Ilmavoimien tulevaisuus

Tämä firma kiinnostaa varmasti Suomen PVn lisäksi myös jenkkejä:

 

Täältä latasin tiedot Suomelle USA:n myymistä ohjuksista väliltä 1995-2018.

Tällaiselta näyttää:
9tEVUSV.png

Eli AMRAAMeja 445, eli melkein 7 per Hornet. Sidewindereja 480 eli 7,5 per Hornet.

Yllättävää, että Sidewindereja ostettiin näin paljon. Enemmän kuin AMRAAMeja. Kun yleensä noita lyhyen kantaman infrapunaohjuksia hommataan vähemmän kuin pitkän kantaman ohjuksia.
 
Norjalaiset uutisoivat tässä taannoin että Orlandin tukikohdan muutostöiden hinta on miljardiluokkaa euroissa, ja kyse on vain yhdestä tukikohdasta. Eli se infran muuttaminen saattaa maksaa yllättävän paljon, meillä kun on kolme tukikohtaa.
Ørlandiin halusivat väkisin, vaikka olisivat voineet huomattavasti halvemmalla jatkaa F-16 tukikohdassaan Bodøssa. Meneehän sitä kun uinuva vain propellikoneita (ja AWACSin harvakseltaan) näkevä periferiakenttä muutetaan sotilaalliseksi valmiuskentäksi. Ovat joutuneet maksamaan mm. äänieristyksiä lähiseudun taloihin. Tätä siirron myötä tullutta hassausta on ehditty jo katua julkisesti.

Ajatelkaa 2014 ollut vain 5,546 matkustajaa. Rissala 260k, Rollo 445k. Yleisinfraa puuttuu tuntuvasti ja kun muistetaan, ettei niitä edellisiä hävittäjiäkään siellä ollut niin suojat, sotilashenkilöstölle tilat. yms. sai varmasti tehdä tyhjästä kaiken.

Viisautta ei ole rakentaa kentille, joissa on pyörinyt aiemmin lähinnä koipallot. Siksi meilläkään ei tarvitse kuvitella, että on varaa Rissala/Rovaniemi ja eri roolissa Pirkkala/Tikkakoski sijaan valita muuta.

Norjan Pohjoisempi F-35 QRA-kenttä Narvikissa on sentään kunnollinen. 700k matkustajaa vuodessa. Sinne siirretään myös P-8A Poseidonit kun Andøya laitetaan säppiin. https://en.wikipedia.org/wiki/Harstad/Narvik_Airport,_Evenes

PS. "The infrastructure of the RNoAF includes six airbases (at Ørland, Rygge, Andøya, Bardufoss, Bodø and Gardermoen), one control and reporting centre (at Sørreisa) and two training centres at Persaunet in Trondheim and at KNM Harald Haarfagre/Madlaleiren in Stavanger."
 
Viimeksi muokattu:
Ørlandiin halusivat väkisin, vaikka olisivat huomattavasti halvemmalla jatkaa F-16 tukikohdassaan Bodøssa. Meneehän sitä kun uinuva vain propellikoneita (ja AWACSin harvakseltaan) näkevä periferiakenttä muutetaan sotilaskäyttöön. Ovat joutuneet maksamaan mm. äänieristyksiä lähiseudun taloihin. Tätä siirron myötä tullutta hassausta on ehditty jo katua julkisesti.

Ajatelkaa 2014 ollut vain 5,546 matkustajaa. Rissala 260k, Rollo 445k.

Bodo on liian lähellä Venäjää. Ihan kuin Suomessa voitaisiin operoida Rovaniemeltä tai Kuopiosta käsin... paitsi, ai niin....
 

Täältä latasin tiedot Suomelle USA:n myymistä ohjuksista väliltä 1995-2018.

Tällaiselta näyttää:
9tEVUSV.png

Eli AMRAAMeja 445, eli melkein 7 per Hornet. Sidewindereja 480 eli 7,5 per Hornet.

Yllättävää, että Sidewindereja ostettiin näin paljon. Enemmän kuin AMRAAMeja. Kun yleensä noita lyhyen kantaman infrapunaohjuksia hommataan vähemmän kuin pitkän kantaman ohjuksia.

sidewindereitä on ilmeisesti varattu myös Hawkin sodanajan käyttöön, mikä voi selittää määrää. Tuossa ilmeisesti paljastui myös JASSM:n toimitusmäärä eli 57 laukausta?
 
sidewindereitä on ilmeisesti varattu myös Hawkin sodanajan käyttöön, mikä voi selittää määrää. Tuossa ilmeisesti paljastui myös JASSM:n toimitusmäärä eli 57 laukausta?
Itse tässä ajattelin, että HX:ssä hyvä taso voisi olla vaikkapa tuo 445 pitkän matkan ohjusta ja 220 lyhyen kantaman ohjusta. Esim. Rafalessa 445 Meteoria ja 220 MBDA MICA.

445 Meteor
220 MBDA MICA
120 Storm Shadow
40 Exocet
150 AASM Hammer
Sitten vielä "tyhmiä" pommeja päälle.
 
Kieltämättä hieman erikoisen näköinen taulukko, mutta mikäli oikein ymmärsin:

Sidewinderien osalta kuten edellä mainittu, eli myös Hawkit sai niistä osansa, ehkä? Hieman yllätävä määrä jokatapauksessa. *muoks* 9X-mallia 150kpl, aika hyvä määrä *muoks*
AMRAAMeja alkuperäiset 445 kpl ja myöhemmin hankittiin C7-malleja jopa 300 kpl lisää. Horneteihin näistä varmaankin varattu isoin osa, mutta myös NASAMSiin varattu osa.

JASSMeja noinkin paljoa? Wau! :p
JSOW 11 kpl, miksiköhän noin vähän?


Pitkään sivusta seurannut ja päätin nyt rekisteröityä, joten tervehdys kaikille!
 
Kieltämättä hieman erikoisen näköinen taulukko, mutta mikäli oikein ymmärsin:

Sidewinderien osalta kuten edellä mainittu, eli myös Hawkit sai niistä osansa, ehkä? Hieman yllätävä määrä jokatapauksessa. *muoks* 9X-mallia 150kpl, aika hyvä määrä *muoks*
AMRAAMeja alkuperäiset 445 kpl ja myöhemmin hankittiin C7-malleja jopa 300 kpl lisää. Horneteihin näistä varmaankin varattu isoin osa, mutta myös NASAMSiin varattu osa.

JASSMeja noinkin paljoa? Wau! :p
JSOW 11 kpl, miksiköhän noin vähän?


Pitkään sivusta seurannut ja päätin nyt rekisteröityä, joten tervehdys kaikille!
Eikös tuota JSOW:, n hankintaa ole perusteltu vähän niin, että jos sitä JASSMia ei saadakaan? Ja kun sitten saatiin, otettiin muutama, että tunnetaan kategoria.
 
Eikös tuota JSOW:, n hankintaa ole perusteltu vähän niin, että jos sitä JASSMia ei saadakaan? Ja kun sitten saatiin, otettiin muutama, että tunnetaan kategoria.

Jos noihin Siprin tietoihin luotetaan, niin JSOW-hankinta oli jo lyöty lukkoon, kun JASSM:lle vasta näytettiin vihreää valoa vuonna 2011 ja tilattiin vuonna 2012. Ts. ei otettu muutamaa JSOW:ia "kategorian tuntemiseksi", vaan ennen kaikkea varasuunnitelmaksi, jota ei sitten lopulta tarvittukaan.
 
Jos noihin Siprin tietoihin luotetaan, niin JSOW-hankinta oli jo lyöty lukkoon, kun JASSM:lle vasta näytettiin vihreää valoa vuonna 2011 ja tilattiin vuonna 2012. Ts. ei otettu muutamaa JSOW:ia "kategorian tuntemiseksi", vaan ennen kaikkea varasuunnitelmaksi, jota ei sitten lopulta tarvittukaan.
No joo, ostan sanan varasuunnitelma.
 
Aika nopeaan tahtiin nähdään miten vaikkapa ilmatorjunnan suhteellisen mittavat kehittämishankkeet toteutuvat. Parin vuoden sisään pitäisi olla tapahtumia sillä rintamalla.

Jos korkeatorjunnasta tai Crotalen&tykkikaluston korvaajista merkittävästi tingitään niin ei hyvä.

Toisaalta tilausvaltuudet on nykyään nimetty niin epämääräisesti ettei niistä paljoa pysty päättelemään kuin vasta jälkikäteen. Yksittäisen vuoden osalta pitää tietysti tarkastella myös sitä paljonko vanhempia valtuksia jatkuu k.o. vuodelle.

Tilausvaltuuksiahan aktivoidaan pala palalta useamman vuoden jaksoissa. Vaatimaton summa vuodelle 2020 voi ola merkki niukkuudesta tai sitten siitä että vanhoja maksellaan vielä ja uusia päästään aloittamaan vasta vähän myöhemmin.

Myös PVKEH 2019 tilausvaltuus on vaatimaton (69,6 milj. eur.). Kaksi laihaa vuotta peräkkäin?

Jopa puolustusvoimauudistuksen surullisina vuosina 2012-2015 PVKEH-tilausvaltuudet olivat moninkertaiset:

2012: 281,7 milj. eur
2013: 371,7 milj. eur
2014: 294,7 milj. eur.
2015: 155,6 milj. eur.

 
HX-hanke kestää vuosikymmenen 2021-2031 ja varsinaiset ohjelmaan liittyvät maksut alkavat 2021. Päätit sitten ottaa yhden vuoden (2020) budjetin ja tehdä johtopäätöksen, ettei maavoimia kehitetä... (olen sanaton!)

Myönnän, että johtopäätös on hätiköity eikä tilanne ole aivan hirveän akuutti just nyt. Suunta on kuitenkin huolestuttava. Kaksi vuotta putkeen.
 
Myös PVKEH 2019 tilausvaltuus on vaatimaton (69,6 milj. eur.). Kaksi laihaa vuotta peräkkäin?

Jopa puolustusvoimauudistuksen surullisina vuosina 2012-2015 PVKEH-tilausvaltuudet olivat moninkertaiset:

2012: 281,7 milj. eur
2013: 371,7 milj. eur
2014: 294,7 milj. eur.
2015: 155,6 milj. eur.


Noista on hankala saada nopeasti tolkkua. Esimerkiksi 2017 maksettiin hankintoja vielä vuoden 2009 tilausvaltuudesta. Huoleen on aina aihetta mutta on ihan mahdollista että väliin tulee pari näennäisen laihaa vuotta ja rahoituksen taso on silti vuositasolla nousujohteinen.

Lisäksi PVKEH XXXX ei aina ole koko totuus vaan sen rinnalla voi olla muita tilausvaltuuksia.
 
Noista on hankala saada nopeasti tolkkua. Esimerkiksi 2017 maksettiin hankintoja vielä vuoden 2009 tilausvaltuudesta. Huoleen on aina aihetta mutta on ihan mahdollista että väliin tulee pari näennäisen laihaa vuotta ja rahoituksen taso on silti vuositasolla nousujohteinen.

Lisäksi PVKEH XXXX ei aina ole koko totuus vaan sen rinnalla voi olla muita tilausvaltuuksia.

Toki, jollakin laihoista vuosista (oliko 2013?) oli useamman kymppimiljoonan tutkimukseen/suunnitteluun sijoittunut tilausvaltuus. Ymmärsin sen LV2020:een liittyväksi, tiedä sitten. Joka tapauksessa nyt ei ole rinnalla mitään isompaa ainakaan puolustusmateriaalihankintojen alla.
 
Norjalaiset uutisoivat tässä taannoin että Orlandin tukikohdan muutostöiden hinta on miljardiluokkaa euroissa, ja kyse on vain yhdestä tukikohdasta. Eli se infran muuttaminen saattaa maksaa yllättävän paljon, meillä kun on kolme tukikohtaa.
Voihan olla että meillä ei tarvitse tehdä niin suuria muutostöitä koska koneen koko ei niin paljoa kasva että kaikki pitää rakentaa uusiksi.
Liittyisikö osa tuosta muutoksesta siihen että Orlandiin keskitettiin F-16AM- koneita enemmän kun tukikohtia pienennettiin joitakin vuosia sitten?
 
Kun tuo HX tuntuu menevän kireäksi niin ennustan että valinta osuu Superbugiin. Siitä syystä että konetyyppi on halvempi US kone operoida, siinä on samat aseet integroituna kuin Legacy HN:ssä, pilottien kouluttaminen on halvinta ja nopeinta, huollon työkalut ja laitteet ovat samoja sekä aseita on valittavissa varmuudella suurin määrä.

- F-35 putoaa pois liian suurten käyttökustannusten vuoksi ja vaikeasti ennakoitavien elinkaarikustannusten perusteella
- Rafale putoaa liian kalliina ja elinkaaren lyhyyden vuoksi sekä asejärjestelmien hinnan vuoksi
- Typhoon on liian kallis ja siinä on vähän asejärjestelmävaihtoehtoja sekä elinkaari on lyhyt. Lentorangan tuntimäärä on myös lyhin.
- Gripen E/F on liian raakile ja valmistusmäärä liian pieni, joka johtaa korkeisiin elinkaarikustannuksiin ja koneen kuormankantokyky on heikoin.

Vaikka SuperHN ei ole paras, se on kustannustehokkain, taistelutestattu ja siihen käyvät päivitettynä kaikki olemassaolevat aseet, joka on iso säästö. Koneen runko kestää 10k tuntia eli pisimpään ja kantaa paljon kuormaa. Lisähankinta voisi kohdistua näin vain pitkän kantaman ilmataisteluohjukseen, podeihin ja täsmäpommeihin. Lisäksi hankintaan voisi sisältyä AGM-158C LRASM vaikka pienenä määränä (20-30 kpl). Näissä tulisi siis säästöä, joka parantaa mahdollisuuksia saada se 64 konetta.

EA-18G on plussaa, jos niitä saataisiin 8-10 kpl.
 
Kun tuo HX tuntuu menevän kireäksi niin ennustan että valinta osuu Superbugiin. Siitä syystä että konetyyppi on halvempi US kone operoida, siinä on samat aseet integroituna kuin Legacy HN:ssä, pilottien kouluttaminen on halvinta ja nopeinta, huollon työkalut ja laitteet ovat samoja sekä aseita on valittavissa varmuudella suurin määrä.

- F-35 putoaa pois liian suurten käyttökustannusten vuoksi ja vaikeasti ennakoitavien elinkaarikustannusten perusteella
- Rafale putoaa liian kalliina ja elinkaaren lyhyyden vuoksi sekä asejärjestelmien hinnan vuoksi
- Typhoon on liian kallis ja siinä on vähän asejärjestelmävaihtoehtoja sekä elinkaari on lyhyt. Lentorangan tuntimäärä on myös lyhin.
- Gripen E/F on liian raakile ja valmistusmäärä liian pieni, joka johtaa korkeisiin elinkaarikustannuksiin ja koneen kuormankantokyky on heikoin.

Vaikka SuperHN ei ole paras, se on kustannustehokkain, taistelutestattu ja siihen käyvät päivitettynä kaikki olemassaolevat aseet, joka on iso säästö. Koneen runko kestää 10k tuntia eli pisimpään ja kantaa paljon kuormaa. Lisähankinta voisi kohdistua näin vain pitkän kantaman ilmataisteluohjukseen, podeihin ja täsmäpommeihin. Lisäksi hankintaan voisi sisältyä AGM-158C LRASM vaikka pienenä määränä (20-30 kpl). Näissä tulisi siis säästöä, joka parantaa mahdollisuuksia saada se 64 konetta.

EA-18G on plussaa, jos niitä saataisiin 8-10 kpl.

F-35:ssä tosin etu, että maalinosoituspodit on ilmeisesti sisäänrakennettu, kun Super Hornetissa joutuu kantamaan? Niitähän on Legacy Horneteilla meille vain 10 kpl, joka rajoittaa käytännössä ilmasta-maahan tehtävät max 8kpl konetta samaan aikaan hyökkäämässä (2 parvea + 2 kpl varaosina).
Super Hornetiin varmaan halutaan enemmän podeja uskoisin
 
Back
Top