Pahoin pelkään, että Super Hornet tippuu ensimmäisenä pois, koska on vanhinta suunnittelua ja USN hylännee sen heti kun F-35 täyttää laivueet. Samalla laskee elinkaaren tuki kuin se kuuluisa lehmän häntä. Aika työskentelee F-35.n hyväksi. En silti ole siihen suunnattoman ihastunut.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Kaarne
Majuri
Johdotetut kaksipaikkaset on kai tarkoitettu tulevaisuuden varalle kun tuotantolinja on lopullisesti suljettu.
Ei sitä ole tarkoitus hylätä F-35 hyväksi vaan F/A-XX:n. USN ostaa F-35C:tä hitaasti ja laivueiden pyöräyttäminen uuteen on todella hidasta, menee 3 vuotta vähintään per kappale uuden ylösajossa eikä montaa voi kierrättää kerralla.
Super Honuja ostetaan edelleen ja niissä on lentotunteja vielä pitkään. Kun Growler pysyy varmuudella käytössä niin SH:ta ei sitäkään kannattane eläköittää ennen tuota F/A-XX näkymää.
F-35:n valitsemiskelpoisuudeksi ei kannattane ehdottaa sellaisia syitä, jotka diskaisivat kaikki yhdysvaltalaiset. Hornettien ehtojenkin kanssa on voitu elää kummasti.
Yllättävää jos noin suurilukuinen kansanhävittäjä olisi tällainen tuomiopäivän ase, jota ei uskaltaisi oikein antaa käyttää.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Ei ole sanottua, että ehdot ovat samat kaikkien amerikkalaisten vaihtoehtojen välillä. Osa materiaalista on ollut myytävissä vähän kaikille ja osan suhteen asiakkaita on seulottu tiukemmin.
Ihmettelen vain sitä, että F-35:n tehtävätietopaketteja kootaan Yhdysvalloissa ja Israelin vaatimat järjestelyt ovat virallisestikin "poikkeuksia". Eivätkä nuo poikkeukset vaikuta ole hieman kummallisia, kun edes kokoonpano ei ole Israelissa?
fulcrum
Greatest Leader
En usko että olemme erityisen kiinnostuneita 'laajoista päivityksistä' HX:n elinkaaren aikana, eihän sellaisia olla tehty Hornettiinkaan. Mutta luultavaa on että elinkaaren aikana kehitetään jotain uusia aseita joiden tarvetta ei osata nyt ennustaa (vrt. off-boresight -ohjukset jotka eivät kuuluneet DX-vaatimuksiin) ja kun näiden integrointi on kallista niin jenkkivehkeet voi tässä olla kyllä varmempi valinta.
Huhta
Greatest Leader
Luulen, että paine "laajoihin päivityksiin" voi olla aiempaa suurempi. Siis nythän neljä viidestä HX-ehdokkaasta lähtee kisaan taka-asemasta, 4.5 sukupolven koneina. On luultavaa, että HX:n elinaikana nähdään ainakin kuudennen sukupolven konetyyppien palveluskäyttöönotto. Se asettaa väkisinkin enemmän paineita HX:lle kuin Hornetille, joka on saanut nauttia pysähtyneisyyden aikakaudesta.
Huhta
Greatest Leader
En tiedä, mikä on näkymäsi, mutta kyllähän Intruderitkin laitettiin pakettiin jo 90-luvulla, vaikka koneita rullasi tuotantolinjalta vielä 90-luvun alkupuolella. (Tomcatin osaltahan tilanne on todettu foorumilla jo monesti, ei siitä siis enempää, keski-ikäisiä koneita pistettiin paaliin 2000-luvulla.)
Rafale on suorituskyvyltään kyllä tosi vahva ehdokas.
Tässä on C-Manolla tehty simulaatio Rafale vs F-16.
Tässä on kommentointi simuloinnin tekijältä.
''Every couple of pics shows the situation awareness on the Rafale or the Viper side at the same time. Rafale benefits from a much better EW suite that allowed it to notice the Viper's superior AESA radar much earlier than Rafale's PESA was ever detected. You can see on each couple of picture that SPECTRA progressively locates the enemy fighters with great accuracy while the Viper only gets a sniff at Rafale's location when I decide to turn it 90° and show my worst side with the largest radar echo. Even then, the EW capability makes a precise localization all but impossible by radar during the entire approach. Rafale gets a precise passive lock good enough for missile shots while the uncertainty of its position perceived by the F-16 is the size of Switzerland or something like that. The relative short range of MICA prevents snipe shots, but you can imagine what Meteor would bring to the table then. The F-16 only gets a precise weapon lock a couple of instants before entering missile range because it could locate the plane thanks to its IR sensor slaved to the expected area where the Rafale was flying.
The utter dominance of the EW suite was decisive in the situation awareness, trumping the slight radar superiority from the F-16.
RCS data, front, side, rear.
F-16 E : 1,6 m² ; 2,8 m² ; 1,6 m²
Rafale M : 0,42 m² ; 0,71 m² ; 0,42 m²''
Tässä on C-Manolla tehty simulaatio Rafale vs F-16.
Tässä on kommentointi simuloinnin tekijältä.
''Every couple of pics shows the situation awareness on the Rafale or the Viper side at the same time. Rafale benefits from a much better EW suite that allowed it to notice the Viper's superior AESA radar much earlier than Rafale's PESA was ever detected. You can see on each couple of picture that SPECTRA progressively locates the enemy fighters with great accuracy while the Viper only gets a sniff at Rafale's location when I decide to turn it 90° and show my worst side with the largest radar echo. Even then, the EW capability makes a precise localization all but impossible by radar during the entire approach. Rafale gets a precise passive lock good enough for missile shots while the uncertainty of its position perceived by the F-16 is the size of Switzerland or something like that. The relative short range of MICA prevents snipe shots, but you can imagine what Meteor would bring to the table then. The F-16 only gets a precise weapon lock a couple of instants before entering missile range because it could locate the plane thanks to its IR sensor slaved to the expected area where the Rafale was flying.
The utter dominance of the EW suite was decisive in the situation awareness, trumping the slight radar superiority from the F-16.
RCS data, front, side, rear.
F-16 E : 1,6 m² ; 2,8 m² ; 1,6 m²
Rafale M : 0,42 m² ; 0,71 m² ; 0,42 m²''
Ei, vaan jaettava dumppi on 6000 kg+omat tankit päälle 6900 kg.
Mitä me tehdään 100 000 kg löpölimpulla kiertämässä kehää jossain? Kun ei meillä voi olla ilmassa enempää, kuin 20 konetta ja kc-46 pääsee vaan kolme hävittäjää yhtäaikaa ryyppäämään.
Ennemminkin strateginen täsmätankkaus, kun on lähdetty radalta täydessä lastissa ja päästy ilmaan, sit ryypätään siivet täyteen ja lähdetään viemään täsmätervehdykset.??? Tai niin mä käyttäisin noita.
Yllättävän moni maa näyttää kyenneen sitoutumaan F-35:n ehtoihin. On useita Naton ulkopuolisiakin.
crane
Ylipäällikkö
Periaatteessa kyllä ja periaatteessa ei.
Esimerkiksi huoltoasemille ja mökkiläisille ym toimittavalla autolla voi kyllä jettiä kuskata ja tankata koneeseenkin jos liittimet vaihdetaan mutta ongelma on lisäainelaitteiston puute. Jet A1:n sekaan sotketaan tietty prosenttiosuus lisäainetta hävittäjille ja moottori kyllä käy ilman lisäainetta mutta vain joitakin tunteja/kymmeniä tunteja ilman ongelmia.
(tarkkaa tuntimäärää en nyt yhtäkkiä muistin sopukoista löytäny)
Näinhän se käytännössä toimii jatkuvastikin.
Siirtoautot kuljettaa varastoille/lentokentille joista sitten maajärjestelmän tai painetankkausautojen kautta menee koneisiin.
Toki kriisiaikana ne perinteiset säiliöautot on aikalailla täystyöllistettyjä muutenkin, vahvuuteensa polkaistu armeija kuluttaa aika helvetisti diiseliä ja bensiiniä.
fulcrum
Greatest Leader
Huhta
Greatest Leader
Intruderit joo, Prowlerit ei
Tunkeilijat vaanivat ja herhiläiset murisevat. Jo on aikoihin eletty.
Muistelen tankkausautojen olleen yksi kestosuosikki kun on lueteltu hajautetun toiminnan vaatiman varustuksen puutteita. Ehkä niitä on sittemmin saatu kasaan riittävästi?
Luulis noita tankkiautoja olevan Suomessa riittävästi. Jokaisella lentokentällä x? Kpl.
Helsinki Vantaalla oli vuonna 2016 kolme tankkaus yritystä.
Näillä varmaankin autoja kymmeniä.
Luulisi näistä ilmavoimillekin riittävän. Muu lentotoimintahan kokee vähintäänkin inflaation.
Helsinki Vantaan toiminnoista juttua.
Miten lentokone tankataan? Selvitimme faktat
polttoaineena kerosiinia, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan melko paljon dieseliä.
Kerosiini sopii lentokoneille, koska sen jäätymispiste on sopivan alhainen, sillä on korkea energiasisältö, se on suhteellisen edullista ja sitä on saatavilla kaikkialla maailmassa.
”Helsinki-Vantaalla kaikki kaupalliset koneet tankataan Jet A-1 –kerosiinilla. Helsingissä on myös toinen lentoasema, josta saa lentobensiiniä, mutta se on tarkoitettu vain pienkoneille,” Bergman kertoo.
2. Lentokoneen polttoainetankit sijaitsevat siivissä
Tankkaus tapahtuu, kun saapuvat matkustajat ovat poistuneet koneesta ja ennen kuin lähtevät matkustajat nousevat kyytiin.
Huoltofirman – joita Helsinki-Vantaalla ovat Air BP:n lisäksi Neste ja Shell – pitkä ja matala tankkiauto ajaa lentokoneen pysäköintipaikalle ja pysähtyy siiven alle. Polttoainetankit sijaitsevat miltei aina koneen siivissä.
”Kuski nousee auton nostokorissa koneen polttoainetankin luo, kiinnittää letkun ja pumppaa polttoaineen ylös alukseen,” Bergman kertoo.
3. Tankkausteho jopa 2400 litraa minuutissa
Tankkausnopeudet ovat lentokentällä päätähuimaavia verrattuna henkilöauton tankkaamiseen. Tyypillinen polttoainetankkaus Euroopan lennoille kestää Helsingissä vain vartista pariin kymmeneen minuuttiin ja sen aikana koneeseen pumpataan kymmeniä tuhansia litroja polttoainetta.
”Normaali lentokoneen tankkausnopeus on 1000 litraa minuutissa, mutta laajarunkokoneita voidaan täyttää kahdella letkulla jopa yli 2000 litraa per minuutti,” Bergman sanoo.
4. Koneet tankataan yleensä vain yhden lennon tarpeiksi
Lentokoneen polttoaineen kulutus riippuu sekä konetyypistä, lentokorkeudesta, matkasta että matkustajamäärästä.
”Koneet tankataan yleensä vain yhden lennon tarpeiksi, jotta ne ovat mahdollisimman kevyitä. Pienelle matkalle saatetaan laittaa edes-takaisen lennon verran. Tyypillisimmät tankkaukset meillä ovat 10 000 litran luokkaa. Pidempi lento vaikkapa Helsingistä New Yorkiin on sitten jo 60 000–70 000 litran paikkeilla,” kertoo Bergman.
5. Laatu ja turvallisuus ratkaisevat
Eri lentoyhtiöillä on sopimukset eri tankkausfirmojen kanssa. Helsinki-Vantaalla tankataan päivittäin noin 250 konetta kolmen tankkausyhtiön toimesta.
Bergmanin mukaan tankkaamisessa tärkeintä ovat tuotteen laatu ja tankkaustapahtuman turvallisuus. Tankkaajan on pidettävä huolta, että tuote on puhdasta eikä siinä ole kosteutta.
”Tankkausauto on myös kytkettävä sähköteknisesti samaan potentiaaliin lentokoneen kanssa, jotta suuret virtausnopeudet järjestelmissä eivät aiheuta staattisia sähköpurkauksia putkistoissa,” Bergman kertoo.
https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2016/miten-lentokone-tankataan-selvitimme-faktat
Voisiko olla kysymys siitä että halutaan kyky nostaa valmiutta ilman että muu yhteiskunta samalla rampautetaan?
Hornetin "lempijuoma" on hieman lisäineistettu.versio JetA1:stä. Lisäaine voidään lisätä tankkauksen yhteydessä "kärrystä", mutta muutaman peräkkäisen lisäaineettomannin tankkauksen teko on luvallista.
Huhta
Greatest Leader
Taitaa olla tuossa ilmavoimien hajauttamisyhtälössä aika paljon sellaista, että yhteiskunta rampautuu joka tapauksessa. Kymmenien tuhansien miesten liikekannallepano, hajautettu konekalusto tukkimassa pääväylät ja arvatenkin paljon sellaista mikä ei tule edes mieleen amatöörille.
Mistä näitä tietää, mutta ehkä polttoaineen liikuttelu ei ole ongelmista suurimpia. PV:n ja etenkin ilmavoimien kaluston rinnalla homma ei voi olla kiinni säiliöyhdistelmien hankinnasta vuosikymmen toisensa perään. (Jos siinä tosiaan on iso ongelma, niin toivottavasti HX-paketteihin on sitten sisällytetty näitäkin...)
Ensimmäistäkään pääväylää ei tarvitse tukkia kun lähes joka koneelle riittää tarvittaessa ihan oikea lentokenttä. Eikä valmiuden nosto tai hajauttaminen tarkoita automaattisesti täyttä liikekannallepanoa.
Eikä keskustelua pidä taas vääntää suorakulmaiseksi niin että tankkausautot olisivat se yksi ja ainoa ongelma. Asiaa ei tietenkään ole julkisesti avattu kovin yksityiskohtaisesti mutta puutteita voisi kuvitella olevan aika monessa muussakin nimikkeessä.
Huhta
Greatest Leader
Jos koneet pitää hajauttaa ympäri maata päätukikohtiin kohdistuvien uhkien takia, niin liikekannallepanolle alkaa olla tarvetta, sillä tuskin uhka häviää mihinkään niillä siviililentoasemillakaan. Uhka voi olla jopa suurempi, kun rakenteelliset suojausjärjestelyt ovat heikompia kuin päätukikohdissa.
Jos taas kohotetaan tunnistamisvalmiutta laittamalla muutama konepari Turkuun ja Helsinki-Vantaalle, samaan tapaan kuin Ukrainan kriisin kuumempina hetkinä, niin tällöin voitaneen tukeutua lentoaseman tankkausinfraan. Tai jos ylimääräistä tankkauskalustoa tarvitaan, niin PV:n resurssit riittänevät siihen erittäin hyvin.