Avainkysymys on se valmistaudutaanko nyt ollenkaan oikeaan sotaan? Venäjän asevoimat ovat hämmästyttävä sekoitus sekä modernia että vanhaa. Missään nimessä se massa ei ole katoamassa venäläisestä ajattelusta. Ei venäjä ole ennenkään uhrannut miehiä mielettömästi kulutussodassa- päinvastoin miehiä on vaihdettu tavoitteisiin. Hinta jonka venäläiset ovat valmiita maksamaan on ollut vain länsimaalaisten mielestä liian korkea. Ylipäätänsä länsimaista sotilasajattelua häiritsee lähes fetissinomainen tekniikan ja ammattilaisuuden palvonta. Venäläisen prikaatin kenttäsairaalassa ei varmasti voida lähettää röntgenkuvia kallovammoista Moskovan keskussotilassairaalan neurologille. Länsimaalainen erikoisupseeri voi pitää sitä puutteena - venäläinen sotilaslääkäri ratkaisee asian triagen aikana kirjoittamalla tussilla naamaan luokituksen minkä jälkeen lääkintämiehet kantavat miehen "saattohoitotelttaan" ja hoitona on vain morfiinipistokset. Sen sijaan prikaatin johtopaikalla on jatkuva sateliittyhteys sotatoimialueen esikuntaan.
Ilmavoimien osalta en ole niinkään huolissani jonkun lentäjän taidoista. Enemmän huolettaa se, että varaudutaan 1980-luvun sodankäyntiin. Päinvastoin kuin puolustusvoimien opetusfilmeissä, alkavaa hyökkäystä ei välttämättä nähdä kaukovalvontatutkan ruudulta tai edes avainkohdetta suojaavan spollin valonvahvistimella. Voi hyvinkin käydä niin, että tulevan sodan alkuilmoitus saadaan USAF:n kautta puhelimitse. Suomalainen majuri saa sitten englanniksi tiedon, että Leningradin sotilaspiirin alueelta on laukaistu 30 ballistista ohjusta ja alustavat havainnot viittavat, että kyseessä ovat tykistöohjukset. Varttituntia ja 100 ohjusta myöhemmin huomattava osa hajautetuista koneista on entisiä. Huomattava osa tutkista tuhoutuu tai joutuu lopettamaan toimintansa säteilyyn hakeutuvien ohjusten takia. Tässä vaiheessa rajan pintaan sijoitetut ilmavalvontakomppaniat alkavat kertoa suko havainnoista. Tuntia myöhemmin kaikkien suurten suomalaisten kaupunkien voimalaitokset, tietoliikenteen solmukohdat, paloasemat ja poliisiasemat ovat tuhoutuneet. Ainoastaan Helsingin ilmatorjunta on onnistunut pudottamaan osan maaleihinsa kiitävistä risteilyohjuksista. Tässä vaiheessa 90 % väestöstä on pimeässä. Radiosta ja tv:stä ei tule mitään. Kännykkäverkko ei toimi. Ainoastaan aavemaiset tulipalot valaisevat maisemaa. Alle viidenkymmenen kilometrin päässä itärajasta puolustuvoimien liikekannallepanopaikat ovat tuhoutuneet raketinheitinten täsmäammuksista. Tykistö ja raketinheittimet takovat systemaattisesti kaikkia merkittäviä siviili- ja sotilaskohteita. Lennokit ja vastatykistötutkat odottavat kuumeisesti suomalaisen tykistön vastatulta ja vaimentamiseen on varattu 50 Su-25:sta jotka kiertelevät vielä rajan takana siivet täynnä rypälepommeja. Seuraavaksi iskevät kohteiden lähelle sijoitetut erikoisjoukot.
Vasta tämän jälkee iskevät vihollisen perinteiset ilma- ja maavoimat. Kyllä ne perinteiset pommikoneet ja saattokoneet tulevat- on vain sitten eri asia missä kunnossa ilmapuolustus on niitä vastaanottamassa?