asiassa se kohde, johon kaikkien katseet halutaan kiinnittää kokonaisuuden sijaan.

Tietenkin. Tämä sama ilmiö esiintyy eri termeillä useissa eri yhteyksissä, joissa muodostuu kitkaa pakottamisen seurauksena. Vihapuheella ja hybridivaikuttamisella halutaan leimata ihmisen biologiasta kumpuavaa vastareaktiota ylhäältä päin pakotettuun, eriävään toimintamalliin. Näitä eri termejä voi keksiä lennosta kuka tahansa, mutta tavalliselta tallaajalta puuttuu "tieteellisyyden" ja yms. näennäisen älyllisyyden tukiverkosto. Hybridivaikuttajaksi voidaan tituleerata kuka tahansa periaatteessa ihan minkälaisen sanoman ansiosta, joka ei vastaa yleistä mielipidettä, vaikka tähän johtopäätökseen tarvittaisiin melkoinen aasinsilta.

Työelämässä tätä samaa ilmiötä voisi kutsua muutosvastarintaan ryhtyneen propagandaksi, jonka tarkoituksena on aiheuttaa vaikkapa työnseisaus, kun yrityksen toiminnan tehostaminen ei maistu. Tähän samaan syssyyn voi firman toimitusjohtaja heittää sekaan, että vastarinnankiiski työskentelee kilpailevan yrityksen piikkiin sabotöörin kapasiteetissa, vaikka mitään suoraa näyttöä tästä ei olisi kuten hybridihiplaukseen kuuluu perusteeton Putiinin rölliksi tituleeraaminen.

Abstaktilla tasolla nämä ilmiöt eivät ole millään tavalla uusia vaan heti kun tarpeeksi iso lauma jää yhteiskunnan talouden kärryiltä pois niin nämä kollektisoituvat tavalla tai toisella ja muodostavat omanlaisen käyttäymismallin, jonka pohjalta toteuttavat itseään. Tämähän kulkee niin sanotulla vastakulttuurin (counter-culture) tittelillä.

Tämä hyvin yksinkertaista, mutta silti niin vaikeata ymmärtää.

 

[Pihatonttu]

Kopsailen juuri omia - ja vain omia - kirjoituksiani tästä ketjusta talteen siltä varalta että haluan joskus käyttää niitä johonkin.

Kirjoitteluni tässä ketjussa: 15 535 sanaa. Muutettuna Times New Romaniin, kakkosen riviväliin ja 12 fonttiin tästä tulee kappalejakoineen sun muineen 97 sivua.

(Itse katson että aiheenkäsittelyn jäsentyneisyys, ainutlaatuinen käsittelytapa ja kaikki muut kriteerit teoskynnyksen ylittämisen suhteen täyttyvät, joten tätä ei tekijänoikeusmielessä voi käsitellä satunnaisena nettikirjoitteluna vaan omakustanteeseen verrattavana teoksena.)

Kopsailua tehdessä tuii tämä vastaan.

Tonttu hei, ymmärrän mielipiteesi mutta kaikkia asioita ei voi mitata rahalla :-D

On pakko kommentoida, että maailma on siitä kummallinen, että tietyn vaikeus- ja vaativuustason ylittävästä tekemisestä jokaiselle muulle ihmiselle tässä maassa maksetaan palkkaa, palkkioita tai korvauksia. Mä tunnun olevan aina sekä ainoa, jonka kohdalla katsotaan että työtä ei tarvitse korvata rahalla ja joka jätetään jopa oman aikaansaamisen suhteen ulkopuoliseksi tai pois kuvioista vaikka niin tekeminen varmistaisi sen, ettei homma voi onnistua - ainakaan järkevässä aikataulussa ja/tai kustannustehokkaasti ja/tai niin että se, mitä saadaan aikaan olisi koskaan millään tavalla hyödyllistä.

Mä tiedän aika hyvin millä vaativuuden tasolla liikun ja mulla on jokin käsitys siitä, että paljonko 10-20 kertaa hitaammille, keskinkertaisuuden tai täydellisen toivottomuuden tasolle jääville ja taatusti täysin vailla luovaa ajattelua oleville maksetaan + mitä se tarkoittaa eläkekertymänä.

Otan tuommoiset kommentit huumorilla heti sen jälkeen kun samalla tai matalammalla tasolla virkakoneistoissa, akateemisessa maailmassa, yksityisellä puolella tms. työskentelevät lahjoittavat sekä palkkansa että eläkekertymänsä koko työuransa ajalta pois.

Sitä päivää odotellessa...

 

[miikkaj]

Kopsailen juuri omia - ja vain omia - kirjoituksiani tästä ketjusta talteen siltä varalta että haluan joskus käyttää niitä johonkin.

Sitä tehdessä tuii tämä vastaan.



On pakko kommentoida, että maailma on siitä kummallinen, että tietyn vaikeus- ja vaativuustason ylittävästä tekemisestä jokaiselle muulle ihmiselle tässä maassa maksetaan palkkaa, palkkioita tai korvauksia. Mä tunnun olevan aina sekä ainoa, jonka kohdalla katsotaan että työtä ei tarvitse korvata rahalla ja joka jätetään jopa oman aikaansaamisen suhteen ulkopuoliseksi tai pois kuvioista vaikka niin tekeminen varmistaisi sen, ettei homma voi onnistua - ainakaan järkevässä aikataulussa ja/tai kustannustehokkaasti ja/tai niin että se, mitä saadaan aikaan olisi koskaan millään tavalla hyödyllistä.

Mä tiedän aika hyvin millä vaativuuden tasolla liikun ja mulla on jokin käsitys siitä, että paljonko 10-20 kertaa hitaammille, keskinkertaisuuden tai täydellisen toivottomuuden tasolle jääville ja taatusti täysin vailla luovaa ajattelua oleville maksetaan + mitä se tarkoittaa eläkekertymänä.

Otan tuommoiset kommentit huumorilla heti sen jälkeen kun samalla tai matalammalla tasolla virkakoneistoissa, akateemisessa maailmassa, yksityisellä puolella tms. työskentelevät lahjoittavat sekä palkkansa että eläkekertymänsä koko työuransa ajalta pois.

Sitä päivää odotellessa...

Jeps, kannattaa laittaa psalmit talteen niin tarpeen tullen voi siteerata älykkäintä olentoa mitä maapallo on kuunaan päällään kantanut.

 

[Pihatonttu]

Jeps, kannattaa laittaa psalmit talteen niin tarpeen tullen voi siteerata älykkäintä olentoa mitä maapallo on kuunaan päällään kantanut.

En tiedä mikä motivoi tuommoiseen nälvivään kommentointiin, mutta kirjoituksistasi jatkuvasti näkyvä perusvire saattaa toki antaa asiasta jotain vinkkiä.

Tiedän aika hyvin että millä vaihteluvälillä oma älykkyyteni liikkuu sekä kokonaisuudessaan että eri osa-alueiden suhteen. Näillä lukemilla ei voi kuvitella itseään kovin poikkeukselliseksi älykkyyden määrän suhteen.

Sen tiedän, että luovuuden suhteen sijoitun paljon harvinaisemmalle alueelle.

Minulla on tapana sanoa, että tulkitseminen kertoo jättiläismäisen paljon tulkitsijasta eikä mitään oleellista tulkinnan kohteesta. Niinpä luen kommenttisi lähinnä säälittävänä tapana kertoa, että millaiset ajattelun ja asennoitumisen hyrrät sinun päässäsi pyörivät ja millaisena ne saavat sinut näkemään itsesi ja roolisi maailmassa.

Toivotan kaikkea hyvää elämässä ja siirrän sinut ignorenapin alle. En usko menettäväni mitään niin tehdessäni.

 

[miikkaj]

En tiedä mikä motivoi tuommoiseen nälvivään kommentointiin, mutta kirjoituksistasi jatkuvasti näkyvä perusvire saattaa toki antaa asiasta jotain vinkkiä.

Tiedän aika hyvin että millä vaihteluvälillä oma älykkyyteni liikkuu sekä kokonaisuudessaan että eri osa-alueiden suhteen. Näillä lukemilla ei voi kuvitella itseään kovin poikkeukselliseksi älykkyyden määrän suhteen.

Sen tiedän, että luovuuden suhteen sijoitun paljon harvinaisemmalle alueelle.

Minulla on tapana sanoa, että tulkitseminen kertoo jättiläismäisen paljon tulkitsijasta eikä mitään oleellista tulkinnan kohteesta. Niinpä luen kommenttisi lähinnä säälittävänä tapana kertoa, että millaiset ajattelun ja asennoitumisen hyrrät sinun päässäsi pyörivät ja millaisena ne saavat sinut näkemään itsesi ja roolisi maailmassa.

Toivotan kaikkea hyvää elämässä ja siirrän sinut ignorenapin alle. En usko menettäväni mitään niin tehdessäni.

Laitetaan sitten muille vähän lisäinfoa kun, kuten jo mainitsin että sitä ollaan saavutettu älyllisyyden huipentuma.

Ihmisen älykkyys perustuu sen neurologian kehittymiseen. Tähän vaikuttaa moni asia kuten esim. tarvittavien ravintoaineiden kuten rasvan proteiinin, jodin, jne saanti neurologian kehittymistä varten. Sitten toinen lukunsa on ihmisen kohtaamisen haasteiden ratkaisu minkä seurauksena ihminen muodostaa niin sanottuja neuroverkkoja, joita samaisia käyttävät tekoälynikkarit. Periaatteessa riittää, että ihmisen elämää helpotetaan kaikenlaisten palveluiden kautta eli käytännössä ihmisen ongelmanratkaisuprosessi ulkoistetaan jollekin toiselle osapuolelle ja tällöin ihmisen älyllinen kehitys lakkaa. Kun ihminen ei saa tarpeeksi fyysisiä että mentaalisia ravintoaineita, voidaan puhua jopa jälkeenjääneisyydestä. Aikoinaan joskus yli sata vuotta sitten, rapakon toisella puolella huomattiin, että jälkeenjääneitä ja muita "heikkomielisiä" alkaa olla jostain syystä hemmetin paljon niin piti alkaa harventaa populaatiota eli aloitetiin eugeniikka. Päinvastaisesta suunnasta ajateltuna, tämä taasen tuki rikkaiden ja muiden hyväosaisten kuvitelmaa omasta ylivertaisesta luontaisesta älykkyydestä, vaikka ihmisen biologia ei ainakaan selkeästi tue tätä väitettä.

Kiitokset hyvästä esimerkistä, että kun todetaan saavuttaneen jonkin ylivertaisen älykkyyden tason niin silloin se ajattelun kehittämisen prosessi lakkaa. Säälittävää tosiaan.

 

[Lapinukko]

tykkään lukea pihatontun viestejä, ne eivät ole tonttumaisia.
vaikkei kaikkea ymmärtäisikään.

 

[J0h1F]

@miikkaj suhtaudut tähän nyt hirvittävän kapeasta näkökulmasta. Koska (anteeksi nyt vain) olet täysin tunnetasolla operoiva hölmö (jätän tähän varauman: et välttämättä laisinkaan tyhmä), niin ensinnäkin pitää lähteä siitä, että @Pihatonttu ei ole "eri puolella"* eli hän ei edusta näitä piirejä (jotka muuten ovat joko tunnetasolla operoivia hölmöjä itsekin, elleivät sitten oikeasti pahassa tarkoituksessa toimivia), jotka mediassa pauhaavat vaikkapa persuja Venäjän hybriditoiminnan välineiksi. Kuten esim. @inscout vähän sivuaa, niin nämä "eri puolella" olevat tahot käyttävät pitkälti hybridivaikuttamista terminä vain oman tunneperäisen, hyvin alhaisella rakenteiden tai dynamiikan ymmärtämisen tasolla olevan toimintansa keinona - tai omien, mahdollisesti rationaalistenkin tavoitteidensa ajamiseen joko piittaamatta tai ymmärtämättä isompia kokonaisuuksia.
Nyt emme kuitenkaan puhu siitä, eivätkä ammattilaisetkaan (yleensä, toivottavasti) puhu siitä, vaan hybridivaikuttamisesta erilaisina subversion, painostamisen ja sodankäynnin, eli jatkuvan, "systeemisen sodankäynnin" (@Pihatonttu onko sinulla parempaa termiä tälle - tarkoitan tavallaan kaikkea maiden välistä vastaanottajan näkökulmasta ei-hyväntahtoista vaikuttamista, suurstrategisella tasolla eli koko maiden yhteiselon aikana) välineenä.

Suosittelen pohtimaan tarkemmin sitä, miksi reagoit ylipäätään asiaan noin. Eikä tämä ole nälvimiseksi tarkoitettua, operoit vain hyvin pienessä toiminta-avaruudessa asian suhteen. Laajenna näkökulmaa, ja asia avautuu aivan eri tavalla.

Eli siis: hybridivaikuttaminen ei ole oikeastaan sitä, mistä media pauhaa, vaan tämä on vain hybridivaikuttamisen ilmentymää. Media keskittyy todella pieneen osaan vaikuttamisesta, tai oikeastaan sen seurauksista - ja on itse samalla sen työkalu. Näet sen omassakin negatiivisessa reaktiossasi asiaan.

Itse taannoin kirjoitin, että me kaikki olemme omine reaktioinemme hybridivaikuttamisen välineitä. Vaikuttajataho pyrkii provosoimaan teoillaan reaktioita ihmisissä, jotka (reaktiot siis) ovat keskimäärin suotuisia vaikuttajataholle. Vain ensimmäisen toimijan toiminta on tarkoituksellista, ja loput ovat sen reaktiivisia seuraamuksia. Vaikuttaminen ei aina kohdistu suoraan, vaan hybridivaikuttamisen yksi keinoista on nimenomaan välillisten reaktioiden saaminen aikaan. Ne välilliset reaktiot voivat olla (jotakuinkin) suoria (esim. uusnatsien organisoitumisen auttamisesta seuraava julkinen, laaja vastareaktio, joka on helppo ennakoida) tai siitä lähtien aina aivan äärimmäisyyteen pitkien, vuosikymmenienkin päähän ulottuvien kehityskulkujen päässä - ja osa niistä välillisistä reaktioista voi olla eri vaiheissa haitallisiakin vaikuttajalle (koska kaikkia reaktioita eivät viisaimmatkaan strategit kykene arvioimaan). Mitä monimutkaisempia reaktioketjuja pyritään saamaan aikaan, sitä syvempää ymmärrystä se vaatii vaikutuksen kohteena olevasta yhteiskunnasta.

Ja kun näitä reaktiivisia tapahtumaketjuja päästään todennäköisesti syöttämään vielä monelta suunnalta, monena aikana ja rakentamaan aiempien päälle, on soppa sellainen sillisalaatti, että sitä on enää hyvin vaikea edes purkaa. Siksi me tarvitsemme puhtaita arvoja ja selkeitä moraalijärjestyksiä, jossa ymmärretään myös välillisiin vaikutuksiin pyrkiminen, ja eri tason tavoitteet.

Toki hybridivaikuttamisessa on myös sitten suoraa vaikuttamista: esimerkiksi omaan pussiin pelattua ryhmittymää voidaan käyttää vaikkapa poliittiseen väkivaltaan, soluttautumiseen, vakoiluun tai oman toiminnan suojaamiseen, jolla on suora vaikutus. Mutta ei pidä kuvitella, että suoran vaikutuksen hakeminen olisi ainoa, tai välttämättä edes pääasiallinen vaikutuskeino, koska sillä joudutaan aina operoimaan tämän toisen ryhmittymän intressikehyksessä. Etenkin subversio on paljon tehokkaampaa, kun haetaan välillisiä, reaktiivisia vaikutuksia.

*lainausmerkeissä siksi, koska kotimainen mediakaan ei ole oikeasti tässä eri puolella, kun käsittelemme Venäjän tänne kohdistamaa vaikuttamista, poislukien suoraan Venäjältä käskyjä tai rahoitusta saavat tahot.

--

Ja taas ketjun tajunnanvirtaan sopivalla tavalla jatkan vähän kukkaruukusta: tulipa nyt vain mieleen, että esimerkiksi lukiossa valinnanvapauden lisäämisen myötä (jonka muuten toteutti Grahn-Laasonen, joka ei ymmärrä yhtään mitään mistään) historian ja yhteiskuntaopin opetuksen vähenemisen myötä me vain hukumme entistä kauemmas substanssikeskeisyyteen. Mielestäni ylivoimaisesti tärkeimmät oppiaineet tältä kannalta ovat äidinkieli, historia ja yhteiskuntaoppi, sillä niitä tarvitaan eniten maailman ymmärtämiseen. Luonnontieteet ovat toki myös tärkeitä, koska ne opettavat käsittelemään asioita systeemeinä, ja siten käsittämään tällaisia rakenteita edes perustasolla.

Substanssikeskeisyys on aikamme pahin syöpä, sillä siihen suohon hukkuu fiksuinkin ihminen, jos sille tielle lähtee, eikä ikinä saa selvyyttä yhtään mistään.

PS. Kouluissamme pitäisi ruveta painottamaan opetusta siihen, että aivan pienestä pitäen pitäisi ruveta opettamaan lapsia etsimään yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia eri asioista ja luokittelemaan näitä näiden mukaan (eli siis: vertailemalla lähdettäisiin rakentamaan havainnoista kokonaisuutta, eli etenemään ylemmille systeemitasoille, ei kohti substanssia; substanssillekin kyllä löytyisi paikkansa, mutta aina kun mietitään substanssia, pitäisi miettiä myös systeemiä). Tämä jos mikä kehittäisi ajattelua nimenomaan tärkeältä kannalta.

 

[miikkaj]

@miikkaj suhtaudut tähän nyt hirvittävän kapeasta näkökulmasta. Koska (anteeksi nyt vain) olet täysin tunnetasolla operoiva hölmö (jätän tähän varauman: et välttämättä laisinkaan tyhmä), niin ensinnäkin pitää lähteä siitä, että @Pihatonttu ei ole "eri puolella"* eli hän ei edusta näitä piirejä (jotka muuten ovat joko tunnetasolla operoivia hölmöjä itsekin, elleivät sitten oikeasti pahassa tarkoituksessa toimivia), jotka mediassa pauhaavat vaikkapa persuja Venäjän hybriditoiminnan välineiksi. Kuten esim. @inscout vähän sivuaa, niin nämä "eri puolella" olevat tahot käyttävät pitkälti hybridivaikuttamista terminä vain oman tunneperäisen, hyvin alhaisella rakenteiden tai dynamiikan ymmärtämisen tasolla olevan toimintansa keinona - tai omien, mahdollisesti rationaalistenkin tavoitteidensa ajamiseen joko piittaamatta tai ymmärtämättä isompia kokonaisuuksia.
Nyt emme kuitenkaan puhu siitä, eivätkä ammattilaisetkaan (yleensä, toivottavasti) puhu siitä, vaan hybridivaikuttamisesta erilaisina subversion, painostamisen ja sodankäynnin, eli jatkuvan, "systeemisen sodankäynnin" (@Pihatonttu onko sinulla parempaa termiä tälle - tarkoitan tavallaan kaikkea maiden välistä vastaanottajan näkökulmasta ei-hyväntahtoista vaikuttamista, suurstrategisella tasolla eli koko maiden yhteiselon aikana) välineenä.

Suosittelen pohtimaan tarkemmin sitä, miksi reagoit ylipäätään asiaan noin. Eikä tämä ole nälvimiseksi tarkoitettua, operoit vain hyvin pienessä toiminta-avaruudessa asian suhteen. Laajenna näkökulmaa, ja asia avautuu aivan eri tavalla.

Eli siis: hybridivaikuttaminen ei ole oikeastaan sitä, mistä media pauhaa, vaan tämä on vain hybridivaikuttamisen ilmentymää. Media keskittyy todella pieneen osaan vaikuttamisesta, tai oikeastaan sen seurauksista - ja on itse samalla sen työkalu. Näet sen omassakin negatiivisessa reaktiossasi asiaan.

Itse taannoin kirjoitin, että me kaikki olemme omine reaktioinemme hybridivaikuttamisen välineitä. Vaikuttajataho pyrkii provosoimaan teoillaan reaktioita ihmisissä, jotka (reaktiot siis) ovat keskimäärin suotuisia vaikuttajataholle. Vain ensimmäisen toimijan toiminta on tarkoituksellista, ja loput ovat sen reaktiivisia seuraamuksia. Vaikuttaminen ei aina kohdistu suoraan, vaan hybridivaikuttamisen yksi keinoista on nimenomaan välillisten reaktioiden saaminen aikaan. Ne välilliset reaktiot voivat olla (jotakuinkin) suoria (esim. uusnatsien organisoitumisen auttamisesta seuraava julkinen, laaja vastareaktio, joka on helppo ennakoida) tai siitä lähtien aina aivan äärimmäisyyteen pitkien, vuosikymmenienkin päähän ulottuvien kehityskulkujen päässä - ja osa niistä välillisistä reaktioista voi olla eri vaiheissa haitallisiakin vaikuttajalle (koska kaikkia reaktioita eivät viisaimmatkaan strategit kykene arvioimaan). Mitä monimutkaisempia reaktioketjuja pyritään saamaan aikaan, sitä syvempää ymmärrystä se vaatii vaikutuksen kohteena olevasta yhteiskunnasta.

Ja kun näitä reaktiivisia tapahtumaketjuja päästään todennäköisesti syöttämään vielä monelta suunnalta, monena aikana ja rakentamaan aiempien päälle, on soppa sellainen sillisalaatti, että sitä on enää hyvin vaikea edes purkaa. Siksi me tarvitsemme puhtaita arvoja ja selkeitä moraalijärjestyksiä, jossa ymmärretään myös välillisiin vaikutuksiin pyrkiminen, ja eri tason tavoitteet.


*lainausmerkeissä siksi, koska kotimainen mediakaan ei ole oikeasti tässä eri puolella, kun käsittelemme Venäjän tänne kohdistamaa vaikuttamista, poislukien suoraan Venäjältä käskyjä tai rahoitusta saavat tahot.

--

Ja taas ketjun tajunnanvirtaan sopivalla tavalla jatkan vähän kukkaruukusta: tulipa nyt vain mieleen, että esimerkiksi lukiossa valinnanvapauden lisäämisen myötä (jonka muuten toteutti Grahn-Laasonen, joka ei ymmärrä yhtään mitään mistään) historian ja yhteiskuntaopin opetuksen vähenemisen myötä me vain hukumme entistä kauemmas substanssikeskeisyyteen. Mielestäni ylivoimaisesti tärkeimmät oppiaineet tältä kannalta ovat äidinkieli, historia ja yhteiskuntaoppi, sillä niitä tarvitaan eniten maailman ymmärtämiseen. Luonnontieteet ovat toki myös tärkeitä, koska ne opettavat käsittelemään asioita systeemeinä, ja siten käsittämään tällaisia rakenteita edes perustasolla.

Substanssikeskeisyys on aikamme pahin syöpä, sillä siihen suohon hukkuu fiksuinkin ihminen, jos sille tielle lähtee, eikä ikinä saa selvyyttä yhtään mistään.

PS. Kouluissamme pitäisi ruveta painottamaan opetusta siihen, että aivan pienestä pitäen pitäisi ruveta opettamaan lapsia etsimään yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia eri asioista ja luokittelemaan näitä näiden mukaan (eli siis: vertailemalla lähdettäisiin rakentamaan havainnoista kokonaisuutta, eli etenemään ylemmille systeemitasoille, ei kohti substanssia; substanssillekin kyllä löytyisi paikkansa, mutta aina kun mietitään substanssia, pitäisi miettiä myös systeemiä). Tämä jos mikä kehittäisi ajattelua nimenomaan tärkeältä kannalta.

Juu, ei siinä mitään saa syytellä ihan vapaasti, mutta sitten syytösten argumentointi onkin vasta se asian pihvi. Valitettavasti tosin joudun toteamaan, että tässäkin yhteydessä kuten esim. työelämässä tulee vastaan silloin tällöin tälläistä orwellilaista argumentoititapaa eli syytetään ensin kohdetta juuri siitä mihin itse syyllistyy. Tämä toimintatapa tunnetaan psykologisena ilmiönä nimeltä "gaslighting" (Wikipedia: Gaslighting is a form of psychological manipulation in which a person seeks to sow seeds of doubt in a targeted individual or in members of a targeted group, making them question their own memory, perception, and sanity. Using persistent denial, misdirection, contradiction, and lying, gaslighting involves attempts to destabilize the victim and delegitimize the victim's belief). Kuten itsekin heitit tuossa heti kärkeen, että operoin pelkästään tunnepohjalta ja erittäin kapealla keilalla, vaikka tekstini ei pääsääntöisesti sisällä mitään muuta kuin asiaa ja otan useasta eri aihealueesta esim. biologiasta ja psykologiasta, ja, ennen kaikkea, näihin ei muodosteta vasta-argumenttia. Toisin sanoen, teikäläisen näppäimistöltä ilmestyy juuri tätä gaslighting:ia.

Varsinaiseen aiheeseen palatakseni, juu, pitää paikkaansa että jokainen on jokin agendan tai mahdollisesti hybridivaikuttamisen potkukelkka. Mutta tämä kyseinen ilmiö ei ole mikään uutuus, vaikka tämä sellaiselta alkusilmäyksellä näyttää. Jos tämän ilmiön tiettyjä attribuutteja muuttaa niin voidaan hypätä vaikkapa 40-70 lukujen McCarthyismin tai COINTELPRO-ohjelman pariin (avarretaan taas näkökeilaa). Mistäs tässä on oikeastaan kyse? Noh, nämähän ovat poliittisesti motivoituneita seurantaohjelmia eli valtion hallintotapaa tai muutoin sitä kyseenalaistavan toiminnan tutkintoa. Mistäs tälläistä valtiota kyseenalaistavaa toimintaa putkahtaa esille?

Jos ihan alunalkaen syy modernille tasavallalle on syntynyt Amerikassa jenkkien itsenäistyttyä on ollut vastareaktio Eurooppalaisille monarkioille, jotka taasen olivat perustettu kuninkaiden niin sanotulle "divine right of kings" eli heidän oikeutus päälliköintiin tulee suoraan Jumalalta jonkin ylivertaisuuden kautta. (Tätä ylivertaisuuden tunnetta tulikin jo tuossa tontun viestissä esille...). Kun Jumalan tahto on näin ja vain Jumala voi tuomita kuninkaita niin silloin kuninkaan kyseenalaistaminen maan matosen toimesta on Jumalan pilkkaa, jne. Tämän hallintomenetelmän voisi tulkita wanhan ajan hybridihilpaukseksi, mutta takaisin nykyaikaan...

Jos valtion (tasavallan) perinpohjimmainen tarkoitus oli estää kuninkaan, diktaattorin, keisarin, yms. ilmestyminen hallitsijaksi jonkin periaatteen/idean sijaan niin silloin kaikki toimenpiteet mitä valtio suorittaa pitää tähdätä ettei tämä alkuperäinen periaate muodostu ekvivalentiksi (täydellisesti vastaavaksi) jonkin omasta mielestään ylivertaisen hallitsijan keppihevoseksi. Valitettavasti tämähän on mennyt jo kalkkiviivoilla metsään talouspolitiikan saattelemana kuten tulemme ennemmin tai myöhemmin näkemään tämän käytännössä vaikka se on jo periaatteen tasolla loogisesti pääteltävissä. Tällöin tämä hybridihiplaus-toiminta periaatteessa yrittää suojella tätä viitekehystä, jonka avulla kourallinen "ylivertaisia" kuninkaita tulee muodostumaan Suomeen.

Koulut tukevat omalta osaltaan tätä kehitystä eikä siellä kehitetä loogista ja kriittistä ajattelua, koska talouspoliittinen kehitys johtaa siihen että ihan lopussa on vain kourallinen "ylivertaisia" ihmisiä ja sitten muuta saavat opetella tekemään orjan hommia orjan palkalla. Kouluissa opetetaan tätä medialukutaitoa orwellilaisittain eli käytännön taidot ovat juuri päinvastaiset mitä koulutus lupaa. Esimerkkinä, halutaan osata tunnistaa että elääkö kuplassa muuhun yhteiskuntaan nähden eli pitää pystyä tunnistamaan että onko ajautunut erilleen muusta lammaslaumasta, tai pitää pystyä harrastamaan lähdekritiikkiä eli ei pidä ajatella itse vaan viitata vertaisarvosteltuun (peer review) materiaaliin minkä oikeellisuuden Totuusministeriö on varmistanut.

Noniin tuossa on vaikka kuinka monta kohtaa mihin voi osoittaa kritiikkiä eikä tarvitse turvautua henkilökohtaisuuksiin...

 

[Pihatonttu]

...hybridivaikuttamisesta erilaisina subversion, painostamisen ja sodankäynnin, eli jatkuvan, "systeemisen sodankäynnin".. ..välineenä.

Eli siis: hybridivaikuttaminen ei ole oikeastaan sitä, mistä media pauhaa, vaan tämä on vain hybridivaikuttamisen ilmentymää. Media keskittyy todella pieneen osaan vaikuttamisesta, tai oikeastaan sen seurauksista - ja on itse samalla sen työkalu.

Vaikuttajataho pyrkii provosoimaan teoillaan reaktioita ihmisissä, jotka (reaktiot siis) ovat keskimäärin suotuisia vaikuttajataholle.

...hybridivaikuttamisen yksi keinoista on nimenomaan välillisten reaktioiden saaminen aikaan.

Mitä monimutkaisempia reaktioketjuja pyritään saamaan aikaan, sitä syvempää ymmärrystä se vaatii vaikutuksen kohteena olevasta yhteiskunnasta.

Ja kun näitä reaktiivisia tapahtumaketjuja päästään todennäköisesti syöttämään vielä monelta suunnalta, monena aikana ja rakentamaan aiempien päälle, on soppa sellainen sillisalaatti, että sitä on enää hyvin vaikea edes purkaa. Siksi me tarvitsemme puhtaita arvoja ja selkeitä moraalijärjestyksiä, jossa ymmärretään myös välillisiin vaikutuksiin pyrkiminen, ja eri tason tavoitteet.

Substanssikeskeisyys on aikamme pahin syöpä, sillä siihen suohon hukkuu fiksuinkin ihminen, jos sille tielle lähtee, eikä ikinä saa selvyyttä yhtään mistään.

...vertailemalla lähdettäisiin rakentamaan havainnoista kokonaisuutta, eli etenemään ylemmille systeemitasoille...

Tässä on selvåsti ymmärretty se, mitä olen vuosien ajan yrittänyt eri suuntiin tolkuttaa niin paljon, että olen jo turhautunut ja menettänyt sekä motivaationi että toivoni.

Hybridivaikuttaminen on systemaattista ja systeemistä toimintaa.

Systeeminen ja systemaattinen tarkoittaa sitä, että se etenee tarkastelutasosta laajempaan suuntaan ja sitä kautta laaja-alaisempiin vaikutuksiin. Näin ollen ei kannata keskittyä analyyttiseen näpertelyajatteluun vaan siirtyä ensin systematisoivaan ajatteluun ja kokonaiskuvan hahmottamiseen.

Systeeminen ja systemaattinen tarkoittaa sitäkin, että pääpaino on sekä käsiteavaruuden rakenteissa (mikä on mihinkin kytkennässä ja kuinka) että etenkin sen dynamiikassa (prosessuaalisuus, toiminta- ja vaikutusmekanismit).

Jos keskitytään substanssiin ja vieläpä analyyttisesti, niin katsotaan enimmäkseen päinvastaisiin suuntiin ja asioihin kuin pitäisi ja se tarkoittaa, ettei katsota sinne minne pitäisi.

Vaikuttamisen dynamiikka on valtavan paljon monimutkaisempi kuin J0h1n antaa ymmärtää. Se on kuitenkin löydettävissä ja pääteltävissä ja sen jälkeen kuvailtavissa. Kuvaileminen on noista helpointa, mutta sekään ei ole helppoa koska prosessit ovat niin käsittämättömän moniulotteisia.

Minä olen tehnyt sen mihin pystyn niissä rajoissa kuin asioita on järkevää laittaa nettiin. Kaikkea ei kannata.

"Hybridivaikuttaminen ei ole sitä, mistä media pauhaa vaan se on hybridivaikuttamisen ilmentymää..." Todella hyvin sanottu. Ikävä kyllä jopa vajaaälyisin osa virkamiehistöstä, jopa tämän aihepiirin ääreltä, tuntuu käsittämättömässä egomaanisessa typeryydessään vetävän yhtäläisyysmerkit median tarjoaman hybridivaikuttamiskuvan ja todellisuuden välillä.

Minä olen koittanut parhaani mukaan tuoda esille oman käsityksen siitä, että miten se isompi kuvio toimii. Muut päättäkööt kuinka hyvin tai huonosti olen asiassa onnistunut. Palautteen ja kiinnostuksen puutteen perusteella asteikolla nollasta sataan noin miinus neljäkymmentä - omasta mielestäni.

Jätän koko aihepiirin viimeistään siinä vaiheessa kun joku muu avaa sitä osuvammin, paneutuneemmin ja syvällisemmin ja minua enemmän nimenomaan kokonaisrakennetta ja dynamiikkaa eli ilmiön prosessuaalista puolta avaten. Olisin paljon mieluummin oppilaan kuiin opettajan roolissa tämän aihepiirin suhteen. Nykyisin kaikkein mieluiten jättäisin sen kokonaan mielestäni.

Jos hybridivaikuttaminen ei kerran ole sitä, mistä media pauhaa, niin mitä se sitten on ja miten se toimii? Tätä kysymystä olen koittanut parhaani mukaan avata niille harvoille, joita se kiinnostaa ja jotka jaksavat lukea asiasta edes suunnilleen sillä monimutkaisuuden tasolla jolla tuo ilmiö, sen havainnointi, ennakointi ja vastatoiminta minun maallikkoymmärrykseni ja tietouteni mukaan tapahtuu.

Kiitos J0H1F siitä että olet selvästikin pyrkinyt ymmärtämään että mistä oikein hölötän ja hourailen!

 

[Benelli]

@miikkaj suhtaudut tähän nyt hirvittävän kapeasta näkökulmasta. Koska (anteeksi nyt vain) olet täysin tunnetasolla operoiva hölmö (jätän tähän varauman: et välttämättä laisinkaan tyhmä), niin ensinnäkin pitää lähteä siitä, että @Pihatonttu ei ole "eri puolella"* eli hän ei edusta näitä piirejä (jotka muuten ovat joko tunnetasolla operoivia hölmöjä itsekin, elleivät sitten oikeasti pahassa tarkoituksessa toimivia), jotka mediassa pauhaavat vaikkapa persuja Venäjän hybriditoiminnan välineiksi. Kuten esim. @inscout vähän sivuaa, niin nämä "eri puolella" olevat tahot käyttävät pitkälti hybridivaikuttamista terminä vain oman tunneperäisen, hyvin alhaisella rakenteiden tai dynamiikan ymmärtämisen tasolla olevan toimintansa keinona - tai omien, mahdollisesti rationaalistenkin tavoitteidensa ajamiseen joko piittaamatta tai ymmärtämättä isompia kokonaisuuksia.
Nyt emme kuitenkaan puhu siitä, eivätkä ammattilaisetkaan (yleensä, toivottavasti) puhu siitä, vaan hybridivaikuttamisesta erilaisina subversion, painostamisen ja sodankäynnin, eli jatkuvan, "systeemisen sodankäynnin" (@Pihatonttu onko sinulla parempaa termiä tälle - tarkoitan tavallaan kaikkea maiden välistä vastaanottajan näkökulmasta ei-hyväntahtoista vaikuttamista, suurstrategisella tasolla eli koko maiden yhteiselon aikana) välineenä.

Suosittelen pohtimaan tarkemmin sitä, miksi reagoit ylipäätään asiaan noin. Eikä tämä ole nälvimiseksi tarkoitettua, operoit vain hyvin pienessä toiminta-avaruudessa asian suhteen. Laajenna näkökulmaa, ja asia avautuu aivan eri tavalla.

Eli siis: hybridivaikuttaminen ei ole oikeastaan sitä, mistä media pauhaa, vaan tämä on vain hybridivaikuttamisen ilmentymää. Media keskittyy todella pieneen osaan vaikuttamisesta, tai oikeastaan sen seurauksista - ja on itse samalla sen työkalu. Näet sen omassakin negatiivisessa reaktiossasi asiaan.

Itse taannoin kirjoitin, että me kaikki olemme omine reaktioinemme hybridivaikuttamisen välineitä. Vaikuttajataho pyrkii provosoimaan teoillaan reaktioita ihmisissä, jotka (reaktiot siis) ovat keskimäärin suotuisia vaikuttajataholle. Vain ensimmäisen toimijan toiminta on tarkoituksellista, ja loput ovat sen reaktiivisia seuraamuksia. Vaikuttaminen ei aina kohdistu suoraan, vaan hybridivaikuttamisen yksi keinoista on nimenomaan välillisten reaktioiden saaminen aikaan. Ne välilliset reaktiot voivat olla (jotakuinkin) suoria (esim. uusnatsien organisoitumisen auttamisesta seuraava julkinen, laaja vastareaktio, joka on helppo ennakoida) tai siitä lähtien aina aivan äärimmäisyyteen pitkien, vuosikymmenienkin päähän ulottuvien kehityskulkujen päässä - ja osa niistä välillisistä reaktioista voi olla eri vaiheissa haitallisiakin vaikuttajalle (koska kaikkia reaktioita eivät viisaimmatkaan strategit kykene arvioimaan). Mitä monimutkaisempia reaktioketjuja pyritään saamaan aikaan, sitä syvempää ymmärrystä se vaatii vaikutuksen kohteena olevasta yhteiskunnasta.

Ja kun näitä reaktiivisia tapahtumaketjuja päästään todennäköisesti syöttämään vielä monelta suunnalta, monena aikana ja rakentamaan aiempien päälle, on soppa sellainen sillisalaatti, että sitä on enää hyvin vaikea edes purkaa. Siksi me tarvitsemme puhtaita arvoja ja selkeitä moraalijärjestyksiä, jossa ymmärretään myös välillisiin vaikutuksiin pyrkiminen, ja eri tason tavoitteet.

Toki hybridivaikuttamisessa on myös sitten suoraa vaikuttamista: esimerkiksi omaan pussiin pelattua ryhmittymää voidaan käyttää vaikkapa poliittiseen väkivaltaan, soluttautumiseen, vakoiluun tai oman toiminnan suojaamiseen, jolla on suora vaikutus. Mutta ei pidä kuvitella, että suoran vaikutuksen hakeminen olisi ainoa, tai välttämättä edes pääasiallinen vaikutuskeino, koska sillä joudutaan aina operoimaan tämän toisen ryhmittymän intressikehyksessä. Etenkin subversio on paljon tehokkaampaa, kun haetaan välillisiä, reaktiivisia vaikutuksia.

*lainausmerkeissä siksi, koska kotimainen mediakaan ei ole oikeasti tässä eri puolella, kun käsittelemme Venäjän tänne kohdistamaa vaikuttamista, poislukien suoraan Venäjältä käskyjä tai rahoitusta saavat tahot.

--

Ja taas ketjun tajunnanvirtaan sopivalla tavalla jatkan vähän kukkaruukusta: tulipa nyt vain mieleen, että esimerkiksi lukiossa valinnanvapauden lisäämisen myötä (jonka muuten toteutti Grahn-Laasonen, joka ei ymmärrä yhtään mitään mistään) historian ja yhteiskuntaopin opetuksen vähenemisen myötä me vain hukumme entistä kauemmas substanssikeskeisyyteen. Mielestäni ylivoimaisesti tärkeimmät oppiaineet tältä kannalta ovat äidinkieli, historia ja yhteiskuntaoppi, sillä niitä tarvitaan eniten maailman ymmärtämiseen. Luonnontieteet ovat toki myös tärkeitä, koska ne opettavat käsittelemään asioita systeemeinä, ja siten käsittämään tällaisia rakenteita edes perustasolla.

Substanssikeskeisyys on aikamme pahin syöpä, sillä siihen suohon hukkuu fiksuinkin ihminen, jos sille tielle lähtee, eikä ikinä saa selvyyttä yhtään mistään.

PS. Kouluissamme pitäisi ruveta painottamaan opetusta siihen, että aivan pienestä pitäen pitäisi ruveta opettamaan lapsia etsimään yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia eri asioista ja luokittelemaan näitä näiden mukaan (eli siis: vertailemalla lähdettäisiin rakentamaan havainnoista kokonaisuutta, eli etenemään ylemmille systeemitasoille, ei kohti substanssia; substanssillekin kyllä löytyisi paikkansa, mutta aina kun mietitään substanssia, pitäisi miettiä myös systeemiä). Tämä jos mikä kehittäisi ajattelua nimenomaan tärkeältä kannalta.

Kyllä se suora kova hybridivaikuttaminen on edelleen tehokkaampaa.
Se vain sisältää suuremmat riskit ja kovemman hinnan.

 

[miikkaj]

Kyllä se suora kova hybridivaikuttaminen on edelleen tehokkaampaa.
Se vain sisältää suuremmat riskit ja kovemman hinnan.

 

[J0h1F]

@miikkaj yhäkin nyt ohitat sen asian pihvin, eli sen, että meihin kohdistetaan vihamielistä vaikuttamista, johon sillä, mitä "Brysselin ja Arkadianmäen herrat" puuhastelevat sisäpolitiikassa, ei ole mitään vaikutusta. Tai toki on sen verran, että sillä saadaan katseita toisaalle, tarpeen mukaan.

Kyse on siitä, että olemme suurstrategisella tasolla olleet koko itsenäisyytemme ajan hybridikonfliktissa Neuvosto-Venäjän/Neuvostoliiton/Venäjän kanssa. Syy siihen on perustavanlaatuinen intressiristiriita itsenäisen Suomen ja itäisen suurvaltanaapurimme välillä.

Yhäkään se, mistä @Pihatonttu on koko ketjun jauhanut, ei ole tuota mistä sinä jaksat jauhaa, eli sisäpoliittista kontrollia - vaan nimenomaan tätä valtioiden välistä vaikuttamista. Enkä edes usko, että @Pihatonttu välttämättä tarkoittaisi edes lääkkeeksi tälle meihin kohdistetulle vaikuttamiselle valvonnan tehostamista, tai suorien vaikuttaja-agenttien tai hyödyllisten idioottinen polttamista julkisuudessa. Tehokkainta olisi aloittaa vaikuttaminen aivan muualla, lähinnä ihmisten omaa ajattelua kehittämällä, eli parantamalla systeemien hahmottamisen kykyä. Strategia voisi olla ihan järkevä oppiaine lukioissakin, ja Sun Tzun saisi kyllä kahlata läpi, vaikka Sodankäynnin taito ei olekaan mikään kaikenkattava ja autuaaksitekevä opus.

Ja kuten jo yllä vähintäänkin sivusin: kyllä, hybridivaikuttamista käytetään argumenttina ja keppihevosena erilaisten asioiden ajamiseen. Se ei kuitenkaan ole asian pihvi, vaan se on itse hybridivaikuttamisen seuraus, ehkä tarkoituksellinen, ehkä tahaton. Voisin ainakin väittää, että epäluottamus hallintoamme kohtaan on ainakin itänaapurin toivelistalla - enkä nyt tarkoita sitä, etteikö huonoa hallintoa kohtaan pitäisi syntyä epäluottamusta - tietenkin pitää. Kuten olen monta kertaa jo toistanut, ei toivotuista reaktioistakaan ole haittaa, kunhan arvot ja moraalijärjestys pysyvät puhtaina, eikä sorru katkeruuteen, tai ainakaan katkeroituessaan anna arvojensa korruptoitua.

Vaikuttamisen dynamiikka on valtavan paljon monimutkaisempi kuin J0h1n antaa ymmärtää. Se on kuitenkin löydettävissä ja pääteltävissä ja sen jälkeen kuvailtavissa. Kuvaileminen on noista helpointa, mutta sekään ei ole helppoa koska prosessit ovat niin käsittämättömän moniulotteisia.

Minä olen tehnyt sen mihin pystyn niissä rajoissa kuin asioita on järkevää laittaa nettiin. Kaikkea ei kannata.

Nyt täytyy myöntää, että oma hahmotuskykyni ei pääse enää kauhean pitkälle tässä eteenpäin. Toki se, mitä tänne olen kirjoittanut, on vain pieni osa siitä ajatusten sekasotkusta, joka tähän päässäni liittyy, mutta jäsentely on vaikeaa.

Kyllä se suora kova hybridivaikuttaminen on edelleen tehokkaampaa.
Se vain sisältää suuremmat riskit ja kovemman hinnan.

Ei välttämättä. Joku salamurhaaminen esimerkiksi: onko tehokkaampaa vain murhata jokin kohdevaltion toimija, vai onko tehokkaampaa saada asia näyttämään joltain niin, että saadaan haluttu reaktio?

Jos minä Suomen hypoteettisena Mossadin valtuuksin toimivana ulkomaantiedusteluna haluaisin iskeä vaikkapa GRU:ta (tai siis GU:ta) vastaan, niin en varmasti tekisi sitä vain murhaamalla jotain GRU:n toimijaa, etenkään niin, että se olisi yhdistettävissä Suomeen (voimasuhteiden ja geopoliittisen asemamme vuoksi me emme ole siinä asemassa, että sen tuomalla pelotevaikutuksella olisi haittoja vastaavaa arvoa). Pyrkisin subvertoimaan jonkun sopivan hyödyllisen idiootin tekemään sen - tai ainakin pyrkisin luomaan sen illuusion, että asia on näiden tekemä - ja niin, että GRU alkaisi pelätä ja jahdata jotain aivan eri tahoa kuin meitä. Itse asiassa todennäköisesti saavuttaisin paljon paremman lopputuloksen epäonnistuneella Kadyrovin turvallisuusjoukkojen piikkiin menevällä attentaatilla kuin onnistuneella GRU:n Suomen-strategiasta vastaavan johtajan kirurgisen tehokkaalla murhaamisella, jonka tekijä jää avoimeksi. Olisi tuhannesti tehokkaampaa usuttaa Moskova Kadyrovin kanssa tukkanuottasille kuin saada joku yksittäinen mies pois päiviltä; toki jokin arvo on silläkin, että saadaan peloteltua, mutta kyllä sisäinen hajaannus on se juttu.

Tai oikeastaan: kaikkein parasta olisi saada GRU täyteen jotain riemuidiootteja niin, että koko lafka menisi täysin toimintakyvyttömäksi. Vielä parempaa olisi liittää tähän se, että kansa vihaa heitä.

Kun nyt otin GRU:n puheeksi, niin miettikääpä seuraavaa: mitkä tulevat Venäjän tiedusteluelimistä nopeasti mieleen: GRU ja FSB. Länsimaat ja etenkin mediamme pauhaavat GRU:sta, mutta mikä ei tule mieleen? Mikä on se Venäjän ulkomaantiedusteluelin (GRU on sotilastiedustelu), joka ei ihmisille tule mieleen? Niin, miksiköhän, liekö sillä joku tarkoitus, että ei tule?

 

[Pihatonttu]

Tehokkainta olisi aloittaa vaikuttaminen aivan muualla, lähinnä ihmisten omaa ajattelua kehittämällä, eli parantamalla systeemien hahmottamisen kykyä.

Kyllä.

Työnsä puolesta asiaa lähellä olevilta viranomaisilta ja poliitikoilta pitäisi vaatia asian erittäin kovatasoista ymmärtämistä.

Journalistelta pitäisi voida odottaa edes jonkin tasoista ymmärrystä aiheen suhteen.

Aiheesta kiinnostuneilta maallikoilta voi odottaa paljon parempaa ymmärrystä kuin journalisteilta.

Yksi hybridivaikuttamisen kaikkein yksinkertaisimmista peruskaavoista on se, että tuotetaan tilanne, joka on ristiriidassa yleisen esiymmärryksen kanssa ja tarjotaan sille monesta suunnasta yleisen esiymmärryksen mukaisia tai sitä lähellä olevia selityksiä. Toinen on se, että siirretään keskipistettä esittämällä äärimmäinen selitys vähemmän äärimmäisenä esim. saturoimisen keinoin.

Noissa molemmissa vaikutetaan esiymmärryksen kautta. Jos haluaa ettei ole se narun päässä oleva pässi, niin pitää omata sellaisia työkaluja joilla voi irrottautua omasta ja yleisestä esiymmärryksestä ja tarkastella asioita niiden ulkopuolelta, niistä riippumatta.

Tällöin joutuu esiymmärryksen vankilassa viihtyvien kanssa törmäyskurssille. Sille ei voi mitään. Ajattelemasta kieltäytyvää asenteellisuutensa vankia ei voi pakottaa aloittamaan ajattelemista. Voi houkutella ja auttaa, mutta jos joku ei suostu käynnistämään aivojaan, niin ei voi muuta kuin ottaa välimatkaa.

 

[Benelli]

Ei välttämättä. Joku salamurhaaminen esimerkiksi: onko tehokkaampaa vain murhata jokin kohdevaltion toimija, vai onko tehokkaampaa saada asia näyttämään joltain niin, että saadaan haluttu reaktio?

Jos minä Suomen hypoteettisena Mossadin valtuuksin toimivana ulkomaantiedusteluna haluaisin iskeä vaikkapa GRU:ta (tai siis GU:ta) vastaan, niin en varmasti tekisi sitä vain murhaamalla jotain GRU:n toimijaa, etenkään niin, että se olisi yhdistettävissä Suomeen (voimasuhteiden ja geopoliittisen asemamme vuoksi me emme ole siinä asemassa, että sen tuomalla pelotevaikutuksella olisi haittoja vastaavaa arvoa). Pyrkisin subvertoimaan jonkun sopivan hyödyllisen idiootin tekemään sen - tai ainakin pyrkisin luomaan sen illuusion, että asia on näiden tekemä - ja niin, että GRU alkaisi pelätä ja jahdata jotain aivan eri tahoa kuin meitä. Itse asiassa todennäköisesti saavuttaisin paljon paremman lopputuloksen epäonnistuneella Kadyrovin turvallisuusjoukkojen piikkiin menevällä attentaatilla kuin onnistuneella GRU:n Suomen-strategiasta vastaavan johtajan kirurgisen tehokkaalla murhaamisella, jonka tekijä jää avoimeksi. Olisi tuhannesti tehokkaampaa usuttaa Moskova Kadyrovin kanssa tukkanuottasille kuin saada joku yksittäinen mies pois päiviltä; toki jokin arvo on silläkin, että saadaan peloteltua, mutta kyllä sisäinen hajaannus on se juttu.

Tai oikeastaan: kaikkein parasta olisi saada GRU täyteen jotain riemuidiootteja niin, että koko lafka menisi täysin toimintakyvyttömäksi. Vielä parempaa olisi liittää tähän se, että kansa vihaa heitä.

Jos puhutaan yksittäisen henkilön surmaamisesta niin joku erikousjoukko-osasto hoitaa potin todennäköisemmin kotiin ja silloinkin puhutaan kovan vaikuttamisen lieveämmästä päästä.
Toisessa ääripäässä on esimerkiksi joukkotuhoaseiden käyttäminen.

 

[miikkaj]

@miikkaj yhäkin nyt ohitat sen asian pihvin, eli sen, että meihin kohdistetaan vihamielistä vaikuttamista, johon sillä, mitä "Brysselin ja Arkadianmäen herrat" puuhastelevat sisäpolitiikassa, ei ole mitään vaikutusta. Tai toki on sen verran, että sillä saadaan katseita toisaalle, tarpeen mukaan.

Kyse on siitä, että olemme suurstrategisella tasolla olleet koko itsenäisyytemme ajan hybridikonfliktissa Neuvosto-Venäjän/Neuvostoliiton/Venäjän kanssa. Syy siihen on perustavanlaatuinen intressiristiriita itsenäisen Suomen ja itäisen suurvaltanaapurimme välillä.

Yhäkään se, mistä @Pihatonttu on koko ketjun jauhanut, ei ole tuota mistä sinä jaksat jauhaa, eli sisäpoliittista kontrollia - vaan nimenomaan tätä valtioiden välistä vaikuttamista. Enkä edes usko, että @Pihatonttu välttämättä tarkoittaisi edes lääkkeeksi tälle meihin kohdistetulle vaikuttamiselle valvonnan tehostamista, tai suorien vaikuttaja-agenttien tai hyödyllisten idioottinen polttamista julkisuudessa. Tehokkainta olisi aloittaa vaikuttaminen aivan muualla, lähinnä ihmisten omaa ajattelua kehittämällä, eli parantamalla systeemien hahmottamisen kykyä. Strategia voisi olla ihan järkevä oppiaine lukioissakin, ja Sun Tzun saisi kyllä kahlata läpi, vaikka Sodankäynnin taito ei olekaan mikään kaikenkattava ja autuaaksitekevä opus.

Ja kuten jo yllä vähintäänkin sivusin: kyllä, hybridivaikuttamista käytetään argumenttina ja keppihevosena erilaisten asioiden ajamiseen. Se ei kuitenkaan ole asian pihvi, vaan se on itse hybridivaikuttamisen seuraus, ehkä tarkoituksellinen, ehkä tahaton. Voisin ainakin väittää, että epäluottamus hallintoamme kohtaan on ainakin itänaapurin toivelistalla - enkä nyt tarkoita sitä, etteikö huonoa hallintoa kohtaan pitäisi syntyä epäluottamusta - tietenkin pitää. Kuten olen monta kertaa jo toistanut, ei toivotuista reaktioistakaan ole haittaa, kunhan arvot ja moraalijärjestys pysyvät puhtaina, eikä sorru katkeruuteen, tai ainakaan katkeroituessaan anna arvojensa korruptoitua.

Ette taida lukea omia tekstejä lainkaan, koska tästä sinun kuvitteellisesta pihvistä ette puhu sanallakaan todnäk siitä syytä että tästä ei ole kouriintuntuvia todisteita. Tämä koko käsite uudenaikaisesta vaali-ja yms vaikuttamisesta ei olisi ilmestynyt teidän kupoliin ellei siitä ensimmäiseksi olisi vaahdottu jenkkien 2016 vaalien aikana ja sitten EU:ssa ja Suomessa jonka myötä Sipilän piti päästä perustamaan hybridihiplauskeskustaan. Tämä on vain ja ainoastaan konseptin tasolla liikkuva himmeli. Jos halutaan spekuloida taasen NL:n/Venäjän vaikuttamista Suomen politiikkaan niin tästä on toki todisteita, mutta eiköhän suurin osa niin sanotusta vaikuttamisesta ole ihan oman vainoharhaisuuden tuote. Täten, suurin osa tästä vaikuttamisesta on ihan omalla maaperällä tuotetun joko todellisuuteen tai tehtaillun ajatusmaailman ujuttamista kansalaisten kalloon. Esimerkkinä olkoon tämä talouskasvu-tai ilmaston pelastus-maailma: ei ensimmäistäkään syytöstä että neukut olisivat olleet asialla, ja tällä saadaan kansa melkoiseen kurimukseen itsensä kanssa. Olette menneet tämän neukkuvaikuttamisen (mitä on tosin olemassa) kanssa naimisiin, että siitä muodostuu catch-all eli jopa ilman todisteitakin voi perustella jonkin sortin ihmisten käyttäymistä ensinnäkin, kuten mainitsit, idiootin tai soluttautujan toimintana, (aina pitää osata leimata muut ettei oma varsin puutteellinen ja näköalaton ajatteluprosessi paljastu; gaslightingia).

Tonttu on myös hienosti viitannut freud/jungimaiset tulkinnan kanssa, vaikka kyseiset jantterit ovat tietyllä tavalla aikansa Greta Thunbergejä. Molemmilla ihmisen käyttäytymisen tulkinta on aika perseellä ajateltu, kun osaa tarkastella tilannetta ihmisen biologian ja yleisen psykologian kautta, ja tästä syystä he muodostivat läjän erilaisia oireyhtymiä esim. lapset himoitsevat vanhempiaan ja että ihmisellä on monenlaisia eri identiteettejä jotka vaihtuvat vähän väliä. Toisin sanoen, he ovat saaneet nostettua itsensä tapetille, kun ovat onnistuneet kategorioimaan ihmisiä jonkin näennäisen käyttäytymisen eroavaisuuden perusteella.

Periaatteessa teidän tonttuilut yrittävät selittää jonkin mekanismin toimintaperiaatteen käsittelemällä ja perustelemalla validiteettia muutamaan ilmentymän kautta. Sama kuin yrittäisi hiffata miten yhteenlasku toimii yrittämällä muistaa erittäin hyvin muutamat laskutoimitukset. Tämähän toimii vain ja ainoastaan silloin kun on yksinkertaisia asioita tulkittavana yksinkertaisille aivoille. Vastareaktiona monimutkaisempien ja epälineaaristen asioiden tulkinnalle edelleen käytätte samaa yksinkertaista tulkintaa, mutta kehitätte jonkin sortin himmelin minkä turvin voitte paikata alkuperäistä logiikkaa ja vasta-argumentointi on luokkaa esim. että muut ovat vain kateellisia kun eivät itse keksineet yhtä hienoa himmeliä. Toivottavasti tämä ei aiheuta kovin suurta katkeruutta ja piä kii siit arwopohjasta.

 

[Sturmjölk]

Omasta mielestäni on.

Vaikeampi kysymys on kuinka jaotella ja tunnistaa erilaiset vaikuttamisen tyypit ja suunnat.

- Vaikuttaminen <==> vastavaikuttaminen -dikotomia? Tai hyökkäävä <==> puolustava?
- Spontaani <==> organisoitu -dikotomia? Tässä myös organisaatioiden ja organisoitumisen tyypit.
- Havainnoiva/paljastava/esille tuova <==> peittävä -dikotomia?
- Informoiva <==> refleksiivinen -dikotomia?
Muuta?

Ihan vaan heittona mielikuvituksen sopukoista:
- Aktivoiva <==> Passivoiva

Esim. jos on tarkoituksena saada kohderyhmän ihmiset tekemään jotain (esim. äänestämään) tai saada ihmiset pidättäytymään toimimasta.

 

[vastarannankiiski]

Tähän samaan syssyyn voi firman toimitusjohtaja heittää sekaan, että vastarinnankiiski työskentelee kilpailevan yrityksen piikkiin sabotöörin kapasiteetissa, vaikka mitään suoraa näyttöä tästä ei olisi kuten hybridihiplaukseen kuuluu perusteeton Putiinin rölliksi tituleeraaminen.

Mitä? Mikä rrrröyhkeys. Keneltä tietosi on peräisin ja vaadin välittömästi todisteita esitettäväksi tämän törkeän panettelun tueksi!

 

[ILoveEU]

Tehokkainta olisi aloittaa vaikuttaminen aivan muualla, lähinnä ihmisten omaa ajattelua kehittämällä, eli parantamalla systeemien hahmottamisen kykyä. Strategia voisi olla ihan järkevä oppiaine lukioissakin, ja Sun Tzun saisi kyllä kahlata läpi, vaikka Sodankäynnin taito ei olekaan mikään kaikenkattava ja autuaaksitekevä opus.

Tuossa on sellainen ongelma, että valtion erilaiset virastot toimivat pitkälti salassa kansalaisilta. Supo, puolustusvoimat, Kela jne.. Lisäksi tähän tulee päälle suljettujen ovien takana tehtävä politiikka.

Kaikki hallitukset valehtelevat, mutta ne eivät pysty hallitsemaan ilman valehtelua, koska osa ihmisistä ei edes halua kuulla totuutta, miten asiat ovat, kaiken muun poliittisen mielipiteen lisäksi.

Jos parantaisimme kansalaisten hahmottamisen kykyä, niin kansalaiset olisivat silti kuin kenraalit kentällä, silmälappujen ja korvatulpien kanssa; koska edelleenkään kansalaiset eivät pääse siihen aineistoon ja tietoon käsiksi, joiden perusteella hallitukset tekevät päätöksiä. Eli todennäköisesti mikään ei siis muuttuisi.

Edit: Ratakiskosta. Koska jos kansalainen ei tiedä kaikkea, mitä johonkin asiaan liittyy, niin juuri siihen kohtaan on helpoin iskeä infovaikuttamisella.

 

[vastarannankiiski]

Venäjän hybridivaikuttaminen. Jippii. Keisarin uudet vaatteet. Newspeakia.

Itselleni palikat loksahtavat paikoilleen ja suurempi kokonaisuus hahmottuu selkeämmin, kun ymmärtää sen ikävän ja kivuliaan tosiasian että Venäjä on vaikuttanut vahvasti suomalaiseen päätöksentekoon vuodesta -44 lähtien eikä loppua ole näkyvissä.

Poliittisesti korrekti narratiivihan on se, että mitään suomettumista ei koskaan ollutkaan ja "hybridivaikuttaminen" tai hybridisodankäynti suomea kohtaan alkoi joskus viimevuosina, vuosien 2010-15 välisenä aikana, kun Venäjällä "sejase" nousi valtaan ja "tuojase" nousi visionääriksi "siinäjasiinä" organisaatiossa.

Itse olen eri mieltä.

Oleg Gordievskin ja Inna Rogatchin kirjassa "Sokea Peili" vuodelta 1997 käsitetään suomessa yleensä skandaalinhakuiseksi paljastusteoksessa jossa mässäiltiin muutamilla paljastetuilla KGB:n kollaboraattoreilla. Ei, tämä ei ollut kirjan keskeinen sanoma, vaan aivan toinen joka meni suomalaiselta medialta ja yleisöltä ohi, joko tahattomasti tai tarkoituksella.

Gordievskin tärkein sanoma kirjassa oli se, että suomalaiset eivät kylmän sodan aikana ymmärtäneet eivätkä ymmärrä vieläkään sitä, kuinka vahvassa Neuvostoliiton otteessa ja henkisessä liekanarussa tämän maan päättäjät olivat. Kun tämän ymmärtää, ymmärtää myös sen että tuo ajanjakso ei koskaan päättynyt. Vaikutus ehkä heikkeni joksikin aikaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän federaation alkuvuosiksi, mutta se on jälleen vahvistunut ja voimistunut viimevuosina. Se mitä hybridivaikuttamiseksi nykyään kutsutaan, on tämän vaikuttamisen moderni ja näkyvä puoli. Pelikuvio tai taktiikka on hieman muuttunut, mutta peli itsessään, sen päämäärät sekä strategia on edelleen aivan samat kun vuosikymmeniä sitten.

Suomi oli kylmän sodan aikana ns "heikoin länsimaa" ja Venäjän intresseissä on pitää suomi sellaisena edelleen. Tämä on todennäköisesti yksi monista strategisista tavotteista joka ei ole muuttunut olennaisesti. Sen sijaan taktiikka on, koska vaikuttamisen välineet ovat osin muuttuneet radikaalisti vuosikymmenien aikana.

Toinen on pitää suomi sotilaallisesti liittoutumattomana eli sotilaallisesti yksinjättäytyvänä naapurimaana joka on selkeästi Venäjää heikompi voimiltaan. Tämäkään tavoite ei ole muuttunut oikeastaan mihinkään.

 

[J0h1F]

Ette taida lukea omia tekstejä lainkaan, koska tästä sinun kuvitteellisesta pihvistä ette puhu sanallakaan todnäk siitä syytä että tästä ei ole kouriintuntuvia todisteita. Tämä koko käsite uudenaikaisesta vaali-ja yms vaikuttamisesta ei olisi ilmestynyt teidän kupoliin ellei siitä ensimmäiseksi olisi vaahdottu jenkkien 2016 vaalien aikana ja sitten EU:ssa ja Suomessa jonka myötä Sipilän piti päästä perustamaan hybridihiplauskeskustaan. Tämä on vain ja ainoastaan konseptin tasolla liikkuva himmeli. Jos halutaan spekuloida taasen NL:n/Venäjän vaikuttamista Suomen politiikkaan niin tästä on toki todisteita, mutta eiköhän suurin osa niin sanotusta vaikuttamisesta ole ihan oman vainoharhaisuuden tuote. Täten, suurin osa tästä vaikuttamisesta on ihan omalla maaperällä tuotetun joko todellisuuteen tai tehtaillun ajatusmaailman ujuttamista kansalaisten kalloon. Esimerkkinä olkoon tämä talouskasvu-tai ilmaston pelastus-maailma: ei ensimmäistäkään syytöstä että neukut olisivat olleet asialla, ja tällä saadaan kansa melkoiseen kurimukseen itsensä kanssa. Olette menneet tämän neukkuvaikuttamisen (mitä on tosin olemassa) kanssa naimisiin, että siitä muodostuu catch-all eli jopa ilman todisteitakin voi perustella jonkin sortin ihmisten käyttäymistä ensinnäkin, kuten mainitsit, idiootin tai soluttautujan toimintana, (aina pitää osata leimata muut ettei oma varsin puutteellinen ja näköalaton ajatteluprosessi paljastu; gaslightingia).

Tonttu on myös hienosti viitannut freud/jungimaiset tulkinnan kanssa, vaikka kyseiset jantterit ovat tietyllä tavalla aikansa Greta Thunbergejä. Molemmilla ihmisen käyttäytymisen tulkinta on aika perseellä ajateltu, kun osaa tarkastella tilannetta ihmisen biologian ja yleisen psykologian kautta, ja tästä syystä he muodostivat läjän erilaisia oireyhtymiä esim. lapset himoitsevat vanhempiaan ja että ihmisellä on monenlaisia eri identiteettejä jotka vaihtuvat vähän väliä. Toisin sanoen, he ovat saaneet nostettua itsensä tapetille, kun ovat onnistuneet kategorioimaan ihmisiä jonkin näennäisen käyttäytymisen eroavaisuuden perusteella.

Periaatteessa teidän tonttuilut yrittävät selittää jonkin mekanismin toimintaperiaatteen käsittelemällä ja perustelemalla validiteettia muutamaan ilmentymän kautta. Sama kuin yrittäisi hiffata miten yhteenlasku toimii yrittämällä muistaa erittäin hyvin muutamat laskutoimitukset. Tämähän toimii vain ja ainoastaan silloin kun on yksinkertaisia asioita tulkittavana yksinkertaisille aivoille. Vastareaktiona monimutkaisempien ja epälineaaristen asioiden tulkinnalle edelleen käytätte samaa yksinkertaista tulkintaa, mutta kehitätte jonkin sortin himmelin minkä turvin voitte paikata alkuperäistä logiikkaa ja vasta-argumentointi on luokkaa esim. että muut ovat vain kateellisia kun eivät itse keksineet yhtä hienoa himmeliä. Toivottavasti tämä ei aiheuta kovin suurta katkeruutta ja piä kii siit arwopohjasta.

Yritätkö nyt tosissasi väittää, että Venäjä ei pyrkisi vaikuttamaan vieraisiin maihin suorasti tai epäsuorasti? Miksi ihmeessä se ei tekisi niin? Neuvostoliiton aikaan tekivät, ja samat henkilöt siellä ovat turvallisuuselimissä Venäjänkin aikaan jatkaneet. Mitä ne siellä tekevät, pyörittelevät peukaloitaan ja polttavat mahorkkaa?
Kyllä suurvallan ilman muuta kannattaa pyrkiä vaikuttamaan ihmisten mieliin muissa maissa. Niin tekevät ainakin arabimaat ja Kiina.

Kiistätkö esimerkiksi Novaja Gazetan pitkän juttusarjan Olginosta? Miksi viimeinen venäläinen vapaa isompi lehti lähtisi kerjäämään verta nenästään väittämällä Venäjän hallinnon pyrkivän epärehellisin keinoin manipuloimaan niin kansalaisiaan kuin ulkomaalaisiakin?

Miksi Venäjä on kerännyt rahalla omaan pussiinsa Suomen johtavia entisiä poliitikkoja, kuten Lipposen ja Ahon? Miksi se rahoittaa keskieurooppalaista äärioikeistoa?

Jos Venäjä toimii suoraan vaikuttamiseen pyrkimisellä, miksei se toimisi myös epäsuoraan vaikuttamiseen pyrkimisellä?

Venäjän hallinto ja silovikkiklikki ei ole tyhmä. Ainakin suunnitelmia siellä näyttää olevan tilanteen kuin tilanteen varalle, kuten Krimin valtaus todisti. Jos suunnitelmia on, miksei olisi mitään, millä niiden käynnistämistä voisi edesauttaa?

Äärioikeiston tukemisesta sanottakoon sen verran, että sillä pyritään kahteen maaliin: sekä tarvittaessa suoraan (jos todellakin voittavat), että toisaalta epäsuoraan (jos eivät voita).

Ja: Neuvostoliiton tänne SKDL:n kautta kohdistama vaikuttaminen tekee yhä tuhojaan Suomessa. SKDL ja taistolaisethan pyrkivät pääsemään hallitsemaan mm. perustuslaintulkintaa ja toimittajakoulutusta ja mm. journalistiikan opiskelijavalintaa, vaikuttaakseen yhteiskuntaan. Etenkin toimittajakoulutuksen kautta tapahtuva informaation rajaaminen vaikuttaa meillä yhä.