Ilmavoimien tulevaisuus

Suomihan on myynyt käytettyjä sotakoneita ulkomaille viimeksi 2014, eli Redigot. En oikein usko, että tuollaista linjausta on tehty millään poliittisella tasolla. Ohjusveneet menivät 2008 Kroatiaan, Haloskan ollessa presidenttinä. Vaikea uskoa, että poliitikot ovat edes miettineet jonnekin 2020-luvun lopulle tai jopa 2030-luvulle menevää asiakokonaisuutta. Mikä tärkeintä, tuossa voi tehdä muutoksen, koneita ei ole paalattu eikä toki paalatakaan pitkään aikaan.

Kysymys kuuluu, kuka on tehnyt tuollaisen linjauksen ja milloin, vai onko kyse Ilmavoimien tai toimittajan tulkinnasta tai, kuten itse luulen, rikkinäisestä puhelimesta?
Totta, Itselläni on syvää vihaa Kuusisia kohtaan ja sitäkautta suomisyöjiin.
Tuomiojaa syytä kaikesta.
:)
 
Ilmeisesti se kiikasti modifiointeihin jotka olisi tehty israelilaisten firmojen kanssa. Aiemminhan esim Alankomaat ovat myyneet koneitaan Jordaniaan ja Chileen.

Sinänsä olisi ironista, jos koneet myytäisiin Vietnamiin, josta tullee USA:n liittolainen lähivuosina...

Juu, eli kun koneissa oli israelilaiset järjestelmät niin rahat niiden huollosta olisi valuneet iippofirmojen taskuun -> koneiden alkuperäisen myyntisopimusten vastaista.
Tietenkin tämä voi olla vain joku tekosyy jolla peiteltiin joku poliittinen syy kaupan estoon, näistähän ei koskaan tiedä.
 
Growlerin kalleudesta vertailukohtaa GlobalEye-pohdintoihin.

Aug 7/12: EA-18G. Australia’s Canberra Times gets some clarification on the difference between the Australian government’s A$ 300 million estimate to convert 12 F/A-18Fs into EA-18Gs, and the USD 1.7 billion mentioned in the May 22/12 DSCA request. Short answer: The difference is the $1.4 billion cost of the 34 AN/ALQ-99 jamming pods, if they are bought outright:
“Australia wasn’t planning to buy the ALQ-99 electronic warfare pods, just the systems and hardware to allow them to be fitted on an “as required” basis… a Defence spokesman has explained. “The initial proposal that underpinned the 2009 cost estimate would have provided a lesser capability than Defence now proposes to acquire”. The pods would have had to be obtained from the United States Navy whenever Australia wanted them, a source said.”
The key tradeoffs here are money, risk, and time. An “obtain as needed” approach might work reasonably well in coalition operations, and if Australia sees a low risk of high intensity regional conflict over the next decade. In exchange for some risk that the pods wouldn’t be available in all situations, Australia would save money, and buy time for the USA to field a more reliable “Next Generation Jammer” system around 2020. If NGJ succeeds, Australia could either be approved for the new technology and then invest large sums, or seek to buy older ALQ-99 pods at a discount. On the flip side, paying for the ALQ-99 pods now ensures that Australia has a jamming capability now, which isn’t dependent on either US political whims, or on the NGJ’s ability to overcome its technical challenges and Navy budget crunches.

 
34 podia 12 Growleriin. Jos meillä olisi samanlainen määrä Growlereita ja podeja hankittaisiin tuo määrä myös, ja lisättäisiin siihen 12 Growlerin hinta myös, niin kappalehinnaksi per Growler tulee 840 miljoonaa dollaria 12 Growlerille plus 1,4 miljardia podeista ja 2012 vuodelta inflaatio korjattu nykypäivään niin hinnaksi tulee 2,5 miljardia dollaria eli 2,25 miljardia euroa Growlerille pelkästään.

Ajatellaan, että tässä jäisi 7,75 miljardia Super Horneteihin. Siitä puolet pois aseisiin, infraan, koulutukseen, jne.... 70 miljoonan kappalehinnalla jäisi jäljelle budjetissa tilaa 55 Super Hornetille.
 
34 podia 12 Growleriin. Jos meillä olisi samanlainen määrä Growlereita ja podeja hankittaisiin tuo määrä myös, ja lisättäisiin siihen 12 Growlerin hinta myös, niin kappalehinnaksi per Growler tulee 840 miljoonaa dollaria 12 Growlerille plus 1,4 miljardia podeista ja 2012 vuodelta inflaatio korjattu nykypäivään niin hinnaksi tulee 2,5 miljardia dollaria eli 2,25 miljardia euroa Growlerille pelkästään.

Ajatellaan, että tässä jäisi 7,75 miljardia Super Horneteihin. Siitä puolet pois aseisiin, infraan, koulutukseen, jne.... 70 miljoonan kappalehinnalla jäisi jäljelle budjetissa tilaa 55 Super Hornetille.
Ota huomioon että ausseilla on oma valuutta, Australian dollari.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ota huomioon että ausseilla on oma valuutta, Australian dollari.
Se isompi DSCA:n 1,4 miljardia tosin taisi olla USD.

Tässä on DSCAn arvio konversiosta pre-wired SH -> G mukaanlukien 34 kpl ALQ-99. 1.7 mrd usd. (jonka ALQ-99 osuuden arvio 1.4 mrd oli siellä aiemman linkin DID'n sivulla)

Tässä on 12 SH +12 G, mutta ei ALQ-99 podeja. 3.7 mrd usd.

Meille ei tosin ALQ-99 ole kovin relevantti enää vaan NGJ:n kolme pömpeliä. Tuskin ovat halventuneet erityisesti....
 
Viimeksi muokattu:
34 podia 12 Growleriin. Jos meillä olisi samanlainen määrä Growlereita ja podeja hankittaisiin tuo määrä myös, ja lisättäisiin siihen 12 Growlerin hinta myös, niin kappalehinnaksi per Growler tulee 840 miljoonaa dollaria 12 Growlerille plus 1,4 miljardia podeista ja 2012 vuodelta inflaatio korjattu nykypäivään niin hinnaksi tulee 2,5 miljardia dollaria eli 2,25 miljardia euroa Growlerille pelkästään.

Ajatellaan, että tässä jäisi 7,75 miljardia Super Horneteihin. Siitä puolet pois aseisiin, infraan, koulutukseen, jne.... 70 miljoonan kappalehinnalla jäisi jäljelle budjetissa tilaa 55 Super Hornetille.
Eiköhän se tuossa suuruusluokassa pyöri...Meillä vielä NGJ eli rutosti kalliimpaa vielä.
 
Venezuela operoi T-72-kalustoa, joten olisivat ehkä olleet kiinnostuneita ennen talouden romahtamista. Uusi Irakin armeija ehkä myös, heillähän on T-90-vaunuja joitakin kymmeniä ja pitkä kokemus T-72-vaunusta, jota valmistettiin myös lisenssillä siellä Saddamin aikaan. Tosin USA olisi tod näk närkästynyt näistä kaupoista

Veikkaanpa, että Yhdysvalloille olisi sopinut oikein hyvin T-72:n loppusijoitus Irakiin. Washington halusi meidän "ylimääräiset" rynnäkkökivääritkin Afganistaniin. Eipä niistä tankeista silti olisi saanut kuin korkeintaan nimellisiä summia, esim. Unkari lahjoitti sinne omansa.
 
Ilmatankkauksesta vielä:

Nyt on kehitetty modulaarinen hose-and-drogue palletti C-295M koneisiin. Mukana letkukela ja kori+pumppu ja säiliö, joiden paino on 1500kg. Mukaan saa 6000kg kerosiiniä.
web.c295.large.21.jpg

With a removable refuelling kit, the C295 can be easily transformed into an air tanker that is able to provide up to 6,000 kg of fuel to fixed and rotary wing receivers.
https://www.airbus.com/defence/c295.html
 
Ilmatankkauksesta vielä:

Nyt on kehitetty modulaarinen hose-and-drogue palletti C-295M koneisiin. Mukana letkukela ja kori+pumppu ja säiliö, joiden paino on 1500kg. Mukaan saa 6000kg kerosiiniä.

Ihan kiva muttei oikein relevantti Suomelle tärkeään hävittäjäoperointiin.

Referenssinä F-35A:n sisäinen polttoainekuorma on 8278 kg.
 
Ihan kiva muttei oikein relevantti Suomelle tärkeään hävittäjäoperointiin.

Referenssinä F-35A:n sisäinen polttoainekuorma on 8278 kg.
Jonkun C-Gripeneistä koostuvan parven tankkaukseen vielä voisi mennä.

C-Gripenin sisäinen polttoainemäärä on 2400 kiloa, niin 9600 kiloa tarvitsisi kaiken kaikkiaan koko parvelle, mutta tuskin ne tankattavaksi tulisivat tyhjillä, niin tuolla saisi parveen tankattua reilut 60 prosenttia täydestä sisäisestä polttoainekuormasta.

Jopa E-Gripenilläkin rupeaa jo tuo tankkerivariantti olemaan liaan kevyehkö.
 
Ihan kiva muttei oikein relevantti Suomelle tärkeään hävittäjäoperointiin.

Referenssinä F-35A:n sisäinen polttoainekuorma on 8278 kg.
Eihän sillä juhlita, mutta ei pidä olettaa että koneet ajavat huuruilla AAR:n. Silloin pitää mennä kentälle kuin tilanne vaatii. Jos aseet on kulutettu niin ei silloinkaan kannata jäädä roikkumaan ilmatankkaukseen.

Mutta esimerkiksi CAP:n tai tilannekuvaa tuottavan EA-18G / F-35 koneen lentoaikaa voidaan pidentää jopa 50%. Parille voidaan antaa vaikka 3+3 tn. Jos / kun ei ajeta taistelutehoilla jatkuvasti, voi pidennys toimintaan olla ihan merkittävä. Casat voivat toimia samoista tilapäistukikohdista kuin HX ja HN, joten ne ovat myös lähellä ja nopeasti ilmassa tarpeen mukaan.

Parempi kuin ei mitään.
 
Ilmatankkauksesta vielä:

Nyt on kehitetty modulaarinen hose-and-drogue palletti C-295M koneisiin. Mukana letkukela ja kori+pumppu ja säiliö, joiden paino on 1500kg. Mukaan saa 6000kg kerosiiniä.
web.c295.large.21.jpg

With a removable refuelling kit, the C295 can be easily transformed into an air tanker that is able to provide up to 6,000 kg of fuel to fixed and rotary wing receivers.
https://www.airbus.com/defence/c295.html

Hyvä erikoisoperaatioihin.
 
Joo, ei kannata alkaa tuohon kun sitä pitäisi kouluttaa jatkuvasti. Halvempaa pitäytyä siinä, että vain hävittäjälentäjiä koulutetaan siihen.
C-295 rungoilla on jo riittävästi tekemistä.

Stingraylla muuten tavoitteena 6800kg täydennys 930 km etäisyydellä. Antaisi SH:lle kantamaa 500km lisää (830km->1300km). Superi vetää sisäisesti 6600kg ja 6000kg max ulkoisena.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top