Mä väitän että jos otetaan randomina 1000 miestä jotka ovat käyneet intin 10-20 vuotta sitten niin, harva heistä oikeasti osaa käyttää jv aseita ja tulla metsässä toimeen repunsa turvin pari viikkoa. Se mistä oli nyt kysymys on se että mitä varusmiespalveluksen aikana tapahtuu sellaista joka tekee heistä yksilötasolla loppuelämäkseen niin hyviä sotilaita että varusmiespalvelusta käymättömät ovat automaattisesti yksilötasolla huonompia. Mitä intissä syväoppii niin tehokkaasti että se pysyy mielessä 0-2 kertausharjoituksella jää loppuelämäksi mieleen ja jota ei mitenkään voi oppia intin ulkopuolella?
Isänmaata puolustamaan - kyllä tai ei?
- Viestiketjun aloittaja taktinen taistelumajava
- Aloitus PVM
Mä väitän että jos otetaan randomina 1000 miestä jotka ovat käyneet intin 10-20 vuotta sitten niin, harva heistä oikeasti osaa käyttää jv aseita ja tulla metsässä toimeen repunsa turvin pari viikkoa. Se mistä oli nyt kysymys on se että mitä varusmiespalveluksen aikana tapahtuu sellaista joka tekee heistä yksilötasolla loppuelämäkseen niin hyviä sotilaita että varusmiespalvelusta käymättömät ovat automaattisesti yksilötasolla huonompia. Mitä intissä syväoppii niin tehokkaasti että se pysyy mielessä 0-2 kertausharjoituksella jää loppuelämäksi mieleen ja jota ei mitenkään voi oppia intin ulkopuolella?
pstsika
Haukka
Mutta tuo 1000 varusmiespalveluksen 10-20 vuotta sitten suorittanutta miestä on paljon nopeammin saatettavissa sotakelpoiseksi, kuin 1000 satunnaisotannalla otettua 10-20 vuotta sitten sivarin käynyttä siviilipalvelusmiestä. Osa sotilastaidoista syöpyy perslihaan ja ne saadaan nopeasti takaisin mielen pintaan, osa vaatii sitten jonkin verran kertauskoulutusta, mutta se on aivan jotain muuta kuin nollapisteestä aloittaminen. Yksilötasolla vaihtelua voi olla tosi paljon, mutta paskaa on varmasti molemmissa ryhmissä.
Jos otetaan kumpi tahansa ryhmä ja kaksi viikkoa tai kuukausi koulutusaikaa, niin kumman uskoisit olevan parempi joukkona? Voiko olla mahdollista, että se muinoin saatu sotilaskoulutus vaikuttaa toisen ryhmän eduksi?
Me puhutaan kahdesta eri asiasta. Sä puhut ryhmästä ja mä yksilöistä. Toki ymmärrän että sota on tiimityötä mutta Suomen kokoisessa maassa ei kannata ylenkatsoa armeijan ulkopuolista väestöä. Sieltä löytyy monenlaista osaamista ja sopivasti hajasijoitettuna intin käynneiden sekaan, hyvälle miehelle tai naiselle on käyttöä.
Vonka
Supreme Leader
Tuollaisia ainakin kursseille tulee ja olenpa ollut kertsissäkin, jossa oli tuollainen otantaporukka. Hyvin homma hoituu. Joku 20 vuotta taukoa pitänyt saattaa ihmetellä jotain triviaalia juttua, vaikkapa että miten päin suojakangas laitetaan uuteen kypärään. Vähän katsoo aluksi syrjäsilmällä kaveria ja pärjää.
Ammunnat kertovat omaa kieltään ja aseiden puhdistuksessa poikkeuksetta olen tehnyt havainnon, että kaikki muistavat, miten rynsesteri puretaan ja kootaan.
Ja nämä ovat sentään lyhyitä kursseja.
Metsän poikia on aika vähän nykyään. Kovin kaupunkilaisia ovat, ainakin etelässä, mutta kyllä he oppivat, kun on pakko.
Toivon, ettei tämä ole tungettelevaa, @Cold Will , mutta oletko käynyt varuspalveluksen ja jos olet, missä aselajissa?
Vonka
Supreme Leader
Tämä on kyllä aivan totta.
Erkki
Ylipäällikkö
Olen ollut useissa harjoituksissa, joissa tuota yli 10 vuotta siviilissä ollutta väkeä on kerrannut ja kyllä ne vanhat taidot vaan yllättävän hyvin ovat muistuneet mieleen nimenomaan jv-aseistuksen osalta, joku heistä on joskus palkittu parhaana ampujanakin. Mitä sivareihin tulee, moni tuntemani siiilipalveluksen valinnut perusteli valintaansa haluttomuudella alistua toisten käskettäväksi. Kai se kertoo jotain luonteesta tai elämänasenteesta.
Ei ollenkaan tungettelevaa, päinvastoin. Mä itse olen hyvä esimerkki maailman monimutkaisuudesta. En ole käynyt inttiä. En myöskää ole sivari tai totaali. Olen fyysisesti psyykkisesti täysin terve. En myöskään ole ulkomaalainen tai mamu. En myöskään ole nainen. Olen reippaasti täysi-ikäinen. Tämä mun oma taustani on syynä siihen että mua joskus tuskastuttaa se miten yksinkertaisena jotkut maailman näkevät. Osaan taistella paljain käsin, veitsin ja apuvälineillä. Osaan unissanikin purkaa pistoolin, AR ja AK tyyppiset aseet ja käyttää niitä paikaltaan ja liikkeessä. Pystyn sukeltamaan ja hyppäämään laskuvarjolla.
Se kertoo kahdesta asiasta:
1. Vaikeesta lapsuudesta. He käyttävät ilmaisua "haluton alistua" kun oikeampi ilmaisun olisi "kyvyttömyys alistua".
2. Moni jonka oikeasti kannattaisi hakea psyykkisistä syistä vapautus rauhanajan palveluksesta ei sitä tee koska sivari on edes hieman kunniakkaampaa ja sosiaalisesti hyväksytympää kuin leimautua hulluksi.
Honcho
SMLNKO M/83
Arvaa rupeaako nyt vaan meitä uteliaita kiinnostamaan enemmän.
Arvaa kuulenko tuon kommentin ensimmäistä kertaa
Folioiden pettymykseksi mun on pakko tunnustaa että en ole salainen agentti, black ops, CIA vaan ihan tavallinen Suomalainen mies.
Arvaa kuulenko tuon kommentin ensimmäistä kertaa
Jos et kerran ole käynyt inttiä, terveydellisistä syistä vapautettu, sivari tai totaalikieltäytyjä, miten sitten olet voinut välttyä asevelvollisuuden suorittamiselta?
Anna kun arvaan, olet ilmeisesti jonkinlainen ulkosuomalainen, jolla ei ole ulkomailla asumisen vuoksi ollut velvollisuutta käydä inttiä?
pstsika
Haukka
Tai ahvenanmaalainen tai Jehovan todistaja.
Jehovan todistaja epätodennäköistä, ellei kyseessä sitten ole ns. "entinen Jehovan todistaja", koska he käsittääkseni suhtautuvat kielteisesti kaikkeen aseelliseen toimintaan...
Honcho
SMLNKO M/83
Mistäs me tiedetään mitä siellä valtakunnan saleissa tapahtuu. Tuo voi olla vain hämäystä tuo pasifismi, oikeasti siellä koulutetaan sellaiset Jehovan taistelujoukot ettei maailma muita yhtä kovia tunne...
Menkää jo nukkumaan, ette te koskaan keksi vastausta Mä sanoin jo että on koskaan ole ollut intissä en myöskään rajalla. Ainoa yhteyteni inttiin on heiltä saamani ilmoitus jonka mukaan sotatilanteessa minä astun palvelukseen. Mun tarina ei sinällään ole tärkeä vaan tarinan se pointti että olkaa avarakatseisia. Valintatestit läpäissyt majuri voi olla sekoileva narkkari, armeijan käymätön voi osoittautua huippusotilaaksi. Mun tarinan opetus on se että sota on kansakunnan kohtalokysymys ja Suomalaisten on silloin pidettävä yhtä, eikä ylenkatsottava niitä jotka eivät tule samasta muotista mistä itse on tullut.
Mä sanoin jo että on koskaan ole ollut intissä en myöskään rajalla. Ainoa yhteyteni inttiin on heiltä saamani ilmoitus jonka mukaan sotatilanteessa minä astun palvelukseen. Mun tarina ei sinällään ole tärkeä vaan tarinan se pointti että olkaa avarakatseisia. Valintatestit läpäissyt majuri voi olla sekoileva narkkari, armeijan käymätön voi osoittautua huippusotilaaksi. Mun tarinan opetus on se että sota on kansakunnan kohtalokysymys ja Suomalaisten on silloin pidettävä yhtä, eikä ylenkatsottava niitä jotka eivät tule samasta muotista mistä itse on tullut.
Laamanator
Eversti
Tämä on ihan hyvin sanottu. Avarakatseisuus ja luova ajattelu ovat hyviä sekä ehdottoman kannatettavia asioita. Suomessa on valitettavasti vallalla ajattelumalli, jossa vain muodollinen koulutus ratkaisee eikä millään muulla kokemuksella tai osaamisen hankintakeinolla ole mitään merkitystä. Tässä suomalaisilla on vielä paljon kehittämisen varaa.