Ilmavoimien tulevaisuus

eikös se ollut jo jossain kerrottu eli aseet (huom. Ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, ilmasta-merelle), varaosat (kallista, jos ostetaan esim. varamoottoreita), simulaattorit, henkilöstön koulutuskulut, ja ”turvallisuuskriittinen infrastruktuuri” (mitä lie mahtaa pitää sisällään).

HN:n asehankintoja silloin 1995 ei voi pitää verrokkina, koska nyt hankitaan myös maataisteluaseistus samalla plus varmasti myös uusia kyvykkyyksiä eli meritorjuntaohjuksia ja ehkä myös tutkahakeutuvia ilmasta-maahan ohjuksia (HARM)

Sen tuosta HN-hankinnasta voi tosiaan päätellä että nyt ynnämuut voivat hyvinkin maksaa puolet koko potista koska ohjelma näyttäisi olevan laajempI. Mitä siihen lopulta sisältyy on toinen asia. Kannattanee varautua jonkinasteiseen pettymykseen.
 
Näin se luultavasti menee. Mietin vaan mitä kaikkea tuo toinen 5 miljardia sisältää kun se kuitenkin aiotaan käyttää johonkin muuhun kuin itse koneisiin. Sitä en tiedä kuinka kerralla se käytetään... kuitenkin varsinaiset käyttökustannukset tulee budjetista.

Norjalaiset uutisoivat tässä taannoin että Orlandin tukikohdan muutostöiden hinta on miljardiluokkaa euroissa, ja kyse on vain yhdestä tukikohdasta. Eli se infran muuttaminen saattaa maksaa yllättävän paljon, meillä kun on kolme tukikohtaa.
Voihan olla että meillä ei tarvitse tehdä niin suuria muutostöitä koska koneen koko ei niin paljoa kasva että kaikki pitää rakentaa uusiksi.
 
Ja Intiallakin meni miljardi parin Rafale-tukikohdan pystyyn laittamiseen.
 
Jos nuo tukikohdat on noin kalliita niin huh huh o_O. Ainakin houkuttelevia maaleja...

vaatisi kunnon it suojan ainakin
 
Oliko tässä käynyt möhläys, että arvio oli aika alakanttiin 7 miljardia euroa, kun kaikki toimittajat ovat vaikeuksissa saada se 64 hävittäjää kilkkeineen jopa tuohon 10 miljardiin euroon? Vai ovatko toimittajat pelanneet pokeria ja tehneet tarjoukset tuon 10 miljardin mukaan ja pitäneet taskuissaan sitten vaikka 8,5 ja 7 miljardin tarjoukset myös?

Itse odotan näiden tietojen perusteella, että HX:n lopullinen määrä on välillä 55-64.
 
Oliko tässä käynyt möhläys, että arvio oli aika alakanttiin 7 miljardia euroa, kun kaikki toimittajat ovat vaikeuksissa saada se 64 hävittäjää kilkkeineen jopa tuohon 10 miljardiin euroon? Vai ovatko toimittajat pelanneet pokeria ja tehneet tarjoukset tuon 10 miljardin mukaan ja pitäneet taskuissaan sitten vaikka 8,5 ja 7 miljardin tarjoukset myös?

Itse odotan näiden tietojen perusteella, että HX:n lopullinen määrä on välillä 55-64.
ja kyllä tässä on mukana myös pv joka sekin osaa tämän pelin ja iltalypsää sitten loput.
 
Tuleekohan tuossa käymään niin että suurin ero määrissä/laadussa on nimenomaa noissa oheistarvikkeissa eli aseissa ym. Eli Gripeneillä ei saada edes määrää eikä laatua :p
 
Jos valinta osuu F-35:n paikkeille, niin voisin ajatella luvun olevan 57. Todetaan, että suorituskyky on nyt korvattu, kun hankinta vastaa alkuperäistä yksipaikkaisten määrää ja perään sanotaan että ei ole tarvetta kaksipaikkaisille koulukoneille, vaikka nekin ovat täysiverisiä taistelukoneita tätä nykyään. Tai luku voi olla nykyisten yksipaikkaistenkin määrä huonossa tapauksessa.
 
Ei tule pysymään. Nyt mennään säästökuurilla muissa kuin suurhankkeissa.

HX-hanke kestää vuosikymmenen 2021-2031 ja varsinaiset ohjelmaan liittyvät maksut alkavat 2021. Päätit sitten ottaa yhden vuoden (2020) budjetin ja tehdä johtopäätöksen, ettei maavoimia kehitetä... (olen sanaton!)
 
HX-hanke kestää vuosikymmenen 2021-2031 ja varsinaiset ohjelmaan liittyvät maksut alkavat 2021. Päätit sitten ottaa yhden vuoden (2020) budjetin ja tehdä johtopäätöksen, ettei maavoimia kehitetä... (olen sanaton!)
Tämä. Katsotaan vuoden päästä budjettia, ja huudetaan sitten maavoimien tuomiota tai pelastusta.
 
Jos valinta osuu F-35:n paikkeille, niin voisin ajatella luvun olevan 57. Todetaan, että suorituskyky on nyt korvattu, kun hankinta vastaa alkuperäistä yksipaikkaisten määrää ja perään sanotaan että ei ole tarvetta kaksipaikkaisille koulukoneille, vaikka nekin ovat täysiverisiä taistelukoneita tätä nykyään. Tai luku voi olla nykyisten yksipaikkaistenkin määrä huonossa tapauksessa.

oma veikkaukseni on pyöreät 60 x F-35
 
Oliko tässä käynyt möhläys, että arvio oli aika alakanttiin 7 miljardia euroa, kun kaikki toimittajat ovat vaikeuksissa saada se 64 hävittäjää kilkkeineen jopa tuohon 10 miljardiin euroon? Vai ovatko toimittajat pelanneet pokeria ja tehneet tarjoukset tuon 10 miljardin mukaan ja pitäneet taskuissaan sitten vaikka 8,5 ja 7 miljardin tarjoukset myös?

Itse odotan näiden tietojen perusteella, että HX:n lopullinen määrä on välillä 55-64.

voi olla ihan PV:n taktinen vetokin varmistaa rahoitus, koska tietävät, että lisärahaa ei myöhemmin heru
 
HX-hanke kestää vuosikymmenen 2021-2031 ja varsinaiset ohjelmaan liittyvät maksut alkavat 2021. Päätit sitten ottaa yhden vuoden (2020) budjetin ja tehdä johtopäätöksen, ettei maavoimia kehitetä... (olen sanaton!)

Yksittäisenä vuonna käytetään hankintoihin tilausvaltuuksia tyypillisesti vähintään viiden vuoden jaksolta joten yhden vuoden luvuista ei tosiaan voi päätellä juuri mitään. Eihän pieni tilausvaltuus silti hyvä asia ole.
 
Toivottavasti saadaan ilmasta merelle kykykin meille.

Kun miettii Haminoiden korvaamista, mikä saattaa toteutua nihkeästi, niin olisi hyvä saada se muutama kymmenen meritorjuntaohjusta HX:n käytettäväksi, jolla mahdollisesti ennakoidaan että Haminoiden seuraajaa ei tulekaan.
 
Toivottavasti saadaan ilmasta merelle kykykin meille.

Kun miettii Haminoiden korvaamista, mikä saattaa toteutua nihkeästi, niin olisi hyvä saada se muutama kymmenen meritorjuntaohjusta HX:n käytettäväksi, jolla mahdollisesti ennakoidaan että Haminoiden seuraajaa ei tulekaan.
Yksi arvioitava kohde tarjokkaiden osalta on ilmasta-merelle -toiminta. Voisi kuvitelle, että nyt tulee tälle alueelle enemmän kykyjä kuin Horneteilla on. Meritorjuntaohjus on yksi (todennäköinen) mahdollisuus, mutta ei pidä unohtaa esim. JSOW:a tai ilmasta pudotettavia merimiinoja.
 

Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat tänään avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
Avaruustilannekuvakyvyn kehittäminen on osa puolustusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämistä.



Suomi ja Yhdysvallat ovat tänään allekirjoittaneet avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
Suomea edusti ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen ja Yhdysvaltoja kontra-amiraali Marcus Hitchcock Yhdysvaltain avaruusesikunnasta (USSPACECOM).

Yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella on tarkoitus vaihtaa Suomen ja Yhdysvaltain kesken julkista avaruustilannetietoa.

– Tilannetietoisuuden ja -ymmärryksen on ulotuttava kaikkiin taistelutilan ulottuvuuksiin, sillä tapahtumat maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa sekä kyber- ja informaatioavaruudessa vaikuttavat toisiinsa, Jokinen toteaa.

– Avaruustilannekuvan merkitystä korostaa se, että avaruudessa toimii tänä päivänä jatkuvasti kasvava joukko sekä valtiollisia että kaupallisia toimijoita.

Kontra-amiraali Hitchcock on samoilla linjoilla.

– Avaruustilannetietoisuus on erittäin tärkeä kansallisen turvallisuuden kannalta niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa.
Avaruudessa on niin kaupallista, tieteellistä kuin sotilaallista toimintaa ja sitä pitää pystyä valvomaan organisoidusti.

– Pöytäkirja vahvistaa avaruusoperaatioiden avoimuutta, ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä, Hitchcock korostaa.

Yhdysvallat on globaalisti keskeinen toimija avaruustilannetietoisuudessa ja sillä on vastaavanlaisia sopimuksia useiden muiden eurooppalaisten maiden kanssa.
Yhdysvaltain avaruusesikunta aloitti toimintansa uudelleen tänä vuonna.
Suomen puolustusvoimissa avaruustilakuva on ilmavoimien vastuulla. Ilmavoimat kehittää Suomen avaruustilannekuvakykyä yhdessä siviilihallinnon avaruustoimijoiden kanssa.
Keskeisiä kansallisia yhteistyökumppaneita ovat Ilmatieteen laitos ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus.

– Ilmavoimat tuottaa operaattorin roolissa avaruustilannekuvan, joka integroidaan osaksi puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa.
Avaruustilannekuvaan perustuvaa tietoa avaruusesineiden sijainneista ja liikkeistä voidaan hyödyntää esimerkiksi puolustusvoimien oman toiminnan suunnittelussa ja suojaamisessa,
kenraalimajuri Jokinen kertoo.
 
Back
Top