Väitit, että ydinvoima on hidasta rakentaa, esimerkkinä käytit Olkiluoto 3:sta.
Olkiluoto 3 ei kuitenkaan kelpaa esimerkiksi ydinvoiman hitaudesta, sillä Olkiluoto 3 on poikkeuksellisen hidas ydinvoimaprojekti. OL3 se ei siis kerro ydinvoimaprojektien nopeudesta yleensä, koska valtaosa projekteista on huomattavasti nopeampia kuin OL3. Tämä poikkeuksellinen hitaus on tietysti se syy, miksi OL3 otetaan esimerkiksi ydinvoiman väitetystä hitaudesta, mutta se ei kerro ydinvoimasta yleisesti.
Toinen ongelma Olkiluoto 3:n käyttämisessä esimerkkinä ydinvoiman hitaudesta on se, että pahasti myöhässä oleva OL3 tulee näillä näkymin, kaikista myöhästymisistään huolimatta, kestämään nopeusvertailun uusiutuviin verrattuna.
Et ole esittänyt perusteluja väitteellesi ydinvoiman hitaudesta.
Ydinvoiman vastustajat eivät tiedosta asioiden mittakaavaa. Yhdysvaltojen suurin tuulipuisto on Alta Wind Energy Center, ja se on myös maailman kolmanneksi suurin maalla sijaitseva tuulipuisto. Olkiluoto 3 tulee tuottamaan vuosittain jopa kolminkertaisesti energiaa Yhdysvaltojen suurimpaan tuulipuistoon verrattuna. Kannattaa iloita kun Olkiluoto 3 valmistuu. OL3 tulee tuottamaan paljon puhdasta energiaa.
Viimeiset 10 vuotta on joka vuosi kerrottu kuinka juuri tämä vuosi on se vuosi, milloin uusiutuvat lyövät läpi. Varmaan seuraavat 10 vuotta kuullaan sama tarina. Minua kiinnostaa konkreettiset tulokset. Tosiasia on, että ydinvoimalla on saavutettu hienoja tuloksia sähköntuotannon puhdistamisessa jo kymmeniä vuosia sitten. Se ei ole mitään jossittelua siitä, kuinka juuri nyt uusiutuvat on lyönyt läpi.
Alla olevassa kuvassa on mukana Olkiluoto 3.
Katso liite: 31761
Tuuli- ja aurinkoenergiasta puhuttaessa tuppaa unohtumaan, että aina ei aurinko paista tai tuule. Tämä on merkityksellistä silloin, kun tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus sähköntuotannossa kasvaa. Minkäänlaista akkuvallankumousta ei ole tapahtunut (sitäkin on kyllä odoteltu). Mikäli tuulen ja auringon osuus on pieni, ei tämä aiheuta ongelmaa, mutta asia muuttuu jos puhutaan koko sähköntuotannon puhdistamisesta. Yksi vaihtoehto on tietysti se, että kun sää ei sovi tuuli- ja aurinkoenergialle, niin sitten aletaan käyttämään maakaasua tai kivihiiltä... Se on vaan huono juttu, jos tarkoitus on torjua ilmastonmuutosta, maakaasu tai kivihiili kun aiheuttavat melkoisesti hiilidioksidipäästöjä.
Järjestelmää tulee katsoa kokonaisuutena, mikäli todella aletaan muuttamaan energiantuotantoa vähähiiliseksi. Tuulivoiman ja aurinkoenergian osalta tulee huomioida se, että ne eivät tuota sähköä aina, vaan ovat säästä riippuvaisia. Tämä on todella merkityksellinen asia, mikäli sähköntuotanto (puhumattakaan lämmityksestä ja liikenteen sähköistämistä) aijotaan puhdistaa. Kun huomioidaan tämä asia, käy ilmi, että ydinvoiman avulla dekarbonisointi on halvempaa kuin ilman ydinvoimaa. Se ei ole yllättävää, sillä ydinvoima tuottaa energiaa säästä riippumatta. Ehkä tulevaisuudessa varastointiteknologiat ja sähköverkko ylipätään on niin joustava, että uusiutuviin perustuva sähköntuotanto on kustannustehokkain ratkaisu, mutta nykyisellään näin ei ole.
Valitettavasti joskus näistä analyyseistä ydinvoima suljetaan suoriltaan pois, ihan puhtaasti ideologisista syistä (jos ilmastonmuutos on suuri uhka, niin onko meillä varaa tehdä tälläisiä ideologisia valintoja?). Joskus taas tehdään järjettömiä oletuksia, kuten että ydinvoiman hiilidioksidipäästöt olisi samaa luokkaa kuin maakaasun...
Kun ydinvoima otetaan mukaan dekarbonisointiskenaarioihin, eikä ideologisista syistä poissuljeta sitä, käy ilmi, että on halvempi pitää ydinvoima mukana kuin toteuttaa 100% uusiutuviin perustuvia ratkaisuja.
Täällä on tutkittu erilaisia skenaarioita, joilla sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan laskea merkittävästi. Yhdessä näistä skenaarioista on mukana ydinvoima (miksi ihmeessä ydinvoima on ylipäätään suljettu muista skenaarioista?). Tulos? Ydinvoiman rooli kasvaa todella suureksi.
https://4thgeneration.energy/down-the-rabbit-hole-part-ii/
Tässä on OECD:n dekarbonisaation hintaa käsittelevä tutkimus.
http://www.oecd-nea.org/ndd/pubs/2019/7299-system-costs.pdf
”Nevertheless, this study shows how nuclear power still remains the economically optimal choice to satisfy stringent carbon constraints despite the economic challenges it faces during the changeover between different reactor generations. The reason for nuclear power’s cost advantage is not in its plant-level costs. Instead, it resides in its overall costs to the electricity system. Variable renewables have reduced quite impressively their plant-level costs, but their overall costs to the system are not accounted for as their output is clustered in a limited number of high-level hours.”
tai tämä MIT:ssa tehty tutkimus:
http://energy.mit.edu/wp-content/up...arbon-Constrained-World-Executive-Summary.pdf
” While a variety of low- or zero-carbon technologies can be employed in various combinations, our analysis shows the potential contribution nuclear can make as a dispatchable low-carbon technology. Without that contribution, the cost of achieving deep decarbonization targets increases significantly. The least-cost portfolios include an important share for nuclear, the magnitude of which significantly grows as the cost of nuclear drops. ”
Ydinvoimasta voidaan toki tehdä halvempaa, ja toivottavasti tulevaisuuden pienreaktorit ovat halvempia. Täältä voi lukea tavoista, jotka mahdollisesti tekee ydinvoimasta nykyistäkin halvempaa. On tietysti toinen kysymys, että onko tähän oikeasti halua, vai nirsoillaanko samalla kun valitetaan että ilmastonmuutos etenee ja pitää tehdä kaikki sen torjumiseksi.
https://www.iaea.org/sites/default/files/publications/magazines/bulletin/bull58-4/5842021.pdf
Euroopan mahtimaa Saksa on käyttänyt hervottomasti rahaa uusiutuvaan energiaan. Vuoteen 2025 mennessä Saksa on käyttänyt 500 miljardia euroa uusiutuviin.
Mikäli Saksa olisi käyttänyt saman rahan ydinvoimaan, olisi Saksan sähköntuotanto jo puhdistettu fossiilisista, eikä siinä kaikki, Saksa Saksa olisi jopa voinut sähköistää merkittävän osan liikenteestään.
Tällä hetkellä Saksassa kulutetun sähkön hiili-intensiteetti on 321 g. Vierestä löytyvän ydinvoiman suurmaa Ranskan hiili-intensiteetti on 54 g. Suomen osalta vastaava luku on 123 g. Jos joskus kuulette jonkun kehuvan miten Saksa on panostanut uusiutuviin, kysykääpä häneltä, että monta vuotta pitää odottaa, jotta Saksassa kulutettu sähkö on yhtä puhdasta kuin Suomessa.
Ja mitä käy kun aurinko ei paista ja on tyyntä? Sitten otetaan puuttuva energia fossiilisista, joita pitäisi välttää, jos ei haluta aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Kuva on muutaman kuukauden takaa. Ilmastonmuutoksen kannalta olisi hyvä, että 420 esiintyisi jossain ihan muissa yhteyksissä kuin tässä.
Kaikenlisäksi Saksassa sähkö ei edes ole halpaa.
Lähde on jo mainittu BP:n Statistical Review of World Energy 2019, ja kyse olikin primäärienergiasta.
”Oil remains the most used fuel in the energy mix. Coal is the second largest fuel but lost share in 2018 to account for 27%, its lowest level in 15 years. The share of natural gas increased to 24% such that the gap between coal and gas has narrowed to three percentage points. The contribution of hydro and nuclear remained relatively flat in 2018 at 7% and 4%, respectively. Strong growth pushed up renewables share to 4%, just behind nuclear. ”
Ydinvoimavastaisuus on kenties tärkein syy mikä on saanut minut epäilemään ilmastofanaatikkojen juttuja. Jos ilmastonmuutos on niin suuri uhka kuin mitä alarmistit kertovat, niin silloin me emme missään nimessä saa poissulkea yhtä toimivaa ratkaisua, vaan kaikki keinot on oltava käytössä. Jos meillä on varaa poissulkea hyvä keino – ydinvoima – niin silloin ilmastonmuutos ei voi olla niin kauhea uhka, mitä alarmistit kertovat.
Ydinvoima on turvallinen tapa tuottaa energiaa. Ydinvoima toimii satoi tai paistoi, tuuli tai ei; ydinvoiman takia ei tarvitse haaveilla akkuvallankumouksesta. Jos alamme puhdistamaan myös lämmitystä ja liikennettä, niin silloin ydinvoiman merkitys vain kasvaa. Jo pelkän sähköntuotannon puhdistaminen uusiutuvilla on ihan tarpeeksi vaikeaa. Ydinvoimalla on saavutettu jo vuosikymmeniä sitten hyviä tuloksia. Jos aijotaan tehdä ”kaikki” ilmastonmuutoksen torjumiseksi, niin silloin ydinvoima otetaan mukaan yhtenä keinona muiden joukossa. Jos ydinvoimaa vastustetaan, niin on turha valittaa, että muut suhtautuu nuivasti ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Ydinvoiman vastustaminen on yksi typerimmistä asioista, mitä ilmastonmuutoksen suhteen voi tehdä. Uusiutuvien kehitys on hieno juttu, ja kannatan uusiutuvaa energiaa (totta kai, ongelma on fossiiliset), mutta ei kannata poissulkea ydinvoimaa. Ehkäpä joskus varastointiteknologiakin kehittyy niin, että tuulivoimalla ja aurinkoenergialla voidaan halvasti puhdistaa sähköntuotanto fossiilisista, mutta näin ei ole vielä käynyt. Ei voi sanoa, että pitää tehdä kaikki ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jos samalla vastustaa ydinvoimaa.
Helsinki voisi osoittaa olevansa oikeasti edistyksellinen kaupunki:
https://tekniikanmaailma.fi/ydinvoi...ea-pienilla-ydinreaktoreilla-toteaa-selvitys/