Isku Iraniin

Venäjän johdossa ei mitä ilmeisimmin voitu kuvitellakaan, että Iran toimisi yllättäen aivan toisin kuin Venäjä itse on tottunut toimimaan.

Lauantaiaamuna tuo ihme kuitenkin koettiin. Iran myönsi muutaman päivän itsepintaisen kieltämisen jälkeen, että sen oma sotilas oli ampunut ukrainalaisen matkustajakoneen alas luultuaan sitä risteilyohjukseksi.

Venäjän ulkoministeriö yritti sitä ennen sinnikkäästi pestä Irania puhtaaksi vielä siinä vaiheessa, kun Teheranin syyllisyys alkoi näyttää muun maailman silmissä jo varmalta.

Vain hieman ennen Iranin tunnustusta varaulkoministeri Sergei Rjabkov antoi pokkana lausunnon, jonka mukaan ”Iranin syyttämiseen ei ole olemassa mitään perusteita”.

772103.jpg


 
In the wake of the US assassination of Iranian general Qassem Soleimani and the retaliatory missile strike that followed, Iran-watchers have warned that the country could deploy cyberattacks as well, perhaps even targeting US critical infrastructure like the electric grid. A new report lends some fresh details to the nature of that threat: by all appearances, Iranian hackers don't currently have the capability to start causing blackouts in the US. But they’ve been working to gain access to American electric utilities, long before tensions between the two countries came to a head.

On Thursday morning, industrial control system security firm Dragos detailed newly revealed hacking activity that it has tracked and attributed to a group of state-sponsored hackers it calls Magnallium. The same group is also known as APT33, Refined Kitten, or Elfin and has previously been linked to Iran. Dragos says it has observed Magnallium carrying out a broad campaign of so-called password-spraying attacks, which guess a set of common passwords for hundreds or even thousands of different accounts, targeting US electric utilities as well as oil and gas firms.

A related group that Dragos calls Parisite has worked in apparent cooperation with Magnallium, the security firm says, attempting to gain access to US electric utilities and oil and gas firms by exploiting vulnerabilities in virtual private networking software. The two groups' combined intrusion campaign ran through all of 2019 and continues today.

Dragos declined to comment on whether any of those activities resulted in actual breaches. The report makes clear, though, that despite the IT system probes they saw no sign that the Iranian hackers could access the far more specialized software that controls physical equipment in electric grid operators or oil and gas facilities. In electric utilities in particular, digitally inducing a blackout would require far more sophistication than the techniques Dragos describes in its report.

But given the threat of Iranian counterattacks, infrastructure owners should nonetheless be aware of the campaign, argues Dragos founder and former NSA critical infrastructure threat intelligence analyst Rob Lee. And they should consider not just new attempts to breach their networks but also the possibility that those systems have already been compromised. "My concern with the Iran situation is not that we're going to see some new big operation spin up," Lee says. "My concern is with access that groups might already have."

The password-spraying and VPN hacking campaigns that Dragos has observed aren't limited to grid operators or oil and gas, cautions Dragos analyst Joe Slowik. But he also says Iran has shown "definite interest" in critical infrastructure targets that include electric utilities. "Doing things in such a widespread fashion, while it seems untargeted, sloppy, or noisy, allows them to try to build up relatively quickly and cheaply multiple points of access that can be extended into follow-on activity at a point of their choosing," says Slowik, who formerly served as head of the Department of Energy's incident response team.

Iran's hackers have reportedly breached US electric utilities before, laying the groundwork for potential attacks on US electric utilities, as have Russia and China. US hackers do the same in other countries as well. But this wave of grid probing would represent a newer campaign following the breakdown of the Obama administration's nuclear deal with Iran and the tensions that have mounted between the US and Iran since—and only somewhat eased since Iran's missile strike Tuesday evening.

The password-spraying campaign Dragos describes matches up with similar findings from Microsoft. In November, Microsoft revealed that it had seen Magnallium carrying out a password-spraying campaign along a similar timeline but targeting industrial control system suppliers of the kind used in electric utilities, oil and gas facilities, and other industrial environments. Microsoft warned at the time that this password-spraying campaign could be a first step toward sabotage attempts, though other analysts have noted it may have also been aimed at industrial espionage.

Dragos declined to share the details of the VPN vulnerabilities it observed Parisite attempting to exploit. But ZDNet today reported separately that Iranian hackers exploited vulnerabilities in either a Pulse Secure or Fortinet VPN server to plant wiper malware inside Bahrain's national oil firm, Bapco. Reports from security firm Devcore last year found vulnerabilities in both Pulse Secure and Fortinet's VPNs, as well as those sold by Palo Alto Networks. Lee cautions that despite Magnallium and Parisite's probing of the grid, Dragos' findings shouldn't cause panic over potential blackouts. While Iran has demonstrated an interest in industrial control system hacking, it has shown no sign of successfully developing tools and techniques that would allow disruption of physical equipment like circuit breakers. "I've not seen any capability by them to be able to cause significant disruption or destruction on infrastructure," Lee says.

But that doesn't mean Iranian intrusions into electric utilities or oil and gas firms aren't a cause for concern. John Hultquist, the director of intelligence at security firm FireEye, which has tracked Magnallium for years under the name APT33, warns that its intrusions have frequently led to less sophisticated but nonetheless crippling acts of disruption. The group has been tied to cyberattacks that have destroyed thousands of computers, so-called wiper malware operations that have hit Iran's adversaries across the Gulf region. They may not be able to turn out the lights, but they could simply destroy an electric utility's computer network.

"We know what they’re capable of," Hultquist says. "Again and again we’ve seen them wipe the drives that companies are using to run their business, and business grinds to a halt, and it costs them a fortune."
 
En väitä kun en tiedä mutta onko se nyt niin ihmeellistä jos ohjushyökkäyksen kohteena oleva suurvalta koittaisi vähän häiritä vihamielisen valtion ohjuksia joita tulee kohti?

Sinällään tämä on ihan validi kysymys ja tietysti juuri tälläisessä tapauksessa ymmärrettäväkin, mutta se on valitettavasti huuhaata.

elso/häirintä nähdään usein vähän samalla tavalla kuin sotilaallisen toiminnan häive-termi. Eli on usein äärimmäisen yksinkertaistettu asia ja joka on usein julkisessa keskustelussa myös usein joko kokonaan, tai monessa asiassa väärässä.

Häirinnän käyttö tälläisessä tapauksessa nojaisi siihen että ohjus olisi edes häirittävissä (= sillä on jonkinlainen komentosignaali jota se seuraa). Komentosignaalia käyttäviä ohjuksia nähdään tyypillisesti lähinnä panssari- ja ilmatorjunnassa jossa kohde voi usein olla rajustikkin liikehtivä. Tykistöraketeissa nimensäkkin puolesta tälläistä laukaisun jälkeistä ohjattavuutta ei ole (raketti on ohjaamaton lennonsa aikana, ohjus ohjattu), ja tykistöohjuksissakin on usein kyse inertia-navigointijärjestelmästä joka lähinnä seuraa ohjuksen omia tietoja (nopeus, kulma, lentoaika) parantaakseen osumatarkkuuttaan ja kompensoimaan tuulen ym. vaikutusta lentorataan. Tämän takia tykistöohjuksissa ei tyypillisesti ole ulkoisen tiedonsyötön väylää (=esim. kylmän sodan aikaisien tutkaohjattujen ilmasta-ilmaan ohjuksien perässä oleva signaalivastaanotin) koska tarkoituksena on usein osua kiinteään maaliin (linnoitettu kiinteä tutka, huoltokeskus, tukikohta) vaan useimmissa käyttötapauksissa riittää että ohjus saadaan laukaisuvaiheessa tähdättyä oikein.

Ohjattavuuden lisäämisessä puolestaan tulee monta ei-haluttua ominaisuutta mukaan, kuten

* Laukaisu/ohjausaseman sijainnin paljastumisen riski sen lähettämän ohjausssignaalin perusteella
* Lisää painoa ohjuksen ohjattavuuteen tarvittavan elektroniikan sisältämiseksi
* kasvanut sähkönkulutus ja akusto ohjuksessa
* supistuva kantomatka ohjuksen käyttäessä energiaa lentoratansa muuttamiseen lennon aikana
* Altistuminen mahdolliselle häirinnälle

Äärimmäisen suurella todennäköisyydellä kyseisissä ohjuksissa ei siis ole tarvetta lennon aikana tapahtuvalle etäohjaukselle, vaan maali syötetään laukaisuvaiheessa ja sisäinen ohjautusjärjestelmä varmistaa että ohjus pysyy lentoradallaan (inertia-navigointi).

---

Häirinnässä puolestaan, jos tavoitteena olisi väärien ohjauskomentojen lähettäminen, pitäisi tietää

* Onko ohjuksessa vastaanotinta // onko se ohjattavissa jonkun signaalin perusteella
* Millä taajuudella signaalia lähetetään
* Mitä salausta signaalissa käytetään
* Salausavaimet väärennetyn signaalin lähettämistä varten ( salauksen murtaminen ja väärennettyjen komentojen lähettäminen reaaliajassa on käytännössä salaiset kansiot -episodin arvoinen temppu)

Jonka jälkeen pitäisi tietää missä ohjus menee, ja lähettää suuremmalla teholla häirintäsignaalia. Mikäli tavoitteena olisi vain estää uusien komentojen vastaanottaminen, olisi mahdollista vain pyrkiä lähettämään samalla kaistalla huomattavasti suuremmalla teholla.

---

Vaikka kaikissa edelläolevissa oltaisiinkin väärässä, ja häirintää olisi tapahtunut, tälläinen toiminta olisi erittäin nopeasti havaittavissa kun radiotaajuuksia voi lähes kuka tahansa radioamatöörikin seurata halvahkolla laitteistolla. Esimerkiksi Suomessa viranomaiset pystyvät paikantamaan kilovatti-tason piraattiradioita ja häiriöitä kohtalaisen nopeasti, joten olisi aikamoinen temppu jos satojen kilovattien tai megavatin tasoisen häirintälähetyksen onnistuisi tuolla päräyttämään päälle ilman että kukaan alueen signaalitiedustelusta vastaava toimija, radioliikenteestä vastaava viranomainen, tai kukaan kymmenistä tuhansista radioamatööreistä kiinnittäisi siihen mitään huomiota. Ja tätä häirintälähetystä pitäisi lähettää useiden tuntien ajan.

Jos teoria on että tämä erittäin epätodennäköisesti toimiva häirintä joka astronomisen epätodennäköisesti ei tulisi koskaan havaituksi, sai tor-ilmatorjuntajärjestelmän joko laukaisemaan ohjuksensa, tai osumaan ne siviilikoneeseen, aletaan puhumaan samoista todennäköisyyksistä kuin että suomen pääministeri olisi alfa centaurista tullut liskomies joka on tehnyt diiliin cthulhun kanssa planeetan lennättämisestä toiseen galaksiin.

Jos puolestaan teoria on, että jenkkiläinen, erittäin epätodennäköisesti näihin tykistöraketteihin/ohjuksiin toimimaton häirintä olisi samalla lamaannuttanut iranin ilmatorjunnan johtojärjestelmät, edelleen ilman että kukaan tälläistä, todennäköisesti satoja tai tuhansia megavatteja vaativa signaalin lähetystä olisi huomannut, kannattaa alkaa käyttämään foliota aktiivisemmin ettei cia pääse kuuntelemaan hampaisiin asennetulla antennillaan päänsisäisiä ajatuksia
 
Jos puolestaan teoria on, että jenkkiläinen, erittäin epätodennäköisesti näihin tykistöraketteihin/ohjuksiin toimimaton häirintä olisi samalla lamaannuttanut iranin ilmatorjunnan johtojärjestelmät, edelleen ilman että kukaan tälläistä, todennäköisesti satoja tai tuhansia megavatteja vaativa signaalin lähetystä olisi huomannut, kannattaa alkaa käyttämään foliota aktiivisemmin ettei cia pääse kuuntelemaan hampaisiin asennetulla antennillaan päänsisäisiä ajatuksia

On hieman vanhanaikaista uskotella että radiotason häirintä on se ainoa elektronisen sodankäynnin muoto, kun niin paljon asioita tehdään pelkästään verkossa. On helpompi aiheuttaa ongelmia esim solmukohdissa kuin suunnata hillotus operaatio Iranin vuorille. Irani olisi varmaan vaihtanut suoraan kuituun taikka parikaapeliin jos näin olisi käynyt. Nyt kuitenkin homma oli että radiot toimi, mutta muut eivät. Miksi on hyvä kysymys.
 
@min3mat ihan ansiokas analyysi, joskin isoilta osin unohtunut 80-luvulle. Suurimmassa osassa USA:n nykyään käyttämistä aseista JDAM:sta TACTOMiin on vähintään yksisuuntainen datalinkki, jonka kautta saadulla datalla hyökkäyksen vaikutusta voidaan arvioida. Uudemmissa (Tomahawk block 4, JASSM-ER, JDAM:n uusimmat versiot) datalinkki on jo kaksisuuntainen mikä mahdollistaa myös ohjuksen reitin tai maalin vaihtamisen lennossa. Vanhakantainen suora komento-ohjaus voidaan unohtaa sinne 80-luvulle.

Jo pelkästään vaikuttavuusarvioinnin (BDA Battle Damage Assessment) estämistä esim. häiritsemällä ym. datalinkkejä ei missään nimessä pidä aliarvioida. USA:n mahdollisten jatkohyökkäysten kannalta olisi erittäin suuri merkitys sillä, tietäisivätkö maalittamiensa Iranin pitkän kantaman ohjusten varmasti tuhoutuneen vai olisivatko ne mahdollisesti edelleen Iranin mahdollisen vastahyökkäyksen käytettävissä. Ohjuksen datalinkin lähetin on välttämättä heikkotehoinen ja vastaanotin kaukana, jolloin hyvinkin pienitehoinen häirintä (= vaikea siviilien huomata) lähellä kohdetta riittäisi sen peittämiseen. USA:n tiedetään myös käyttävän mielellään droneja myös ohjushyökkäysten osana. Vaikka niiden suunnattujen datalinkkien häirintä onkin vaikeampaa, niin Iranilla on tästäkin näyttöjä ainakin yhden alastuodun RQ-170:n muodossa.

Häirinnässä olisi voitu käyttää pientä tehoa paristakin syystä. Ensiksi voitaisiin yrittää tehdä häirinnän havaitseminen viholliselle hankalammaksi, jotta häirinnänväistökeinojen käyttöönotto viivästyisi. Toiseksi lähialueella toimivan kv. lentoaseman toimintaa ei ehkä haluttaisi häiritä suuritehoisella häirinnällä. Lisäksi korkealle suunnattu tehokkaampi häirintä voi aiheuttaa pienempää häiriötä laajemmallakin alueella, koska todelliset antennit eivät ole täydellisen suuntaavia. Aiemmin tässä ketjussa mainittiin myös, että siviililentokoneiden transponderit ovat myös lähetysteholtaan heikkoja. Ja alas ammuttu lento oli suuntaamassa suoraan suojattavan tukikohta-alueen päälle, eli sinne missä häirintää varmimmin olisi jos sitä oli.

Eli rautalangasta: Olisi mahdollista, että Iranin puolustuksellinen radiohäirintä olisi peittänyt transponderin signaalit kriittisenä aikana jolloin ohjuspatteri ei olisi saanut tunnistusta lennosta. Mutta tästä luultavasti olisi enemmän viitteitä mm. laajempina puutteina FR24 datassa kyseisellä alueella tuona aikana. Sittenkin tämä häirinnän olevuus tai olemattomuus on muutenkin yhtä tärkeä asia kuin se, syttyikö tulipalo tulitikusta vai siitä rättikasasta mihin se tulitikku viskattiin.
 
@min3mat ihan ansiokas analyysi, joskin isoilta osin unohtunut 80-luvulle. Suurimmassa osassa USA:n nykyään käyttämistä aseista JDAM:sta TACTOMiin on vähintään yksisuuntainen datalinkki, jonka kautta saadulla datalla hyökkäyksen vaikutusta voidaan arvioida. Uudemmissa (Tomahawk block 4, JASSM-ER, JDAM:n uusimmat versiot) datalinkki on jo kaksisuuntainen mikä mahdollistaa myös ohjuksen reitin tai maalin vaihtamisen lennossa. Vanhakantainen suora komento-ohjaus voidaan unohtaa sinne 80-luvulle.

Jo pelkästään vaikuttavuusarvioinnin (BDA Battle Damage Assessment) estämistä esim. häiritsemällä ym. datalinkkejä ei missään nimessä pidä aliarvioida. USA:n mahdollisten jatkohyökkäysten kannalta olisi erittäin suuri merkitys sillä, tietäisivätkö maalittamiensa Iranin pitkän kantaman ohjusten varmasti tuhoutuneen vai olisivatko ne mahdollisesti edelleen Iranin mahdollisen vastahyökkäyksen käytettävissä. Ohjuksen datalinkin lähetin on välttämättä heikkotehoinen ja vastaanotin kaukana, jolloin hyvinkin pienitehoinen häirintä (= vaikea siviilien huomata) lähellä kohdetta riittäisi sen peittämiseen. USA:n tiedetään myös käyttävän mielellään droneja myös ohjushyökkäysten osana. Vaikka niiden suunnattujen datalinkkien häirintä onkin vaikeampaa, niin Iranilla on tästäkin näyttöjä ainakin yhden alastuodun RQ-170:n muodossa.

Häirinnässä olisi voitu käyttää pientä tehoa paristakin syystä. Ensiksi voitaisiin yrittää tehdä häirinnän havaitseminen viholliselle hankalammaksi, jotta häirinnänväistökeinojen käyttöönotto viivästyisi. Toiseksi lähialueella toimivan kv. lentoaseman toimintaa ei ehkä haluttaisi häiritä suuritehoisella häirinnällä. Lisäksi korkealle suunnattu tehokkaampi häirintä voi aiheuttaa pienempää häiriötä laajemmallakin alueella, koska todelliset antennit eivät ole täydellisen suuntaavia. Aiemmin tässä ketjussa mainittiin myös, että siviililentokoneiden transponderit ovat myös lähetysteholtaan heikkoja. Ja alas ammuttu lento oli suuntaamassa suoraan suojattavan tukikohta-alueen päälle, eli sinne missä häirintää varmimmin olisi jos sitä oli.

Eli rautalangasta: Olisi mahdollista, että Iranin puolustuksellinen radiohäirintä olisi peittänyt transponderin signaalit kriittisenä aikana jolloin ohjuspatteri ei olisi saanut tunnistusta lennosta. Mutta tästä luultavasti olisi enemmän viitteitä mm. laajempina puutteina FR24 datassa kyseisellä alueella tuona aikana. Sittenkin tämä häirinnän olevuus tai olemattomuus on muutenkin yhtä tärkeä asia kuin se, syttyikö tulipalo tulitikusta vai siitä rättikasasta mihin se tulitikku viskattiin.

Käytetty lähetysteho ei kovin realistisesti pysty olemaan vaikeasti havaittavan pieni, kun etäisyydet ovat sitä luokkaa että signaali ei saisi peittyä taustakohinaan satojen kilometrien matkalla. Toisaalta häirinnän lähetysteho ei myöskään kovin realistisesti pysty olemaan pienempi kuin häirittävän kohteen lähetysteho, koska se ei sitä silloin todennäköisesti kuule, ja sen pitäisi olla tehokkaampi tai huomattavasti lähempänä. Jos aletaan puhumaan jostain vattiluokasta niin se hukkuu jo jonkun paikallisen paloaseman omaan radioliikenteen taustakohinaan, ja sekin olisi jo siviili-viranomaisten/harrastelijoiden huomattavissa

Lisäksi näitä datalinkkejä on kyllä olemassa erinäisissä aseissa, mutta ne aseet tuppaavat olemaan jotain muuta kuin tykistöraketteja/ohjuksia. Lisäksi näistä luetelluista kaikki ovat gps-pohjaisia, jonka tarkoitus on joko korvata se interia-ohjaus (jdam) tai tukea sitä (tomahawkit). Lisäksi en jaksa uskoa että gps:n sotilaalliseen käyttöön olisi iranille annettu käyttöoikeuksia. Teoriassa on mahdollista että ne käyttäisivät siinä jotain kiinalaista verkkoa, mutta mikä on se saavutettu hyöty jos se sama laaki saadaan halvemmalla, turvallisemmalla ja yksinkertaisemmalla tekniikalla samaan kohtaan ins-ohjautuksella?

On hieman vanhanaikaista uskotella että radiotason häirintä on se ainoa elektronisen sodankäynnin muoto, kun niin paljon asioita tehdään pelkästään verkossa. On helpompi aiheuttaa ongelmia esim solmukohdissa kuin suunnata hillotus operaatio Iranin vuorille. Irani olisi varmaan vaihtanut suoraan kuituun taikka parikaapeliin jos näin olisi käynyt. Nyt kuitenkin homma oli että radiot toimi, mutta muut eivät. Miksi on hyvä kysymys.

Jos parikaapeleiden hakkeroinnilla on saatu torit laukomaan siviilikoneita tai lamautettua kokonainen ilmapuolustusjärjestelmä niin onneksi olkoon jenkeille. Realistisesti tämä on kuitenkin vielä teoreettisempi vaihtoehto kuin että jeesus laskeutui taivaalta lyömään tuon siviilikoneen alas thorin vasaralla. Miksi näin on, olisikin sitten kohtalaisen paljon vaikeampi asia selittää, mutta jos pienehkö pk-alan yritys pystyy tunnistamaan luvattomia verkkokaapeloinnin muutoksia ja estämään ei-toivottua käyttöä öbaut tonnin investoinnilla (8021x + datadiodikovennus) niin olisi aikamoinen ihme jos sitä ei sotilaallisessa käytössä saataisi tehtyä.
 
Mites tuo ylänurkan päivämäärä? Vuosiluku näkyy.
Valvontakameran tilanne on kyllä niin ainutlaatuinen (jopa koneen palavana kääntyminen takaisinpäin ja lentoradan "huojahtaminen" alaspäin) että lienee ilmeistä että kameran kello vain on asetettu pyllylleen.

Arvaan että porukka geopaikantaa tuon nopeaan.
Alustavasti...
 
Viimeksi muokattu:
Tekee ihan pahaa ajatella miltä lentokoneessa olleiden viimeiset minuutit ovat tuntuneet.

0:20 ensimmäinen osuma
0:45 toinen osuma
1:20 lentokone alkaa hahmottua utuisena valopisteenä ruudulla
1:35 kone leimahtaa äkillisesti täyteen liekkiin ja suunta muuttuu selvästi kohti maata

Tuohon varsinaisen loppuräjähdyksen ja maahansyöksyn alkamisen ja ensimmäisen osuman välissä on 1 min 15s aikaa. Siinä kerkii ihmismieli tajuamaan monenlaista.

Tästä voinee päätellä senkin, että PS7502 olisi saattanut jopa selvitä yhdestä ohjuksesta. Kuolonkamppailu kahdenkin osuman jälkeen on sen verran pitkä.
 
Tästä voinee päätellä senkin, että PS7502 olisi saattanut jopa selvitä yhdestä ohjuksesta. Kuolonkamppailu kahdenkin osuman jälkeen on sen verran pitkä.

Jotenkin veikkaan, että konetta piti ilmassa automatiikka tai pahasti haavoittunut lentäjä. Tämä siis siksi, että ohjusten kerrotaan osuneen ohjaamoon ja esim. siipi ei irronnut osumien johdosta.
 
Jotenkin veikkaan, että konetta piti ilmassa automatiikka tai pahasti haavoittunut lentäjä. Tämä siis siksi, että ohjusten kerrotaan osuneen ohjaamoon ja esim. siipi ei irronnut osumien johdosta.
Tai sitten kone vain jatkoi vasemman puolen moottorin työntämänä ilman ohjausta.

Jossain oli arvio että 1.ohjus olisi räjähtänyt ohjaamon alla ja sieltä se tehokkaimmin myös onnistui tuhoamaan pääelektroniikkakeskuksen (virta katosi ja SSR sammui).
Kuulemma moottorit jatkaa niin kauan kuin polttoainetta virtaa eikä moottorissa ole vikaa.

Arvelen että 2.ohjuksesta on jotain osunut oikean puolen siipeen ja moottoriin.
Voi olla ettei FDR ole enään tallentanut mitään tuossa vaiheessa (koska pääelektroniikkakeskus ei enään käsittele sensoridataa sille).
CVR voi olla toiminut maahan asti jos siinä oli akkuvarmennus ... toivottavasti siinä kuuluu ilman suhina eikä ihmisten valitus.
 
Venäjä tuki Irania voimakkaasti .....
Hah! Mitäs minä sanoin.... :ROFLMAO:

Äkkitunnustus asetti Venäjän propagandakoneiston noloon valoon,
.
 
Tekee ihan pahaa ajatella miltä lentokoneessa olleiden viimeiset minuutit ovat tuntuneet.

0:20 ensimmäinen osuma
0:45 toinen osuma
1:20 lentokone alkaa hahmottua utuisena valopisteenä ruudulla
1:35 kone leimahtaa äkillisesti täyteen liekkiin ja suunta muuttuu selvästi kohti maata

Tuohon varsinaisen loppuräjähdyksen ja maahansyöksyn alkamisen ja ensimmäisen osuman välissä on 1 min 15s aikaa. Siinä kerkii ihmismieli tajuamaan monenlaista.

Tästä voinee päätellä senkin, että PS7502 olisi saattanut jopa selvitä yhdestä ohjuksesta. Kuolonkamppailu kahdenkin osuman jälkeen on sen verran pitkä.
Ensimmäinen tuli nokan eteen tuhoten ohjaamon ja tappaen lentäjät.
 
Tai sitten kone vain jatkoi vasemman puolen moottorin työntämänä ilman ohjausta.

Jossain oli arvio että 1.ohjus olisi räjähtänyt ohjaamon alla ja sieltä se tehokkaimmin myös onnistui tuhoamaan pääelektroniikkakeskuksen (virta katosi ja SSR sammui).
Kuulemma moottorit jatkaa niin kauan kuin polttoainetta virtaa eikä moottorissa ole vikaa.

Arvelen että 2.ohjuksesta on jotain osunut oikean puolen siipeen ja moottoriin.
Voi olla ettei FDR ole enään tallentanut mitään tuossa vaiheessa (koska pääelektroniikkakeskus ei enään käsittele sensoridataa sille).
CVR voi olla toiminut maahan asti jos siinä oli akkuvarmennus ... toivottavasti siinä kuuluu ilman suhina eikä ihmisten valitus.

Voi toki olla niinkin, mutta sikäli kun sain kuvan tapahtuneesta niin kone oli nousussa, eli jatkuiko nousu vielä osuman jälkeen? Mutta tämä lienee irrelevanttia, kone ei ollut osuman jälkeen selviytymiskuntoinen vaikka se jatkoikin hetken lentoaan.
 
Ensimmäinen tuli nokan eteen tuhoten ohjaamon ja tappaen lentäjät.

No ei se varmaan niiden matkustajien kokemusta yhtään parantanut.

ja tiedetäänkö edes, että lentäjät kuoli heti, vai onko oletus? Mustalta laatikoltahan se selviää mitä siellä on ohjaamossa tehty ja puhuttu jos on. Hylkykuvissa tuulilasissa oli jokunen iskemä, mutta ei nyt mitään ihan massiivisen näköistä tuhoa kuitenkaan.
 
Vive le Québec libre!"

Katso liite: 36405

Tälle ehdoton kyllä!!!

Kuvittele huviksesi mitä tapahtuu jos Alberta saa tarpeekseen maksajan ja tyhmänä pidetyn juntin roolista, SJW-politikasta ja muusta Albertan kannalta ikävästä ja eroaa.

Eron jälkeen USA saattaisi ihan hyvin toivottaa sen tervetulleeksi uutena osavaltiona. Alberta voisi hyötyä siitä erittäin paljon - samoin kuin USA.

Kanadan loppuosa joutuisi kiristämään vyötä aika paljon. "Me päätetään, te maksatte" -henkinen politiikka tulisi uuteen tilanteeseen.

 
ja tiedetäänkö edes, että lentäjät kuoli heti, vai onko oletus? Mustalta laatikoltahan se selviää mitä siellä on ohjaamossa tehty ja puhuttu jos on. Hylkykuvissa tuulilasissa oli jokunen iskemä, mutta ei nyt mitään ihan massiivisen näköistä tuhoa kuitenkaan.
Ukrainan onnettomuustutkija sanoivat lentäjien kuolleen heti mutta saattoi toki olla korupuhetta omaisille.
CVR voi kertoa lisää.
 
Back
Top