Ruotsalaishävittäjä saa huutia entisiltä komentajilta: Ylläpito kallista, ei vastaa Suomen uhkakuviin
Yhdysvaltalaishävittäjän F 35:n käyttäytyminen maanteiden tukikohdassa iso kysymysmerkki.
Robin van Lonkhuijsen
F-35 -hävittäjä on yksi vaihtoehto Suomen Hornetien korvaajaksi.
KOTIMAA Lännen Media 13:42 0
Anita Simola
Ilmavoimien entisiltä komentajilta sataa railakkaita kommentteja Suomeen ehdolla olevista hävittäjätyypeistä.
Lentotoimittaja, tietokirjailija Pentti Perttulan uutuuskirjassa Paras hävittäjä Suomelle pääsevät ääneen myös kaksi ex-komentajaa, tosin nimettöminä.
Jotkut suomalaiset ovat ehkä hellineet ajatusta, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistymisen myötä länsinaapurin kone Gripen E olisi vahvoilla. Komentajilta tulee yllättävän kovaa kritiikkiä.
– Gripen E on topakka kone Ruotsin tarpeisiin, mutta sen ongelmana on jäädä lentokerhon jäseneksi. Tämä siksi, että sen ylläpito niillä hartioilla on rankka homma.
Sillä ei myöskään ole sellaisia ominaisuuksia, joita tarvittaisiin uhkaamme vastaan, entinen komentaja tilittää.
Koneen käytön hän arvioi kalliiksi.
– Kun kyse on käyttökustannuksista ja käyttäjien määrästä, niin koneen käyttö ei ole edullista. Viime vertailussa
Saabilla oli myös erittäin suuret ennakkomaksujen tarpeet, koska he tarvitsevat rahaa koneiden valmistamiseen.
Ruotsalaiskone saa satikutia myös siitä, ettei kone ole ehkä ajoissa valmis, kuten kävi edellisen hävittäjähankinnan aikana.
Hornetit on tarkoitus korvata vuodesta 2025 alkaen uusilla koneilla. Suomi lähetti viime keväänä tarjouspyynnöt viidestä eri konetyypistä.
Ehdolla ovat yhteiseurooppalainen Typhoon, ranskalainen Rafale, amerikkalaiset Super Hornet ja F-35 sekä ruotsalainen Gripen E.
Hanke on mittava, noin kymmenen miljardia euroa. Siksi tuleva kauppa herättää kriittistä keskustelua suuntaan jos toiseen.
Komentaja-arvion mukaan F-35:llä on jo niin monta ostajaa, että on vaikea kuvitella, että ne kaikki tekisivät virheratkaisun. Koneen vahvuus on siinä, että sen tuotantolinja säilyy.
Super Hornet olisi komentajien mukaan askel eteenpäin, mutta ei askel tulevaisuuteen.
Rafale ja Typhoon on puolestaan tehty samalle alueelle, jossa Hornet on erittäin hyvä.
– Niillä ei ole sitä tulevaisuuden ominaisuutta, jolla muutetaan ilmataistelutilanne aivan toisenlaiseksi.
Kenraalien arvioissa todetaan, että hävittäjähanke osuu hiukan hankalaan saumaan. Jos olisi voitu odottaa hiukan kauemmin, niin tarjolla voisi olla uusia vaihtoehtoja.
Lisäajan turvin olisimme myös nähneet, mitä Euroopan isot maat aikovat ostaa.
– Muun muassa Saksa, Puola, Espanja ja Sveitsi ovat lähiaikoina korvaamassa hävittäjiään uusilla konetyypeillä, Perttula mainitsee.
Kirjailijalla ei ole omaa suosikkia.
– Kaikki viisi hävittäjätyyppiä ovat suosikkejani omissa vahvuuksissaan.
Kirjassaan Perttula käy läpi jättimäistä asehankintaa. Hän esittelee seuraajaehdokkaiden ominaisuuksia, käyttöä, sensori- ja asevalikoimaa, vahvuuksia ja heikkouksia.
– Kaikki mallit ovat samalla viivalla omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Eri koneilla on erilaisia huolenaiheita. Olen yrittänyt kartoittaa, mitä riskejä kuhunkin koneeseen liittyy. On myös hyvä korostaa, että joissakin asioissa olemme arvailujen varassa.
Lockheed Martinin valmistamaa F-35 hävittäjää on suitsutettu ehkä eniten julkisuudessa. Onhan kyse Yhdysvaltain asevoimien viidennen sukupolven sotakoneesta, jota esimerkiksi Norja, Tanska ja Iso-Britannia ovat tilanneet. Joissakin puheenvuoroissa on väläytelty, että tämä konetyyppi on kenraalien suosikki.
Perttula korostaa, että Suomen hävittäjähanke lähtee siitä, että Suomi tekee täysin riippumattoman ratkaisun hankinnasta. Sen, että muut Pohjoismaat ovat jo tehneet valintansa, ei pitäisi vaikuttaa omaan ratkaisuumme.
– Kun on kyse F-35-hävittäjästä, niin helposti puhutaan sen teknisestä edistyksellisyydestä ja siitä, että tämän konetyypin kautta Suomen ilmavoimat ottaisi pitkän teknologisen loikan, jota tarvitaan seuraavaksi 30 vuodeksi.
Perttulan mukaan tämä ei välttämättä ole se vahvuus, jota etsitään.
– Hankinta pitää nähdä osana Suomen puolustusjärjestelmää, joka muodostuu kolmesta puolustushaarasta. Mikä kone sopii parhaiten kokonaisuuteen, eli maa-, meri- ja ilmavoimien palettiin, hän kysyy.
Kirjailijan mukaan meillä ei esimerkiksi ole tietoa siitä, miten hyvin F-35-hävittäjä soveltuu maantietukikohtiin.
– Soveltuuko se sijaintiaan vaihtaviin maantietukikohtiin? Toimiiko koneen huoltojärjestelmä niissä oloissa? Nämä ovat kysymyksiä, joita hävittäjähanketta vetävässä ryhmässä arvioidaan tarkasti.
Perttulan mukaan ainakin ruotsalainen Saab on ilmoittanut, että Gripen soveltuu maantietukikohtiin. Voisi kuvitella, että myös Super Hornet soveltuisi hyvin lentotukialuskoneena.
– Periaatteessa kiitotievaatimukset täyttyvät hyvin kaikilla muilla konetyypeillä paitsi F-35:lla. Siitä ei vielä ole tietoa tarpeeksi.
Toinen tärkeä havainto F-35 -hävittäjästä on se, ettei Suomeen ajatellulla A-mallilla ole sotakokemusta.
– USA:ssa se on käytössä pelkästään lentotukikohdissa, jossa varustelut ovat valmiina. Silti tiedämme, että tällä hetkellä koneella on merkittäviä huolto- ja varaosaongelmia. Jos niitä on edelleen viiden vuoden päästä, niin asiaa pitäisi punnita tarkasti Suomessa.
F-35-hävittäjästä on valmistettu myös kalliimpi, pystysuoraan laskeutumiseen kykenevä B-malli. Tätä konetyyppiä on jo käytetty Afganistanissa pommitustehtävissä. Suomeen tätä mallia ei ole ajateltu, vaan edullisempaa A-mallia.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...Yllapito+kallista+ei+vastaa+Suomen+uhkakuviin