Ilmavoimien tulevaisuus

Olisi kovasti mielenkiintoista nähdä näiden harkinnassa olevien koneiden "sortie generation rate". Onneksi valintaan on vielä aikaa joten PV voi tuollaisia lukuja saadakin. Kuolevaiset eivät toki niitä näe mutta siinä olisi todella mielenkiintoinen vertailuarvo.
 
NUST MISIS scientists have proposed a technology that can double the strength of composites obtained by 3D printing from aluminum powder, and advance the characteristics of these products to the quality of titanium alloys: titanium's strength is about six times higher than that of aluminum, but the density of titanium is 1.7 times higher.

The developed modifiers for 3D printing can be used in products for the aerospace industry.

The developed modifying-precursors, based on nitrides and aluminum oxides and obtained through combustion, have become the basis of the new composite.

Two decades ago, molding was considered the only cost-effective way to manufacture bulk products. Today, 3D printers for metal are a worthy competitor to metallurgical methods. 3D printers have a chance to replace traditional methods of metallurgical production in the future.

Using additive technologies with 3D printing creates a whole array of advantages, from creating more difficult forms and designs to the technology's cheaper cost and theoretical edge.

Today, there are several technologies that are used for printing metal, the main ones being Selective Laser Melting (SLM) and Selective Laser Sintering (SLS). Both of them involve the gradual layering of metal powder "ink", layer by layer, to build a given volume figure. SLS or SLM are additive manufacturing technologies based on layer-by-layer sintering of powder materials using a powerful (up to 500 Watt) laser beam.

Titanium is the optimal metal for manufacturing products for the aerospace industry, however it cannot be used in 3D printing because of the fire and explosion hazards of powders. Aluminum is an alternative, as it is lightweight (density 2700 kg/m3) and moldable, having an elasticity modulus of ~70 MPa.

This is one of the main requirements of the industry for a metal to be suitable for 3D printing; however aluminum alone is not strong or solid enough: the tensile strength even for the alloy Duralumin is 500 MPa, and its Brinell hardness HB sits at 20 kgf/mm2.

The solution on how to strengthen aluminum 3D printing was proposed by the research team led by Professor Alexander Gromov from the NUST MISIS Department for Non-Ferrous Metals and Gold.

"We have developed a technology to strengthen the aluminum-matrix composites obtained by 3D printing, and we have obtained innovative precursor-modifiers by burning aluminum powders. Combustion products - nitrides and aluminum oxides - are specifically prepared for sintering branched surfaces with transition nanolayers formed between the particles.

It is the special properties and structure of the surface that allows the particles to be firmly attached to the aluminum matrix and, as a result, [doubles] the strength of the obtained composites", said Alexander Gromov, head of the research group.

Currently, the team of developers is testing the prototypes with the help of new technology.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.spacedaily.com/reports/Aluminum_on_the_way_to_titanium_strength_999.html

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214993718300708?via=ihub

Titaanin vahvuista alumiinia. Paljonkohan tulee maksamaan?
 
ajs178 kirjoitti:
Ja voitte olla varma, että Ruotsin lentotukikohdat EIVÄT ole Suomen ilmavoimille avoimia laskupaikkoja, jos Suomi ja Venäjä ovat sodassa, mutta Ruotsi ei. Ruotsi ei omia kenttiään ala maalittamaan tällaisissa olosuhteissa.

Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö päättyy ensimmäiseen laukaukseen. Kyseessä ei ole mikään muu kuin yritys myydä meille Gripeneitä. Eivät ruotsalaiset mistään oikeasta sotilaallisesta yhteistyöstä ole kiinnostuneita (siis sodanajan yhteistyöhön tähtäävästä - mielellään toki ilmavaivojaan meidän kanssa harjoituttavat näin syvässä rauhantilassa)
Klikkaa laajentaaksesi...
+1
 
ajs178 kirjoitti:
Ja voitte olla varma, että Ruotsin lentotukikohdat EIVÄT ole Suomen ilmavoimille avoimia laskupaikkoja, jos Suomi ja Venäjä ovat sodassa, mutta Ruotsi ei. Ruotsi ei omia kenttiään ala maalittamaan tällaisissa olosuhteissa.

Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö päättyy ensimmäiseen laukaukseen. Kyseessä ei ole mikään muu kuin yritys myydä meille Gripeneitä. Eivät ruotsalaiset mistään oikeasta sotilaallisesta yhteistyöstä ole kiinnostuneita (siis sodanajan yhteistyöhön tähtäävästä - mielellään toki ilmavaivojaan meidän kanssa harjoituttavat näin syvässä rauhantilassa)
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä nykyinen Ruotsin hallitus on varmasti sitoutunut toimimaan logistisena tukialueena olettaen että Yhdysvallat myös tukeutuu sinne sodan syttyessä, ongelma on Ruotsin kehityksen ennustaminen ja sen mahdolliset sisäiset kriisit saattavat irrottaa sen nykyisistä sitoumuksista.
 
Viimeksi muokattu:
Talvela kirjoitti:
Kyllä nykyinen Ruotsin hallitus on varmasti sitoutunut toimimaan logistisena tukialueena olettaen että Yhdysvallat myös tukeutuu sinne sodan syttyessä, ongelma on Ruotsin kehityksen ennustaminen ja sen mahdolliset sisäiset kriisit saattavat irrottaa sen nykyisistä sitoumuksista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsiin voi aina luottaa.

Sillä on yksi sitoumus. Se on Ruotsin etu. Mitään muuta sitoumusta ei ole. Matemaattisesti esitettynä:

Ruotsin etu = Suomen etu = apua/tukea kunnes...
Ruotsin etu < Suomen etu = Suomi saa kärventyä padassa.

Edesmennyttä kirjailijaa siteeraten: "Näin on ollut, on ja tulee aina olemaan"
 
Belgialainen mekaanikko onnistui jotenkin käynnistämään hallissa huollossa olevan F-16:n ladatun konetykin. Tulilinjalle sattui kolme ulkona parkissa olevaa F-16:ta, joista kaksi vaurioitui ja yksi tuhoutui täysin.

a98959ef88355dbdcedfb06af78cc123-1539350084.jpg


Henkilövahingoilta vältyttiin mekaanikon lievää tinnitusta lukuunottamatta. Mutta onpahan yksi F-16 vähemmän, jonka modernisoinnin mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta taittaa peistä.

https://www.rtbf.be/info/belgique/d...comme-ca-c-est-presque-impossible?id=10043888
 
Viimeksi muokattu:
inscout kirjoitti:
Ruotsiin voi aina luottaa.

Sillä on yksi sitoumus. Se on Ruotsin etu. Mitään muuta sitoumusta ei ole. Matemaattisesti esitettynä:

Ruotsin etu = Suomen etu = apua/tukea kunnes...
Ruotsin etu < Suomen etu = Suomi saa kärventyä padassa.

Edesmennyttä kirjailijaa siteeraten: "Näin on ollut, on ja tulee aina olemaan"
Klikkaa laajentaaksesi...

Viimeksi Ruotsi auttoi Suomea 1939-1940 ja 1944 vaikka mitään liittosopimuksia ei ollut. Vertailun vuoksi, Suomi ei auttanut esimerkiksi Norjaa mitenkään vaikka Norjakin lähetti vapaaehtoisia Suomeen. Suomalainen vastuunkanto....
 
StmSvejk kirjoitti:
Viimeksi Ruotsi auttoi Suomea 1939-1940 ja 1944 vaikka mitään liittosopimuksia ei ollut. Vertailun vuoksi, Suomi ei auttanut esimerkiksi Norjaa mitenkään vaikka Norjakin lähetti vapaaehtoisia Suomeen. Suomalainen vastuunkanto....
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Suomi teki Italiat vuonna -44. Onneksi. Suomi toimi viisaasti omasta näkökulmastaan silloin. Mutta tiukan moraalisesti ottaen Suomi oli petturi.

Tuosta Ruotsin avusta on paljon puhuttu. Saatiin kieltämättä kalustoa. Toisaalta osa lähetyksistä jäi kiinni vuosien mittaan. Ja jatkosodan aikana apu oli "vapaaehtoisia" mikä on hieman eri asia kuin valtion antama apu. Toki Jatkosota on eri asia kuin talvisota monessakin mielessä. En väheksy Ruotsin apua sinänsä, mutta sen avulla on aina puhtaasti oma etu mielessä. Missä ei ole mitään vikaa. Kukin pitää huolen omistaan. Mutta oletus että Ruotsi tukisi Suomea avoimen sotilaallisesti esim. aktiivijoukoilla ei ole mielestäni realismia. Ja tällä väitteellä on myös historiallista tukea. Mielelläni olen väärässä mutta Ruotsin varaan en paljon isossa kuvassa laskisi.
 
StmSvejk kirjoitti:
Viimeksi Ruotsi auttoi Suomea 1939-1940 ja 1944 vaikka mitään liittosopimuksia ei ollut. Vertailun vuoksi, Suomi ei auttanut esimerkiksi Norjaa mitenkään vaikka Norjakin lähetti vapaaehtoisia Suomeen. Suomalainen vastuunkanto....
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten Suomen olisi mielestäsi pitänyt Norjaa auttaa? Ottaen huomioon että taistelu Norjasta alkoi alle kuukausi talvisodan päättymisen jälkeen ja että se oli ohi kahdessa kuukaudessa siitäkin huolimatta että liittoutuneet lähettivät norjalaisten avuksi aika paljon enemmän miehiä, kuin Norjasta ja Ruotsista oli tullut vapaaehtoisina Suomeen.
 
Luottamus. Joopa joo. Parhaiten voi luottaa itseensä, eikä sekään takaa nykykummallisessa maailmassa välttämättä mitään.

Mitenkähän tässä nyt asettelisi sanoja?
Emme voi sokeasti luottaa keneenkään ja toisaalta meillä ei ole varaa olla luottamatta kavereihin. Ja kavereitahan meillä onneksi on. Esimerkiksi lännessä niin lähellä kuin kaukana. Muistetaan se, että meidän täytyy itse kyetä olemaan katu-uskottavia ja kaveriporukasta saamme lisäpontta sille, että tänne ei kannata tulla kenenkään fronttailemaan.

Hiljattain on näitä yhteistyöverkostoja punottu aika vauhdikkaasti kasaan läntisten toimijoiden kanssa. Tämä on poikinut monenlaisia yhteisharjoituksia, josta mainitsen tällä haavaa ajankohtaisen Red Flag -harjoituksen. Peukkua sille!
 
Sarek1 kirjoitti:
Luottamus. Joopa joo. Parhaiten voi luottaa itseensä, eikä sekään takaa nykykummallisessa maailmassa välttämättä mitään.

Mitenkähän tässä nyt asettelisi sanoja?
Emme voi sokeasti luottaa keneenkään ja toisaalta meillä ei ole varaa olla luottamatta kavereihin. Ja kavereitahan meillä onneksi on. Esimerkiksi lännessä niin lähellä kuin kaukana. Muistetaan se, että meidän täytyy itse kyetä olemaan katu-uskottavia ja kaveriporukasta saamme lisäpontta sille, että tänne ei kannata tulla kenenkään fronttailemaan.

Hiljattain on näitä yhteistyöverkostoja punottu aika vauhdikkaasti kasaan läntisten toimijoiden kanssa. Tämä on poikinut monenlaisia yhteisharjoituksia, josta mainitsen tällä haavaa ajankohtaisen Red Flag -harjoituksen. Peukkua sille!
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan siellä ollut Ruotsikin jo vuosia sitten. Kolumbia. Thaimaa. Oli jo aikakin.
 
aab kirjoitti:
Itse olen ymmärtänyt Ruotsin kieltäneen avun Suomelle talvisodassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulihan sieltä vapaaehtoisprikaatikin. Vapautti suomalaiset joukot Sallasta Viipurilahden taisteluihin.
 
Niin siis Ruotsilla ei ollut mitään sitä vastaan, että ruotsalaiset lähtivät sankoin joukoin vapaaehtoisina Suomeen sotimaan. Stalinin valtio nähtiin uhkana kaikkialla Euroopassa ja sen vastustaminen nähtiin hyvänä yhteisenä asiana.

Sen sijaan Ruotsissa tiedettiin, että neuvostouhkan torjumisen sijaan Ruotsin malmikenttien ja -reittien miehitys olisi ollut sekä Ranskan että erityisesti Britannian pääasiallinen tavoite. Ei ihme että Ruotsi vastusti ja esti. Se halusi käydä kauppaa ja pysyä aktiivisten sotatoimien ulkopuolella.

Myös nykyaikana löytyy suuri joukko erilaisia ristikkäisiä intressejä ja uhkia, joiden vuoksi oletettujen ystävyyksien aineellistuminen todelliseksi tueksi voi osoittautua toiveajatteluksi. Ja tämä ei koske vain Ruotsia. Kun ottaa huomioon, millaisia kansamurhia ja oikeusvaltioiden tuhoamisia tapahtuu koko ajan eri puolilla maailmaa, ei ole ollenkaan oletettavaa etteikö niitä voisi tapahtua myös Fennoskandiassa siten, että muut yrittävät kyyristellä ja olla näkemättä. Taitaa meillä olla yksi sota käynnissä noin tuhannen kilometrin päässä nytkin. Toinen mahtuu hyvin viereen kytemään ilman että muilta menee kuin yöunet.

Edit: Ukrainasta on vielä hyvä muistaa, että sillä oli (on!) valtiosopimus muiden ydinasevaltioiden kanssa siitä, että sen alueellinen koskemattomuus taataan (vastineena ydinaseiden luovuttamisesta Venäjän federaation haltuun). Paljonpa se auttoi. Ei tarvinnut kuin alkeellisesti naamioida invaasio näyttämään sisällissodalta, niin muut saivat tekosyyn pysyä kaukana ja olla noudattamatta valtiosopimusta. Eli ei ne valtiosopimuksetkaan auta, jos muiden intressit sattuvat olemaan toisenlaiset tai ystävän vihollinen onkin toisaalla ystävä, taikka tarpeellinen paha. Ei pidä luottaa yhdenkään toisen valtion apuun.
 
Viimeksi muokattu:
Tulipa mieleen tuosta Learjetin kuvasta että onko kenelläkään tietoa että uusittiinko niihin päivityksen yhteydessä myös MEVA-tutka? Tuliko muuta tilpehööriä? Itse en ole lukenut muusta kuin maalista ja avioniikan päivittämisestä.
 
StmSvejk kirjoitti:
Viimeksi Ruotsi auttoi Suomea 1939-1940 ja 1944 vaikka mitään liittosopimuksia ei ollut. Vertailun vuoksi, Suomi ei auttanut esimerkiksi Norjaa mitenkään vaikka Norjakin lähetti vapaaehtoisia Suomeen. Suomalainen vastuunkanto....
Klikkaa laajentaaksesi...

Et kai tarkoita 14päivän Saksalaisten läpijuoksua keskinorjaan? Äkkiä olisi apustus pitänyt kasata kun pääkaupunki menetettiin heti kättelyssä.

Oheinen karttavideo esittelee operaation edistymisestä.

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top