Ilmastopsykoosi -ketju

Noinhan se menee Saksassa, joka käsittääkseni nojaa sähköntuotannossaan hiilivoimaan. Eli käytännössä Saksassa kaikkia sähköautoja voitaisiin verrata ajoneuvoyksikköön, jossa on perävaunussa hiilivoimala, jonka perässä generaattori, joka syöttää sähköä auton sähkömoottoreille. Ei mitään järkeä.

Tämän tulee muuttua seuraavan 10-20 vuoden aikana tasaiseen tahdin vauhdilla. Hiilivoimalat pitää siirtää varavoimakäyttöön.

Saksan resepti on sama kuin Suomenkin. Pitää varmistaa hyvät sähköyhteydet muihin maihin, ennenkaikkea Norjaan, Tanskaan ja Ranskaan (vesi + tuuli + ydin). Sen jälkeen lisää ydinvoimaa ja tuulivoimaa omalle tontille.
 
Itselläni ollut kaasuauto muutaman kuukauden. Tulee ajoa tuhat km viikossa. Ensimmäisen vuoden saa gasumilta 89 euroa kuussa. Eli jokaiselle tuhannelle kilometrille tullut hintaa n. 22 euroa. Aika hyvin..
 
Saksan energiamix:

fig2-gross-power-production-germany-1990-2017.png


Jos sais keltaisen ja mustan alueen lyömään kättä jossain keskellä, niin pullat olis hyvin uunissa. Ja kyllä kai sinne vähän hiiltäkin mahtuu.

fig3-share-energy-sources-gross-german-power-production-2017.png
 
Viimeksi muokattu:
Huvitti tuo kuva kun sen eka kerran näin.

https://rebrn.com/re/belgian-police-charging-green-tesla-with-a-diesel-generator-5267258/

funny 2018-09-02 generator power diesel building car motor wall rpm torque police

Because electric motors are very efficient at turning electrical energy into rotational energy, and a generator can be run at it's ideal efficiency, this setup takes less diesel then directly powering the car engine.
It still produces more greenhouse gases then powering it off a coal fired grid, because bulk efficiency gains in power generation are not to be messed with.​
 
Kuinka hyvin Tesla latautuu Suomen kesässä tai keväällä aurinkopaneeleilla?

Mitä tarkoitat? Lyöt paneeleihin kiinni sähköverkkoyhtiösi hyväksymän inverterin, ja kytket sen teslaan kiinni. Latausvirta sellaiseksi, ettei ala heti vetämään sähköverkosta.
 
Mitä tarkoitat? Lyöt paneeleihin kiinni sähköverkkoyhtiösi hyväksymän inverterin, ja kytket sen teslaan kiinni. Latausvirta sellaiseksi, ettei ala heti vetämään sähköverkosta.

"Pari" paneelia vaatisi..

Kotilatauspisteet
Useat valmistajat myyvät kotiin erilaisia latauspisteitä. Niissä on usein nk. "Type 2"-latausliitäntä, eli Mennekes-pistoke. Tällaisella latauspisteellä autolle voidaan syöttää kolmivaihesähköä jopa 32 A virralla. 2016 alkuvuotta aiemmin valmistettuihin Tesloihin oli mahdollista tilata lisävarusteena ns. "twin charger" tai tuttavallisemmin tuplalaturi. Tällöin auto pystyi lataamaan jokaisesta kolmesta vaiheesta 32A virralla eli latausteho oli 22kW.

Ilman lisävarusteita auto ottaa joka vaiheesta 16A eli kolmivaihelatauksella (työmaapistoke tai Type2) latausteho on 11kW. 2016 alkuvuoden jälkeen valmistettuihin autoihin on mallista riippuen mahdollista tilata lisävarusteena "high speed" charger eri suurteholaturi. Tällöin latausteho nousee 24 ampeeriin eli 16,5 kilowattiin. Auto latautuu tyhjästä täyteen noin viidessä-kuudessa tunnissa.

Type 2-latauspistettä käytettäessä tarvitaan erillinen latauskaapeli, jossa kummassakin päässä on Type 2- liitäntä. Kaapeli on suositeltava hankinta, sillä sitä käytetään useissa latauspisteissä myös "tien päällä". Tesla myy itse 7 metriä pitkää hyvälaatuista kaapelia muutaman satasen hinnalla.

Erillinen kotilatauspiste ei siis ole pakollinen, vaan perinteistä työmaapistoketta voidaan aivan hyvin käyttää auton lataukseen (Teslan mukana vakiovarusteena tulevalla UMC-kaapelilla). Usein pelkkä työmaapistoke on myös edullisempi, mutta on hyvä varmistaa että siihen vievä kaapelointi, sulakkeet ja vikavirtasuojat ovat asianmukaisessa kunnossa, sillä auto ottaa oikeasti täyden 16 A virran pitkäaikaisesti (virran voi tarvittaessa rajoittaa autosta alhaisemmaksi).

Jos haluaa kuitenkin kiinteän latauspisteen autotalliin tai -katokseen, myy Tesla omaa Type2-latauspistettä nimellä Wall Charger. Ainakin 2017 tilanteen mukaan laite on yksi markkinoiden edullisimmista (hinta noin 600 e), mutta kuitenkin todella laadukkaista osista tehty ja kestää hyvin Suomen talviolosuhteita. Teslan latauspisteessä on kiinteä johto (kaksi pituusvaihtoehtoa, noin 2 ja 7 metriä). Johdossa on myös avauspainike, jolla auton latausluukku aukeaa. Latauspiste on tästä huolimatta Type2-standardin mukainen ja soveltuu myös muunmerkkisten autojen lataukseen.

Myös jokaisen Teslan mukanava tulevaas omaa UMC-kaapelia käytettäessä auton latausluukku on myös helppo avata: johdon päässä on nappi, jolla luukku aukeaa.

Jatkuva lataus edelllyttää myös talon pääsulakkeilta riittävää mitoitusta. Talvella, sähkölämmitteisessä talossa saunailta ja auton yhtäaikainen lataus aiheuttaa jo melkoisen tehontarpeen. On siis hyvä varmistaa sähkömieheltä tai -suunnittelijalta, että talon sulakkeiden mitoitukset ovat riittäviä. Autossa on kuitenkin mahdollista rajoittaa latausvirtaa ampeerin tarkkuudella, vaikkapa 8 ampeeriin. Tällöin pääsulakkeet eivät joudu niin koville ja auto ehtii kuitenkin latautua hieman pidemmässä ajassa täyteen. Auto muistaa virtarajoituksen sijainnin perusteella automaattisesti, joten asetusta ei tarvitse tehdä joka kerta kotiin saavuttaessa.

Lataus matkan varrella
Latausvaihtoehdot tien päällä ovat huomattavasti monimutkaisemmat, mutta muutamalla perussäännöllä pääsee jo pitkälle. Tässä seuraavassa on esitelty asiaa Teslakuskien tarpeiden mukaan.

Teslan omat SuperCharger-latauspisteet
Tesla rakentaa omaa latauspisteverkostoaan ympäri maailman. Ensimmäiset latauspisteet ovat aukesivat eteläiseen Suomeen alkukesästä 2015 (ykköstien varteen Paimioon sekä kolmostielle Akaan Toijalaan). Tämän jälkeen on avattu kolme latauspistettä Nelostien varteen (Heinolaan, Äänekoskelle ja Pyhäjärvelle), jotka mahdollistavat Oulun ja Pääkaupunkiseudun välisen matkailun. 2017 aikana pisteitä on tulossa lisää: Iihin (Oulun pohjoispuolelle), Jalasjärvelle sekä Kotkan seudulle.

SuperChargereita on muualla Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa jo todella kattavasti, ja matka-ajo niiden avulla onnistuu jo helposti Välimerelle, aina Espanjaan asti. SuperChargereiden käyttö on Tesla Model S-autojen omistajille ilmaista (edullisimmassa jo myynnistä poistuneessa 60-mallissa ominaisuus oli lisävaruste). SuperCharger lataa auton aivan täyteen noin tunnissa, mutta ajatus on että lataustaukoja pidetään noin 200 kilometrin välein (kuten latauspisteet ovat sijoiteltu) ja ladataan vain 20-30 minuuttia. SuperChargerit ovat sijoitettu usein erilaisten palvelupisteiden yhteyteen, joten auto ehtii täyttyä sopivasti kahvikupillisen aikana.

Muiden palveluntarjoajien pikalatauspisteet
Suomeen on rakennettu viimeisten vuosien aikana useita pikalatauspisteitä päätieverkoston varteen. Eniten pisteitä on läntisessä ja eteläisessä Suomessa, mutta varsinkin 2017 aikana pisteitä on avattu mysö idemmäs. Pikalatauspisteet ovat yleensä joko CCS- tai CHAdeMO -standardin mukaisia ja joissakin pisteissä on tarjolla kumpikin vaihtoehto (kaikissa pikalatauspisteissä on vähintään CHAdeMO-liitäntä)

CCS-standardia käyttävät jotkin saksalaisvalmisteiset autot ja sellaista laturia ei voi käyttää Teslassa, ainakaan vielä, joskin Tesla on liittynyt CCS-standardoinnista huolehtivaan järjestöön jäseneksi joten todennäköisesti jossain vaiheessa lataus on mahdollista ainakin tulevissa malleissa.

CHAdeMO-lataustavan käyttö sensijaan on mahdollista erillisellä adapterilla, jolla latauspisteen liitäntäjohto liitetään Teslaan. Adapteria valmistaa Tesla itse ja se maksaa noin 500 euroa. Adapteri on erittäin suositeltava hankinta, jos tarkoitus on ajella pitkiä matkoja seuduille, jossa Superchargereita ei ole.

CHAdeMO-adapteria käyttäen Teslan akku täyttyy optimitilanteessa hieman vajaassa kahdessa tunnissa, CHAdeMO-latauspisteissä on eroja maksimitehossa. Esimerkiksi vanhemmat DBT:n valmistamat pisteet antavat Teslalle omaa maksimitehoaan vain noin 20 minuuttia, jonka jälkeen lataus hidastuu jonkin verran, ollen kuitenkin selvästi Type2-latausta nopeampaa. Nopeimmin lataavat uudet ABB:n, Enston ja Garo/Efacec:n valmistamat 50 kW laturit.

Hidas- ja keskinopeat latauspisteet


Keskinopeiksi latauspisteiksi kutsutaan usein 16-32 A teholla kolmivaihevirtaa syöttäviä Type 2 -latauspisteitä. Tällaista pistettä voi käyttää Teslan kanssa Type 2 -kaapelilla (lisävaruste). Auto latautuu tyhjästä täyteen joko 3,5-7 tunnissa. 3,5 tunnin lataus edellyttää 32 A tehoista latauspistettä ja "Twin Charger" -lisävarustetta Teslassa (jota sai autoihin jotka on valmistettu ennen 2016 kevättä. Tämän jälkeen lisävarusteinen High power charger on 16,5 kW tehoiltaan). Muussa tapauksessa lataus kestää 7 tuntia. Lyhyenkin asioinnin aikana autoon ehtii latautua sähköä enemmän kuin kauppamatkalla sitä todennäköisesti on kulunut.

Tällaisia latauspisteitä on pääasiassa kauppakeskusten parkkihalleissa sekä muissa sellaisissa kohteissa, joissa vieraillaan lyhytaikaisesti muilla asioilla (kadunvarsilla, pysäköintialueilla ym). Usein kauppakeskusten yhteydessä latauspisteet ovat ilmaisia muun asioinnin yhteydessä, eikä pisteestä lataaminen edellytä minkäänlaista tunnistautumista.

Hidaslataukseksi kutsutaan schuko-liitäntää eli tavallista kotoa tuttua maksimissaan 16 A syöttävää pistorasiaa. Tällaisella auton lataus kestää n. vuorokauden. Lataus on käyttökelpoinen, jos auto on pysäköitynä pitkäaikaisesti.

https://www.teslaclub.fi/FAQ/Lataus
 
Tuota pitäisi katsella takaisinmaksuajan, päivittäisen työmatkan, muun kulutuksen ja muiden paikallisten aurinkovoimaloiden päivittäisen tuoton näkökulmasta.
Vihreä liikenne ei takerru pikkujuttuihin, kuten takaisinmaksuaika..unohda se..
Päivittäinen matka 200km(työssäkäyntialue), perheen harrastuksiin kuskaus 50km jne..
Ei mitään kommuunia, vaan Teslamiehellä oma "aurinkovoimala"..pärjääkö näillä?
 
Harri Jaskarin juttua biopolttoaineista:

Nyt Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen, on kyseenalaistanut tämän strategian. Ollikaisen mukaan erityisesti puusta biopolttoaineita valmistavia tehtaita ei pitäisi rakentaa Suomeen ollenkaan. Puusta valmistetun biopolttoaineen päästöt ovat nelinkertaiset fossiilisiin verrattuna, sanoo Ollikainen.
Nyt minun kaikki uskomukseni on tuhottu. Onko minulle syötetty aikaisemmin täydellistä pajunköyttä, vaikka olen itsekin saanut tutkijakoulutuksen (tosin en kemiasta)? Sen tiedän, että puusta valmistetut biopolttoaineet tehdään metsäteollisuuden residuaaleista. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin puut käytetään vaikka puurakentamiseen tai selluun. Vasta viimeiset puun fraktion (mm. mäntyöljy, sahanpuru) on polttoaineen raaka-ainetta.


Ollikainen korostaa, että puu pitäisi hakata vanhempana. Kyllä juuri näistä vanhoistakin puista tulee residuaaleja. Ja jos puita hakataan nuorempana, kysymys on harvennushakkuista. Harvennushakkuita tehdään sen takia, että loput puut kasvaisivat nopeammin. Eli sen seurauksena syntyy lisää puumassaa ja hiilensidontakykyä.
Eikö tämän logiikan mukaan Suomen metsät kasva hiilivarastona? Kyllä kasvavat, joka vuosi. Mutta nyt on alettukin puhua hiilinieluista. Eli siitä, millä kulmakertoimella hiilivarastot kasvavat. Kun hiilinielujen kulmakerroin on pienempi, Suomeen on julistettu hätätila. Nyt meidän pitäisi sen sijaan vaatia, että joka puolella maailmaa metsien hiilivarastoja on kasvatettava.


http://harrijaskari.puheenvuoro.uus...onmuutoksen-torjunta-suo-siella-vetela-taalla
 
Nyt minun kaikki uskomukseni on tuhottu. Onko minulle syötetty aikaisemmin täydellistä pajunköyttä, vaikka olen itsekin saanut tutkijakoulutuksen (tosin en kemiasta)? Sen tiedän, että puusta valmistetut biopolttoaineet tehdään metsäteollisuuden residuaaleista. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin puut käytetään vaikka puurakentamiseen tai selluun. Vasta viimeiset puun fraktion (mm. mäntyöljy, sahanpuru) on polttoaineen raaka-ainetta.

Puun saatavuus

Kaidin vuosittainen energiapuun tarve tulee olemaan noin 2,8 miljoonaa kuutiometriä. Luonnonvarakeskuksen tekemän Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan tämä määrä puuta voidaan hankkia kestävästi jo pelkästään 200 kilometrin säteellä Kemiin suunnitellusta jalostamosta.

Paikallisen energiapuun lisäksi Kemin biojalostamo voi hyödyntää sahojen sivutuotteita sekä kemiallisen metsäteollisuuden ylijäämiä, kuten kuorta.

Kaidi

https://www.metsakeskus.fi/energiapuu
 
Vihreä liikenne ei takerru pikkujuttuihin, kuten takaisinmaksuaika..unohda se..
Päivittäinen matka 200km(työssäkäyntialue), perheen harrastuksiin kuskaus 50km jne..
Ei mitään kommuunia, vaan Teslamiehellä oma "aurinkovoimala"..pärjääkö näillä

Pärjää sillä, mutta sitten pitää olla isompi voimala :)

Kannattaa myös muistaa, että sijoituksellensa saa varmasti parempaa tuottoa esim. pörssijohdannaismarkkinoilta. Aurinkovoimalan tekemisessä pitää olla vähän pioneerihenkeä ja ideologian pilkettä silmäkulmassa. Ei tuohon muuten kannata lähteä.

Toisaalta saahan siinä jonkin verran omavaraisuutta liikkumisen suhteen. Auto ei pysähdy, vaikka sähköverkko pimenisi, tai jos öljyntuonti pistetään säppiin. Tosin edellytyksenä on sellainen vuodenaika, että aurinko paistaa tarpeeksi paljon.
 
Pärjää sillä, mutta sitten pitää olla isompi voimala :)

Kannattaa myös muistaa, että sijoituksellensa saa varmasti parempaa tuottoa esim. pörssijohdannaismarkkinoilta. Aurinkovoimalan tekemisessä pitää olla vähän pioneerihenkeä ja ideologian pilkettä silmäkulmassa. Ei tuohon muuten kannata lähteä.

Toisaalta saahan siinä jonkin verran omavaraisuutta liikkumisen suhteen. Auto ei pysähdy, vaikka sähköverkko pimenisi, tai jos öljyntuonti pistetään säppiin. Tosin edellytyksenä on sellainen vuodenaika, että aurinko paistaa tarpeeksi paljon.
Niin..minkä kokoinen paneliviritys Teslamiehen pitäisi rakentaa ja mitä se noin kustantaisi?
 
Aurinko, säteilyenergia (yksikkö: kWh/(m^2 * vrk)), 45 asteen kulma, Helsinki:

Code:
tammikuu: 0.47
helmikuu: 1.75
maaliskuu:3.37
huhtikuu: 4.46
toukokuu: 5.69
kesäkuu: 6.27
heinäkuu: 5.49
elokuu: 5.04
syyskuu: 3.52
lokakuu: 1.83
marraskuu: 0.53
joulukuu: 0.47
vuosi: 3.25

Tosta saat sähköenergiamäärän, kun jaat viidellä. Arvo on karkea. Eli jos ajat päivässä 20km duuniajoa, niin tarvit n.4 kWh sähköä (kesä).

Jos latausaika on 12 tuntia, niin 4 kWh saadaan valmistettua n. 7-8 m^2 paneelistolla kesäkuussa.

40km ajomatkaan tarvitaan 14-16 m^2 ja niin edelleen.

Nyt pitää sitten vielä ymmärtää, nuo arvot ovat keskiarvoja. Ja se, että joulukuussa paneelistolta ei saa oikein mitään, ja ovat muutenkin kumminkin lumen ja muun paskan peitossa.

Lähde: http://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi/?page_id=148

Tähän harrastukseen saat sijoittaa paneeleihin (16m^2) 1,5 - 2k€ ja verkkoinvertteriin saman verran + asennustarvikkeisiin ehkä jotain. Sitten sähkömiehelle menee myös jotain. Olisko ~4+ tonnin setti jos ruuvailee itse kaiken muun paitsi paksusähkön. Jos auton akku on täynnä ja muuta kulutusta ei kiinteistössä ole, saat myytyä ylijäämäsähkön sähköyhtiölle.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top