Ilmavoimien tulevaisuus

Gyllis1

Respected Leader
Se olisi aste pidemmälle, mutta itse puhuin siitä, että datalinkkiä konsultoimalla häivehävittäjässä itsessään voisi ohjuksen laukaista täysin kohteelta salassa oletetulle törmäyskurssille ja häipyä paikalta vähin äänin.
AMRAAMin korvaaja esiteltiin juuri. Huhujen mukaan tuplahakupää eli infrapuna tutkan kaverina ja kaksisuuntainen datalinkki. Käyttöön pitäisi tulla jo ennen kuin HX:stä päätetään eli voi ihan hyvin sisältyä amerikkalaisten tarjoukseen.

 
Viimeksi muokattu:

Jouni

Alikersantti
AMRAAMin korvaaja esiteltiin juuri. Huhujen mukaan tuplahakupää eli infrapuna tutkan kaverina ja kaksisuuntainen datalinkki. Käyttöön pitäisi tulla jo ennen kuin HX:stä päätetään eli voi ihan hyvin sisältyä amerikkalaisten tarjoukseen.

Eli Stunnerista tuttu, delfiinin nokka.
 

Pandahki

Kapteeni
AMRAAMin korvaaja esiteltiin juuri. Huhujen mukaan tuplahakupää eli infrapuna tutkan kaverina ja kaksisuuntainen datalinkki. Käyttöön pitäisi tulla jo ennen kuin HX:stä päätetään eli voi ihan hyvin sisältyä amerikkalaisten tarjoukseen.

Joo, tuo näyttää melko "ikävältä" vehkeeltä. Ilmeisesti infrapunahakija istutettu keskelle AESA-elementtiä? Muuten varmaan melko samaa teknologiaa kuin AMRAAMin viimeinen kehitysversio, eli 80 mailia voisi kuvitella maksimikantamaksi, joka antaa 20-30 mailia tehokasta kantamaa ilmataisteluun.

Datalinkki mahdollistaa myös uudenlaiset lentoprofiilit. Olettaisin että näissä mennään samaan suuntaan kuin sukellusveneiden torpedoissa, eli laukaisu voidaan tehdä esim. "eteen ja ylös" josta ohjus sitten ohjataan alas kohdetta päin ja aktivoidaan vasta viimehetkellä. Näin ohjuksen tulosuunta ei anna indikaatiota laukaisusuunnasta (esim. lennon muille koneille, jne) ja kaksoishakupään ohjaamana osuma on lähes varma.

Ainoa ikävä näissä on varmasti hinta, varmaan millin paremmalla puolella kpl, mutta jos Sukhoi maksaa sen 30+ milliä kpl, voidaan varmaan vaihtokauppa ilmassa tehdä.
 

inscout

Ylipäällikkö
En ota kantaa ohjukseen, mutta täytyy kyllä sanoa noista journalisteista:). Kaksi otetta artikkelista:

"Brigadier General Genatempo didn't offer any specifics about the other "different capabilities" the AIM-260 would have as compared to the AIM-120."

"The AIM-260 sounds like an exciting and critical new capability for America's fighter jets to help them keep their edge against potential opponents"

Koko artikkelissa ei sanota mitään muuta ohjuksesta kuin että siinä ei ole ramjettia ja se on kooltaan AMRAAM:in luokkaa. Mutta toimittaja spekuloi itse niin paljon että saa tuotteesta "jännittävän ja kriittisen uuden kyvyn".

Voi toimittajia:)!
 

Gyllis1

Respected Leader
En ota kantaa ohjukseen, mutta täytyy kyllä sanoa noista journalisteista:). Kaksi otetta artikkelista:

"Brigadier General Genatempo didn't offer any specifics about the other "different capabilities" the AIM-260 would have as compared to the AIM-120."

"The AIM-260 sounds like an exciting and critical new capability for America's fighter jets to help them keep their edge against potential opponents"

Koko artikkelissa ei sanota mitään muuta ohjuksesta kuin että siinä ei ole ramjettia ja se on kooltaan AMRAAM:in luokkaa. Mutta toimittaja spekuloi itse niin paljon että saa tuotteesta "jännittävän ja kriittisen uuden kyvyn".

Voi toimittajia:)!
Olet oikeassa, noi on keskimäärin ihan silkkaa paskaa.

Kantsii myös muistaa, että siitä täälläkin usein vastaantulevasta F-35-kritiikistä *suurin osa on samojen klikkihuorien suolista lähtöisin... ;)

*muoks jäi osa pois
 
Viimeksi muokattu:

min3mat

Majuri
R-27ET -ohjuksessa on passiivimoodi, jolloin se voidaan laukaista lentämään suoraan kunnes maali löytyy. Tätä ominaisuutta ohjeistetaan naapurissa käyttämään nimenomaan taistelutilanteessa, jossa vihollishävittäjä lentää suoraan kohti. Laukaisu on vaikea havaita ellei näe savuvanaa, ja ohjus tulee IR-hakuisena täysin yllättäen. Toinen taktiikka on lentää maanpinnassa, ja ampua IR-ohjuksella yllä lentävää maalia, tämäkin on naapurin pelikirjan standardikamaa, mutta toimii paremmin vuoristossa kuin Suomen ympäristön lättänässä maassa jossa tutkalta vaikea piiloutua. Koska kohde ei tiedä ohjuksesta, sitä vastaan ei kummassakaan tapauksessa tehdä vastatoimia, jolloin osuma on lähes varma.

Ei kannata aliarvioida naapurin osaamista ohjusteknologiassa. Lännessä ei R-27ET:tä vastaavaa ohjusta edes löydy, vaikka konseptina se olisi omiaan häivehävittäjän arsenaalissa, varsinkin jos maalinosoituksesta vastaisi AWACS/maa-asema ja itse hävittäjä lentäisi täysin passiivisena, saaden kohteiden tiedot datalinkin kautta.
Alkuperäisen viestin pointtina oli se, ettei nykyteknologia mahdollista hakukärkeen niin tehokasta erottelua että se pystyisi erottamaan kylmää kohdetta useiden kymmenien kilometrien päästä muusta taustalla näkyvästä lämpövaihtelusta. Tämä on esim. osasyy sille miksi ip-ohjautuvat ilmatorjuntajärjestelmät ovat lähes yksinomaan kohdetorjuntajärjestelmiä, tai suurempien ilmatorjuntaohjusjärjestelmien varajärjestelmiä (esim. ito 79:n kaira tai ito 12:n msp500).

En epäile itänaapurin osaamista tällä saralla, siitä heillä on tarpeeksi näyttöä, mutta em. kuvatun taistelutaktiikan edellytyksenä olisi vuosikymmenien etumatka länsimaalaiseen ja aasialaiseen ip-sensoriteknologiaan sekä tietojenkäsittelyteknologiaan, ohjuksissa että koneissa.
 

Pandahki

Kapteeni
Alkuperäisen viestin pointtina oli se, ettei nykyteknologia mahdollista hakukärkeen niin tehokasta erottelua että se pystyisi erottamaan kylmää kohdetta useiden kymmenien kilometrien päästä muusta taustalla näkyvästä lämpövaihtelusta. Tämä on esim. osasyy sille miksi ip-ohjautuvat ilmatorjuntajärjestelmät ovat lähes yksinomaan kohdetorjuntajärjestelmiä, tai suurempien ilmatorjuntaohjusjärjestelmien varajärjestelmiä (esim. ito 79:n kaira tai ito 12:n msp500).

En epäile itänaapurin osaamista tällä saralla, siitä heillä on tarpeeksi näyttöä, mutta em. kuvatun taistelutaktiikan edellytyksenä olisi vuosikymmenien etumatka länsimaalaiseen ja aasialaiseen ip-sensoriteknologiaan sekä tietojenkäsittelyteknologiaan, ohjuksissa että koneissa.
Ei se ohjus sitä kohdetta erotakaan aluksi, vaan se ammutaan oletetulle törmäyskurssille muun tiedon perusteella, jotka saatu esim. datalinkin tai oman tutkan avulla ennen laukaisua. Ohjus lentää suoraan kunnes sen hakupää havaitsee kohteen siinä n. 30 asteen kartiossa edessään. Nykyään käytössä olevien ohjuksien osalta tämän törmäyskurssin määritys tulee pitkälti pilotin selkärangasta, kun taas tulevaisuudessa ohjusta voidaan ohjelmoida uudelleen koko lennon ajan, käyttäen hyväksi eri lentoprofiileja sen energian säilyttämiseen ja sensoreita maalin seurantaan ja ohjuksen uudelleen suuntaamiseen.
 

Huhta

Greatest Leader
AMRAAMin korvaaja esiteltiin juuri. Huhujen mukaan tuplahakupää eli infrapuna tutkan kaverina ja kaksisuuntainen datalinkki. Käyttöön pitäisi tulla jo ennen kuin HX:stä päätetään eli voi ihan hyvin sisältyä amerikkalaisten tarjoukseen.

Kova luotto nopeaan kehitykseen. Viidessä vuodessa työpöydältä kenttäkäyttöön. Amraamissa meni tuplasti aikaa ja Meteorissa vieläkin kauemmin...

Sinänsä kaikki Amerikassa kehityksen alla olevat ilmataisteluohjukset antavat amerikkalaiskoneille etumatkaa HX-kilvassa, hankittiin niitä sitten heti tai tulevissa MLU:issa. Eurokoneisiin niitä tuskin saadaan ainakaan heti, ja myöhemminkin integraatiokustannukset jäävät todennäköisemmin omasta pussista maksettavaksi eurooppalaisten puuhastellessa Meteorin kanssa ja nuokkuessa Ruususen unta. Samaan aikaan Super Hornet ja F-35 saavat uusimmat herkut pääkäyttäjän toimesta ja vientikäyttäjät ratsastavat siivellä.
 
Ilmavoimat harjoitteli toimintaa pienkentiltä keväällä 2019

Tukilentolaivue toiminnassa: CASA C-295 Jämijärvellä keväällä 2019.

Tuuli kuuluu kuvaajan nauhotuksessa.
Tuulen vaikutus näkyy myös selkeästi Casassa kun se lähestyy kenttää.
Kone vaappuu ja hakee oikeaa asentoa mutta nätisti se saadaan joka kerta laskeutumaan Jämijärven n. 900m pitkälle kentälle.
Hyvää harjoitusta ilmavoimien lentäjille.

CASA C-295M on espanjalaisvalmisteinen, kaksimoottorinen kuljetuskone.
Ilmavoimissa tyyppitunnuksella CC varustetut koneet on sijoitettu Satakunnan lennoston Tukilentolaivueeseen.
Koneita käytetään muun muassa puolustusvoimien materiaali- ja henkilökuljetuksiin kotimaassa ja ulkomailla.
Yksi koneista on varusteltu valvontakoneeksi.

Crew: Two
Capacity: 71 troops
Payload: 9,250 kg (20,400 lb)
Length: 24.50 m (80 ft 3 in)
Wingspan: 25.81 m (84 ft 8 in)
Height: 8.60 m (28 ft 3 in)
Wing area: 59 m² (634.8 ft²)
Max. takeoff weight: 23,200 kg (51,146 lb)
Powerplant: 2 × Pratt & Whitney Canada PW127G Hamilton Standard 586-F (six bladed), 1,972 kW (2,645 hp) each
Maximum speed: 576 km/h (311 knots, 358 mph)
Cruise speed: 480 km/h (260 knots, 300 mph)
Range: with 3,000 kg (6,600 lb) payload, 4,600 km (2,500 nmi / 2,875 mi); (with 6,000 kg (13,200 lb) payload, 3,700 km (2,000 nmi / 2,300 mi))
Range with max 9,250 kg (20,400 lb) payload: 1,300 km (700 nmi / 805 mi)
Ferry range: 5,400 km (2,900 nmi / 3,335 mi)
Service ceiling: 9,100 m (30,000 ft)
Takeoff run: 670 m (2,200 ft)
Landing run: 320 m (1,050 ft)

Varustus: Mm. omasuojajärjestelmiä, ilmatankkauspuomi
Määrä Ilmavoimissa: 3 kpl



31126
 

Huhta

Greatest Leader
Joo, tuo näyttää melko "ikävältä" vehkeeltä. Ilmeisesti infrapunahakija istutettu keskelle AESA-elementtiä? Muuten varmaan melko samaa teknologiaa kuin AMRAAMin viimeinen kehitysversio, eli 80 mailia voisi kuvitella maksimikantamaksi, joka antaa 20-30 mailia tehokasta kantamaa ilmataisteluun.

Datalinkki mahdollistaa myös uudenlaiset lentoprofiilit. Olettaisin että näissä mennään samaan suuntaan kuin sukellusveneiden torpedoissa, eli laukaisu voidaan tehdä esim. "eteen ja ylös" josta ohjus sitten ohjataan alas kohdetta päin ja aktivoidaan vasta viimehetkellä. Näin ohjuksen tulosuunta ei anna indikaatiota laukaisusuunnasta (esim. lennon muille koneille, jne) ja kaksoishakupään ohjaamana osuma on lähes varma.

Ainoa ikävä näissä on varmasti hinta, varmaan millin paremmalla puolella kpl, mutta jos Sukhoi maksaa sen 30+ milliä kpl, voidaan varmaan vaihtokauppa ilmassa tehdä.
Kun jo AMRAAM heiluu parissa millissä, niin heitetään nyt pessimistinä, että kolmen miljoonan paremmalla puolella. ;)

-"Down Under" 450 D:tä, 1 220 miljoonaa dollaria
-Saarivaltakuntaan 200 D:tä, 650 miljoonaa dollaria
-Kanukeille 32 D:tä, 140 miljoonaa dollaria
 

Gyllis1

Respected Leader
Kova luotto nopeaan kehitykseen. Viidessä vuodessa työpöydältä kenttäkäyttöön. Amraamissa meni tuplasti aikaa ja Meteorissa vieläkin kauemmin...

Sinänsä kaikki Amerikassa kehityksen alla olevat ilmataisteluohjukset antavat amerikkalaiskoneille etumatkaa HX-kilvassa, hankittiin niitä sitten heti tai tulevissa MLU:issa. Eurokoneisiin niitä tuskin saadaan ainakaan heti, ja myöhemminkin integraatiokustannukset jäävät todennäköisemmin omasta pussista maksettavaksi eurooppalaisten puuhastellessa Meteorin kanssa ja nuokkuessa Ruususen unta. Samaan aikaan Super Hornet ja F-35 saavat uusimmat herkut pääkäyttäjän toimesta ja vientikäyttäjät ratsastavat siivellä.
Mistä sitä tietää kuinka kauan tuota on jo leivottu. Kaikkea kun eivät muista reaaliaikaisesti meille raportoida..
 

Huhta

Greatest Leader
Mistä sitä tietää kuinka kauan tuota on jo leivottu. Kaikkea kun eivät muista reaaliaikaisesti meille raportoida..
Ei toki, mutta onko jotakin syytä uskoa, että kehitystyötä olisi tehty viranomaisvoimin normaalia pidemmälle ennen kuin ulkopuoliselle taholle annetaan kehityssopimus? Tuossa jutussahan kerrottiin, että JATM projektitoimisto antoi sopimuksen LM:lle vuonna 2017.

Projektien venyminen näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. On ollut jo vuosikymmeniä. Jos tämä tulee aikataulussa ulos, niin nostan hattua.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
AIM-260 ohjus on todennäköisesti pienempi kuin AMRAAM, jotta ohjuksia saataisiin enemmän häivekoneiden sisälle. Tämä oli ainakin CUDAn osalta tavoitteena. Onkohan tuo sama kuin CUDA?

Luulen että ohjuksen kärki voisi olla Aerospikellä suojattu myös, kuten NCADEssa. Sitten siinä varmaankin käytetään hit-to-kill teknologiaa ja r-aine jäänee pois.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
En ota kantaa ohjukseen, mutta täytyy kyllä sanoa noista journalisteista:). Kaksi otetta artikkelista:

"Brigadier General Genatempo didn't offer any specifics about the other "different capabilities" the AIM-260 would have as compared to the AIM-120."

"The AIM-260 sounds like an exciting and critical new capability for America's fighter jets to help them keep their edge against potential opponents"

Koko artikkelissa ei sanota mitään muuta ohjuksesta kuin että siinä ei ole ramjettia ja se on kooltaan AMRAAM:in luokkaa. Mutta toimittaja spekuloi itse niin paljon että saa tuotteesta "jännittävän ja kriittisen uuden kyvyn".

Voi toimittajia:)!
Jos otetaan vain pari otetta artikkelista, kommentti on ihan validi.

Jos kuitenkin pohdiskelee, mistä kyse, miksi sitä tehdään, mitä on taustalla, mihin pyritään, mitä asiasta ehkä muutenkin tiedetään jne, niin on selvää, että ainakin pyrkimyksenä on saada merkittävää uutta kykyä. Se toki jää nähtäväksi, miten hyvin homma tulee toteutumaan, eli siltä osin kannattaa jättää varaumia vielä.

Melkein pelkällä loogisella ajattelullakin voisi siihen johtopäätökseen päätyä.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Kova luotto nopeaan kehitykseen. Viidessä vuodessa työpöydältä kenttäkäyttöön. Amraamissa meni tuplasti aikaa ja Meteorissa vieläkin kauemmin...
Ei toki, mutta onko jotakin syytä uskoa, että kehitystyötä olisi tehty viranomaisvoimin normaalia pidemmälle ennen kuin ulkopuoliselle taholle annetaan kehityssopimus? Tuossa jutussahan kerrottiin, että JATM projektitoimisto antoi sopimuksen LM:lle vuonna 2017.

Projektien venyminen näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. On ollut jo vuosikymmeniä. Jos tämä tulee aikataulussa ulos, niin nostan hattua.
Jenkeillä on ollut ihan asevoimien rahoittamana useita ohjuskehitysohjelmia, esim. Joint Dual-Role Air Dominance Missile ja Triple Target Terminator, sekä esim. Lämärin Cuda jne.

Ei sitä ylipäänsä muutenkaan ihan puhtaalta pöydältä ole lähdetty tekemään.

Nyt ei myöskään olla lähdetty tekemään ramjettiä, eli perinteisempi ohjus kyseessä siinä mielessä.

Jos jenkeillä on tarve saada jotain oikeasti nopeasti uunista ulos, niin yleensä siihen löytyy kyllä kykyäkin.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Sinänsä kaikki Amerikassa kehityksen alla olevat ilmataisteluohjukset antavat amerikkalaiskoneille etumatkaa HX-kilvassa, hankittiin niitä sitten heti tai tulevissa MLU:issa. Eurokoneisiin niitä tuskin saadaan ainakaan heti, ja myöhemminkin integraatiokustannukset jäävät todennäköisemmin omasta pussista maksettavaksi eurooppalaisten puuhastellessa Meteorin kanssa ja nuokkuessa Ruususen unta. Samaan aikaan Super Hornet ja F-35 saavat uusimmat herkut pääkäyttäjän toimesta ja vientikäyttäjät ratsastavat siivellä.
Puuhastelu, Ruususen uni ja Meteor.

Sanotaanko, että kannattaa kääntää tarkastelua n. 180 astetta.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
AIM-260 ohjus on todennäköisesti pienempi kuin AMRAAM, jotta ohjuksia saataisiin enemmän häivekoneiden sisälle. Tämä oli ainakin CUDAn osalta tavoitteena. Onkohan tuo sama kuin CUDA?
Ei ja mitä ilmeisimmin siis ei.

AIM-260 will have a similar form factor to the existing AIM-120.
 

Huhta

Greatest Leader
Jenkeillä on ollut ihan asevoimien rahoittamana useita ohjuskehitysohjelmia, esim. Joint Dual-Role Air Dominance Missile ja Triple Target Terminator, sekä esim. Lämärin Cuda jne.

Ei sitä ylipäänsä muutenkaan ihan puhtaalta pöydältä ole lähdetty tekemään.

Nyt ei myöskään olla lähdetty tekemään ramjettiä, eli perinteisempi ohjus kyseessä siinä mielessä.

Jos jenkeillä on tarve saada jotain oikeasti nopeasti uunista ulos, niin yleensä siihen löytyy kyllä kykyäkin.
AMRAAM:lle oli varmaankin tarve? Kylmä sota ja Reagan. Silti meni melko pitkään saada se palvelukäyttöön asti. Vaikka teknologia ei sinänsä ollut maata mullistavaa, Sparrow ja Phoenix antoivat hyvän pohjan kehitystyölle.

Propulsio ei välttämättä ole tässä mitenkään se suurin kysymys, vaikka Meteorin tapauksessa se ilmeisesti aiheuttikin päänvaivaa. Onhan F-35:nkin kehityspolku ollut äärimmäisen kivinen, vaikka siinäkin on hyödynnetty aikaisempien ohjelmien tuotoksia (F-22, Yak-141). Jopa primitiivisen Walleye-liitopommin kehitystyö kesti nähtävästi neljä vuotta. Miten juuri nyt voisi olla kyse äärimmäisen suorituskykyisestä, aikataulussa pysyvästä projektista?
 

Huhta

Greatest Leader
Puuhastelu, Ruususen uni ja Meteor.

Sanotaanko, että kannattaa kääntää tarkastelua n. 180 astetta.
Olin ylpeä kirjoittaessani tuon enkä peräänny siitä. Kun Saksa saa "paskansa suoraan", Ruotsi tilaa enemmän Gripen E:tä kuin Suomella on Horneteja ja kun Meteoria on tuotettu edes neljännes AMRAAM:n tuotantomäärästä, saatan harkita mielipiteeni muuttamista.
 
Top