Ilmavoimien ratkaisu

[RPG83]

Ketjuun: kysymys raskaat ilmatorjuntaohjusjärjestelmät vs. hävittäjät.

Mielestäni raskaita IT-ohjusjärjestelmiä tarvittaisiin ennen kaikkea ballististen ohjusten torjuntaan. Niihin eivät hävittäjät tepsi. Se on vain sääli, että esim. Iskanderia ei todennäköisesti vaikka Patriotilla taida pystyä torjumaan.

Oletan, että PAAC-4 pystyy, jos PAC-3 ei pystykään. PAAC-4 on peräisin israelilaisten David's Sling -ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä, joka on suunniteltu torjumaan Iskander:

It [David's Sling] is designed to intercept the newest generation of tactical ballistic missiles, such as Iskander, using an on-board dual CCD/IIR seekers to distinguish between decoys and the actual warhead of the missile, in addition to tracking by Elta EL/M-2084 Active electronically scanned array multi-mode radar.

http://en.wikipedia.org/wiki/David's_Sling

 

[RPG83]

Jos lähdetään siitä ettei konemäärää saisi merkittävästi pudottaa vaikka rahat ovat vähissä niin high-low -tyyppisellä ratkaisulla voitaisiin päätyä tällaiseen:
-36 F-35
-15 F-50
-10 TA-50
-15 T-50
-2 Embraer Erieye

Eli tässä on oletettu että Hawkitkin pitää ennenpitkää korvata, aktiivilaivueita tulee olemaan vain kaksi ja lisäksi yksi reservilaivue. Päähävittäjämäärästä on hiukan tingitty jotta saadaan mukaan kaksi tutkakonetta. Harjoitushävittäjäksi on valittu markkinoiden suorituskykyisin kone eli KAI T-50, jota on hankittu sekä yksi- että kaksipaikkaisena, lisäksi osa kaksipaikkaisista on myös varustettu tutkalla. Tässä mallissa SA-vahvuus olisi 61 taistelukonetta, tutkattomille harjoitushävittäjille ei ole laskettu mainittavaa taisteluarvoa.
Hankinnan kokonaishinta olisi jokseenkin sama kuin jos oltaisiin hankittu 60 kappaletta F-35:tta. FA-50:n yksikköhinta on noin puolet oikeasta hävittäjästä, ja tutkakoneen kaksinkertainen. Tämä malli olisi eräänlainen minimiversio mihin rahat nähdäkseni riittäisivät "kohtuullisesti", eli ilman optimistisen suuria lisäbudjetteja. Jos tutkakoneet pudotetaan pois, niin F-35:n määrä nousisi 40:een.

Hankittavat konetyypit voivat tietysti olla joitain muitakin, tämä on vain esimerkki.

Öh, onko jokin syy, miksi hankkisimme sekä T-50 että TA-50 -variantteja? TA-50 lienee sekin ihan sopiva lentokoulutukseen, koska kone on kaksipaikkainen. T-50 on luultavasti jonkin verran halvempi, mutta itsehän juuri totesit, ettei sillä ole mainittavaa taisteluarvoa.

 

[elso]

Ei mitenkään. Ei ole nähtävissä että valtion taloudellinen tilanne parantuisi seuraavan 10 vuoden aikana niin paljon että merkittäviin 'erillisrahoituksiin' olisi rahaa

Siis valtio ei saa n.10 vuoden aikajänteellä vapailta markkinoilta 6 miljardin euron edestä lainaa hävittäjähankintaan? Eli väität, että Suomi on IMF:n talutusnuorassa joskus 20-luvulla vai mihin skenaariosi oikein perustuu?

 

[fulcrum]

Öh, onko jokin syy, miksi hankkisimme sekä T-50 että TA-50 -variantteja? TA-50 lienee sekin ihan sopiva lentokoulutukseen, koska kone on kaksipaikkainen. T-50 on luultavasti jonkin verran halvempi, mutta itsehän juuri totesit, ettei sillä ole mainittavaa taisteluarvoa.

Hifistelyä minun puoleltani. Valitsin T-50:n koska se on markkinoilla olevista koneista todennäköisesti sopivin tähän malliin (suorituskykyinen, moderni, valmiiksi saatavilla halutussa varustuksessa). T-50 ja TA-50 ovat muuten samoja mutta edellisessä ei ole tutkaa eikä välttämättä joitain muita aseistukseen tarvittavia johdotuksia. Koska rauhan aikana tyypin tärkein tehtävä on kuitenkin lentokoulutus niin ajattelin säästää rahaa ottamalla osan kaksipaikkaisista ilman tutkaa. Niillä voi sitten rauhan aikana räimiä ja ajaa rinteeseen, tutkalla varustettuja versioita ajetaan säästeliäämmin.

Periaatteessa voisi hommata koko satsin vain TA-50:iä, yksipaikkaistakin ilman pärjäisi. Arvelin kuitenkin että se olisi hyvä paremman toiminta-aikansa ansiosta.

 

[fulcrum]

Siis valtio ei saa n.10 vuoden aikajänteellä vapailta markkinoilta 6 miljardin euron edestä lainaa hävittäjähankintaan? Eli väität, että Suomi on IMF:n talutusnuorassa joskus 20-luvulla vai mihin skenaariosi oikein perustuu?

Luultavasti saisi, eri asia sitten onko maan taloustilanne sellainen että halutaan ottaa. En väitä mutta en pidä kyllä mahdottomanakaan...

 

[RPG83]

En siis tarkoittanut että yksi kone ns. "poltetaan loppuun" jonka jälkeen se siirretään varastoon, vaan että käytössä on x määrä koneita joita käytetään tiettyyn pisteeseen asti jonka jälkeen kone vaihdetaan varastossa olevaan jolloin koneiden kulutus pysyy tasaisena mutta kustannukset matalina. Koko kaluston jatkuvassa kuormittamisessa puolestaan ei ole mitään järkeä kuten viestissä sanoin, lähinnä huollon ja kustannuksien näkökulmasta, eikä oikeastaan mistään operatiivisesta tarpeestakaan. Pienellä osalla kokonaiskalustosta tehdään kyllä kaikki rauhanaikana tarvittavat tunnistus- ja koulutuslennot

Asia voi olla näin, en pysty tuota tietoa kumoamaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että ilmavoimat ovat puolustushaaroista ammattimaisin, ts. kaluston käyttöaste on ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi maavoimissa. Paljonko koneita sitten on kerrallaan käytössä? Ja miten suuremmat (kymmenien Hornetien) harjoitukset järjestetään? Ajoittamalla harjoitus niin, että "uudet" koneet on jo otettu koipussista, ja "vanhat" koneet koipussitetaan harjoituksen loputtua?

Näen tuossa toimintatavassa vakavia sudenkuoppia. Miten pysytään perillä varastoitujen lentokoneiden kunnosta? Jos kaikkia lentokoneita käytetään jatkuvasti (3 lentotuntia per viikko tms.), pysytään varsin hyvin perillä vioista ja ne voidaan korjata heti. Varastoituja koneita täytyy ihmetellä erikseen, että onkohan jokin nyt hajonnut, tai sitten otetaan riski, että jokin todella on hajonnut säilytyksessä. Entä kauanko varastoidun lentokoneen saattaminen lentokuntoon kestää? Oletettavasti kyse on jokseenkin paljon

Voin kyllä nähdä sen, että inertiin kaasuun säilötty ja muutenkin koipussitettu lentokone pysyy paremmassa kunnossa kuin hangaarissa hapettumassa seisova yksilö. Mutta sitä minun on vaikea nähdä, että kyse olisi valmiuden kannalta järkevä toimintatapa. Säästöjäkin epäilen, koska ei se nyt ihan ilmaista voi olla olla valmistella koneita varastokuntoon ja ottaa takaisin käyttöön.

@Mustaruuti , voitko vahvistaa min3matin tiedot?

 

[RPG83]

Hifistelyä minun puoleltani. Valitsin T-50:n koska se on markkinoilla olevista koneista todennäköisesti sopivin tähän malliin (suorituskykyinen, moderni, valmiiksi saatavilla halutussa varustuksessa). T-50 ja TA-50 ovat muuten samoja mutta edellisessä ei ole tutkaa eikä välttämättä joitain muita aseistukseen tarvittavia johdotuksia. Koska rauhan aikana tyypin tärkein tehtävä on kuitenkin lentokoulutus niin ajattelin säästää rahaa ottamalla osan kaksipaikkaisista ilman tutkaa. Niillä voi sitten rauhan aikana räimiä ja ajaa rinteeseen, tutkalla varustettuja versioita ajetaan säästeliäämmin.

Periaatteessa voisi hommata koko satsin vain TA-50:iä, yksipaikkaistakin ilman pärjäisi. Arvelin kuitenkin että se olisi hyvä paremman toiminta-aikansa ansiosta.

Tämä on IMHO taas väärässä paikassa säästämistä. Jos kone maksaa 30 miljoonaa, homma ei voi jäädä parista lisämiljoonasta kiinni lento-onnettomuuksien pelossa.

 

[Radar]

Patriotin osumatodennäköisyys on tutkimusten mukaan vain 9%. Tarvitaan siis yli 10 ohjusta yhtä maalia varten ja hintakin taitaa olla tähtitieteellinen.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/MIM-104_Patriot

No ei todellakaan ole noin huono edes ohjuksia vastaa, puhumattakaan lentokoneita vastaa. Hävittäjäkin tippuu 30km etäisyydeltä lähes sata varmasti.

 

[Lurker]

No ei todellakaan ole noin huono edes ohjuksia vastaa, puhumattakaan lentokoneita vastaa. Hävittäjäkin tippuu 30km etäisyydeltä lähes sata varmasti.

Ilmasodankäynnissäkään mikään ei ole satavarmaa.

 

[Radar]

Ilmasodankäynnissäkään mikään ei ole satavarmaa.

Ei missään, mutta aivan eriprosentti lukemat kuin tuo ilmoitettu.

 

[Elmo]

Ei missään, mutta aivan eriprosentti lukemat kuin tuo ilmoitettu.

Siinähän oli lähdekin mukana. Näet siitä mitä on ilmoitettu. Persianlahden kahakassa vain yksi ohjus osui maaliin.

 

[Sardaukar]

Siinähän oli lähdekin mukana. Näet siitä mitä on ilmoitettu. Persianlahden kahakassa vain yksi ohjus osui maaliin.

Onpahan pikkasen eri asia.

Osumatarkkuus oli hyvä, mutta ongelmana tuohon aikaan Patriotin ohjustentorjunnassa oli, että osuma ei usein tuhonnut torjuttavan ohjuksen taistelukärkeä, joka jatkoi matkaa. Eli osumalla ei ollut täysin haluttua vaikutusta.

Kannattaisi nyt jotain kritiikkiä olla omia lähteitään kohtaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/MIM-104_Patriot#Success_rate_vs._accuracy

"Furthermore, PATRIOT's success rate in Israel was examined by the IDF (Israel Defense Forces) who did not have a political reason to play up PATRIOT's success rate. The IDF counted any Scud that exploded on the ground (regardless of whether or not it was diverted) as a failure for the Patriot. Meanwhile, the U.S. Army who had many reasons to support a high success rate for PATRIOT, examined the performance of PATRIOT in Saudi Arabia."

"Both testimonies state that part of the problems stem from its original design as an anti-aircraft system. PATRIOT was designed withproximity fused warheads, which are designed to explode immediately prior to hitting a target spraying shrapnel out in a fan in front of the missile, either destroying or disabling the target. These missiles were fired at the target's center of mass. With aircraft this was fine, but considering the much higher speeds of TBMs, as well as the location of the warhead (usually in the nose), PATRIOT would most often hit closer to the tail of the Scud due to the delay present in the proximity fused warhead, thus not destroying the TBM's warhead and allowing it to fall to earth."

Tämä otettiin korjaustoimenpiteissä huomioon ja seurauksena:

"Patriot was deployed to Iraq a second time in 2003, this time to provide air and missile defense for the forces conducting Operation Iraqi Freedom (OIF). Patriot PAC-3, GEM, and GEM+ missiles both had a very high success rate, intercepting Al-Samoud 2 and Ababil-100 tactical ballistic missiles."

 

[crane]

Asia voi olla näin, en pysty tuota tietoa kumoamaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että ilmavoimat ovat puolustushaaroista ammattimaisin, ts. kaluston käyttöaste on ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi maavoimissa. Paljonko koneita sitten on kerrallaan käytössä? Ja miten suuremmat (kymmenien Hornetien) harjoitukset järjestetään? Ajoittamalla harjoitus niin, että "uudet" koneet on jo otettu koipussista, ja "vanhat" koneet koipussitetaan harjoituksen loputtua?

Näen tuossa toimintatavassa vakavia sudenkuoppia. Miten pysytään perillä varastoitujen lentokoneiden kunnosta? Jos kaikkia lentokoneita käytetään jatkuvasti (3 lentotuntia per viikko tms.), pysytään varsin hyvin perillä vioista ja ne voidaan korjata heti. Varastoituja koneita täytyy ihmetellä erikseen, että onkohan jokin nyt hajonnut, tai sitten otetaan riski, että jokin todella on hajonnut säilytyksessä. Entä kauanko varastoidun lentokoneen saattaminen lentokuntoon kestää? Oletettavasti kyse on jokseenkin paljon

Voin kyllä nähdä sen, että inertiin kaasuun säilötty ja muutenkin koipussitettu lentokone pysyy paremmassa kunnossa kuin hangaarissa hapettumassa seisova yksilö. Mutta sitä minun on vaikea nähdä, että kyse olisi valmiuden kannalta järkevä toimintatapa. Säästöjäkin epäilen, koska ei se nyt ihan ilmaista voi olla olla valmistella koneita varastokuntoon ja ottaa takaisin käyttöön.

@Mustaruuti , voitko vahvistaa min3matin tiedot?

Ei tuossa lentokoneiden varastosäilönnässä tosiaankaan ole mitään järkeä.
Jos siinä olis, niin jo toimittaisiin. Ihan oikeasti, kyllä ne tuolla tietää mitä tekee ja miten kannattaa tehdä.

 

[Mustaruuti]

Asia voi olla näin, en pysty tuota tietoa kumoamaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että ilmavoimat ovat puolustushaaroista ammattimaisin, ts. kaluston käyttöaste on ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi maavoimissa. Paljonko koneita sitten on kerrallaan käytössä? Ja miten suuremmat (kymmenien Hornetien) harjoitukset järjestetään? Ajoittamalla harjoitus niin, että "uudet" koneet on jo otettu koipussista, ja "vanhat" koneet koipussitetaan harjoituksen loputtua?

Näen tuossa toimintatavassa vakavia sudenkuoppia. Miten pysytään perillä varastoitujen lentokoneiden kunnosta? Jos kaikkia lentokoneita käytetään jatkuvasti (3 lentotuntia per viikko tms.), pysytään varsin hyvin perillä vioista ja ne voidaan korjata heti. Varastoituja koneita täytyy ihmetellä erikseen, että onkohan jokin nyt hajonnut, tai sitten otetaan riski, että jokin todella on hajonnut säilytyksessä. Entä kauanko varastoidun lentokoneen saattaminen lentokuntoon kestää? Oletettavasti kyse on jokseenkin paljon

Voin kyllä nähdä sen, että inertiin kaasuun säilötty ja muutenkin koipussitettu lentokone pysyy paremmassa kunnossa kuin hangaarissa hapettumassa seisova yksilö. Mutta sitä minun on vaikea nähdä, että kyse olisi valmiuden kannalta järkevä toimintatapa. Säästöjäkin epäilen, koska ei se nyt ihan ilmaista voi olla olla valmistella koneita varastokuntoon ja ottaa takaisin käyttöön.

@Mustaruuti , voitko vahvistaa min3matin tiedot?

No, ei niitä ainakaan hermeettisessä säilössä pidetä

Koneet kiertävät. Käytännössä koneista kuitenkin on koko ajan tietty osa eri asteisissa pienissä tai isommissa määräaikaishuolloissa. Lisäksi sitten vikaantumisten korjaukset päälle. Rauhan aikana toimitaan vähän pienemmillä resursseilla ja hitaammalla sykkeellä, joten suurempi osa koneista on pajalla.

Eli, ehkäpä se totuus löytyy jostain sieltä väliltä. En kyllä ihan tarkasti tiedä tilannetta. Ei kerrottu, en kysynyt. Silloin oli vielä se tilanne, että Hornettia puski sisään samalla kun Drakeneita oli vielä iso kaarti --> seuraus: kaikki paikat tupaten täynnä, koneita oli halleissa, luolissa ja suojissa. Ahtaus hankaloitti toimintaa. Muutaman kymmenen miljoonan euron härveleiden sovittelu tiukasti limittäin on vähän ikävämpää kuin tetriksen peluu.

Tuosta voi jotain laskea

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/armeija-saastaa-ja-kayttaa-miljardeja-horneteihin/

Toki säästöt koskevat ilmavoimiakin. Horneteilla lennetään tänä vuonna 15 prosenttia eli yli 1 300 tuntia vähemmän kuin 2010, jolloin vielä päästiin 9 000 vuotuisen lentotunnin tavoitteeseen.

9000 tuntia / 62 konetta = 145 tuntia vuodessa per kone. Jos koneella on "aktiivisessa käytössä" käyttö kaksi tuntia päivässä (lento aamupäivällä ja iltapäivällä), tarkoittaa se 75 aktiivista päivää vuodessa per kone. Kun siihen lasketaan vain arkipäivät, saadaan vajaa 15 viikkoa saadaan vajaa neljä kuukautta per kone vuodessa. Saatte itse tulkita, onko tuo aktiivista käyttöä vai puolivarastointia

 

[Benelli]

Tässä tapauksessa hajasijoittaminen lienee oikea termi. Voidaan esimerkiksi arvioida että A2 pystyy lamauttamaan yhden vahvistetun tukikohdan päivässä ja mitä useammalla kentällä koneet ovat niin sitä vähemmän menee kerralla. Jos tuota on jo tehty niin asia on hys hys.

 

[fulcrum]

Tämä on IMHO taas väärässä paikassa säästämistä. Jos kone maksaa 30 miljoonaa, homma ei voi jäädä parista lisämiljoonasta kiinni lento-onnettomuuksien pelossa.

Summa on toki pieni kokonaishankintaan suhteutettuna mutta 'tarkka markka' voi olla välttämätöntä. Hintaero on kuitenkin luultavasti se 2-3 miljoonaa per kone ja myös kalliimpi huolto paremmin varustetuille koneille. Koska merkittävässä osassa lentokoulutusta tutkaa ei kuitenkaan tarvittaisi ja sodankin aikana lentokoulutuksen tarve ei kokonaan poistuisi niin pidän resurssien jakamista näin tarkoituksenmukaisena. (viestini tyyppimerkinnät olivat vähän väärin, oikeat olisi T-50 ja FA-50, TA-50 on lähinnä rynnäkkökoneeksi tarkoitettu jolle ei varmaan olisi meillä käyttöä).

Näen tuossa toimintatavassa vakavia sudenkuoppia. Miten pysytään perillä varastoitujen lentokoneiden kunnosta? Jos kaikkia lentokoneita käytetään jatkuvasti (3 lentotuntia per viikko tms.), pysytään varsin hyvin perillä vioista ja ne voidaan korjata heti. Varastoituja koneita täytyy ihmetellä erikseen, että onkohan jokin nyt hajonnut, tai sitten otetaan riski, että jokin todella on hajonnut säilytyksessä. Entä kauanko varastoidun lentokoneen saattaminen lentokuntoon kestää? Oletettavasti kyse on jokseenkin paljon

Voin kyllä nähdä sen, että inertiin kaasuun säilötty ja muutenkin koipussitettu lentokone pysyy paremmassa kunnossa kuin hangaarissa hapettumassa seisova yksilö. Mutta sitä minun on vaikea nähdä, että kyse olisi valmiuden kannalta järkevä toimintatapa. Säästöjäkin epäilen, koska ei se nyt ihan ilmaista voi olla olla valmistella koneita varastokuntoon ja ottaa takaisin käyttöön.

Joo ei ole. Ymmärtääkseni monessa maassa (esim. Venäjällä) on käytössä ns. lentävä varasto- järjestelmä jossa varastossa olevia koneita otetaan vuorollaan käyttöön, huolletaan ja tehdään koelento. Välistä voidaan isompikin satsi koneita aktivoida jos esimerkiksi joku reservilaivue halutaan muodostaa uudestaan esimerkiksi sotaa tai isoa harjoitusta varten. Tällainen on luonnollisesti aika tyyris setuppi sekin, toki halvempaa kuin aktiivilaivueen pyörittäminen.

Ilmeisistä ongelmista huolimatta pidän mahdollisena että jonkunlaiseen konereservijärjestelmään joudumme siirtymään jos rahat eivät yksinkertaisesti riitä nykyisen konemäärän aktiivikäyttöön.

 

[Radar]

Siinähän oli lähdekin mukana. Näet siitä mitä on ilmoitettu. Persianlahden kahakassa vain yksi ohjus osui maaliin.

Sardaukar jo kommentoikin tuota. Ei lisättävää.

 

[hessukessu]

Periaatteessa voisi hommata koko satsin vain TA-50:iä, yksipaikkaistakin ilman pärjäisi. Arvelin kuitenkin että se olisi hyvä paremman toiminta-aikansa ansiosta.

Niin siis joko kannattaisi hommata T-50 + FA-50 koneita, tai sitten pelkästään TA-50 koneita.

Pelkkä FA-50 ei riitä, koska tarvitaan harjoituskone joka tapauksessa ja sen olisi järkevää olla tietysti samankaltainen, eli sitten T-50. Jos taas hommataan TA-50 koneita, niin ei tarvita erikseen harjoituskoneita välttämättä lainkaan eikä taistelukoneitakaan, koska TA-50 voi hoitaa molemmat hommat.

Paras ratkaisu noista olisi tietysti hommata T-50 + FA-50 koneita, mutta jos halutaan budjettia venyttää helvetisti niin sitten ostetaan toki vaan TA-50. Ja jos rahaa on mitä polttaa ja halutaan noita, niin sitten toki paras olisi TA-50 + FA-50, jolloin FA-50 hoitaisi koiratappelujutut ja TA-50 toimisi harjoituskoneena + rynnäkkökoneena tarpeen vaatiessa.

 

[Elmo]

Niin siis joko kannattaisi hommata T-50 + FA-50 koneita, tai sitten pelkästään TA-50 koneita.

Pelkkä FA-50 ei riitä, koska tarvitaan harjoituskone joka tapauksessa ja sen olisi järkevää olla tietysti samankaltainen, eli sitten T-50. Jos taas hommataan TA-50 koneita, niin ei tarvita erikseen harjoituskoneita välttämättä lainkaan eikä taistelukoneitakaan, koska TA-50 voi hoitaa molemmat hommat.

Paras ratkaisu noista olisi tietysti hommata T-50 + FA-50 koneita, mutta jos halutaan budjettia venyttää helvetisti niin sitten ostetaan toki vaan TA-50. Ja jos rahaa on mitä polttaa ja halutaan noita, niin sitten toki paras olisi TA-50 + FA-50, jolloin FA-50 hoitaisi koiratappelujutut ja TA-50 toimisi harjoituskoneena + rynnäkkökoneena tarpeen vaatiessa.

Milloinkas hawkien korvaaja tulee hallituksen käsittelyyn?

 

[fulcrum]

Niin siis joko kannattaisi hommata T-50 + FA-50 koneita, tai sitten pelkästään TA-50 koneita.

Pelkkä FA-50 ei riitä, koska tarvitaan harjoituskone joka tapauksessa ja sen olisi järkevää olla tietysti samankaltainen, eli sitten T-50. Jos taas hommataan TA-50 koneita, niin ei tarvita erikseen harjoituskoneita välttämättä lainkaan eikä taistelukoneitakaan, koska TA-50 voi hoitaa molemmat hommat.

Paras ratkaisu noista olisi tietysti hommata T-50 + FA-50 koneita, mutta jos halutaan budjettia venyttää helvetisti niin sitten ostetaan toki vaan TA-50. Ja jos rahaa on mitä polttaa ja halutaan noita, niin sitten toki paras olisi TA-50 + FA-50, jolloin FA-50 hoitaisi koiratappelujutut ja TA-50 toimisi harjoituskoneena + rynnäkkökoneena tarpeen vaatiessa.

Selvennän hiukan tuon koneen mallistoa kun itsekään en oikein hiffannut sitä ensiksi. Mallisto on muutenkin sekava, kun esimerkiksi Irakin version tyyppimerkintä on T-50IQ vaikka se edustaa TA-mallia.

T-50: aseistamaton kaksipaikkainen harjoituskone. Näitä on tilattu Indonesiaan.
TA-50: Elbit EL-2032-tutkalla varustettu ja aseistettu kevyt rynnäkkökone/harjoitushävittäjä. Irak osti tätä mallia, toimitukset alkavat ensi vuonna.
FA-50: kuten edellinen mutta paremmat avioniikat, mahdollisuus käyttää monia samoja järjestelmiä ja aseita kuin esim Hornetissa, mm. Litening-podeja ja AMRAAM-ohjuksia. Filippiinit osti näitä.
F-50: yksipaikkainen hävittäjäversio, ei vielä valmistettu.

EL-2032 ei ole maailman modernein tutka, mutta AESA-tutka tulee varmasti tulevaisuudessa saataville. Mallivalikoima näyttää muutenkin siltä että noita voi konffata aika helposti mieleisekseen.

Milloinkas hawkien korvaaja tulee hallituksen käsittelyyn?

Sveitsin Hawkeilla + joillain peruskorjatuilla vanhoilla Hawkeilla pitäisi pystyä lentämään 2030-luvulle. Seuraajapäätös tulee siis aika pian hävittäjäpäätöksen jälkeen.

Seuraaja voi olla myös Hawk. Kone on edelleen tuotannossa ja jos se voittaa USAFin T-X -kilpailun niin pysyy kuvioissa vielä pitkään. Tietysti Hawk olisi hävittäjäkäyttöön sopimattomampi. Koneessa ei ole tilaa kovin raskaille avioniikoille (vaikka tutkallakin varustettuja Hawk-malleja on) ja suorituskyky on myös alle hävittäjätason. Sama pätee Aermacchi M-346:een joka muuten olisi varmaan pätevä tarkoitukseen.

Luultavasti hävittäjäkoulutuksessa tullaan tutkimaan muitakin ratkaisumalleja, esim. kv. yhteistyötä. Harjoitushävittäjistä tuskin kuitenkaan kokonaan luovutaan, kaksipaikkaisia tullaan aina tarvitsemaan eikä esim. F-35:stä ole sellaista ollenkaan. Sveitsin mallihan on nykyään sellainen että alkeiskoulutus annetaan Pilatus PC-7:llä, jatkokoulutus vähän ärjymmällä PC-21:llä ja suihkukonekoulutus F-5F:llä. Hawkit jäivät tässä mallissa tarpeettomiksi. PC-7 tuntuu kyllä vähän väkevältä peliltä alkeiskoulutuskoneeksi, mahtavatkohan he tilata ihan alkeislentokoulutusta sitten joltain yksityiseltä lentokoululta?

Suomen kannalta mielenkiintoinen kehityskulku on Saabin ja Boeingin ilmoitus Gripenistä kehitettävästä harjoitushävittäjästä jota tullaan tarjoamaan T-X -kilpailuun.