Ilmatorjunta

Radar kirjoitti:
Vanhemman mallin stingereitä on jo ollut pitkän aikaa koulutus käytössä. Muistaakseni ne hankittiin tanskasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ne vissiin pitään ole ollut käytössä, mutta silloin kun niiden hankinnasta oli ilmoitus, niin silloin toki sanottiin, että koulutuksen saa aloitettua nopeasti tuon hankinnan ansiosta.
 
1588825_1000.jpg


http://www.military-informant.com/n...ektivnogo-zenitnogo-kompleksa-pantsir-sm.html
 
Sanokaapa te IT koulutetut, että kuinka paljon eri IT kanuunoiden osumatarkkuus nousisi, jos näihin saisi käyttöön herätesytytyksellä olevan ammuksen, jonka herätematka on vaikka 10 metriä? Siis tarkoitan sitä, että sen sijaan, että pitäisi osua SU-25:n runkoon, joka on n. 4m x 15 m (sivuprofiili), niin tuon ammuksen kanssa maali olisikin 24m x 35 metriä, jonne osuttaessa kone ottaisi ainakin jonkinlaista vahinkoa sirpaleista. Eli jos nykyisellään Sergein keskimääräinen osumatodennäköisyys on n. 10%, niin kuinka paljon tuo paranisi herätesytyttimillä? En väitä, että herätesytytin olisi nykyisellään mahdollinen 23 milliseen tai että sen sirpaleet olisivat erityisen hyödyllisiä 10 metrin päästä, rupesin vain miettimään, että kuinka paljon se lopulta auttaa, että ei tarvitsekaan sitä täysosumaa maaliin.
 
Tuohon on varmaan aika hankala sanoa mitään.. sirpaleet peitto jää pieneksi ainakin, samaten niiden energia. 35mm taitaa olla pienimpiä mistä saadaan kohtuu hyvin sirpaleita ja vielä jotain elektroniikkaa mahdutettua. Toki heräte sytytin ei itsessään tarvitse elektroniikkaa (tarkoitan paloaikaan perustuvaa sytytintä) mutta jollain on se arvio saatava milloin kukutaan. Maalit ovat nopeutuneet/pienentyneet paljon ww2:sta.

Villiveikkaus sergeihin on että kustannus/hyöty suhde ei kohtaisi.
 
Viimeksi muokattu:
SJ kirjoitti:
Sanokaapa te IT koulutetut, että kuinka paljon eri IT kanuunoiden osumatarkkuus nousisi, jos näihin saisi käyttöön herätesytytyksellä olevan ammuksen, jonka herätematka on vaikka 10 metriä? Siis tarkoitan sitä, että sen sijaan, että pitäisi osua SU-25:n runkoon, joka on n. 4m x 15 m (sivuprofiili), niin tuon ammuksen kanssa maali olisikin 24m x 35 metriä, jonne osuttaessa kone ottaisi ainakin jonkinlaista vahinkoa sirpaleista. Eli jos nykyisellään Sergein keskimääräinen osumatodennäköisyys on n. 10%, niin kuinka paljon tuo paranisi herätesytyttimillä? En väitä, että herätesytytin olisi nykyisellään mahdollinen 23 milliseen tai että sen sirpaleet olisivat erityisen hyödyllisiä 10 metrin päästä, rupesin vain miettimään, että kuinka paljon se lopulta auttaa, että ei tarvitsekaan sitä täysosumaa maaliin.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä paranisiko tilanne juuri yhtään. Heräte ei auta, jos sarja on ammuttu väärään osoitteeseen. Oikeaan suuntaan ammutusta sarjasta taas suurella todennäköisyydellä joku osuu suuren ammusmäärän ansiosta. Yksi koneen sisällä räjähtänyt kranaatti vastannee teholtaan kymmeniä ympärillä räjähtäneitä. Herätesytytin saattaisi jopa heikentää pienten kranaattien tehoa. Kranaatit räjähtäisivät ennen osumaa ja sirpaleet sekä paine menisivät suurelta osin harakoille.
 
Laivaston Bofors -kanuunoissa on herätesytytyskranaatteja ilmatorjuntaan. Kaliberit 40 ja 57 mm.
35 ItK 88 (35 mm Oerlikon):iin saisi tällaisia:
AHEAD on päivitys GDF-sarjan tykkeihin, järjestelmä jossa käytetään maalin eteen ennakkopisteeseen ammuttavaa herätesytyttimellä varustettua erikoiskranaattia. Kranaatista leviää srapnellityyppisesti 152 volframikarbidilieriötä. Järjestelmä on käytössä Kanadassa, Omanissa ja Chilessä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oerlikon_KD#Ampumatarvikkeet
 
John Hilly kirjoitti:
Laivaston Bofors -kanuunoissa on herätesytytyskranaatteja ilmatorjuntaan. Kaliberit 40 ja 57 mm.
35 ItK 88 (35 mm Oerlikon):iin saisi tällaisia:
AHEAD on päivitys GDF-sarjan tykkeihin, järjestelmä jossa käytetään maalin eteen ennakkopisteeseen ammuttavaa herätesytyttimellä varustettua erikoiskranaattia. Kranaatista leviää srapnellityyppisesti 152 volframikarbidilieriötä. Järjestelmä on käytössä Kanadassa, Omanissa ja Chilessä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oerlikon_KD#Ampumatarvikkeet
Klikkaa laajentaaksesi...

Periaatteessa AHEAD ammus ei kylläkään ole heräteammus, vaan ajastettu ammus. Boforsin 3P ammus on herätesytytysammus.
 
JOKO kirjoitti:
En tiedä paranisiko tilanne juuri yhtään. Heräte ei auta, jos sarja on ammuttu väärään osoitteeseen. Oikeaan suuntaan ammutusta sarjasta taas suurella todennäköisyydellä joku osuu suuren ammusmäärän ansiosta. Yksi koneen sisällä räjähtänyt kranaatti vastannee teholtaan kymmeniä ympärillä räjähtäneitä. Herätesytytin saattaisi jopa heikentää pienten kranaattien tehoa. Kranaatit räjähtäisivät ennen osumaa ja sirpaleet sekä paine menisivät suurelta osin harakoille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Painevaikutus toki menetettäisiin, mutta jos ajatellaan, että ammuksissa käytettäisiin jotakin ratkaisua tyyliin 3P ammukset, niin miten ne aikaisin räjähtäisivät? Lisäksi 3P ammuksessa on mahdollisuus asettaa "Impact Priority", jolloin heräte toimii hieman viiveellä, joka mahdollistaa suorat osumat.
 
Raveni kirjoitti:
Tuohon on varmaan aika hankala sanoa mitään.. sirpaleet peitto jää pieneksi ainakin, samaten niiden energia. 35mm taitaa olla pienimpiä mistä saadaan kohtuu hyvin sirpaleita ja vielä jotain elektroniikkaa mahdutettua. Toki heräte sytytin ei itsessään tarvitse elektroniikkaa (tarkoitan paloaikaan perustuvaa sytytintä) mutta jollain on se arvio saatava milloin kukutaan. Maalit ovat nopeutuneet/pienentyneet paljon ww2:sta.

Villiveikkaus sergeihin on että kustannus/hyöty suhde ei kohtaisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

En välttämättä tarkoita Sergeitä, koska ainakaan nykyään tuollaisia sytyttimiä ei sen kokoluokan ammuksiin saa sovitettua. Ennenmminkin kiinnostaisi tietää, että miten laivaston Boforsien ampumatulokset vertautuvat maavoimien 35 millisiin (kumpaankin tyyppiin). Boforsilla on hitaampi tulinopeus, mutta sillä ei tarvitsekaan täyttää taivasta niin tiheään, joten miten nuo kompensoi toisiaan?
 
Laivaston ilmatorjunnalla on lisäksi vaikeutena, että pitäisi pystyä tuhoamaan myös projektiilit, eli vihollisen laivasto-ohjukset.

Terveisin
J-P :cool:
 
Menin hieman hämilleni lukiessani uutta panssarilehteä. Siinä käsiteltiin Panssarikoulun muutoksia ym. Jutussa mainittiin Panssari-RUKista sen verran, että tuttujen linjojen (PSJ,PSTJ,PSTIED,PSVIESTI,PSPION,PSTOHJ) lisäksi "panssari-ilmatorjuntalinjan koulutuksen uudelleen aloittaminen on suunnittelun alla". Tässä kun ottaa huomioon, että marsuille ei kouluteta enää uusia miehistöjä (jos vaunun käyttöä ei ole hiljaisuudessa päätetty jatkaa) ja muutenkin kohta hylkykamaa, niin herää ns. kymysyksiä?
 
PJ85 kirjoitti:
Menin hieman hämilleni lukiessani uutta panssarilehteä. Siinä käsiteltiin Panssarikoulun muutoksia ym. Jutussa mainittiin Panssari-RUKista sen verran, että tuttujen linjojen (PSJ,PSTJ,PSTIED,PSVIESTI,PSPION,PSTOHJ) lisäksi "panssari-ilmatorjuntalinjan koulutuksen uudelleen aloittaminen on suunnittelun alla". Tässä kun ottaa huomioon, että marsuille ei kouluteta enää uusia miehistöjä (jos vaunun käyttöä ei ole hiljaisuudessa päätetty jatkaa) ja muutenkin kohta hylkykamaa, niin herää ns. kymysyksiä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö käyttöön ole tulossa uusi it-panssari eli MTLB-23 ( kone ei suostunut lisäämään hymiötä )
 
PJ85 kirjoitti:
Miten olisi Stinger-ryhmät ällin kyytiin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole NATO-yhteensopiva, ei käy.
Sen sijaan moninkertaisesti maksavan AMV:n kyytiin ne sopivat tietenkin oikein erikoisen hyvin, etenkin jos niillä on joku Link16-kakkaverkkomahdollisuus.
 
Sanotaan että pessimisti ei pety :) Mutta älkää vajotko synkkyyteen, on pv aikojen saatossa tehnyt hyviäkin päätöksiä, valintoja ja hankintoja. Pääasia että pv toiminta tehostuu ja teho kasvaa eikä supistu näinä aikoina. Kun rahat on tiukoilla on tärkeää että hankinnat onnistuvat, sopivat ja tukevat taktiikkaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top