Isänmaata puolustamaan - kyllä tai ei?

Onko suomalaisella Miehellä velvollisuus puolustaa isänmaataan asein?

  • Kyllä

  • Ei -koska naisten ei tarvitse

  • Ei -koska olen pelkuri

  • En pidä Suomea puolustamisen arvoisena


Tulokset ovat nähtävillä vasta äänestyksen jälkeen.
Tämä on ihan hyvin sanottu. Avarakatseisuus ja luova ajattelu ovat hyviä sekä ehdottoman kannatettavia asioita. Suomessa on valitettavasti vallalla ajattelumalli, jossa vain muodollinen koulutus ratkaisee eikä millään muulla kokemuksella tai osaamisen hankintakeinolla ole mitään merkitystä. Tässä suomalaisilla on vielä paljon kehittämisen varaa.

Näin se on, eikä pelkästään näissä sotajutuissa.
Suomalaisena mua on aina ihmetyttänyt se että Suomalaisethan ovat kuuluisia Antti Rokka tyyppisestä korpisoturin käytännöllisestä ja epämuodollisesta ajattelustaan jossa toiminnan lopputulos ratkaisee. Vähän niin kuin Tapio Rautavaara laulaa "Siellä katsotaan mies eikä nuttu". Silti Suomessa on paljon käytäntöjä ja ajattelumalleja että ilman jotain virallista koulutusta, sä et kertakaikkiaan osaa yhtään mitään ja kuka tahansa luuseri jolla on se virallinen koulutus on automaattisesti osoittanut pätevyytensä. Ilman omaa taustaanikin, mä olen aina (ainakin pyrkinyt) ajattelemaan että viimepelissä se mikä ratkaisee on tytön tai pojan luonne ja asenne. Sotahommissa se korostuu sillä ihminen on ase, Hornetit, rynkyt ja tykit ovat vain työkaluja. Jos ihmisillä on kova tahto päällä niin, heikoimmillakin työkaluilla pärjätään pitkälle mutta jos luonne on pehmeä niin, mistään ei tule mitään vaikka käsissä olisi miten vaaralliset työkalut.
 
Tässä erään kansalaisen näkemys siitä miten hän suhtautuu jos PV lähettää hänelle tiedon sodanajan sijoituspaikasta (tosin itse epäilen että LKP'n alussa hänen sijoituspaikkana tulee olemaan Defenderin takapenkki ja sen jälkeen hänestä ei kuulu enää yhtään mitään).

"Juha Molari commented on an article.

10. joulukuuta kello 18:10 · Muokattu ·
Tervetuloa tieto! Minä puolestaan ilmoitan vilpittömän avoimesti palvelevan rynnäkkökiväärin voimalla Suomen vapautta Suomen Puolustusvoimissa, jos kutsu taistella Venäjää vastaan vallitsevan propagandan mukaisesti: niin ampuisin mahdollisimman monta suomalaista upseeria suomalaisella rynnäkkökiväärillä. Niin olisin onnellinen partisaani. Tämä tiedoksi sota-ajan sijoittelua varten. (lisättäköön niille jotka eivät ymmärrä, että tämä jatkuva sotakeskustelu on hulluudessaan jo niin absurdia, että siihen voi vastata vain näin tylysti)".
 
Tässä erään kansalaisen näkemys siitä miten hän suhtautuu jos PV lähettää hänelle tiedon sodanajan sijoituspaikasta (tosin itse epäilen että LKP'n alussa hänen sijoituspaikkana tulee olemaan Defenderin takapenkki ja sen jälkeen hänestä ei kuulu enää yhtään mitään).

"Juha Molari commented on an article.

10. joulukuuta kello 18:10 · Muokattu ·
Tervetuloa tieto! Minä puolestaan ilmoitan vilpittömän avoimesti palvelevan rynnäkkökiväärin voimalla Suomen vapautta Suomen Puolustusvoimissa, jos kutsu taistella Venäjää vastaan vallitsevan propagandan mukaisesti: niin ampuisin mahdollisimman monta suomalaista upseeria suomalaisella rynnäkkökiväärillä. Niin olisin onnellinen partisaani. Tämä tiedoksi sota-ajan sijoittelua varten. (lisättäköön niille jotka eivät ymmärrä, että tämä jatkuva sotakeskustelu on hulluudessaan jo niin absurdia, että siihen voi vastata vain näin tylysti)".
Tuon tekstin perusteella hänen sijoituspaikkansa olisi jo nyt jossain asianmukaisessa hoitolaitoksessa.
 
Tässä erään kansalaisen näkemys siitä miten hän suhtautuu jos PV lähettää hänelle tiedon sodanajan sijoituspaikasta (tosin itse epäilen että LKP'n alussa hänen sijoituspaikkana tulee olemaan Defenderin takapenkki ja sen jälkeen hänestä ei kuulu enää yhtään mitään).

"Juha Molari commented on an article.

10. joulukuuta kello 18:10 · Muokattu ·
Tervetuloa tieto! Minä puolestaan ilmoitan vilpittömän avoimesti palvelevan rynnäkkökiväärin voimalla Suomen vapautta Suomen Puolustusvoimissa, jos kutsu taistella Venäjää vastaan vallitsevan propagandan mukaisesti: niin ampuisin mahdollisimman monta suomalaista upseeria suomalaisella rynnäkkökiväärillä. Niin olisin onnellinen partisaani. Tämä tiedoksi sota-ajan sijoittelua varten. (lisättäköön niille jotka eivät ymmärrä, että tämä jatkuva sotakeskustelu on hulluudessaan jo niin absurdia, että siihen voi vastata vain näin tylysti)".

Pastori Molarilla on mennyt lujaa jo pidemmän aikaa ja vauhti näyttää vain kiihtyvän. Huomioiden hänen taustansa ja elämässään kokemansa vastoinkäymiset, ei liene mikään suurikaan ihme, että miestä on alkanut vähän harmittamaan. Kyllä pastorille aina vaikeina aikoina tekemistä keksittäisiin, mutta todennäköisesti hänen ja muiden "safkalaisten" sa-tehtävä on kuitenkin jo hyvin aikaisessa vaiheessa linnunpönttöjen valmistus työpalveluksessa turvasäilön hellässä huomassa.
 
Tuossa tapauksessa ei tod.näk. tarvita mitään poikkeustilan lainsäädäntöä. Taitaa nykyinen ihan siviililainsäädäntö tarjota keinoja ympäristölleen vaarallisten mielenterveyspotilaiden suitsemiseen.
 
Miten niin tarpeeton? Aika nopeasti olen pystynyt omaksumaan bussi- ja tossujääkärien taistelutekniikan ja tavan taistella, vaikka oma peruskoulutukseni onkin tähdännyt paljon liikkuvampaan ja nopeatempoisempaan touhuun. Aika moni muukin jalkaväessä palvellut pystyy mukautumaan vähän toisenlaiseen joukkotyyppiin, koska perusteet ovat samat.

Emme keskustele nyt intin käyneiden touhuilusta armeijan leivissä, vaan siitä, onko varusmiespalvelusta mitään hyötyä niihin muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joiden pyörittämiseen kriisinaikana tarvitaan ihmisiä.
 
Emme keskustele nyt intin käyneiden touhuilusta armeijan leivissä, vaan siitä, onko varusmiespalvelusta mitään hyötyä niihin muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joiden pyörittämiseen kriisinaikana tarvitaan ihmisiä.

Varusmiespalveluksen tehtävä ja tavoite ei ole pätevöittää näihin muihin yhteiskunnan poikkeusolojen tehtäviin eikä se yksistään myöskään sitä tee. Varusmiespalvelus ei kuitenkaan ole täysin turha ja erityisesti johtajakoulutus voi antaa jotain hyödyllisiä avuja, vaikka pääosin näihin tehtäviin pätevöidytään muun koulutuksen ja kokemuksen kautta.

Ammattisotilastausta on taas sotilastaustana yleispätevämpi ja tukee sellaisenaan paremmin pätevöitymistä eri PO-tehtäviin, joskin tehtävästä ja toimialasta riippuen vaatii lisäksi myös muuta koulutusta sekä kokemusta. Useinmiten pätevin lopputulos syntyy eri koulutusten ja kokemusten yhdistelmästä, myöskään elämänkokemusta unohtamatta.

Koska viittaus "muihin yhteiskunnallisiin kriisiajan tehtäviin" on hyvin laaja, niin varmasti on myös sellaisia tehtäviä, joiden hoitamiseen varusmiespalvelus tai sotilaskoulutus ei anna mitään eväitä.
 
Silti Suomessa on paljon käytäntöjä ja ajattelumalleja että ilman jotain virallista koulutusta, sä et kertakaikkiaan osaa yhtään mitään ja kuka tahansa luuseri jolla on se virallinen koulutus on automaattisesti osoittanut pätevyytensä. .

Mukava huomata etten ole tässäkään sentään yksin. Meillä on paljon tällaista "formu"ajattelua.
Asiantuntemusta, osaamista, kokemusta ei arvosteta kovinkaan useasti.
 
Kyse on siitä että ihmiset toimivat Suomessa ja vähän muuallakin edelleen vanhalla hyväksi havaitulla heimoyhteiskunnan logiikalla. Muodollinen koulutus kun takaa jonkinlaisen paikan samanmielisten kulttuurisessa heimossa ja suojelee jäseniään ulkopuolisilta. Jos ei ole ihan täysi tunari niin heimon jäsenyyttä pidetään on tärkeämpänä kun jotain osaamista. Tämä kait tuo yhteiskuntaamme tiettyä vakautta, toisaalta taas estää liiat irtiotot.

Ja sitä paitsi koittakaapa huviksenne tässä maassa palkata vaikkapa julkiselle sektorille joku ulkomailla kannuksensa ansainnut ulkopuolelta tuleva osaaja. Voin taata että diplomeita yli oman tarpeen hankkineet akat ja näyttösuojamiehet ovat äkkiä näreissään uhaten oikeustoimilla. Ja jos palkkaaminen onnistuukin niin se ulkopuolinen osaaja todennäköisesti koetaan jonkinlaisena uhkana heimon yhtenäisyydelle. Häntä ei saa tukea sopeutumisessa, perehdyttäminen kusee, eikä häntä välttämättä haluta ottaa työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Umpimielisten heimo vain odottaa hänen tekevän virheen, sillä Suomessahan ei saa tehdä virheitä.

No, ehkäpä vähän kärjistin ja nämä asenteet ovat hiljalleen muuttumassa.
 
Valitettavasti Museo kirjoittaa asiaa :(
Eihän aina ja kaikkialla tietenkään kaikki ole samanlaista, mutta liikaa tuota kuvattua laumakäyttäytymistä on.
 
Museo puhuu tosiaan ikävää totuutta, näin se on erityisesti julkisella sektorilla, aivan erityisesti valtion leivissä joissa on joitakin todella pöhöttyneitä vaikka tarpeeltaan huomattavasti pienentyneitä putiikkeja. Nämä ovat sitten varsinaisia "etuoikeuksien linnakkeita" joissa samantyyppiset ihmiset suojelevat toistensa etuja ja ajankulukseen työpaikkakiusaavat muita. Siinä ei julkisten varojen tehokas käyttö paljoa mielessä käy. En nyt halua yksilöidä tässä mitään, mutta kröhöm-suomenpankki-köhköh.

Yksityisellä puolellakin vastaavaa voi olla pienemmässä määrin esim. pankki- ja tilintarkastusaloilla jne, mutta kyllä niissä sentään yleensä vaaditaan muutakin kuin titteli. Sääliksi käy valtiolla niitä kovia tekijämiehiä ja -naisia jotka jäävät jäsenkirjan ja/tai muodollisen koulutuksen avulla pätijöiden varjoon. Eipä korkea koulutus toki ketään huononna, päinvastoin.

Itsellä kiva tilanne kun keskisuuressa firmassa jossa ei titteleihin katsota, täällä on johtajina sekä muodollista tutkintoa vaille oleva mutta erittäin, erittäin pätevä alan erityisosaaja sekä myös omassa hommassaan kullanarvoinen tohtori. Ja matala hierarkia sekä yrittäjämeininki.
 
Päivitetääns vähän:

tosi yllättävästi foorumin äänestäjät ovat sitä mieltä, että isänmaata pitää puolustaa. Tässä ei nyt sikäli mitään suuryllätystä tainnut syntyä.

Onko suomalaisella OIKEUS puolustaa isänmaataan? Rajataan vähän: asein.
 
Näin se on, eikä pelkästään näissä sotajutuissa.
Suomalaisena mua on aina ihmetyttänyt se että Suomalaisethan ovat kuuluisia Antti Rokka tyyppisestä korpisoturin käytännöllisestä ja epämuodollisesta ajattelustaan jossa toiminnan lopputulos ratkaisee. Vähän niin kuin Tapio Rautavaara laulaa "Siellä katsotaan mies eikä nuttu". Silti Suomessa on paljon käytäntöjä ja ajattelumalleja että ilman jotain virallista koulutusta, sä et kertakaikkiaan osaa yhtään mitään ja kuka tahansa luuseri jolla on se virallinen koulutus on automaattisesti osoittanut pätevyytensä. Ilman omaa taustaanikin, mä olen aina (ainakin pyrkinyt) ajattelemaan että viimepelissä se mikä ratkaisee on tytön tai pojan luonne ja asenne. Sotahommissa se korostuu sillä ihminen on ase, Hornetit, rynkyt ja tykit ovat vain työkaluja. Jos ihmisillä on kova tahto päällä niin, heikoimmillakin työkaluilla pärjätään pitkälle mutta jos luonne on pehmeä niin, mistään ei tule mitään vaikka käsissä olisi miten vaaralliset työkalut.

Normihommaa. Jees-miehet ja konttoriesiintyjät pääsevät eteenpäin matriiseissa ja rauhan helpoissa oloissa. "Koskenlaskussa, merillä ja sodassa" on sitten muutakin.
 
Päivitetääns vähän:

tosi yllättävästi foorumin äänestäjät ovat sitä mieltä, että isänmaata pitää puolustaa. Tässä ei nyt sikäli mitään suuryllätystä tainnut syntyä.

Onko suomalaisella OIKEUS puolustaa isänmaataan? Rajataan vähän: asein.

Kansainvälinen oikeus takaa oikeudellisen suojan vain niin sanotuille laillisille taistelijoille, joilla on sijoitus asevoimien organisaatiossa.
 
Haagin toisessa rauhankonferenssissa tehtyjä ja siellä 18 päivänä lokakuuta 1907 allekirjoitettuja kansainvälisiä sopimuksia.

Suomen liittyminen on voimassa 9 päivästä kesäkuuta 1922.

...
...
...

Liite yleissopimukseen. Maasodan lakeja ja tapoja koskeva ohjesääntö.

I OSA.
Sodankävijöistä.

1 LUKU.
Sodankävijän ominaisuudesta.


1 artikla.

Sodan lait, oikeudet ja velvollisuudet eivät koske ainoastaan armeijaa, vaan myöskin miliisi- ja vapaaehtoisia joukkoja, mikäli ne täyttävät seuraavat ehdot:

1) että niillä on johtajana alaisistaan vastuussa oleva henkilö;

2) että niillä on määrätty ja matkan päästä eroitettava tuntomerkki;

3) että ne kantavat aseitaan julkisesti; ja

4) että ne sotatoimissaan noudattavat sodan lakeja ja tapoja.

Niissä maissa, joissa miliisi- tai vapaaehtoiset joukot ovat armeijana tai sen osanA, tarkoittaa nimitys armeija näitäkin.

2 artikla.
Valtaamattoman alueen väestöä, joka vihollisen lähestyessä omasta tahdostaan ryhtyy aseisiin vastustaakseen päälletunkevia joukkoja ennättämättä järjestäytyä 1 artiklan mukaisesti, pidetään sodankävijänä, jos se kantaa aseita julkisesti sekä noudattaa sodan lakeja ja tapoja.

3 artikla.
Sodankävijäin aseellisiin voimiin saattaa kuulua taistelevia ja ei-taistelevia. Joutuessaan vihollisen vangiksi on kumpaisellakin oikeus sotavangeille tulevaan kohteluun.

--------------------------------------

Ainakin itse tulkitsin, että tämä olisi voimassa oleva sopimus. Jos näin ei ole, niin olisi kiva tietää. Mutta tuon mukaan ei tarvitse olla sijoitettuna yhtään mihinkään.
 
Haagin toisessa rauhankonferenssissa tehtyjä ja siellä 18 päivänä lokakuuta 1907 allekirjoitettuja kansainvälisiä sopimuksia.

Suomen liittyminen on voimassa 9 päivästä kesäkuuta 1922.

...
...
...

Liite yleissopimukseen. Maasodan lakeja ja tapoja koskeva ohjesääntö.

I OSA.
Sodankävijöistä.

1 LUKU.
Sodankävijän ominaisuudesta.


1 artikla.
Sodan lait, oikeudet ja velvollisuudet eivät koske ainoastaan armeijaa, vaan myöskin miliisi- ja vapaaehtoisia joukkoja, mikäli ne täyttävät seuraavat ehdot:

1) että niillä on johtajana alaisistaan vastuussa oleva henkilö;

2) että niillä on määrätty ja matkan päästä eroitettava tuntomerkki;

3) että ne kantavat aseitaan julkisesti; ja

4) että ne sotatoimissaan noudattavat sodan lakeja ja tapoja.

Niissä maissa, joissa miliisi- tai vapaaehtoiset joukot ovat armeijana tai sen osanA, tarkoittaa nimitys armeija näitäkin.

2 artikla.
Valtaamattoman alueen väestöä, joka vihollisen lähestyessä omasta tahdostaan ryhtyy aseisiin vastustaakseen päälletunkevia joukkoja ennättämättä järjestäytyä 1 artiklan mukaisesti, pidetään sodankävijänä, jos se kantaa aseita julkisesti sekä noudattaa sodan lakeja ja tapoja.

3 artikla.
Sodankävijäin aseellisiin voimiin saattaa kuulua taistelevia ja ei-taistelevia. Joutuessaan vihollisen vangiksi on kumpaisellakin oikeus sotavangeille tulevaan kohteluun.

--------------------------------------

Ainakin itse tulkitsin, että tämä olisi voimassa oleva sopimus. Jos näin ei ole, niin olisi kiva tietää. Mutta tuon mukaan ei tarvitse olla sijoitettuna yhtään mihinkään.

Tuon mukaan ei tarvitse olla "sijoitettuna", kun on organisoitu ja noudattaa "armeijan" sääntöjä ja toimii esivallan alaisuudessa. Jokaisella valtiolla on oma tapansa "sijoittaa" tai olla sijoittamatta.

Tulevaisuuden maailma on niin mielenkiintoinen, että näitä pitää tosissaan alkaa miettiä.
 
Kansainvälinen oikeus takaa oikeudellisen suojan vain niin sanotuille laillisille taistelijoille, joilla on sijoitus asevoimien organisaatiossa.

Jos siis ei jää vangiksi, niin ongelmaa ei ole ainakaan ennen sodan loppua. Ja Venäjähän on kuuluisa siitä, että se kohtelee sotavankeja ja vangittuja siviileitä täysin kv-säännösten mukaisesti...
 
Laillisen taistelijan status on hyvin selkeästi tarkoitettu myös järjestäytyneesti nousevalle aseelliselle vastarinnalle. Vaikka -22 lienee mietitty rintamataisteluita, on nykyaikaisissa konflikteissa "lähestyvä" vihollinen aivan kelpo vaikkei kolmirivissä vuorolaukauksin askeltaisikaan.

pstsika toki on oikeassa siitä miten väkevästi kv. normi ohjaa mahdollisen vihollisen toimintaa, jos kiinni jää.
 
Back
Top