Ilmavoimien tulevaisuus

Liikaa Falconin pelailua ysärillä, tunnustan! :)

F-16E:n radius (toki ydinpommeja käytettäessä ei ole niin justiinsa, kun kyseessä on one way ticket) on 1600km, Super Hornetilla 750km. Isompi kuormakin on nimenomaisesti tässä tehtävätyypissä merkityksetön - tarkoitushan on kantaa yksi pommi + häirintäsäiliöt ym. F-16E:llä etuna on myös, että koneen elinkaari olisi pidempi ja koneet olisivat myytävissä eteenpäin niiden elinkaaren päätyttyä.

Growler lienee tässä se jutun pihvi, kun Growler hankitaan on sama hankkia Super Hornetia kylkiäisiksi. ECR:n riskit ovat tosiasia.

Minä poika pelasin Falconia jo kasarina (köh köh) :camo:

Ei nuo kantamat taida olla ihan vertailukelpoisa. Super Hornetin toimintasäteeksi julkisissa lähteissä on mainittu n. 1100 kilometriä hi-hi-hi -profiililla, 2 lisätankilla ja 4 pommilla. Tämä siis ilman konformaalitankkeja.
1600km toimintasäde kuulostaa F-16:lle kovin suurelta ilman ilmatankkausta. Yleisesti ottaen ollaan sitä mieltä ettei F-16:n toimintasäde ole enää entisensä. Alkuperäisen A-mallin tyhjäpaino oli vajaa 7.4 tonnia, uudemmat versiot hipovat jo kymppitonnia. Lisäksi uudemmat moottorit ovat janoisempia.

En usko että Viperin elinkaari on tässä vaiheessa enää mainittavasti pitempi - toki kiinnostuneita käytettyjen koneiden ostajia voisi myöhemmin helpommin löytyä. Uusimmat Super Hornetit on reitattu 9000 tuntiin. Niin ja F-16E:tä on vain UAE:lla! :)
F-16:n etu olisi kai se että ydinpommi on siihen valmiiksi integroitu.
 
Kaikkonen: Vuosimaksuosuuksia korjataan tarvittaessa

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan koronavirus ei poista hävittäjähankinnan tarvetta.


– Nyt tarvitaan malttia. HX-hanke on vuosien mittainen projekti, ja uudet hävittäjät tulevat olemaan käytössä vuosikymmeniä, Kaikkonen kertoo sähköpostitse.

Kaikkosen mukaan koronavirus ei muuta kilpailuasetelmaa esimerkiksi eurooppalaisten eduksi. Kaikilta kandidaateilta edellytetään riittävää huoltovarmuutta ja järjestelmän itsenäisyyttä.


Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan kymmenen miljardin euron kokonaissumma pitää, mutta vuosittaiset maksuosuudet voivat muuttua. Hinnan on pysyttävä raameissa myös elinkaarikustannuksissa.Mauri Ratilainen
– Ei ole tarvetta muuttaa huolella laadittuja vaatimuksia, eivätkä tämän myötä kenenkään osakkeet nouse tai laske. Vaatimukset ovat kaikille samat, ja ne on kriittisiltä osin täytettävä. Eihän tarjoajien tarjoamat kokonaisuudet välttämättä suinkaan ole vain yhden valtion ponnistuksia, vaan esimerkiksi aseita tai osajärjestelmiä voi olla useammasta maasta, kertoo Kaikkonen.

Rahoitusta on jo myönnetty 4,5 miljardia euroa vuoteen 2023 asti, mutta summia voidaan tarvittaessa säätää.

– Huhtikuun 2020 kehysriihessä hallitus tekee päätöksen vuoden 2024 kehysvarauksen suuruudesta. Nämä kehyspäätöksen vuosittaiset kehysvaraukset budjetoidaan ajallaan talousarvioon ja eduskunnan päätettäväksi. Samassa yhteydessä tarvittaessa korjataan vuosittaisia maksuosuuksia, jotka ajoittuvat aina 2030-alkuun saakka, avaa Kaikkonen.

Kokonaissumma on yhä 10 miljardia euroa.

– Hinnan on pysyttävä niissä raameissa, mitkä on annettu.

 
On aivan selvä asia että Suomen pitää olla itse aktiivinen Yhdysvaltain suuntaan, suurimman työn Suomen uskottavuuden ja kiinnostavuuden eteen kumppanina on kuitenkin tehnyt puolustusvoimat.
Aika pollea yleistys. Oletko tietoinen S. Niinistön ja johtavien poliitikkojen roolista viime vuosina? Niilläkö ei ole merkitystä? PV ei johda ulkopolitiikkaa, vaikka sillä onkin alemmalla tasolla roolinsa yhteistyön lisäämisessä ja kansainvälistymisessä. Pv ei voi lähteä lisäämään harjoituksia tai solmia yhteisiä sopimuksia ennen valtioneuvoston ja ulkopoliittisen johdon strategisia sekä poliittisia kommervenkkeja. Puolustusvoimat saa rahansa valtiolta ja samaten mahdollisuudet avataan poliittisilla kentillä suuressa mittakaavassa.

Politiikka määrittelee meidän sopimukset, ei päinvastoin. Myös HX on alisteinen loppujen lopuksi sille mitä hallitus päättää, kuten tiedät. Siinä viimeistä sanaa ei sano se joka neuvottelee, vaan se jolta rahat tulevat. Tietysti asiaankuuluvia tahoja kuullaan tarkasti ja jos poliittinen linja sekä suuntaus ei ole selkeässä ristiriidassa, niin todennäköisesti päätös noudattaa pv:n toivetta. On kuitenkin sanottava että olisi naiivia kuvitella että pv ei laatisi "Plan B" ja ehkä "Plan C" - versioita ykköskandin jälkeen. Silloin ei ole enää aikaa miettiä että mikä sitten otetaan?
Eli Syyriassa pitäisi suorittaa vastaava vallanvaihto kuin Irakissa mutta Irakissa sitä ei olisi saanut suorittaa?
Jos hirmuhallinnosta halutaan päästä niin Assad saisi mennä, mutta onhan siinä riskinsä. Tämä nähtiin Irakin kohdalla että tilanne johti sekasortoon ja synnytti pahimman terrorijärjestön historiassa.
En osaa sanoa miten tuossa pitäisi menetellä, mutta pohdin asiaa lähinnä USA:n näkökulmasta, joka on halunnut olla aktiivinen lähi-idässä. Läsnäolo mahdollisimman laajasti luo sitä vaikutusvaltaa, eikä ne diilit sieltä rapakon takaa sovittuna.

Israel on toki vielä tukipilarina, mutta USA:n pysyvistä tukikohdista en tiedä siellä. Turkki tuskin haluaa USA:n joukkoja maahansa enää ja jos jenkit vetäytyvät Irakista lähes kokonaan, niin kyllä valtatyhjiö täyttyy Venäjän, Iranin ja Saudien kautta. Ehkä jopa Kiina voi aktivoitua. Sitten jenkeillä ei ole voimaa enää vaikuttaa tuossa maailmankolkassa kuin tukialusten kautta ja se tekee läsnäolon vain osittaiseksi sekä haavoittuvaiseksi ilman pysyviä maatukikohtia.
 
Aika pollea yleistys. Oletko tietoinen S. Niinistön ja johtavien poliitikkojen roolista viime vuosina? Niilläkö ei ole merkitystä? PV ei johda ulkopolitiikkaa, vaikka sillä onkin alemmalla tasolla roolinsa yhteistyön lisäämisessä ja kansainvälistymisessä. Pv ei voi lähteä lisäämään harjoituksia tai solmia yhteisiä sopimuksia ennen valtioneuvoston ja ulkopoliittisen johdon strategisia sekä poliittisia kommervenkkeja. Puolustusvoimat saa rahansa valtiolta ja samaten mahdollisuudet avataan poliittisilla kentillä suuressa mittakaavassa.

Politiikka määrittelee meidän sopimukset, ei päinvastoin. Myös HX on alisteinen loppujen lopuksi sille mitä hallitus päättää, kuten tiedät. Siinä viimeistä sanaa ei sano se joka neuvottelee, vaan se jolta rahat tulevat. Tietysti asiaankuuluvia tahoja kuullaan tarkasti ja jos poliittinen linja sekä suuntaus ei ole selkeässä ristiriidassa, niin todennäköisesti päätös noudattaa pv:n toivetta. On kuitenkin sanottava että olisi naiivia kuvitella että pv ei laatisi "Plan B" ja ehkä "Plan C" - versioita ykköskandin jälkeen. Silloin ei ole enää aikaa miettiä että mikä sitten otetaan?

Suurin osa poliitikoista on ollut tässä napin painallus ja Suomi on hävinnyt leirissä jo vuosikymmeniä, pelkureita ja tappiomielialan lietsojia on riittänyt.

Nyt ne keiden järki on riittänyt prosessoimaan puolustusvoimien tarjoaman informaation ja analyysin ovat heränneet edistämään Suomen turvallisuutta.
Presidentti Niinistö on yksi heistä, toinen oli puolustusministeri Niinistö ja onneksi heitä on kasvavissa määrin.
Osa kaipaa vielä kehuja ulkomailtakin mutta tärkeintä että heräävät todellisuuteen.

Puolustusvoimat kuitenkin avasi suhteen Yhdysvaltain asevoimien kanssa jo kylmän sodan vuosina, siinä ei juuri poliitikkoja ollut välissä.
Sille luottamukselle ja uskottavuudelle nykyiset suhteet on rakennettu.
Siihen perustui Hornet hankinta ja sitä seuranneet asejärjestelmät, siihen perustuu se miten paljon meille jaetaan tietoa ja mihin kaikkeen meitä pyydetään mukaan.
 
Kaikkonen: Vuosimaksuosuuksia korjataan tarvittaessa

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan koronavirus ei poista hävittäjähankinnan tarvetta.


– Nyt tarvitaan malttia. HX-hanke on vuosien mittainen projekti, ja uudet hävittäjät tulevat olemaan käytössä vuosikymmeniä, Kaikkonen kertoo sähköpostitse.

Kaikkosen mukaan koronavirus ei muuta kilpailuasetelmaa esimerkiksi eurooppalaisten eduksi. Kaikilta kandidaateilta edellytetään riittävää huoltovarmuutta ja järjestelmän itsenäisyyttä.


Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan kymmenen miljardin euron kokonaissumma pitää, mutta vuosittaiset maksuosuudet voivat muuttua. Hinnan on pysyttävä raameissa myös elinkaarikustannuksissa.Mauri Ratilainen
– Ei ole tarvetta muuttaa huolella laadittuja vaatimuksia, eivätkä tämän myötä kenenkään osakkeet nouse tai laske. Vaatimukset ovat kaikille samat, ja ne on kriittisiltä osin täytettävä. Eihän tarjoajien tarjoamat kokonaisuudet välttämättä suinkaan ole vain yhden valtion ponnistuksia, vaan esimerkiksi aseita tai osajärjestelmiä voi olla useammasta maasta, kertoo Kaikkonen.

Rahoitusta on jo myönnetty 4,5 miljardia euroa vuoteen 2023 asti, mutta summia voidaan tarvittaessa säätää.

– Huhtikuun 2020 kehysriihessä hallitus tekee päätöksen vuoden 2024 kehysvarauksen suuruudesta. Nämä kehyspäätöksen vuosittaiset kehysvaraukset budjetoidaan ajallaan talousarvioon ja eduskunnan päätettäväksi. Samassa yhteydessä tarvittaessa korjataan vuosittaisia maksuosuuksia, jotka ajoittuvat aina 2030-alkuun saakka, avaa Kaikkonen.

Kokonaissumma on yhä 10 miljardia euroa.

– Hinnan on pysyttävä niissä raameissa, mitkä on annettu.

Nyt keskustelua kahdessa ketjussa.
 
Puolustusvoimat kuitenkin avasi suhteen Yhdysvaltain asevoimien kanssa jo kylmän sodan vuosina, siinä ei juuri poliitikkoja ollut välissä.
Sille luottamukselle ja uskottavuudelle nykyiset suhteet on rakennettu.
Siihen perustui Hornet hankinta ja sitä seuranneet asejärjestelmät, siihen perustuu se miten paljon meille jaetaan tietoa ja mihin kaikkeen meitä pyydetään mukaan.
Laitatko sitten jo tässä vaiheessa kovaa dataa peliin ja lähteitä noiden väitteittesi tueksi? Muuten ollaan juupas-eipäs keskustelussa aika pian.

Jos viittaat Puolustusvoimiin instituutiona niin siellä oli varmasti keskimäärin suomettumista samaten kuten poliitikoissakin. Sitten NATO-jäsenyys on oma juttunsa ja siitäkin oli 90-luvulla mielipidekyselyitä, joissa NATO ei suinkaan ollut ehdottomasti "in", vaan polarisaatiota oli. Sen kannatus on kasvanut vasta Suomen liityttyä EU:n ja avattua politiikkaansa myös puolustuksessa yhä enemmän länteen. YYA-sopimuksesta pääseminen oli oma prosessinsa pv:sa ja politiikassa.

Tässä oli avainasemassa EU-jäsenyyden suhteen Koivisto ja sen aikainen hallitus, sekä mm. Hornet-kauppa. Siitä voi kyllä PV:lle antaa pisteet ihan reilusti, koska se oli yksi merkittävistä patoja murtaneista asioista prosessissa.

Puolustusvoimissa oli ja on yhtä lailla poliittista väriä ja suuntausta kannattavia henkilöitä, kuten muuallakin. Se ei ole vastoin kuvitelmia koskaan ollut yhteiskunnallisista vaikutteista irti, vaan asenteet ovat sielläkin muovautuneet aikojen saatossa. On ollut pro-länsi ja pro-itä sekä sitten siltä väliltä. On selvää että politiikka vaikuttaa päätöksiin taustalla aina.

Kylmän sodan loikkarit USA:n armeijassa on sitten oma lukunsa, mutta he eivät Suomen poliittista mielipidettä yleisesti edustaneet.
 
Laitatko sitten jo tässä vaiheessa kovaa dataa peliin ja lähteitä noiden väitteittesi tueksi? Muuten ollaan juupas-eipäs keskustelussa aika pian.

Jos viittaat Puolustusvoimiin instituutiona niin siellä oli varmasti keskimäärin suomettumista samaten kuten poliitikoissakin. Sitten NATO-jäsenyys on oma juttunsa ja siitäkin oli 90-luvulla mielipidekyselyitä, joissa NATO ei suinkaan ollut ehdottomasti "in", vaan polarisaatiota oli. Sen kannatus on kasvanut vasta Suomen liityttyä EU:n ja avattua politiikkaansa myös puolustuksessa yhä enemmän länteen. YYA-sopimuksesta pääseminen oli oma prosessinsa pv:sa ja politiikassa.

Tässä oli avainasemassa EU-jäsenyyden suhteen Koivisto ja sen aikainen hallitus, sekä mm. Hornet-kauppa. Siitä voi kyllä PV:lle antaa pisteet ihan reilusti, koska se oli yksi merkittävistä patoja murtaneista asioista prosessissa.

Puolustusvoimissa oli ja on yhtä lailla poliittista väriä ja suuntausta kannattavia henkilöitä, kuten muuallakin. Se ei ole vastoin kuvitelmia koskaan ollut yhteiskunnallisista vaikutteista irti, vaan asenteet ovat sielläkin muovautuneet aikojen saatossa. On ollut pro-länsi ja pro-itä sekä sitten siltä väliltä. On selvää että politiikka vaikuttaa päätöksiin taustalla aina.

Kylmän sodan loikkarit USA:n armeijassa on sitten oma lukunsa, mutta he eivät Suomen poliittista mielipidettä yleisesti edustaneet.




Suomen ja Yhdysvaltain tiedusteluyhteistyö luultua laajempaa


Suomen puolustusvoimien kylmän sodan aikana harjoittama yhteistyö Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden kanssa on osoittautumassa aiemmin tiedettyä laajemmaksi. A-piste-ohjelman mukaan Suomella oli Yhdysvaltain kanssa 1970-luvulla salaista yhteistyötä, josta poliittinen johto ei tiennyt mitään.
Suomi toimitti 70-luvulla länteen mm. tutkatiedustelun aineistoa Neuvostoliiton ilmapuolustuksesta. Tarkoitus oli hakea puolustusjärjestelmästä aukkoja.

Salaiselle yhteistyölle nähtiin tarvetta

Suomen sotilassuhteita Yhdysvaltoihin pidettiin kylmän sodan aikana yllä sotilasasiamiesverkoston ja pääesikunnan tiedusteluosaston kautta. Yhdysvallat luovutti Suomelle tiedustelutietoja ja antoi asiantuntemustaan mm. elektronisessa sodankäynnissä.
Suhteita oli alettu lämmitellä jo sotavuosina, mutta kylmän sodan puhjettua kummallakin oli motiivi yhteistoimintaan.

Yhdysvaltain kannalta Suomi sijaitsi strategisesti kiinnostavassa paikassa maan senaikaisen päävihollisen naapurina. Myös Suomen puolustusvoimat piti pääuhkanaan alusta asti Neuvostoliittoa, vaikka sitä ei saanutkaan ääneen sanoa, ja näin ollen sen joukoista ja aikeista kaivattiin läntisiä tietoja.


 
Nämäkään tiedemiehet eivät omin päin ole toimineet, PV on ollut varmuudella tietoinen, kaikki muut pihalla YYA leikeissään.

Suomalaiset avustivat Yhdysvaltoja kylmän sodan aikana

Suomen ja Yhdysvaltain tiedusteluyhteistyöstä kylmän sodan aikana on saatu uutta tietoa. Yhdysvallat värväsi 1940- ja 50-luvuilla useita suomalaisia huipputiedemiehiä salaisiin atomisotatutkimuksiin.

Suomalaistieteilijät tarkkailivat muun muassa Neuvostoliiton ydinkoeohjelmia sekä laskivat lentoreittejä mannertenvälisille pommikoneille ja ohjuksille hyökkäyskohteisiin Neuvostoliitossa.

Helsingin yliopiston seismologian laitos sai 1960-luvun alussa amerikkalaisilta vaivihkaa laitteita, joilla seurattiin Neuvostoliiton ydinkokeita. Niillä kerätyt tiedot välitettiin Suomesta Norjan kautta sotilaallisen, niin kutsutun Arpanet-verkon välityksellä Yhdysvaltoihin, joka pelkäsi Neuvostoliiton saavan etumatkan taistelukentän eli pienten taktisten ydinlatausten kehittelyssä.

Välikätenä toimi laitoksen perustaja, professori Eijo Vesanen, joka oli sodan jälkeen osallistunut neljän vuoden ajan Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa sotilaallisiin tutkimusohjelmiin. Suomen mittalaitteet kuuluivat laajaan seismografisten asemien verkostoon, jolla Yhdysvallat piiritti Neuvostoliiton.

Suomi oli tärkeä tiedon solmukohta, sillä Suomi sijaitsi samalla mannerlaatalla kuin Kuolan niemimaa ja Neuvostoliiton ydinkoealue Novaja Zemlja. Suomessa oli vähän "seismologista taustahälyä". Seismiset aallot saavuttivat Suomen nopeasti, mikä oli tärkeää kohdennettaessa tiedustelusatelliitti räjähdyspaikkaan.

Suomalaisprofessori laski pommitusreittejä iskukohteisiin Neuvostoliitossa Suomalainen maanpinnan tutkija, geodesian professori Veikko Heiskanen puolestaan johti Ohiossa Yhdysvaltain tiedusteluelinten rahoittamaa laitosta, joka keskittyi ohjuksiin ja tiedustelusatelliitteihin. Laitos selvitti muun muassa, miten strategiset ydinohjukset saataisiin osumaan iskukohteisiinsa kuten Leningradiin, Moskovaan ja Stalingradiin.

Tiedot suomalaistiedemiesten osuudesta kylmän sodan syövereissä ovat yhä puutteelliset. Monet yksityiskohdat ovat edelleen salaisia, aineistoa on kadonnut tai hävitetty, ja asiasta jotain tietävät eivät halua puhua julkisesti. "Nämä ovat vähän kuin sotasalaisuuksia", yksi heistä sanoo.

Tärkein syy salailuun oli se, että Suomi kuului YYA-sopimuksen kautta Neuvostoliiton turvallisuuspiiriin. Yhteistyö lännen kanssa oli poliittisesti arkaluonteista, minkä vuoksi se piti verhota mahdollisimman tarkkaan.


 
Viimeksi muokattu:
Nämäkään tiedemiehet eivät omin päin ole toimineet, PV on ollut varmuudella tietoinen, kaikki muut pihalla YYA leikeissään.
Hah! Turha luulla että hallituksen käsissä ollut Valpo ja myöhemmin SUPO olisivat olleet tietämättömiä näistä aikeista. Suomi joutui pelaamaan pelia kahteen suuntaan ja seuraamaan idän sekä lännen vakoojia. Kyllä PV:a oli hallituksien hiljainen hyväksyntä ja tieto kulki ainakin keskeisistä asioista. Osa tietysti salattiin, mutta ei valtiomiehet tunnustaneet pelkkää punaista kuin korkeintaan kulissina.

Magitsun linkkauksenkin mukaan USA halusi lisätä tiedustelua Suomessa, mutta:
Asian tärkeys todettiin, mutta Suomen ulkoministeriö ja pääesikunta olivat haluttomia kasvattamaan sotilasattaseatoimiston vahvuutta.

Eli kyllä on turha luulo että valtiovalta ja kärkipoliitikot eivät olisi olleet tietoisia tilanteesta. Oli siellä nyt herran tähden sodan käyneitä miehiä!

Ja nyt tämä vääntö saa loppua minun osaltani, koska en osta tuota ideaa sellaisenaan ja palataan ilmavoimiin.
 
Minulle ei ole väliä uskotaanko minua vai ei keskustelufoorumilla, kunhan heitän oman korteni kekoon.

Takaisin aiheeseen.

Nyt kun näitä ilmasodan asiantuntijoita ilmaantuu (pun intended) HX-hankkeen ympärille on syytä muistella mitä tapahtui ennen viime sotia ja niiden aikana kun amatöörit sabotoivat ilmavoimia ja koko sodan kulkua.
Aiommeko toistaa samat virheet?

Vuosien 1938–1939 vaiheessa Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Hjalmar Procopé yritti saada aikaan miljardin markan lainan Yhdysvalloista. Ilmavoimat olisi saanut 300 miljoonan markan osuuden, jolla olisi voitu ostaa 80 amerikkalaishävittäjää. Vasemmistopuolueet estivät eduskunnassa lainan aktivoinnin.

 
Eli ilman vasemmistopuolueiden sekaantumista asiaan, meillä olisi ollut ilmavoimat huomattavasti paremmassa kunnossa varusteltuna muutaman kymmenen vanhahkon hävittäjän sijaan 80 uudella hävittäjällä. Suorastaan maanpetturillista touhua. Ja helvetin iso sääli, että tällaisesta maanpetoksellisesta puolustuksen haittaamisesta Suomessa vasemmistoa ei ole saatu tilille ja pistettyä kahden kovan paikan väliin, joko hylätä puolustuksen haittaamiseen pyrkivä politiikka tai ostrakismi poliittisesta päätöksenteosta.

Voisin sanoa, että noille ajan vasemmistopuolueiden kansanedustajille ja johtajille olisi ollut oikein langettaa elinkautistuomiot maanpetturuudestaan.
 
Nyt kun näitä ilmasodan asiantuntijoita ilmaantuu (pun intended) HX-hankkeen ympärille on syytä muistella mitä tapahtui ennen viime sotia ja niiden aikana kun amatöörit sabotoivat ilmavoimia ja koko sodan kulkua.

Suurin sabotoija 1938-1939 oli Risto Rytin johtama Suomen Pankki, Ryti ei halunnut Suomen velkaantuvan. Velka oli synti. SDP:llä ei ollut niinkään osutta asiaan. Rytiä ei koskaan asetettu vastuuseen tästä, ehkä hänen katsottiin sovittaneen menneet syntinsä 1944. Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat olleet yleensä maanpuolustusvastaisia, sotavuosia lukuun ottamatta.

Mainittakoon, että Ryti sabotoi myös aktiivisesti Suomen taloutta laman aikana suosimalla kultakantaa, ei toki ilkeyttään vaan tyhmyyttään. Ilman Risto Rytiä Suomi olisi ollut merkittävästi varakkaampi talvisotaan tultaessa, iso osa rahasta olisi valunut maanpuolustukseenkin. USA:sta hankituilla aseilla kenttäarmeija olisi voinut olla lähempänä jatkosodan alun tilannetta.

Risto Ryti oli kallisarvoinen mies - Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
Jep, Ilmavoimien Tulevaisuus olisi voinut olla ihan toisenlainen, ellei Svinhufvud olisi tukahduttanut Mäntsälän kapinaa radiopuheellaan.
 
Jep, Ilmavoimien Tulevaisuus olisi voinut olla ihan toisenlainen, ellei Svinhufvud olisi tukahduttanut Mäntsälän kapinaa radiopuheellaan.

Ilman Rytiä tuskin olisi tullut Mäntsälän kapinaa, ilman lamaa ei olisi ollut kaikupohjaa... No, jos Mäntsälän kapina olisi menestynyt, olisi Suomesta tullut Baltian ja Itä-Euroopan tapainen tinahattudiktatuuri. Aseita olisi voinut olla enemmän, taistelutahtoa vähemmän. Todennäköisesti myös ideologisesti puhdistettu upseeristo.
 
Ilman Rytiä tuskin olisi tullut Mäntsälän kapinaa, ilman lamaa ei olisi ollut kaikupohjaa... No, jos Mäntsälän kapina olisi menestynyt, olisi Suomesta tullut Baltian ja Itä-Euroopan tapainen tinahattudiktatuuri. Aseita olisi voinut olla enemmän, taistelutahtoa vähemmän. Todennäköisesti myös ideologisesti puhdistettu upseeristo.

Tätä juuri minäkin; DX-hankkeen sijaan 90-luvulla vasta itsenäistynyt Suomi olisi pärjännyt vielä kymmenisen vuotta Turun ja Pirkkalan neuvostotukikohdista kansallistettujen Flankereiden voimin. Tai toki olisi voinut käydä kuten Virolle, että omia ilmavoimia ei olisi jäänyt paikalle ollenkaan. Luultavasti jälkimmäinen.
 
Tätä juuri minäkin; DX-hankkeen sijaan 90-luvulla vasta itsenäistynyt Suomi olisi pärjännyt vielä kymmenisen vuotta Turun ja Pirkkalan neuvostotukikohdista kansallistettujen Flankereiden voimin. Tai toki olisi voinut käydä kuten Virolle, että omia ilmavoimia ei olisi jäänyt paikalle ollenkaan. Luultavasti jälkimmäinen.

No, toisaalta puolustusmenot voisivat olla sen 2% BKT:sta. Ikävä kyllä BKT olisi vaan melko paljon pienempi, noin kolmasosa nykyisestä per capita. Väkimääräkin olisi aika paljon pienempi. Ehkä sinne 1,5 miljardiin euroon per vuodessa päästäisiin. Nyt ehkä pohdittaisiin ylijäämä-Falconien hankkimista...
 
Aika kierroksilla täällä kieltämättä on menty heti valmiuslain tullen, ainakin tuolla naapurivitjassa. En ole oikein ehtinyt poikkeustilan töiltä itse "mukaan" ollenkaan.

Kantsii olla varovainen jakamasta kansaa, yhtenäisyys on se millä tämän kokoiset kansakunnat selviytyvät kriiseistä. Yhtenäisyys syntyy kunnioittamalla. Kyllä tämä tästä, vaikka talousjärjestelmä menisikin vähän uusiksi lähiaikoina.

...jos nyt jonkin tietyn asian haluaa edellisen sadan vuoden tapahtumista erityisesti oppia.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top