Ilmatorjunta

Jos hieman saivarrellaan, niin näkee kyllä, mutta suorituskyky vain on hyvin rajallinen :cool: Kerran erääseen juttuun liittyen (jonkun tekemänä) tutkittiin IR ja IIR -hakupäiden toimivuutta hankalissa olosuhteissa. Lopputulemana oli, että EO-järjestelmät toimivat noin 95% vuotuisista päivistä vähintään tyydyttävästi (käytettiin useiden kymmenien vuosien taltioitua sää-dataa).

On tietenkin aivan helvetin huonoa tuuria, jos se kriittinen käyttöajankohta sattuu juuri sille 5% aikaslotille, mutta simmoista se on...
Varmaan oli aika lyhyestä havaintoetäisyydestä kyse? Esim. viime talvi eteläisen Suomen alueella oli lokakuusta helmikuuhun semmoinen, että kirkkaita öitä oli 4 - 5 kpl. Samoin arvelen, että kyse oli merelle ajatellusta jutusta? Siellä on selkeämpää kuin mantereella.
Viime talvi oli kyllä semmoinen, että prosentit olisi olleet toisinpäin. Kyllä tutkajärjestelmiä ei korvaa ihan heti mikään. Ne tosin voivat kehittyä esim monipaikkatutkatekniikan jne suuntaan.

Optroniset järjestelmät ovat tietysti tarkempia ja osin passiivisia, silloin kun keliä on niiden käyttämiseen. Eli kyllä niitäkin tarvitaan, mutta se, että ne muodostaisivat valtakunnallisen verkon, on turha ajatus. Ja jos vastapuoli tietäisi valvontakyvyn perustusvan semmoiseeen, niin mihinkähän aikaslotiin se hyökkäys ihan sattumalta sattuisi?
 
AMRAAM-ER mahdollinen hankinta lisää alueilmatorjunnan vaikuttavuutta kyllä, mutta onko kyseessä varsinainen korkeatorjuntakyky vai olemassa olevan järjestelmän kehittäminen? NASAMS hankittiin aikanaan perusteena mm. se että järjestelmä on moderni ja sillä on kehityskaarta.

Sitten kun tarkastellaan sitä BUK M1 jättämää suorituskykyaukkoa pk-seudulla niin NASAMSin vertailu vaikkapa SAMP/T MAMBAan tai Skyceptoriin alkaa näkymään järjestelmävertailussa. Arabel kykenee näyttämään ja seuraamaan yli 100 maalia ja An/MPQ-64 F1 noin 60 maalia. Sitten EMPAR kykenee yli 300 maalin seuraamiseen ja ELTA ELM-2084 MMR taas 1100 maalin seuraamiseen. MMR AD-moodin kantama on maksimillaan 256 NM.

Rahastahan tuo on kiinni, mutta enpä olisi pahoillani jos MMR ja Skyceptor tulisiva valituiksi edes pienessä määrin. Jos pk-seutua halutaan tosissaan puolustaa ilmatorjunnalla, se vaatii NASAMSia kehittyneempää järjestelmää lisäksi, eikä pelkkää uutta ohjusta olemassaolevaan laukaisimeen..

Se on varma, että eurot ratkaisee tämänkin ongelmakokonaisuuden. Kattavuutta ei näillä veroäyrien summilla saavuteta, mutta toivottavasti edes hankintojen jälkeen saavutetaan jonkinmoinen korkeatorjunta-/ABM-kyky. Määrällä ei sinänsä niin väliä, mutta joku joutuu ainakin miettimään niiden sijoitusta ja käyttöperiaatteita, eli ...REAGOIMAAN!
 
Varmaan oli aika lyhyestä havaintoetäisyydestä kyse? Esim. viime talvi eteläisen Suomen alueella oli lokakuusta helmikuuhun semmoinen, että kirkkaita öitä oli 4 - 5 kpl. Samoin arvelen, että kyse oli merelle ajatellusta jutusta? Siellä on selkeämpää kuin mantereella.
Viime talvi oli kyllä semmoinen, että prosentit olisi olleet toisinpäin. Kyllä tutkajärjestelmiä ei korvaa ihan heti mikään. Ne tosin voivat kehittyä esim monipaikkatutkatekniikan jne suuntaan.

Optroniset järjestelmät ovat tietysti tarkempia ja osin passiivisia, silloin kun keliä on niiden käyttämiseen. Eli kyllä niitäkin tarvitaan, mutta se, että ne muodostaisivat valtakunnallisen verkon, on turha ajatus. Ja jos vastapuoli tietäisi valvontakyvyn perustusvan semmoiseeen, niin mihinkähän aikaslotiin se hyökkäys ihan sattumalta sattuisi?

Juu oikeassa olet, kyllä EO-järjestelmillä on vankka paikkansa muiden sensorien joukossa, mutta niiden varaan ei kaikkea lasketa. Siitä saattaapi löytyä mm syy PTO2020 valintaan ;)
 
Se on varma, että eurot ratkaisee tämänkin ongelmakokonaisuuden. Kattavuutta ei näillä veroäyrien summilla saavuteta, mutta toivottavasti edes hankintojen jälkeen saavutetaan jonkinmoinen korkeatorjunta-/ABM-kyky. Määrällä ei sinänsä niin väliä, mutta joku joutuu ainakin miettimään niiden sijoitusta ja käyttöperiaatteita, eli ...REAGOIMAAN!
Halvinta ja kätevinä olisi pääkaupunkiseudun osalta panostaa merivoimiin: tuliyksikkö ja moni asia on (v.2028) valmiina. Mitä sitten puuttuukaan...?
 
Halvinta ja kätevinä olisi pääkaupunkiseudun osalta panostaa merivoimiin: tuliyksikkö ja moni asia on (v.2028) valmiina. Mitä sitten puuttuukaan...?

Halvinta varmastikin puolustusjärjestelmälle, mutta sitten pitäisi ottaa huomioon myös sotilaallisesti tärkeät yllätysiskun muut potentiaaliset kohteet: merivoimien tukikohdat, ilmavoimien päätukikohdat, Tampere-Kuorevesi-aluuen infra ja paljon muuta. Kymmenkunta korkeatorjunta-/ABM-kykyistä yksikköä tarvittaisiin minimissään, jotka varmasti kustantavat sen yhden HX-hankkeen verran...
 
Jos sattuisimme joutumaan sotaan, niin toistuisikohan historia: Panssarilaivoistahan ei muuta hyötyä ollut, kun että ne vahvensivat Talvisodassa Turun heikkoa ilmapuolustusta.

Ei varmaan toistu, mutta panssarilaivojen alkuperäinen hankintakonseptihan oli jo alunperin hyvä, ja se ainut järkeen käypä vaihtoehto. Muutoin niiden käyttöönotto täytti kyllä tehtävänsä: mainitsemasi Turun ilmapuolustuksen vahventaminen, ja vastustajan pakottaminen reagointiin. Ed vaikutti nähtävästi kohtuupaljon Itämeren laivaston operointiin ja ilma-aseen käyttöön.

Jos panssarilaivojen hankinta-case arvioitaisiin nyt uudestaan vanhojen reunaehtojen vallitessa, niin olettaisin lopputuloksen olevan täysin sama!
 
Jos sattuisimme joutumaan sotaan, niin toistuisikohan historia: Panssarilaivoistahan ei muuta hyötyä ollut, kun että ne vahvensivat Talvisodassa Turun heikkoa ilmapuolustusta.
Miksi yksinkertaistat? Olihan niistä selvästi enemmän. Se, että sitoivat niin paljon resursseja upotusyrityksiin oli jo merkittävä lisä. Toki tuskin ne ratkaisevia olivat estämään mitään mielikuvituksellisia maihinnousuja. Ne olisivat olleet logistisesti yms. hyvin riskialttiita jo muutenkin.
 
Miksi yksinkertaistat? Olihan niistä selvästi enemmän. Se, että sitoivat niin paljon resursseja upotusyrityksiin oli jo merkittävä lisä. Toki tuskin ne ratkaisevia olivat estämään mitään mielikuvituksellisia maihinnousuja. Ne olisivat olleet logistisesti yms. hyvin riskialttiita jo muutenkin.

Panssarilaivojen hankinta, ja vielä Väinämöisen turha menetys ovat olleet monelle suurelle menetetylle strategille loppumaton argumentoinnin ammennuslähde.

Vaikka merivoimien useimmat 1920-luvun laivasto-ohjelmat olivatkin selkeitä jalat irti maasta-juttuja, niin panssarilaivojen hankinta oli kyllä osoitus siitä, että puolustushallinnon sisällä lopunperin järki toimi varsin hyvin.
 
Panssarilaivojen hankinta, ja vielä Väinämöisen turha menetys ovat olleet monelle suurelle menetetylle strategille loppumaton argumentoinnin ammennuslähde.

Vaikka merivoimien useimmat 1920-luvun laivasto-ohjelmat olivatkin selkeitä jalat irti maasta-juttuja, niin panssarilaivojen hankinta oli kyllä osoitus siitä, että puolustushallinnon sisällä lopunperin järki toimi varsin hyvin.
Niin, ainoita harmillisia seikkoja oli täysin epäammattimainen uppouman rajoittaminen ilman teknisiä perusteita. Aluksesta tuli liian kömpelö ja huonosti suojattu sen takia. Samoin hävittäjien hankkimatta jääminen suojausvoimaksi 1930-luvulla ei ollut panssarilaivojen vika.

Näistä olisi syytä ottaa oppia. Niidenkin, jotka nyt arvostelevat "Pohjanmaa"-luokan kokoa, olisi syytä kysyä itseltään: "ymmärränkö minä tästä asiasta yhtään mitään?"

Panssarilaivoista amatöörien spekulointi on ihan samanlaista kuin Ranskan Maginot-linjasta. Muistutan vain jälkimmäisen kohdalla yhdestä asiasta: siitä linjan kohdalta saksalaiset ei hyökänneet...
 
Näppihärö, kiittäkää androidin selainta.
 
Niin, ainoita harmillisia seikkoja oli täysin epäammattimainen uppouman rajoittaminen ilman teknisiä perusteita. Aluksesta tuli liian kömpelö ja huonosti suojattu sen takia. Samoin hävittäjien hankkimatta jääminen suojausvoimaksi 1930-luvulla ei ollut panssarilaivojen vika.

Näistä olisi syytä ottaa oppia. Niidenkin, jotka nyt arvostelevat "Pohjanmaa"-luokan kokoa, olisi syytä kysyä itseltään: "ymmärränkö minä tästä asiasta yhtään mitään?"

Panssarilaivoista amatöörien spekulointi on ihan samanlaista kuin Ranskan Maginot-linjasta. Muistutan vain jälkimmäisen kohdalla yhdestä asiasta: siitä linjan kohdalta saksalaiset ei hyökänneet...

Uppouman rajoittamisesta en ole lukenut mitään, mutta syväyksen rajoittamiselle oli kyllä hyvät perusteet?
 
Suomessa on yli 200 päivää vuodessa, kun EO ei näe mitään... pilvet. Että se siitä.

Jossain muussa maassa, esim UAE tai Saudi-Arabia, melko hyvä idea.

Ei mikään taikaluoti tietenkään, mutta lisänä. Optroniset järjestelmät halventuvat kovaa vauhtia, ja pian myös COTS-tekniikan käyttö on mahdollista - tai, no onhan se periaatteessa jo nyt jos parhaista Marine-tuotteista puhutaan.

Tietenkään optroniset järjestelmät eivät voi korvata tutkia. Lisäbonuksena esim. mahdollisuus vastatykistötoimintaan. Lisäksi tulee muistaa, että ilmamaaleja voi lentää myös pilvipeitteen alapuolella. Tukiasemamasto voi olla jopa 150m korkea, mikä tarjoaa (olettaen puuston korkeudeksi 20m) 40km teoreettisen visuaalisen horisontin 0m tasolle.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkäp
Tuossa varmaan kuluu kahvia ja tupakkia kun it-miehet miettivät mitä halutaan ja toisaalta mihin on varaa. Etenkin kun rinnakkaisen hankkeen puitteissa pitää vielä pähkiä koko ilmatorjunnan järjestelmäkokonaisuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Ehkä ennemminkin niin, että jotkut muut määrittelevät, mitä pitäisi saada aikaan, ja IT-veijarit joutuvat miettimään, miten p...kele näillä kehyksillä ja kalorioilla ja markkinoilla olevilla värkeillä pystyy vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin.
 
Ei se haittaa, mutta pääsääntöisesti korkeus vie ulottuvuutta ja päinvastoin, eli kaikki ilmoitetut ääriarvot eivät täyty yhtaikaa, vaan ovat toisistaan riippuvaisia :)

Sattu silmään tuollainen esite, Spyder ilmatorjunta järjestelmästä ja sen ulottuvuudesta.


Spyder-ohjukset-ulottuvuudet.JPG
Aika hyvältä minusta näyttää ulottuvuudet korkeus/etäisyys, jos on vähänkään totuuden mukainen.
 
Niin, ainoita harmillisia seikkoja oli täysin epäammattimainen uppouman rajoittaminen ilman teknisiä perusteita. Aluksesta tuli liian kömpelö ja huonosti suojattu sen takia. Samoin hävittäjien hankkimatta jääminen suojausvoimaksi 1930-luvulla ei ollut panssarilaivojen vika.

Tauno Niklanderin mukaan hävittäjien hankkimatta jättäminen oli osittain laivaston vika: hävittäjiksi haluttiin 40 solmun superaluksia joihin ei tietenkään ollut varaa ja kun merivoimat pähkäili miten ne saataisiin mahtumaan budjettiin, niin jäivät kokonaan hankkimatta.

Uppouman rajoittamisesta en ole lukenut mitään, mutta syväyksen rajoittamiselle oli kyllä hyvät perusteet?

Tuohon maailmanaikaan sotalaivan uppouma korreloi hinnan kanssa hiukan enemmän kuin nykyään, ja uppoumarajat oli usein asetettu poliittisesti ettei hinta karkaa. Tätä harrastettiin kaikkialla (erityisesti britit 'kunnostautuivat' erilaisissa 'säästeliäissä' alusmalleissa joita suunnittelijat tunkivat uppoumarajoihin kuin kilpapurjeveneiden mittasääntöihin...). Panssarilaivojen uppoumaksi oli määrätty noin 3800 tonnia (oliko peräti ihan laivastolakiin kirjattu tuo). "Noin" tulkittiin sitten siten että uppouma nousi tuosta 100 tonnia. Enempää ei uskallettu rajaa venyttää ja panssarointi jäi turhan ohueksi.

Suomi ei painiskellut tämän asian kanssa yksin, sotien välillä laskettiin vesille ihan käsittämättömän kevyesti panssaroituja 'raskaita' risteilijöitä joiden kapteenit saivat sitten sodan aikana pureskella kynsiään oikein kunnolla kun melkein minkä tahansa vihollistykin osuma saattoi pistää aluksen pois päiviltä...
 
Back
Top