Ilmavoimien tulevaisuus

Pari vuotta sitten oli uutinen että MiG ja arabiemiraatit kehittävät yhdessä 5. sukupolven hävittäjän. En ole kuullut tästä uutta sen jälkeen.

Mig 41 on vissiin oikeasti vielä tulossa, mutta ensilentokin on suunniteltu vasta 2025 tai jälkeen.

Koneestahan pitäisi tulla mig-31 korvaaja, niin se ei taida ainakaan soveltua mihinkää sukupolvi ajatteluun. Nopiaa, korkealla ja kauas taitaa olla tuonkin koneen tavoite.
 
Voisiko olla, että tällä pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen modernille harjoitusvastustajalle? Australian Hornetithan on päivitetty melko lailla viimeisen päälle, löytyy kypärätähtäimet ja lento-ominaisuudetkin muistuttanevat paremmin Sukhoita.

F-16:n tapauksessa taitaa olla tarjolla lähinnä ikivanhoja versioita, modernisoimatonta A/B:tä ja C/D:n alkupään koneita. Että jos miettii niiden modernisointia paremmin tämän päivän tasolle, niin ehkä sillä maksaa Hornetin suurempia käyttökuluja pidempäänkin?

Niin voi olla että jotain tämäntapaista on taustalla: on kysytty tai halutaan tarjota todella tasokasta harjoitusvastustajakonetta. Kypärätähtäimellä varustettuja hävittäjiä on harvemmin käytettyjen markkinoilla. Ehkä joku MiG-29 voisi löytyä mutta niissä on omat ongelmansa.
 
Mig 41 on vissiin oikeasti vielä tulossa, mutta ensilentokin on suunniteltu vasta 2025 tai jälkeen.

Koneestahan pitäisi tulla mig-31 korvaaja, niin se ei taida ainakaan soveltua mihinkää sukupolvi ajatteluun. Nopiaa, korkealla ja kauas taitaa olla tuonkin koneen tavoite.

MiG-41:stä on väläytelty mutta UAE-projekti on eri. Tässä alkuperäinen uutinen:
https://tass.com/defense/931828

Siitä en ole kuitenkaan 3 vuodessa mitään kuullut. Viime vuonna venäläiset mainitsivat UAEn mahdollisen kiinnostuksen Su-57:aan.
Omaan korvaan tuo UAE-Venäjä -projekti kalskahti siltä että joko Suhoi tai Mikojan kehittäisi kevyemmän häivekoneen johon tulisi kenties MiG-35:n avioniikkapaketti. Eli hiukan KF/X:n tapainen viritys.
 
Moottoripuoli paljastaa onko uusista venäläiskoneista mihinkään. Izdeliye 30:n varassa onko Su-57 kelpo rakkine vai kallis murheenkryyni. Viime päiviin asti Su-57:tta on pitänyt kehittää alitehoisen NPO Saturn izdeliye 117:n avulla (Su-35S:n Saturn 117S:n lähisukulainen).

(tätä samaa on useammassa kiinalaisprojektissa)

Vertailukohtaa voi hakea vaikka F-135:sta suhteessa F-35:een. Tosi hyvä lähtökohta verrattuna venäläisiin, että valmiina oli jo yksi 5. sukupolven hävittäjä ja sen moottori kun seuraavaa sen johdannaista piti käydä tekemään. Osasivat sen pohjalta esim. luopua thrust vectoringista kokemuksella. Kahdesta motista yhteen oli varmasti melkoinen haaste.

Moottorin luotettavuus vaikuttaa tosi tärkeältä tekijältä hävittäjäkehitysohjelman onnistumisen kannalta. PW:n F119 kerrotaan jopa olleen se konservatiivisempi design kuin hävinnyt GE:n variable cycle F120. Eli F-22:n riskittömämmän ja testatumman valinnan pohjalta syntyi myös F-35:n moottori.

"While the YF119 was a more conventional design compared to the General Electric's variable cycle YF120, Pratt & Whitney accrued far greater test hours and emphasized the lower risk. The production F119-PW-100 was fitted on the production F-22A." https://en.wikipedia.org/wiki/Pratt_&_Whitney_F119

"The USAF ultimately chose the Pratt & Whitney's F119 proposal for full-scale development and production. The more ambitious F120 design was judged to be riskier, and General Electric also accrued fewer testing hours than Pratt & Whitney." https://en.wikipedia.org/wiki/General_Electric_YF120

Tämä on muuten kiinnostava tieto:
"All early F-35s were to be powered by the Pratt & Whitney F135 but it was planned that engine contracts would be competitively tendered from Lot 6 onward." https://en.wikipedia.org/wiki/General_Electric/Rolls-Royce_F136

On kallista, viimeinen 20% kehityksestä olisi ottanut pari miljardia.
"After self-funding the project GE and Rolls-Royce announced on 2 December 2011, that they would not continue development of the F136 engine because it is not in their best interest. By then, the six engines had logged more than 1,200 hours of testing since 2009. During the year, GE said that development of the engines was 80% complete; the remaining work would have required US$1.9-2.6 billion in funding."


Tekee mieli yhtyä tähän arvioon: "All the cards are stacked against the Su-57 — the price of oil is low, it’s engines are no better than its predecessors, and the current airframes it would replace are doing just fine. " https://nationalinterest.org/blog/b...blems-engines-oil-and-weak-adversaries-134122
 
Viimeksi muokattu:
Onhan tuon Su-57 kehittäminen ollut työlästä jo vuosia. Se käy ilmi monista viivästyksistä ja noista moottoriongelmista. Jos se koskaan tulee täyteen tuotantoon, sitä onanoidaan 2030-luvun alkupuolella ja siihen mennessä konetyyppi voi olla jo vanhentunut monin tavoin.

Ihmettelen että tuota tuskaista vääntöä jatketaan härkäpäisesti, vaikka riski on suuri ja kehitys on kallista. Itse santsaisin jo tässä vaiheessa 6-gen koneen suunnitteluun että olisi edes jotakin valmista 2030-luvulla kun tuotantoa pitäisi saada pystyyn. Veikkaan että Su-57 liittyy Venäläisten epäonnistuneiden ja liian kunnianhimoisten projektien seuraan.

No, meidän kannaltamme tuo on hyvä jos haaskaavat rahansa turhuuteen. SU-30 sarjalaiset ovat olleet toistaiseksi ilmeisen onnistuneita ja niitä on vielä saatu venymään 2020-luvulle, mutta kauanko ne pysyvät kehityksessä mukana? Koneet ovat ylisuuria ja häivettä ei juuri ole. Kaikki panostus on ladattu kinemaattiseen suorituskykyyn ja laajaan toimintasäteeseen. Ehkä elsoon myös. Avioniikka, elinkaari ja häivetekniikka ovat selvästi toissijaisia.
 
Luultavasti ei ole mahdollista jättää sukupolvea väliin vaan oppirahat on maksettava tuli mitä hyvänsä.
Varsinkin tuolla moottoripuolella pitää käyttää rahaa, että voi syntyä tulosta. Eikä näytä, että välttämättä syntyy vaikka niin tehdään.
Kyllä F-35:kin olisi luultavasti kokonaisuutena huomattavasti paskempi, jos siinä olisi heikko moottori (olisi silloin varmaan kaksi, mutta silloin STOVL olisi oltava eri kone). Pahinta jos motti olisi epäluotettava.
 
Moottoripuoli paljastaa onko uusista venäläiskoneista mihinkään. Izdeliye 30:n varassa onko Su-57 kelpo rakkine vai kallis murheenkryyni. Viime päiviin asti Su-57:tta on pitänyt kehittää alitehoisen NPO Saturn izdeliye 117:n avulla (Su-35S:n Saturn 117S:n lähisukulainen).

"Alitehoisuus" on suhteellista: 117-sarjan moottoreillakin teho/paino-suhde on samaa luokkaa kuin Su-35:llä. Mutta supercruiseen tarvittaisiin 30-sarjan moottori.
Neukut aikanaan suunnittelivat MFI:n moottoriksi AL-41F:n jossa oli vaihtuva ohivirtaussuhde, kuten YF120:ssa. Moottoria tehtiin muutama kappale mutta huhujen mukaan ne olivat hyvin lyhytikäisiä. Olen ollut siinä käsityksessä että AL-41:stä aiottiin jossain välissä myös Su-57:n moottoriksi, mutta homma ei toiminut mistä syystä jouduttiin sitten hiukan lennosta aloittamaan uuden moottorin (izd. 30) kehittely.
 
Siivet lehdessä oli juttu jossa sanottiin uusien su 30 koneiden syövän 6 moottoria elinkaaren aina. Verrokki f16 selviää yhdellä. Onko nuo vihdoin saaneet länsimaat kiinni tekniikassa? Epäilen.
 
Su-30:ssa on kaksi moottoria, F-16:ssa yksi...

AL-31F:n elinikä on 3000 tuntia (mikä oli aikanaan neuvostomoottorille erinomainen). Myöhemmissä versioissa 4000 tuntia. Tämäkin on tietenkin lyhyempi kuin koneen käyttöikä joten onhan se kustannusrasite kun motit pitää vaihtaa. Lisäksi moottoreilla on ollut ilmeisesti vaikeuksia päästä tuohon käyttöikään.
 
HX-hankkeen ase-, tuki- ja järjestelmäkustannuksiin ei ole oikein paneuduttu kaupoista keskusteltaessa. HX:n mukana tilattavat hilppeet muodostavat tukijärjestelmän kanssa toisen mokoman hävittäjän listahintaan.

Siten esim. F-35A:n hinta olisi jopa 170 miljoonaa USD / kpl ja F/A-18E/F sarjalaistenkin 130-140 miljoonaa.

Asejärjestelmien hinta on huikea integrointeineen, kuten BVRAAM-ohjuksissa:

MBDA:lla on jo reippaasti yli 1000 Meteor-tilausta. Ohjuksen hintatietoja on lipsahtanut julkisuuteen vain Saksasta, jonka vuonna 2013 tilaamat 150 ohjusta maksoivat noin 300 miljoonaa euroa, jonka päälle tulevat 160 miljoonan euron integrointikulut. https://siivet.fi/sotilasilmailu/millainen-on-seuraavan-sukupolven-ilmataisteluase-meteor-ohjus/

The cost of Canada's AIM-120D buy is no chump change. Set at $140M, it buys just 32 AIM-120Ds plus support equipment, captive training rounds, spares, training and so on.
https://www.thedrive.com/the-war-zo...les-that-far-outrange-its-cf-18s-radars-reach

"Halpaa ja hyvää konetta ei ole"

Mitä Suomen on sitten hävittäjistä pulitettava?

Yhdysvaltalaisen ilmailualan tutkimuslaitoksen Teal Groupin johtaja ja hävittäjäasiantuntija Richard Aboulafia sanoo Ylen haastattelussa, että koneet käyvät vuosi vuodelta kalliimmiksi.

– Kun Suomi osti aikoinaan Hornetit, hinta oli nykyrahassa suunnilleen 40 miljoonaa dollaria. F-35:n hinta on nykyisin kaksinkertainen ja Super Hornetin suunnilleen 60 miljoonaa.
Aboulafian mukaan hinta voi käytännössä kaksinkertaistua, kun mukaan lasketaan sensorit, aseet, koulutus ja niin edelleen. Puhumattakaan käyttömenoista, joista A-studio raportoi jo vuonna 2015.

Koneiden hintaa nostavat jatkuvasti kasvava kysyntä ja yhä kehittyneempi teknologia. Aboulafia arvioi, että nykyisin hävittäjiä myydään maailmassa vuosittain 15–20 miljardilla dollarilla, mutta ensi vuosikymmenellä lähes kaksinkertainen määrä.

Myös lontoolaisen the International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksen (IISS) vanhempi sotilasilmailun analyytikko Douglas Barrie tyrmää toiveet edullisesta hävittäjästä.
– Halpaa ja hyvää hävittäjää ei ole. On joko ostettava kone, joka täyttää kansalliset vaatimukset tai sitten vaatimukset on täytettävä jollain muulla tavalla.

Barrie arvioi, että Gripen ja Super Hornet ovat halvemmasta päästä ja Rafale, Eurofighter ja F-35 kalliimmasta. Mutta yksikään ei ole oleellisesti halvempi kuin muut.
Hintaan voi kuitenkin oleellisesti vaikuttaa se, mitä tulevaisuudessa koneen valmistajamaassa tapahtuu.
https://yle.fi/uutiset/3-10984986

Hinnat ovat nousseet noista ajoista ja Kanadankin yhteensä 50 ohjuslaukauksen hinta-arvio on posketon. Niistä vain 32 on kovia. Toki nuo ovat arvioita ja heittävät varmasti lopullisesta, mutta kuitenkin.

Kovien hintojen paineessa on vaikeata saavuttaa kovin nopeasti samanlaista suorituskykyä, joka on tällä hetkellä ilmavoimilla ja ilmatorjunnalla ohjusmäärissä, jos siis uskomme Siprin tietoja.
Jos konetyypin käyttöönotossa tarvitaan uusi tukeutumisjärjestelmä, koulutuksia ja simulaattoreita sekä varaosia, voi olla että tyyliin 300 kpl BVRAAM ja 150 kpl IP-ohjuksia ei tulla saamaan tuohon pakettiin. Vielä kun pitäisi hankkia ilmasta-merelle asejärjestelmä uutena.

Integroidaanko olemassaolevia ohjuksia uusiin koneisiin ja siirretään osa asehankinnoista 2030-luvulle? Mitä olette mieltä?
 
Jos kyseessä on muu kone kuin Rafale, eikös nykyiset ohjukset ole käyttökelpoisia elinkaarensa loppuun saakka? Jos taas kone on Rafale, Amraamit ja Sidewinderit voi jatkokäyttää NASAMS:ssa.
Kyllä niitä käyttää voi, mutta mikä on AIM-120C7 suorituskyky 2030-luvun alussa? Onko sillä enää sotilaallista painoarvoa hävittäjien ensilinjan aseena? Ohjusta voidaan päivittää, mutta tuskin sille enää lisää kantamaa juuri saadaan ja se on yksi niistä vaatimuksista jotka kasvavat jatkuvasti.
 
Kyllä niitä käyttää voi, mutta mikä on AIM-120C7 suorituskyky 2030-luvun alussa? Onko sillä enää sotilaallista painoarvoa hävittäjien ensilinjan aseena? Ohjusta voidaan päivittää, mutta tuskin sille enää lisää kantamaa juuri saadaan ja se on yksi niistä vaatimuksista jotka kasvavat jatkuvasti.

Jos tähän päädytään, NASAMS on jatkokäyttömahdollisuus.
 
Jos tähän päädytään, NASAMS on jatkokäyttömahdollisuus.
Joo, mutta se ei vastaa HX-asejärjestelmä kysymykseen mitenkään. Luulen että on olemassa vaihtoehto että niitä jouduttaisiin vielä tekohengittämään uusissa koneissa, riippuen tyypistä. Sotateknistä arviota en osaa antaa tähän tosin. Kunhan ihmettelen.
 
HX-hankkeen ase-, tuki- ja järjestelmäkustannuksiin ei ole oikein paneuduttu kaupoista keskusteltaessa. HX:n mukana tilattavat hilppeet muodostavat tukijärjestelmän kanssa toisen mokoman hävittäjän listahintaan.

Siten esim. F-35A:n hinta olisi jopa 170 miljoonaa USD / kpl ja F/A-18E/F sarjalaistenkin 130-140 miljoonaa.

Asejärjestelmien hinta on huikea integrointeineen, kuten BVRAAM-ohjuksissa:

MBDA:lla on jo reippaasti yli 1000 Meteor-tilausta. Ohjuksen hintatietoja on lipsahtanut julkisuuteen vain Saksasta, jonka vuonna 2013 tilaamat 150 ohjusta maksoivat noin 300 miljoonaa euroa, jonka päälle tulevat 160 miljoonan euron integrointikulut. https://siivet.fi/sotilasilmailu/millainen-on-seuraavan-sukupolven-ilmataisteluase-meteor-ohjus/

The cost of Canada's AIM-120D buy is no chump change. Set at $140M, it buys just 32 AIM-120Ds plus support equipment, captive training rounds, spares, training and so on.
https://www.thedrive.com/the-war-zo...les-that-far-outrange-its-cf-18s-radars-reach

"Halpaa ja hyvää konetta ei ole"

Mitä Suomen on sitten hävittäjistä pulitettava?

Yhdysvaltalaisen ilmailualan tutkimuslaitoksen Teal Groupin johtaja ja hävittäjäasiantuntija Richard Aboulafia sanoo Ylen haastattelussa, että koneet käyvät vuosi vuodelta kalliimmiksi.

– Kun Suomi osti aikoinaan Hornetit, hinta oli nykyrahassa suunnilleen 40 miljoonaa dollaria. F-35:n hinta on nykyisin kaksinkertainen ja Super Hornetin suunnilleen 60 miljoonaa.
Aboulafian mukaan hinta voi käytännössä kaksinkertaistua, kun mukaan lasketaan sensorit, aseet, koulutus ja niin edelleen. Puhumattakaan käyttömenoista, joista A-studio raportoi jo vuonna 2015.

Koneiden hintaa nostavat jatkuvasti kasvava kysyntä ja yhä kehittyneempi teknologia. Aboulafia arvioi, että nykyisin hävittäjiä myydään maailmassa vuosittain 15–20 miljardilla dollarilla, mutta ensi vuosikymmenellä lähes kaksinkertainen määrä.

Myös lontoolaisen the International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksen (IISS) vanhempi sotilasilmailun analyytikko Douglas Barrie tyrmää toiveet edullisesta hävittäjästä.
– Halpaa ja hyvää hävittäjää ei ole. On joko ostettava kone, joka täyttää kansalliset vaatimukset tai sitten vaatimukset on täytettävä jollain muulla tavalla.

Barrie arvioi, että Gripen ja Super Hornet ovat halvemmasta päästä ja Rafale, Eurofighter ja F-35 kalliimmasta. Mutta yksikään ei ole oleellisesti halvempi kuin muut.
Hintaan voi kuitenkin oleellisesti vaikuttaa se, mitä tulevaisuudessa koneen valmistajamaassa tapahtuu.
https://yle.fi/uutiset/3-10984986


Hinnat ovat nousseet noista ajoista ja Kanadankin yhteensä 50 ohjuslaukauksen hinta-arvio on posketon. Niistä vain 32 on kovia. Toki nuo ovat arvioita ja heittävät varmasti lopullisesta, mutta kuitenkin.

Kovien hintojen paineessa on vaikeata saavuttaa kovin nopeasti samanlaista suorituskykyä, joka on tällä hetkellä ilmavoimilla ja ilmatorjunnalla ohjusmäärissä, jos siis uskomme Siprin tietoja.
Jos konetyypin käyttöönotossa tarvitaan uusi tukeutumisjärjestelmä, koulutuksia ja simulaattoreita sekä varaosia, voi olla että tyyliin 300 kpl BVRAAM ja 150 kpl IP-ohjuksia ei tulla saamaan tuohon pakettiin. Vielä kun pitäisi hankkia ilmasta-merelle asejärjestelmä uutena.

Integroidaanko olemassaolevia ohjuksia uusiin koneisiin ja siirretään osa asehankinnoista 2030-luvulle? Mitä olette mieltä?

Eiköhän nuo Siprin luvut ole kohtuullisen luotettavia ainakin niiltä osin kuin ne pohjaavat USA:n YK:n rekisterissä julkistamiin virallisiin lukuihin. 120B:n ja 9X:n osalta ne ovat yhteneväiset ja 120C7 vastaa vientiluvan määrää mutta toimitettua määrää en tiedä USA:n julkistaneen. 9M on sitten epävarmempi tapaus.

Olemassa olevista ohjuksista 120B varmaankin poistuu ja uudempaa versiota tarvitaan myös Nasamseille joten aika ohueksi jää jos olisi vain pari Amraamia per uusi hävittäjä käytössä. Jos vanhemmat Amraamit saisi järkikustannuksin peruskorjattua jatkokaudelle kohti 2040-lukua niin tilanne tietenkin paranisi heti olennaisesti. Kyllä ilmataisteluohjuksiin on HX-hankkeessa pakko kohtuudella panostaa koska koko lisärahoitushankkeen idea on osaltaan vapauttaa paukkuja Maavoimien ylläpitämiseen 20-luvulla ja uuden kärjen kehittämiseen 30-luvulla. Ei silloin voi heti aloittaa mitään Ilmavoimien uutta miljardihanketta kun joka tapauksessa pitää myös uusia ainakin koulutuskalustoa. Joku merimaaliohjus tuntuu vähemmän tärkeälle ja jo maalinosoituskyvyllä pärjätään siltä osin pitkälle. Jos aseita ei muuten saada hankittua riittävästi niin painotuksia voi muuttaa paketin sisällä ja hankkia vähemmän koneita. Tätä kokonaisuuden tasapainoahan siellä neuvotteluissa koko ajan viilataan. Sopivassa suhteessa koneita ja aseita.
 
Jos kyseessä on muu kone kuin Rafale, eikös nykyiset ohjukset ole käyttökelpoisia elinkaarensa loppuun saakka? Jos taas kone on Rafale, Amraamit ja Sidewinderit voi jatkokäyttää NASAMS:ssa.
Tärkeimmän eli AMRAAM:in osalta pitkälti näin. Toki AIM-120B:n yhteensopivuus kaikkien uusien koneiden kanssa ei ole täysin varmaa. Ainakaan F-35n sisäisille paikoille ei käy.

-9M vaatii analogisen erityisliitännän, joten tuskin käy mihinkään HX-koneeseen, eikä ainakaan NASAMS:iin. Hawk voi loppukäyttää.

-9X käy suoraan F/A-18 ja F-35. Meidän Block I ei käy NASAMS:iin ja päivittäminen Block II tuskin on järkevää rajallisen suorituskyvyn ja eliniän johdosta.
 
HX-hankkeen ase-, tuki- ja järjestelmäkustannuksiin ei ole oikein paneuduttu kaupoista keskusteltaessa. HX:n mukana tilattavat hilppeet muodostavat tukijärjestelmän kanssa toisen mokoman hävittäjän listahintaan.

Siten esim. F-35A:n hinta olisi jopa 170 miljoonaa USD / kpl ja F/A-18E/F sarjalaistenkin 130-140 miljoonaa.

Asejärjestelmien hinta on huikea integrointeineen, kuten BVRAAM-ohjuksissa:

MBDA:lla on jo reippaasti yli 1000 Meteor-tilausta. Ohjuksen hintatietoja on lipsahtanut julkisuuteen vain Saksasta, jonka vuonna 2013 tilaamat 150 ohjusta maksoivat noin 300 miljoonaa euroa, jonka päälle tulevat 160 miljoonan euron integrointikulut. https://siivet.fi/sotilasilmailu/millainen-on-seuraavan-sukupolven-ilmataisteluase-meteor-ohjus/

The cost of Canada's AIM-120D buy is no chump change. Set at $140M, it buys just 32 AIM-120Ds plus support equipment, captive training rounds, spares, training and so on.
https://www.thedrive.com/the-war-zo...les-that-far-outrange-its-cf-18s-radars-reach

"Halpaa ja hyvää konetta ei ole"

Mitä Suomen on sitten hävittäjistä pulitettava?

Yhdysvaltalaisen ilmailualan tutkimuslaitoksen Teal Groupin johtaja ja hävittäjäasiantuntija Richard Aboulafia sanoo Ylen haastattelussa, että koneet käyvät vuosi vuodelta kalliimmiksi.

– Kun Suomi osti aikoinaan Hornetit, hinta oli nykyrahassa suunnilleen 40 miljoonaa dollaria. F-35:n hinta on nykyisin kaksinkertainen ja Super Hornetin suunnilleen 60 miljoonaa.
Aboulafian mukaan hinta voi käytännössä kaksinkertaistua, kun mukaan lasketaan sensorit, aseet, koulutus ja niin edelleen. Puhumattakaan käyttömenoista, joista A-studio raportoi jo vuonna 2015.

Koneiden hintaa nostavat jatkuvasti kasvava kysyntä ja yhä kehittyneempi teknologia. Aboulafia arvioi, että nykyisin hävittäjiä myydään maailmassa vuosittain 15–20 miljardilla dollarilla, mutta ensi vuosikymmenellä lähes kaksinkertainen määrä.

Myös lontoolaisen the International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksen (IISS) vanhempi sotilasilmailun analyytikko Douglas Barrie tyrmää toiveet edullisesta hävittäjästä.
– Halpaa ja hyvää hävittäjää ei ole. On joko ostettava kone, joka täyttää kansalliset vaatimukset tai sitten vaatimukset on täytettävä jollain muulla tavalla.

Barrie arvioi, että Gripen ja Super Hornet ovat halvemmasta päästä ja Rafale, Eurofighter ja F-35 kalliimmasta. Mutta yksikään ei ole oleellisesti halvempi kuin muut.
Hintaan voi kuitenkin oleellisesti vaikuttaa se, mitä tulevaisuudessa koneen valmistajamaassa tapahtuu.
https://yle.fi/uutiset/3-10984986


Hinnat ovat nousseet noista ajoista ja Kanadankin yhteensä 50 ohjuslaukauksen hinta-arvio on posketon. Niistä vain 32 on kovia. Toki nuo ovat arvioita ja heittävät varmasti lopullisesta, mutta kuitenkin.

Kovien hintojen paineessa on vaikeata saavuttaa kovin nopeasti samanlaista suorituskykyä, joka on tällä hetkellä ilmavoimilla ja ilmatorjunnalla ohjusmäärissä, jos siis uskomme Siprin tietoja.
Jos konetyypin käyttöönotossa tarvitaan uusi tukeutumisjärjestelmä, koulutuksia ja simulaattoreita sekä varaosia, voi olla että tyyliin 300 kpl BVRAAM ja 150 kpl IP-ohjuksia ei tulla saamaan tuohon pakettiin. Vielä kun pitäisi hankkia ilmasta-merelle asejärjestelmä uutena.

Integroidaanko olemassaolevia ohjuksia uusiin koneisiin ja siirretään osa asehankinnoista 2030-luvulle? Mitä olette mieltä?

Olemassa olevista vain JASSM lienee jonkinmoinen kysymysmerkki. En kuitenkaan oikein jaksa uskoa uusiointegrointiin.JSOW on jonkinmoinen väliinputoaja jo hankintamääriltäänkin. Ilmataisteluohjuksiakaan ei välttämättä kannattane lähteä integroimaan, jos ei interfacea jo ole olemassa. Sattaa hyvinkin olla, että HX:n tarvitsemat aseet ostetaan yhdellä rysäyksellä, mutta määrät jaksotellaan arvioitavan elinjakson ajalle. Ilmataisteluohjukset ja tykinammukset etupainoisesti, ilmasta maahan aseet periaatteella nyt 10 ja muutaman vuoden päästä taas toiset...
 
Tärkeimmän eli AMRAAM:in osalta pitkälti näin. Toki AIM-120B:n yhteensopivuus kaikkien uusien koneiden kanssa ei ole täysin varmaa. Ainakaan F-35n sisäisille paikoille ei käy.

-9M vaatii analogisen erityisliitännän, joten tuskin käy mihinkään HX-koneeseen, eikä ainakaan NASAMS:iin. Hawk voi loppukäyttää.

-9X käy suoraan F/A-18 ja F-35. Meidän Block I ei käy NASAMS:iin ja päivittäminen Block II tuskin on järkevää rajallisen suorituskyvyn ja eliniän johdosta.

Superilta onnistuu 9M:


Yksi ensimmäisiä Typhooniin integroituja ohjusaseita taas oli AIM-9L. Alla hauskana kontrastina ikivanha ilmataisteluohjus ja moderni risteilyohjus samassa koneessa.


1584990327100.png

Eri asia sitten, mitä käyttöarvoa AIM-9M ja AIM-120B omaavat 2030 eteenpäin. C'moon, tuoreimmillaankin 90-luvulla käyttöönotettua teknologiaa! Ruunaa melko tehokkaasti lavetin suorituskyvyn, jos hävittäjiä aletaan kalustaa noilla. Korkeintaan niitä voi kuvitella käytettävän Hawkin tapaisissa kolmoslinjan koneissa tai ilmatorjunnassa ja sittenkin joutuu pohtimaan niiden ylläpitoon käytettäviä panostuksia.
 
Kyllä vanhempiin malleihin on -9M integroitu, myös esim. SH, mutta epäilen että ylimääräistä yhden käyttötarkoituksen legacy-laitteistoa on karsittu vuonna 25 linjalta tulevista koneista. Toki asiakas halutessaan -9M yhteensopivuuden Typhooniin saa, kun integrointi siihen kerran on tehty. Analogisen liitännän lisäksi -9M tarvitsee myös typpeä tai argonia jäähdytykseen, joita uudemmat ohjukset eivät käytä.
 
Back
Top