Ilmavoimien tulevaisuus

...olisihan se suorastaan hullua myydä tavaraa omista niukoista varastoista. Paitsi jos on syytä olettaa että myymisestä on itsellekin selkeää hyötyä.

Riippuu miten asia hoidetaan.

Kuvitteellinen tilanne:

Venäjän lähellä käynnistyy kuuma sotiminen. Euroopan läntisimmissä maissa on tavaraa varastossa.

Ratkaisut:

1. Kukaan ei myy omiaan kellekään. Konflikti leviää kun länsi-Euroopan itäiset maat ovat vaikeassa asemassa.

2. Läntisen Euroopan läntiset maat myyvät osan omasta varastostaan sotaa käyville kavereille. Samalla ne laukaisevat saman kaluston lisähankintoja koskevat optiosopimukset käyntiin niin että asefirma voi pistää samantien tuotantolinjat tuottamaan tavaraa hihnat punaisena.

3. Jo sodanuhkan noustessa läntisen Euroopan itäiset maat aktivoivat aiempiin hankintasopimuksiin liittyneet optiosopimukset, niin että todella kiireinen valmistaminen alkaa jo ennen sodan käynnistymistä.

Sodan käynnistyttyä läntisen Euroopan läntiset maat myyvät sharing&pooling -apuna omaa kamaansa tiukassa paikassa oleville ja aktivoivat omat optiosopimuksensa.

Nyt asefirmoilla on niin tiukka tilauskanta, että niiden kannattaa avata muutama uusi tuotantolinja.

Kakkoseen ja kolmoseen tietenkin liittyy se lähtökohta, että hankintasopimuksia tehdessä pitää laatia myös sopiva optiosopimus mahdollisia kiireellisiä tulevia tilauksia ajatellen.

Optiosopimuksiin voidaan toki liittää pikatoimituslisä motivoimaan asefirmaa siihen suuntaan, että sen kannattaa ihan oikeasti varautua eri tavoin siihen mahdollisuuteen, että joskus voi tulla iso tilaus jossa hinta on sitä korkeampi, mitä nopeammin lasti on käyttäjällä.
 
Joo, samaa tavaraa eri paketissa.

Onkohan tuossa eurooppalaisessa kykyä hakeutua tutkaan? Vähän siihen käyttöön tuossa tekstissä viitattiin.

Oletan että siinä on samanlainen tri-mode (millimetritutka, IIR ja Laser) hakupää kuin SDB II pommissa, hakeutuminen ei siis perustu tutkasäteilyn havaitsemiseen vaan hahmontunnistukseen yms. laukaisevan koneen antamien koordinaattien läheisyydestä. Laukaiseva kone havaitsee IT-järjestelmän vaikkapa EW-järjestelmänsä avulla ja paikantaa sen käyttämällä EW, tutkan SAR tai maalinosoituspodin automagiikkaa, tai sitten ihan manuaalisesti noiden järjestelmien avulla.

 
Oletan että siinä on samanlainen tri-mode (millimetritutka, IIR ja Laser) hakupää kuin SDB II pommissa, hakeutuminen ei siis perustu tutkasäteilyn havaitsemiseen vaan hahmontunnistukseen yms. laukaisevan koneen antamien koordinaattien läheisyydestä. Laukaiseva kone havaitsee IT-järjestelmän vaikkapa EW-järjestelmänsä avulla ja paikantaa sen käyttämällä EW, tutkan SAR tai maalinosoituspodin automagiikkaa, tai sitten ihan manuaalisesti noiden järjestelmien avulla.


Aivan, eli tarkkuus heikkenee sitten etäisyyden myötä, jos hakumoodit eivät löydä maalia.
 
Oletan että siinä on samanlainen tri-mode (millimetritutka, IIR ja Laser) hakupää kuin SDB II pommissa, hakeutuminen ei siis perustu tutkasäteilyn havaitsemiseen vaan hahmontunnistukseen yms. laukaisevan koneen antamien koordinaattien läheisyydestä. Laukaiseva kone havaitsee IT-järjestelmän vaikkapa EW-järjestelmänsä avulla ja paikantaa sen käyttämällä EW, tutkan SAR tai maalinosoituspodin automagiikkaa.

Missä vaiheessa tuo kohteen "hahmo" tuonne ohjelmoidaan? Onko ne oletettujen kohteiden tiedot jo etukäteen ohjelmoitu.

Silloinhan esim tutkan naamiointi pilaa homman?

AN-TPS-43.jpg



Camouflaged_AN-TPS-43_tactical_radar.JPEG
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu miten asia hoidetaan.

Kuvitteellinen tilanne:

Venäjän lähellä käynnistyy kuuma sotiminen. Euroopan läntisimmissä maissa on tavaraa varastossa.

Ratkaisut:

1. Kukaan ei myy omiaan kellekään. Konflikti leviää kun länsi-Euroopan itäiset maat ovat vaikeassa asemassa.

2. Läntisen Euroopan läntiset maat myyvät osan omasta varastostaan sotaa käyville kavereille. Samalla ne laukaisevat saman kaluston lisähankintoja koskevat optiosopimukset käyntiin niin että asefirma voi pistää samantien tuotantolinjat tuottamaan tavaraa hihnat punaisena.

3. Jo sodanuhkan noustessa läntisen Euroopan itäiset maat aktivoivat aiempiin hankintasopimuksiin liittyneet optiosopimukset, niin että todella kiireinen valmistaminen alkaa jo ennen sodan käynnistymistä.

Sodan käynnistyttyä läntisen Euroopan läntiset maat myyvät sharing&pooling -apuna omaa kamaansa tiukassa paikassa oleville ja aktivoivat omat optiosopimuksensa.

Nyt asefirmoilla on niin tiukka tilauskanta, että niiden kannattaa avata muutama uusi tuotantolinja.

Kakkoseen ja kolmoseen tietenkin liittyy se lähtökohta, että hankintasopimuksia tehdessä pitää laatia myös sopiva optiosopimus mahdollisia kiireellisiä tulevia tilauksia ajatellen.

Optiosopimuksiin voidaan toki liittää pikatoimituslisä motivoimaan asefirmaa siihen suuntaan, että sen kannattaa ihan oikeasti varautua eri tavoin siihen mahdollisuuteen, että joskus voi tulla iso tilaus jossa hinta on sitä korkeampi, mitä nopeammin lasti on käyttäjällä.

Jos on olemassa optio massiivisesta pikavalmistuksesta ei varantoa voi pitää niukkana. Miten realistinen tuo on edes ajatuksena kaikki tarvittavat komponenttivarannot yms. huomioiden? Ajatellaan vaikka Meteor-ohjusta. Miten todennäköisesti yhtiö X pystyy pikakäynnistämään niiden massatuotannon? Melko hintavaa varautumista tuo ainakin vaatisi. Voisiko ne samat kalliit komponentit hyödyntää muussa tuotannossa jos sotaa ei tänä vuonna tulekaan? Jos ei voi niin eikö ne ohjukset kannattaisi rakentaa heti eikä säilyttää komponentteina liiterissä? En tiedä.

Eikä niitä silti mihin tahansa myydä vaan sinne missä ne joka tapauksessa hyödyttävät myös omaa puolustusta. Suomi on onneksi sikäli kiitollisessa asemassa että sijaintimme on otollinen. Puolustuksemme vahvistaminen hyödyttäisi isoa joukkoa läntisen Euroopan maita. Mahdollisuuksia siis voi olla mutta niiden varaan ei parane liikaa laskea.
 
Missä vaiheessa tuo kohteen "hahmo" tuonne ohjelmoidaan? Onko ne oletettujen kohteiden tiedot jo etukäteen ohjelmoitu.

Silloinhan esim tutkan naamiointi pilaa homman?

Kyllä ne ohjelmistoargoritmit ja erilaiset maalikirjastot ovat varmasti siellä (päivitettävässä) ohjuksen muistissa valmiina. Ja joo, mä olen pari jotain signaalinkäsittelyn kurssia (joissa on käsitelty tuota hahmontunnistusta) käynyt 90-luvulla joten muistikuvat ovat hämäriä ja varmasti kaikenlaiset kuvantunnistukseen liittyvät jutut ovat kehityneet hurjasti siitä.

Googlaamalla varmasti löytää paljon tietoa siitä miten nuo toimivat. Erittäin mielenkiintoinen tietotekniikan alue jota olisi kiinnostava opiskella joskus lisää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hahmontunnistus

Ja suurin osa esim. juuri ilmapuolustusjärjestelmien lamauttamiseen suunnitelluista aseista luottaa nykypäivänä nimenomaan aktiiviseen hakeutumiseen ja kohteen tunnistamiseen ja valitsemiseen itse. Niin uusin HARM, SLAM-ER, JASSM, JSOW yms. omaavat joko IIR tai MMW hakupään joka osaa itse etsiä maalin maalialueelta.
 
Se miksi SmartGlider näkyy Rafalessa kaikissa mallinnuskuvista johtuu siitä, että MBDA tarjoaa sitä Rafalen seuraavaan versioon sisältyväksi AASL-ehdokkaaksi. AASL on melko samanlainen hanke kuin Brittien SPEAR 3, tosin halvemmaksi suunnitelttu moottorin puuttumisen takia. Rafalen hankejohtaja avasi hieman tuota tarvetta haastattelussa kesällä, pääasiallinen tarkoitus on kehitttyneiden A2AD-uhkien ulompien kerrosten tuhoaminen kaukovaikutteisella saturaatioiskulla, jolla luodaan väylä risteilyohjuksille järjestelmän sisälle.

Se on tosiaan melko samanlainen ase kuin SDB II, mutta pieniä eroja löytyy. SmartGliderin taistelukärki on isompi (n. 80kg vs 45kg) ja käyttää MDBA:n omistaman TDW:n tekniikkaa, jossa räjähdysaineen voimaa voidaan säätää ennen laukaisua asteikolla noin 10%-100%. Tuo Hexabomb Smart Launcher sisältää nimensä mukaisesti ohjaustekniikkaa ja mahdollisesti datalinkin, joka helpottaa integraatiota ja kykenee ohjaamaan iskun koordinointia jokseenkin autonomisesti häiritsemättä lentäjää.

Nämä tiedot perustuvat ranskalaisessa lehdessä keväällä olleeseen MDBA:n tyypin haastatteluun.
 
Silloinhan esim tutkan naamiointi pilaa homman?
+
Kyllä ne ohjelmistoargoritmit ja erilaiset maalikirjastot ovat varmasti siellä (päivitettävässä) ohjuksen muistissa valmiina.

Ei pilaa, kun tassakin multosensoroidaan: eli myos elektroniset sormenjaljet ovat kirjastossa. Jos maalina oleva tutka sammutetaan, sen tyyppi on jo syotetty hahmon tunnistuksen avuksi ja GPS-fiksi on niin tiukka, etta eikohan se silta 50 x 50 metrin plantilta loydy
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Jos on olemassa optio massiivisesta pikavalmistuksesta ei varantoa voi pitää niukkana. Miten realistinen tuo on edes ajatuksena kaikki tarvittavat komponenttivarannot yms. huomioiden? Ajatellaan vaikka Meteor-ohjusta. Miten todennäköisesti yhtiö X pystyy pikakäynnistämään niiden massatuotannon? Melko hintavaa varautumista tuo ainakin vaatisi. Voisiko ne samat kalliit komponentit hyödyntää muussa tuotannossa jos sotaa ei tänä vuonna tulekaan? Jos ei voi niin eikö ne ohjukset kannattaisi rakentaa heti eikä säilyttää komponentteina liiterissä? En tiedä.

Eikä niitä silti mihin tahansa myydä vaan sinne missä ne joka tapauksessa hyödyttävät myös omaa puolustusta. Suomi on onneksi sikäli kiitollisessa asemassa että sijaintimme on otollinen. Puolustuksemme vahvistaminen hyödyttäisi isoa joukkoa läntisen Euroopan maita. Mahdollisuuksia siis voi olla mutta niiden varaan ei parane liikaa laskea.

En tosiaan laskisi mitään muualta tulevan tavaran varaan. Tavaran hyllymäärät Euroopassa ovat suhteellisen pieniä, mutta Yhdysvallatkin on vähän eri tilanteessa kuin aikanaan. Otetaan nyt esimerkiksi ne siilot puolillaan seilaavat Arleigh Burket... Totta on, että jos ohjusta on hyllyssä 10 000 kpl eikä 1 000 kpl, niin muutaman sadan luovuttaminen ei tee niin pahasti kipeää. Mutta jos ohjuksia tarvitaan Tyynellämerellä tai jos presidenttiä ei jostakin syystä nappaa, niin numeroilla ja prosentuaalisilla osuuksilla kikkailu ei siinä kohdassa auta.

Kaikenlaiset pikavalmistukset ovat haihattelua. Ne voisivat toimia, mutta kun ihmiset ovat hyväuskoisia hölmöjä. Vedetään käteen viimeiseen asti vaikka vaimo huutelee jo syömään ja sitten jäädään kiinni housut kintuissa. Sotamateriaalissa ihan sama homma. Mitä se auttaa, jos toimitusaika onkin vain 4 kk eikä 12 kk, kun tilaus tehdään näin: "We need those missiles here in Kotka... uh, this afternoon."

Enkä ihmettelisi, jos asevalmistajat myisivät ilmaa. On helppo luvata, että varastosta löytyy niin ja niin paljon kriittisiä komponentteja ja tuotantolinjalla on niin ja niin paljon laajennusvaraa. Ehkä löytyy, mutta epäilen saman kapasiteetin tulleen myydyksi useaan kertaan. Ts. jos kaikki ostajat ryntäävät käyttämään optionsa, niin moni jää ilman.

Toimitusajoista vähän näkemystä, ensimmäinen Tomahawkia koskien ja toinen yleisemmin:

http://www.boeing.com/news/frontiers/archive/2010/march/i_bds04.pdf

http://www.scmfocus.com/supplyplanning/2017/01/23/plan-long-lead-time-vs-short-lead-time-items/
 
Otetaan nyt esimerkiksi ne siilot puolillaan seilaavat Arleigh Burket...
Eihan rauhan aikana sotalaivat seilaa puolilastissa sen takia, etteiko tavaraa varastosta loytyisi, vaan sentakia, etta tuon puolikkaan shelf-life siihen varastoon jatettyyn verrattuna lyhenee oleellisesti merella tapahtuvan, joskus voimakkaankin elvistelyn... shake-rattle-and-roll... johdosta.
- ei jenkitkaan niin rikkaita ole, etta heittaisivat rahaa roskikseen
 
Laaja aseyhteensopivuus pienentää ei-Nato maan materiaalisaatavuus-riskiä, tältä osin ei ole mikään vitsi, jos Suomi kykenisi kriisitilanteessa laittamaan pommi&puikko-tilausta Brasiliaaa ja Etelä-Afrikkaa myöten, sen perinteisen USA&Eurooppa akselin lisäksi. Potentiaalista materiaaliapulaa kuvaa hyvin Saab CEO:n lausunto, jonka mukaan jo puolustusbudjettien yleinen nosto Nato-suosituksen tasolle tarkoittaisi mahdotonta tilannetta saatavuuden kannalta(ei sanatarkka lainaus). Muutenkin Suomi taistelee lähes varmasti seuraavan sodan Naton ulkopuolella, joka asettaa omat erityisvaatimukset ilmakaluston huollon ja kaikenpuolisen ominaisuus-monipuolisuuden suhteen.

Toki ilmakalustoa täydennetään erittäin todennäköisesti 30-luvulla häive-optimoiduilla tiedustelu/taistelu lennokeilla, mutta saa nähdä kyetäänkö HX-päätökseen runnomaan aiepäätös sen rahoittamisesta.
 
Suomi taistelee lähes varmasti seuraavan sodan Naton ulkopuolella, joka asettaa omat erityisvaatimukset ilmakaluston huollon ja kaikenpuolisen ominaisuus-monipuolisuuden suhteen.

Toki ilmakalustoa täydennetään erittäin todennäköisesti 30-luvulla häive-optimoiduilla tiedustelu/taistelu lennokeilla, mutta saa nähdä

Erittain hyvia pointteja. Ja kun 1. tekstikpleesta seuraa, etta tarvitaan kone paremmasta paasta, tulee sille yksikkohintaa sen verran, etta kpl:eita ei riita "tiedustelutehtaviin" kun on muutakin tekemista, mihin mikaan muu "kalusto" ei kykene... suorituskyvyiltaan (nykysuomea, aika huono vastine engl. "capability"lle).

Josta taas seuraa suoraan, etta tarvitaan jotain muuta (halvempaa; more expendable... ei kuitenkaan voi olla niin halpaa, etta olisi kertakayttotavaraa) tilannekuvan ja maalituksen tueksi, koska muutenhan kaukovaikuttaminen menee "vaikeaksi".
 
GE:n uutta materiaalitekniikkaa moottoreihin:

 
2021 paikkeilla paatosruuhka (Hornetista luopujilla). Suomi, Sveitsi, nyt Kanada:
Canada will have selected a replacement fighter for its fleet of CF-18s by 2021, Royal Canadian Air Force Lt. Gen. Michael Hood said at this year's Dubai International Air Chiefs Conference. The official search for the fifth-generation fighter is expected to start in 2019. A new competition for the CF-18's replacement was called for last summer following a campaign promise from Prime Minister Justin Trudeau’s Liberal party to step away from the controversial procurement of Lockheed Martin's F-35 Joint Strike Fighter. While the F-35 is now back on the table as a possible option, attempts to procure the Boeing F/A-18 Super Hornet, even as an interim measure, may be a non-runner due to the US airframer's commercial dispute with Canadian firm Bombardier. But while new models from Boeing seem unlikely, Ottawa could procure F/A-18A/B Hornets from Australia as Canadian CF-18s run on a similar configuration and began operating within a few years of each other. Canada also owns the intellectual property on the jet and already uses L-3 for F/A-18 sustainment, thus not needing the services of Boeing.
 
Another one (vasta toinen, UK:han luopui omasta hankkeesta F-35 partneriuden hyvaksi) bites the dust!

Japan is likely to delay plans to develop its next advanced stealth jet, the F-3, despite having tested its $350 million ATD-X demonstrator aircraft—a forerunner for the F-3—in 2016. Funding for a F-3 program, which is expected to reach $40 billion over its lifetime, is likely to be diverted instead into to purchasing additional F-35 Joint Strike Fighters, V-22 Osprey tiltrotor aircraft, as well as new ballistic missile interceptors for its Patriot and planned Aegis Ashore systems. Also stalling the F-3 program is bureaucratic indecision on whether to pursue a solely indigenous development or to seek international collaboration. A decision is expected in 2018
- eikohan se sielta loydy se partneri, eli Saksa-Ranska
- UK talla hetkella rahastaa Turkin kansallisylpeytta talla saralla; sitten kun rahat loppuvat, niin molemmat yhdessa, toinen tai ei kumpikaan tulevat mukaan tuon triumviraatin taydennyksiksi
- Korea miettii, miettii - ja toteaa USAn turvatakuut F-35 hankinnan arvoisiksi (oma hanke jaa vielakin varhaisempaan vaiheeseen kuin Japanin, joilla sentaan oli lentava proto - itse asiassa ei lainkaan proto (siis nakois-kpl) vaan ihan Proof of Concept siita, etta ihan omin voiminkin teknologiat pystytaan yhdistamaan)
 
Mitenköhän ilmasta ilmaan ammuttavien ohjusten kanssa?

Mutta siis mieletön uutinen ja upea juttu! Pakko antaa tunnustusta Niinistölle ja tämän työlle puolustusministerinä. En ollenkaan ymmärrä miksi miestä kritisoidaan niin ahkerasti. Kyllä rynnäkkökivääritkin pitää olla kunnossa.

"Suomi on toistaiseksi ainoa Naton ulkopuolinen maa, joka osallistuu yhteistyöhön"
 
Back
Top