Ilmatorjunta

Hawkin käytöstä risteilyohjusten torjuntaan:

-Mahdollista: kyllä, Tehokasta: ehkäs

-mk1 Eyeballin lisäksi Ilmavoimien Hawkeista löytyy datalinkki, jolla ilmatilannekuvasta voidaan siirtää maali koneen Hudille ym. näytöille näkymään. Datalinkkiä ei kuitenkaan ole suunniteltu taistelukäyttöön vaan simuloituun taisteluun, joten merkittäviäkin rajoituksia voi olla.

-Hawkin AIM-9M:n hintaa ei voi verrata Stingeriin, koska ensimmäinen ei ole enää tuotannossa, mutta tuhansia vanhenee Nato-maiden varastoissa.

-Hawkin nopeus ei riitä risteilyohjusten tehokkaaseen takaa-ajoon. Torjuntaohjuksen on siis toimittava etusektorista, mikä on haastavaa matalan korkeuden ja pienen lämpöherätteen vuoksi. Vaihtoehtoisesti kone pitää ajattaa tarkalla geometrialla ohjuksen taakse, jolloin yksi kone torjuu yhden ohjuksen, jos ohjukset eivät osastoa lennä. Eipä se Hawkin kaksi ohjusta tietysti paljon muuhun riitäkään.
 
Jos katsotaan ohjusten hintoja julkisista lähteistä niin amraam voi olla jopa kalliimpi kuin stunner riippuen tietysti käytetystä amraam- kehitysversiosta. Mutta mielenkiintoinen nosto tuo Iron Dome ja Tamir- ohjus. Itsuko- hankehan jatkuu aikanaan 20- luvun lopulla ainakin ITO-90M Crotalen korvaamisella. Samalla tarkastellaan sitä kuinka taistelukenttä on muuttunut sitten Crotalen hankinnan ja mikä olisi tarkoituksenmukaisin järjestelmä tuota korvaamaan. Itse olen ymmärtänyt tuon järjestelmän sopivan parhaimmin helikoptereita ja maataistelukoneita vastaan osana liikkuvia taisteluosastoja. Toisaalta sitä on harjoitettu käytettävän myös ilmavoimien tukikohtien lähi-ilmasuojana(korjatkaa jos olen väärässä). Jos tarkastellaan Ukrainan sodan oppeja niin seuraavat seikat tulevat äkkiseltään mieleen mitä tulee ottaa huomioon jatkossa ilmatorjunnan taktisen tasan kehittämisessä. On kuitenkin huomioitava että nämä perustuvat avoimiin lähteisiin enkä minä tavan pulliaisena ehkä tiedä koko totuutta.

- Helikoptereiden ja maataistelukoneiden käyttö ei ole häviämässä mihinkään. Paljon kuitenkin aiheutuu näille tappioita maasijoitteisesta ilmatorjunnasta ja näyttää siltä että huono panos/tuotos suhde on ollut näillä Ukrainassa: Räiskitään rakettipodeja tutkakatveesta ballistiselle lentoradalle kun ovat suht. hitaita ja isoja maaleja ilmatorjunnalle.
- Lennokkien massamainen käyttö: Lennokit halpoja, satoja/tuhansia maaleja sodan pitkittyessä, lentävät usein taistelijan näkökyvyn ulottumattomissa ja vaativat siten erillisen sensorin löytyäkseen. Aiheuttaa taloudellisen haasteen: Ilmatorjuntaohjukset kalliita, lennokit halpoja. Kuitenkin lennokit on jollain tuhottava, muutoin paljastuu oma toiminta. Tähän kategoriaan sisältyy myös harhamaali- lennokit.
- Vaanivat ammukset. Menee samaan kategoriaan kuin lennokit. Tehokas psykologisen sodankäynnin materiaalin tuottamisessa (Nagorno-Karabakhin sota 2020, Venäjän Lancet- videot Ukrainassa) kun saadaan videotallenne vaikutuksesta ja näyttäytyy avoimien lähteiden maailmassa ehkä tehokkaampana kuin ovatkaan. Kuitenkin vaativat ilmatorjunnalta välitöntä huomiota tarkkuutensa ja tuhovaikutuksensa vuoksi.
- Liitopommit: Venäjä on hiljattain alkanut pulttaamaan siipiä vanhoihin rautapommeihinsa eräänlaisena köyhän miehen j-damina kun eivät pommikoneillaan voi ilmatorjunnasta johtuen lentää rintamalinjojen yllä. Hyvin tuhovoimaisia 500-1500 kg latauksia joita venäjä käyttää taktiseen pommitukseen etulinjassa. Vaatii kuitenkin aselavetin lentämisen suht. korkealla ja/tai lähellä etulinjaa eli riskialtista puuhaa varsinkin jos puolustajalla on pitkälle ulottuvaa ilmatorjuntaa sijoitettuna lähelle etulinjaa ja se on verkostoitunutta kuten Suomessa on. Daavidin linko vastaa myös osaltaan tähän haasteeseen. Kuitenkin jonkinlainen c-ram kykyinen ito-järjestelmä etulinjan suojana olisi hyvä olla näitä vastaan.
- Pitkän kantaman ohjautuvat raketit. GMLRS- videoita katsellessa ja Himars- timeä odotellessa pitää muistaa että ryssällä on myös ohjautuvia raketteja. Ukrainan opsecistä johtuen meillä on aika hatara kuva niiden vaikutuksesta Ukrainan sodassa. Puolustusvoimat on jo ottanut tämän huomioon taktiikassaan: liikkuva taistelutapa sekä perinteiset hajauta, harhauta, naamioi, uudelleenryhmitä jne. kuitenkin aivan etulinjassa pelataan ns. avoimin kortein ja kyky torjua ohjautuvia raketteja olisi plussaa eikä vähiten positiivisen psykologisen vaikutuksen vuoksi omien joukoissa.

Kun näitä edellämainittuja seikkoja ajattelee niin kyllä se Iron Dome/Tamir sieltä putkahtaa ensimmäisenä mieleen soveltuvana järjestelmänä:
- Pysty- ja vaakaulottuvuus on riittävä/kasvaa verrattuna Crotaleen.
- Julkisissa lähteissä Tamir- ohjuksen hinnaksi on annettu 50 000 $ - 200 000 $ elikkä edullisempi kuin Stinger ja Bolide. Crotalen VT-1 hinta ei ole minulla tiedossa. Otetaan nämä hinnat suolan kanssa mutta Israelilla on intressi tuottaa kustannustehokas torjuntaohjus toistuvien massamaisten raketti-iskujen vuoksi.
- Sillä kyetään torjumaan ohjautuvia raketteja.
- Siinä on herätesytytys ja infrapunahakupää datalinkki-ohjauksen lisäksi joten lennokkien, vaanivien ammuksien, helikoptereiden ja lentokoneiden torjunnan pitäisi onnistua taistelijan näkökyvyn ulkopuolella.
- Liitopommin torjunta voi olla haastavaa varsinkin jos sensori sijoitetaan etulinjasta hieman taakse ja syntyy katve. Lisäksi lavetti ei tule Iron Domen kantamalle. Tässä voisi taktiikaksi ottaa ampuvan lavetin toiminnan vaikeuttamisen Daavidin lingon avulla.

Sitten tullaan hintakysymyksiin. Jos Suomi jatkaa mallioppilaana Natossa ja sijoittaa puolustukseen 2% bkt:sta jatkossakin niin ei pitäisi olla rahasta kiinni. Suomihan saavutti nippanappa viimevuonna tuon 2%/bkt rajan Laivue2020 ja HXhanke menoerien vuoksi. Nuo menoerät kuitenkin romahtavat 20- luvun loppupuolella. Palataanko Suomessa siis 1,5%/bkt kulutukseen vai pitäisikö Suomen Naton etuvartiona jatkossa sijoittaa puolustukseensa asianmukainen määrä resursseja? Jää nähtäväksi.

Kuitenkin Suomella on jo entuudestaan Iron Domen pääsensorit olemassa (ja lisähankinta optio olemassa) kun hankittiin Elta ELM-2311- vastatykistötutkia jotka voivat toimia samaan aikaan ilmavalvonnassa, vastatykistötoiminnassa ja maalittaa Tamir- ohjuksille maaleja. Ne on myös sijoitettu mobiilille MB Zetros- kuorma-auto alustalle (havainto tien päältä+pv twitter) ja sijoitetaan joka tapauksessa rintaman välittömään läheisyyteen että sikälikin synergiaetuja olisi saavutettavissa. Tarvitsisi siis hankkia mobiilille alustalle sijoitettavia laukaisuyksiköitä, ohjuksia ja ehkä tulenjohtokontti jos tuo tutkan oma kontti ei taivu tehtävään.

Mopedien ja Kalibrien torjumiseen pitäisi mielestäni käyttää vaikkapa Hawk- suihkuharjoitushävittäjiä varustettuna jonkinlaisella Stinger-podilla sikäli kun niiden lentorata sallisi turvallisen toiminnan vihollisen ilmatorjunnan ulottumattomissa. Tämä olisi hyvin kustannustehokas ratkaisu missä lavetin liikkuvuus kompensoi halvan ohjuksen lyhyttä kantamaa. Lisäksi lentotunnin hinta on pennosia verrattuna ohjusten hintoihin. Voi olla että pv:llä on tämänkaltainen rooli varattuna sota-aikana Hawkeille tosin kalliimmalla Sidewinder- ohjuksella(vähän ohjuksia per lavetti). Aikanaan kun Hawkin seuraajia kartoitetaan niin tuon roolin pitäisi olla yksi kriteeri hankinnalle: Sota-aikana tuli-iskujen torjunnan tukeminen omalla maaperällä kustannustehokkaalla ohjuksella.
Tuo I-Dome voisi olla maajoukkojen tukemiseen oiva työkalu. Yksi patteri voi suojata 150 neliökilometriä.


 
Kun noita ukrainalaisten Gepardeja kehutaan kilvan.

Niin pitäsikö Suomen alkaa tarjoamaan markkinoille omaa uudempaa it-panssariaan
 
Mitä tarkoitat?
Marksmannia?

Sitä varmaan. Huhujen mukaanhan valmistaja tuskastui Suomen ongelmiin systeemin kanssa ja luovutti meille kaikki oikeudet siihen, kunhan hoidamme itse ongelmamme kuntoon. Tosin komponenttituotanto on varmasti kuivunut jo aikaa sitten, reliikkielektroniikkaa, nääs.

Siihen en sitten osaa ottaa kantaa, kannattaisiko päivityspainoksen tekeminen. Markkinoillahan ei paljoa vaihtoehtoja ole, lähinnä se Skyranger. Marksmanin päivityspainoksessa tosin tuskin olisi paljoa alkuperäistä jäljellä, lähinnä tornin rakenne sinänsä. Tutka ja EO-sensorit menisivät uusiksi samoin kuin tietokoneet (mutta ohjelmistokoodia voisi kierrättää). Tykkien patentti on varmasti vanhentunut aikaa sitten, joten periaatteessa ne voisi takaisinmallintaa ja valmistaa itse, tosin ehkä tykit pitäisi kuitenkin tilata alkuperäisvalmistajalta, jos halutaan säilyttää välit ja ostaa myös 35 mm AHEAD-ampumatarviketta.

No, niin tai näin, tuskin tulee tapahtumaan. Kotimainen kehitystyö vaatisi isoa, kymmenien it-panssarivaunujen sarjaa eikä sellaista varmaankaan tulla hankkimaan.
 
Oliskohan CV90:n IT-versiolla eli Luftvärnskanonvagn (lvkv) 9040:lla mahdollisuutta toiseen tulemiseen päivitettynä versiona? Tämä ei tietenkään ole kotimainen ratkaisu.

Ulkomuistista tuo on melkoinen viritys. 2D-tutkalla saadaan maalin horisontaalinen sijainti, mutta maalin korkeus joudutaan sitten kuitenkin hakemaan optisella sensorilla. Tykkinä on tuo lipassyöttöinen ja suhteellisen matalan tulinopeuden 40 mm, joka ei ammu yli 50 asteen kulmille. 3P-älyammuksiahan siinä kai yleensä käytetään, mutta silti. Kuulemma kuuden hengen miehistökin ("commander, driver, gunner, radar operator, air defense combat commander, plotter"), toki CV90:ssä riittää tilaa. Liikkeestäampumiskyky puuttuu, kun ei ole vakautusta.

 
Useammassa jutussa mainitaan että Gepardit käyttäisivät myös airburst-ammuksia ukrainassa. Olin siinä käsityksessä että siinä ei ole valmiutta ampua AHEAD-kranaatteja eikä niitä sisältynyt saksan uusimpaan 35mm tilaukseen. Lisäksi löysin tietoa vain turkkilaisten Atom-kranaatista. Onko olemassa jotakin muitakin 35mm airburst-ammuksia?

Videossa jossa airburstia ammuttiin tammikuussa kiovan yllä näytti että kranaatteja räjähtelevät aika pitkänä ryöppynä ihan kuin ajoitus olisi aika summittainen.

Edit.
En tiedä ovatko nuo edes airbursteja. Aluksi normaalia kranaattia joissa näkyy itsetuho oikeassa reunassa, myöhemmin pari sarjaa jotka räjähtelevät aika lähellä.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä varmaan. Huhujen mukaanhan valmistaja tuskastui Suomen ongelmiin systeemin kanssa ja luovutti meille kaikki oikeudet siihen, kunhan hoidamme itse ongelmamme kuntoon. Tosin komponenttituotanto on varmasti kuivunut jo aikaa sitten, reliikkielektroniikkaa, nääs.

Siihen en sitten osaa ottaa kantaa, kannattaisiko päivityspainoksen tekeminen. Markkinoillahan ei paljoa vaihtoehtoja ole, lähinnä se Skyranger. Marksmanin päivityspainoksessa tosin tuskin olisi paljoa alkuperäistä jäljellä, lähinnä tornin rakenne sinänsä. Tutka ja EO-sensorit menisivät uusiksi samoin kuin tietokoneet (mutta ohjelmistokoodia voisi kierrättää). Tykkien patentti on varmasti vanhentunut aikaa sitten, joten periaatteessa ne voisi takaisinmallintaa ja valmistaa itse, tosin ehkä tykit pitäisi kuitenkin tilata alkuperäisvalmistajalta, jos halutaan säilyttää välit ja ostaa myös 35 mm AHEAD-ampumatarviketta.

No, niin tai näin, tuskin tulee tapahtumaan. Kotimainen kehitystyö vaatisi isoa, kymmenien it-panssarivaunujen sarjaa eikä sellaista varmaankaan tulla hankkimaan.
Veikkaan, että Marksman 2.0:n tekeminen onnistuisi helpoimmin IAI:n/Eltan kanssa: heiltä tutkat ja ohjelmistointegraatio (ovat tehneet muitakin tuon kaltaisia ilmatorjuntavaunupäivityksiä). Mutta käytännössä se tarkoittaisi isolta osin uutta asejärjestelmää, vaikka toki sen mekaniikka olisikin sama kuin vanhassa, ja siltä osin olisi vähemmän vaivaa dokumentaation suhteen.

Oliskohan CV90:n IT-versiolla eli Luftvärnskanonvagn (lvkv) 9040:lla mahdollisuutta toiseen tulemiseen päivitettynä versiona? Tämä ei tietenkään ole kotimainen ratkaisu.
Varmasti paljon parempi kuin Marksman Frankenstein vaunu.
Tuskin, koska Lvkv 90 on todella ersatz-viritelmä, ja esimerkiksi koro on siinä ilmatorjuntavaunuksi hyvin rajoittunut -8...+50 astetta. Lvkv onkin olemassa lähinnä siksi, että se oli tekniikkansa puolesta nopeasti suunniteltavissa CV90:n perusmallien pohjalta.
 
Marksmanin huonona puolena on sen vähälukuinen määrä. Onko niitä edes kahdeksaa? Eikö vaunut olleet jo koipussissa ja koulutus lopetettu mutta sitten saatiin Leo alustat. Comeback tapahtui.
 
Marksmanin huonona puolena on sen vähälukuinen määrä. Onko niitä edes kahdeksaa? Eikö vaunut olleet jo koipussissa ja koulutus lopetettu mutta sitten saatiin Leo alustat. Comeback tapahtui.
Tuolloin (kun laitettiin Marksmanit koipussiin) kuviteltiin ammusilmatorjunnan olevan täysin kuollut ja kuopattu, samaa vanhaa ajatusmaailmaa foorumilla huomaa nykyisinkin jos kyseessä on "Sergei". ;)
 
Menisköhän AMW:n päälle Skyranger 30/35. 30 saa integroitua stingerit, mistralit tai SkyKnightin ja laserkin ois suunnitteilla
 
Rheinmetall on esitellyt Boxer-alustaista Skyranger 35:sta ainakin jo Eurosatory 2018 -näyttelyssä.

boxer_skyranger_1.jpg


Artikkeli vuodelta 2020, jossa Rheinmetallin edustaja esittää Skyrangerin sopivan dronejen saturaatiohyökkäyksen torjuntaan sekä ohjuksia että ABM-ammuksia ampuvaa 40mm krkk:ta paremmin:


Vielä Rheinmetallin video kuorma-autoalustaisesta Skyrangerista:
 
Viimeksi muokattu:
Rheinmetall on esitellyt Boxer-alustaista Skyranger 35:sta ainakin jo Eurosatory 2018 -näyttelyssä.

boxer_skyranger_1.jpg


Artikkeli vuodelta 2020, jossa Rheinmetallin edustaja esittää Skyrangerin sopivan dronejen saturaatiohyökkäyksen torjuntaan sekä ohjuksia että ABM-ammuksia ampuvaa 40mm krkk:ta paremmin:


Vielä Rheinmetallin video kuorma-autoalustaisesta Skyrangerista:
Tuo on jo niin korkea viritelmä, että korkeus tekee sen kaatumisherkäksi sekä heikentää kaltevien pintojen hyväksikäyttöä kapeissa metsäisissä ränneissä. Torni leikkaa puiden runkoihin, sama ongelma on myös marsussa.

Se mikä toimii Euroopassa ei aina toimi meillä.
 
Ammusit-järjestelmiä on maailmalla kaupan paljon. Kauppoja syntyy vähän: tykkijärjestelmän kanssa samanhintainen ohjusvaunu kattaa 5-10-kertaisen ilmatilavuuden. Tykkijärjestelmän edut ovat esoteerisemmat ja vaikeasti paperilla perusteltavissa.
Erilaisten heitteiden ja esim. itsemurhalennokkien torjunta voi pikkuisen kallistaa kuppia taas tykkien puoleen, muttei välttämättä kovinkaan paljon. Ukrainan rintaman pituus on yli 1000km, tarvitaan aika monta Marksmania että kaikki kohteet on niillä suojattu. Iron Dome-tyyliset keskitetyt ohjusit-järjestelmät voivat olla kustannustehokkaampia isossa skaalassa.

Meanwhile, BBC:n tuore artikkeli Ukrainan ammustilanteesta:
Bakhmut defenders worry about losing support

Venäläisissä mil_blogeissa näitä juttuja epäillään informaatiovaikuttamiseksi, ja ettei Ukraina oikeasti ole joutumassa ammuspulaan. Voihan näin ollakin. Suomalaisittain kiinnostaa maininta Bukista, joka on "venäläisten kohdeprioriteetissa ykkössijalla". Haastatellun upseerin mukaan ohjuksia kyllä vielä riittää, mutta varaosat ovat loppumassa.

Aikaisemmin spekuloitiin että Suomen Bukit olisivat vielä olleet tallessa ohjuksineen päivineen. Olisin hiukan hämmästellyt jos näin on, poistettu kirjoilta kuitenkin joskus 2016 viimeistään ja vaunuja ollut museossa jo vuosia. Toki firma on usein aika hidas poistamaan materiaalia fyysisesti, ja hyvin mahdollista että varaosia ja vaunuja on ollut jossain kasassa näihin päiviin asti.
 
Tuo on jo niin korkea viritelmä, että korkeus tekee sen kaatumisherkäksi sekä heikentää kaltevien pintojen hyväksikäyttöä kapeissa metsäisissä ränneissä. Torni leikkaa puiden runkoihin, sama ongelma on myös marsussa.

Se mikä toimii Euroopassa ei aina toimi meillä.

Riippuuhan se alustankin painosta (ja painojakaumasta). Boxer ei ole mikään Pasi, vaan Boxerin taistelupaino on yli 35 tonnia, ja torni on vähän alta 4 t tyhjänä, vähän yli ampumatarvikkeiden kanssa.

Jätän esitteestä varastamani tähän:

skyranger.JPG

 
Back
Top