ITO 90M korvaaminen

BVRAAM kuten Meteor, eli ramjet-puikko yhdistettynä tuollaiseen ratkaisuun voi olla mielenkiintoinen odoteltava. Siinä saisi euroratkaisu etumatkan amerikkalaisiin nähden, jotka ovat 120D:n osalta vielä aika kaukana.
Kasvaisi no-escape zone tuntuvasti.

Tässä kerrotaan eräästä ranskalaisesta ilmasta-maahan suunnitelmasta jo 70-luvulta. Eli 35-40v ei tehty juuri mitään.
http://www.onera.fr/sites/default/f...f/ramjet-scramjet-and-pde-an-introduction.pdf

SCORPION : Statoréacteur Cruciforme comme ORgane Portant Intégré à Orifices Nasaux • Prototype of a long range ground to air missile (M = 6, 600 km) ; Ø 220 mm liquid fueled ramjet (demonstrator) • Successful ground tests of the fully integrated vehicle in the S4 MA wind tunnel

Jenkki-BOMARC 50-60-luvulta: http://www.astronautix.com/lvs/bomarc.htm

Brittien Bloodhound oli näköjään aika laajalti käytössä, mm. Ruotsi: https://en.wikipedia.org/wiki/Bloodhound_(missile)
  • Range : 185 km
  • Max. Speed : Mach 2.7
 
Viimeksi muokattu:
Meteor vaatisi varmaan boosterin IT-ratkaisussa, ei mahtuisi nykyiseen NASAMS-kanisteriin?
 
Meteor vaatisi varmaan boosterin IT-ratkaisussa, ei mahtuisi nykyiseen NASAMS-kanisteriin?
Ainakin nuo aiemmat ramjetit ovat vaatineet, joten luultavasti näin.
Ei sillä mitään tekemistä NASAMSin kanssa tule olemaan. Luultavasti kalliimman ratkaisun osana voi tulevaisuudessa toteutua. SAMP-T:n evoluutiona esimerkiksi. Koska sehän on jo MBDA:n ohjukseen pohjautuva.
 
"Yksi taistelunjohtokeskus toimii johtavana keskuksena ja voi enimmillään johtaa kahdeksaa tutkaa, neljää elektro-optista sensoria sekä 12 ohjuslavettia."

Tuo juttu viittaa sitten siihen tilanteeseen, että taistelujohtokeskuksia on useampi käytössä.

Häh! Nyt menee taas niin säätämiseksi!
 
Onko foorumilaisilla mietteitä siitä, onko NASAMS II riittävän liikkuva Crotalen korvaajaksi kaikkiin Crotalen rooleihin? Nasams on suhteellisen hidas siirrettävä, kun johtokeskusten, laukaisulavettien ja sensorien välille täytyy muodostaa viestiyhteydet ennen tulitoiminnan aloittamista. Lisäksi ohjuslavetti pitää puolustusvoimien mukaan laskea maahan ja tasata hydraulisesti ennen ampumista (miksi?).

Toki Crotalella suojataan pääasiassa (puoli)kiinteitä kohteita, mutta yhtä lailla Crotale suojannee myös liikkuvia joukkoja (panssarijoukot). Pitäisikö näiden suojaamiseksi hankkia jokin erilainen järjestelmä, vai soveltuisiko Nasams hyvin myös tähän?
 
Onko foorumilaisilla mietteitä siitä, onko NASAMS II riittävän liikkuva Crotalen korvaajaksi kaikkiin Crotalen rooleihin? Nasams on suhteellisen hidas siirrettävä, kun johtokeskusten, laukaisulavettien ja sensorien välille täytyy muodostaa viestiyhteydet ennen tulitoiminnan aloittamista. Lisäksi ohjuslavetti pitää puolustusvoimien mukaan laskea maahan ja tasata hydraulisesti ennen ampumista (miksi?).

Toki Crotalella suojataan pääasiassa (puoli)kiinteitä kohteita, mutta yhtä lailla Crotale suojannee myös liikkuvia joukkoja (panssarijoukot). Pitäisikö näiden suojaamiseksi hankkia jokin erilainen järjestelmä, vai soveltuisiko Nasams hyvin myös tähän?

Liikkuva lavettihan on jo olemassa, se sopii mille alustalle asiakas haluaa.
 
Liikkuva lavettihan on jo olemassa, se sopii mille alustalle asiakas haluaa.

Ai niin tosiaan, se HMMWV:n alustalle pultattu!

Mikäköhän tuossa suomalaisessa ohjuslavetissa sitten on, että se pitää laskea maahan ennen ammuntaa? Syntyykö ohjuksen laukaisusta liian suuri rekyyli kuorma-auton alustan kannettavaksi, vai tuleeko liekki kenties ulos kanisterin alapäästä vaurioittaen kuorma-autoa?

Miksi Suomessa ylipäätään päädyttiin kanisteriin? Onko kaksi ohjusta lisää per lavetti niin suuri ero, vai heikentääkö kiskoilta laukaisu kantamaa? Tosin Suomi taisi tehdä NASAMS-hankintansa ennen alla olevan laitteen kehittämistä...

NASAMS_HML.ashx

Kuva / Kongsberg
 
Ai niin tosiaan, se HMMWV:n alustalle pultattu!

Mikäköhän tuossa suomalaisessa ohjuslavetissa sitten on, että se pitää laskea maahan ennen ammuntaa? Syntyykö ohjuksen laukaisusta liian suuri rekyyli kuorma-auton alustan kannettavaksi, vai tuleeko liekki kenties ulos kanisterin alapäästä vaurioittaen kuorma-autoa?

Miksi Suomessa ylipäätään päädyttiin kanisteriin? Onko kaksi ohjusta lisää per lavetti niin suuri ero, vai heikentääkö kiskoilta laukaisu kantamaa? Tosin Suomi taisi tehdä NASAMS-hankintansa ennen alla olevan laitteen kehittämistä...

NASAMS_HML.ashx

Kuva / Kongsberg

Liittyisikö uusien ohjusten lataamiseen, kiskot siellä kanisterissakin on?
 
Liittyisikö uusien ohjusten lataamiseen, kiskot siellä kanisterissakin on?

En nyt tiedä, ymmärränkö teikäläisen viestin oikein, mutta helpompaa se ohjusten lataaminen tuollaiseen avoimelle kiskolle on kuin kanisteriin, IMHO. Ohjuksen liikuttelu miltei vaakatasossa on aina helpompaa kuin ohjuksen laskeminen kanisteriin lähes pystysuoraan.

Kun epäilin kiskoilta laukaisun alentavan kantamaa, niin se perustui siihen, että tuossa Kongsbergin kuvassa (edellisessä viestissäni) ohjukset näyttäisivät lähtevän taivaalle loivemmassa kulmassa verrattuna kanisteriin. Tämä on ongelma, jos maali on korkealla, mutta lähellä laukaisinta, koska tällöin ohjus joutuu tekemään jyrkän käännöksen heti kiskoilta lähdettyään päästäkseen riittävään korkeuteen. Toisella tarkastelulla kuvan ohjukset kyllä näyttäisivät olevan varsin samanlaisessa kulmassa kuin ampuma-asennossa olevassa kanisterissakin, että tiedä sitten.
 
En nyt tiedä, ymmärränkö teikäläisen viestin oikein, mutta helpompaa se ohjusten lataaminen tuollaiseen avoimelle kiskolle on kuin kanisteriin, IMHO. Ohjuksen liikuttelu miltei vaakatasossa on aina helpompaa kuin ohjuksen laskeminen kanisteriin lähes pystysuoraan.

Kun epäilin kiskoilta laukaisun alentavan kantamaa, niin se perustui siihen, että tuossa Kongsbergin kuvassa (edellisessä viestissäni) ohjukset näyttäisivät lähtevän taivaalle loivemmassa kulmassa verrattuna kanisteriin. Tämä on ongelma, jos maali on korkealla, mutta lähellä laukaisinta, koska tällöin ohjus joutuu tekemään jyrkän käännöksen heti kiskoilta lähdettyään päästäkseen riittävään korkeuteen. Toisella tarkastelulla kuvan ohjukset kyllä näyttäisivät olevan varsin samanlaisessa kulmassa kuin ampuma-asennossa olevassa kanisterissakin, että tiedä sitten.

Puhutaanko eri asiasta? Tässä se lavetti.

http://www.kongsberg.com/~/media/KD...ssile Launcher Dataark_Januar 2013.ashx?la=en
 

Kirjoitit aiemmin:

Liikkuva lavettihan on jo olemassa, se sopii mille alustalle asiakas haluaa.

Tarkoititkin siis tuota esitteesi kuvissa näkyvää kuuden ohjuksen "kanisterityylistä" ohjuslavettia? Minä luulin, että tarkoitit liikkuvalla lavetilla tätä.
 
BVRAAM kuten Meteor, eli ramjet-puikko yhdistettynä tuollaiseen ratkaisuun voi olla mielenkiintoinen odoteltava. Siinä saisi euroratkaisu etumatkan amerikkalaisiin nähden, jotka ovat 120D:n osalta vielä aika kaukana.
Kasvaisi no-escape zone tuntuvasti.

Tässä kerrotaan eräästä ranskalaisesta ilmasta-maahan suunnitelmasta jo 70-luvulta. Eli 35-40v ei tehty juuri mitään.
http://www.onera.fr/sites/default/f...f/ramjet-scramjet-and-pde-an-introduction.pdf

Brittien Bloodhound oli näköjään aika laajalti käytössä, mm. Ruotsi: https://en.wikipedia.org/wiki/Bloodhound_(missile)

Bloodhoundeja harkittiin 60-luvulla meillekin. Erinäisistä poliittisista syistä päädyttiin SA-2:een, ja sitten sekin peruuntui. Tosin Bloodhound hankittiin sitten meille, mutta vain harjoituskappaleena ilman kovia ohjuksia (vai oliko ao. järjestelmä Thunderbird, evm).

SA-6:ssa oli patoputkimoottori, mutta syystä tai toisesta Bukissa palattiin takaisin puhtaaseen rakettimoottoriin.
 
Bloodhoundeja harkittiin 60-luvulla meillekin. Erinäisistä poliittisista syistä päädyttiin SA-2:een, ja sitten sekin peruuntui. Tosin Bloodhound hankittiin sitten meille, mutta vain harjoituskappaleena ilman kovia ohjuksia (vai oliko ao. järjestelmä Thunderbird, evm).

SA-6:ssa oli patoputkimoottori, mutta syystä tai toisesta Bukissa palattiin takaisin puhtaaseen rakettimoottoriin.

Ilmeisesti meille hankittiin lopulta Thinderbird-systeemi ja tosiaan pelkästään koulutuskalustoksi. Tuollainen ohjus on ainakin esillä it-museossa. Kovasti on saman näköinen kuin Bloodhound. Demarissa tai Kansan uutisissa oli muuten joskus 80/90-luvuilla oikein kannessa ja tuon Thunderbirdin kuvan kera juttu jossa taivasteltiin Suomen asevarustelun huimaa tasoa kun ohjuksiakin riittää ihan museoitavaksi saakka. :confused:
 
En nyt tiedä, ymmärränkö teikäläisen viestin oikein, mutta helpompaa se ohjusten lataaminen tuollaiseen avoimelle kiskolle on kuin kanisteriin, IMHO. Ohjuksen liikuttelu miltei vaakatasossa on aina helpompaa kuin ohjuksen laskeminen kanisteriin lähes pystysuoraan.

Kun epäilin kiskoilta laukaisun alentavan kantamaa, niin se perustui siihen, että tuossa Kongsbergin kuvassa (edellisessä viestissäni) ohjukset näyttäisivät lähtevän taivaalle loivemmassa kulmassa verrattuna kanisteriin. Tämä on ongelma, jos maali on korkealla, mutta lähellä laukaisinta, koska tällöin ohjus joutuu tekemään jyrkän käännöksen heti kiskoilta lähdettyään päästäkseen riittävään korkeuteen. Toisella tarkastelulla kuvan ohjukset kyllä näyttäisivät olevan varsin samanlaisessa kulmassa kuin ampuma-asennossa olevassa kanisterissakin, että tiedä sitten.

ITO12 lataaminen tapahtuu niin että laukaisukisko vedetään ulos kanisterista vaakatasossa ja sen jälkeen ohjus asetetaan kiskoon. En usko tuossa olevan mitään ongelmia.
 
Meteor vaatisi varmaan boosterin IT-ratkaisussa, ei mahtuisi nykyiseen NASAMS-kanisteriin?
Meteorissa on boosteri sisäänrakennettuna. Kiinteä rakettipolttoaine on ramjetin sisällä. Se kiihdyttää ohjuksen ramjetille optimaaliseen nopeuteen. Kun rakettiruuti loppuu, ramjet käynnistyy. Ilman tuota boosteria ohjus ei pääsisi yli mach 1:n jos se laukaistaan sitä hitaammasta vauhdista. Ramjetin työntövoima vaan on niin surkea hitaissa nopeuksissa. Ilmanvastuskin kun on pahimmillaan äänennopeuden kohdalla niin joudutaan turvautumaan kikkoihin.
 
Nosturilla se ohjus sinne kiskolle nostetaan ja kaverit voi seistä siellä lavalla vaikka OHJL olisi kuorma-auton kyydissä.
 
Back
Top