Jääkäriprikaati-90 -organisaatio?

Toki varusveijaria riitti, muttei rahaa prikaatien varustamiseen. JPr sijaitsi silloinkin Sodankylässä, minkä mainitsin, PohKarPr jäi mainitsematta toki ehdotuksessani.

Kahdeksankymmäntä luku, mahdollinen kolmas maailmansota ja Sodankylän tehtävä pitää Nato ja NL erossa toisistaan.

Eli poliittisesti kestävät perustewt monelle puolueelle rahoituksen tarkistamiseen
 
ja muut suunnat sai tällä Jpr-versiolla tulla toimeen pelkän kk- ja sinkotulen voimin.
Viittaatko mahdollisesti myös kevyen singon käyttöön? Sitähän ei 90-luvun alussa enää meille koulutettu.

Kyllähän se sellanen saatanan kuoleman loukko oli. Sieltä jos olisi nopeasti pitänyt päästä ulos, niin ehkä takapenkkiläisistä 1 tai 2 olisi päässyt ulos, muut olisi kuollu sinne purkkiin.
Itsekään mikään isomies ole, mutta 182cm ja kvkk ja etupenkki... voi vit****
Samoja kokemuksia, 187 cm ja kvkk.. Melkoisella ähinällä sieltä tultiin ulos. Ilmankos sitä harjoiteltiinkin suunnaton määrä... Mutta ei ollut takapenkiltäkään herkkua ulostautua ja tulla sisään. Lapio piti olla kuokka-asennossa tetsarin laukuissa ja siltikin meinasi ottaa kiinni. Istuimissa oli juuri sellainen väli, että kumisaapas solahti sinne jumiin. Yksi tyyppi joutui jäämään näytöksessä vaunuun, kun ei vain saanut ajoissa jalkaansa irti.
14,5 oli tehokas ase, mutta tähtäinkiikarin läpi kovin kapea näkökenttä, ja veivaa siinä sitten ajoissa se maaliin. Itse asiassa hieman etusektorista vinoon ampuma-asentoon ponnahtavalla kertasinkomiehellä on muuten hyvät mahdollisuudet ehtiä ajoissa. Ja raskas kookoohan oli Petterissä täysin soveltuva ilma-ammuntaan, senhän muistamme myös.
Veittekö te koskaan niitä urien ulkopuolelle esim 100 metriä sivuun? Toivotonta, ja jumalattoman hidasta.

@Rannari , en tiedä, oliko taakkateline SavPr-keksintö, mutta ehdottoman tarpeen se oli. Minun aikaan kapiaiset alkoivat epäilemään, että kulkeekohan kolmessa BTR:ssä kaikki jääkärijoukkueen kama mukana?
Ei muuta kuin kokeilemaan täysivahvuisella jääkärijoukkueella sodan ajan varusteineen. Tulos: taakkateline täynnä, jotain oli katollakin, ja vaunun sisätilat täynnä varusteita. Niitä oli korkealle kauttaaltaan, että muistan kun jätkät joutuivat olemaan enempi vaakatasossa kaiken varustemäärän päällä. Näkömuistilla heitän että vähintää puolet oli korkeussuunnassa varustepino. Tyypit oli enempi katonrajassa kuitenkin.
Sitä en muista, olivatko tulenjohtajat edes mukana. Kokeilun tulos: lisättiin yksi maastokuorma-auto BTR-joukkueen vahvuuteen.

--------------
Elimme siis aikaa 90-alussa, jossa BTR:n käyttöä jääkäripataljoonan taistelussa itäsuomalaisessa maastossa taidettiin vasta kokeiltiin. Mehän olimme kuin panssarijääkäreitä. Vaunut olivat hyökkäyksissä mukana, jos urat antoivat myöten. Tämän käytännön on ollut pakko olla hyvin ohimenevä vaihe.
Eli kuljetuspanssari kookooaseistuksella tuotiin systemaattisesti aivan etulinjaan. Jokainen voi miettiä, kuinka kauan Savon Jääkäriprikaatilla olisi ollut käytössä pääkalustonsa tositilanteessa.
Veikkaan, että ensimmäinen isompi taistelu olisi vienyt kaluston, osa jäänyt tien varteen kumit puhki keskityksien vuoksi, loput tuhoutuneet vihollisen ryntövaunujen ja jalkaväen sinkotuleen, raskaammista nyt puhumattakaan. Vaikkei siis nuori vänrikki niitä olisikaan vienyt mukaan hyökkäykseen, niin tiedän, että niitä olisi kuitenkin kootusti käytetty tulituessa.

Kiintoisa ajatus on, että mielestäni käytäntö olisi vaatinut hyvin nopeasti palauttamaan heti sodan alun jälkeen kevyen heitinjoukkueen jääkärikomppanioihin. Onko tällainen peliliike ylipäänsä mahdollista? Miten nopeasti heitinjoukkueen saa sotavalmiiksi, vaikka koulutuksen saaneita miehiä ja kalustoa olisi saatavilla?
 
Tekalla liikkuvien prikaatien osalta hanke toteutui kohtuullisesti. Ilmeisesti neljälle pohjoisen jääkäriprikaatille saatiin ajoneuvot ja ohjuskalusto.

Edit

Ajoneuvoilla tarkoitetaan edellä telakuorma-autoja. Muun maastokelpoisen kaluston osalta tilanne ei välttämättä ollut aivan yhtä hyvä...

Itsekkin olen näin ymmärtänyt.

Pasien määrää ei kai saatu tarpeeksi korkealle.
 
Taidettiin haukata.

Virheenä oli ehkä myös se että pakollinen päivitys tehtiin maavoimien uudistamiseen tarkoitetuista rahoista.

Se kirpaisee että se raha meni maavoimien budjetista mutta nykyinen kyky kyllä kelpaa minulle.
En vaihtaisi pois mutta ehkä joku toinen kopteri olisi ollut parempi hyötysuhteeltaan, nykyinen kalusto on kuitenkin ilmeisen hyvää monilta ominaisuuksiltaan jotka ovat meille tärkeitä.
 
Se kirpaisee että se raha meni maavoimien budjetista mutta nykyinen kyky kyllä kelpaa minulle.
En vaihtaisi pois mutta ehkä joku toinen kopteri olisi ollut parempi hyötysuhteeltaan, nykyinen kalusto on kuitenkin ilmeisen hyvää monilta ominaisuuksiltaan jotka ovat meille tärkeitä.

90-luvun kirjoissahan kaikki puhuivat ilmamekasoinnista.

Mutta joo en nyt rönsyile tähän
 
Sikäli kuin ymmärrän, oli ajatuksena muodostaa n pataljoonan vahvuinen osasto sopimus sotilaista joka olisi käynyt ilmakuljetettuna lyömässä vihollisen tst kopterien tukemana. Mikäli olisi tarvittu raskaampaa nyrkkiä, olisi käytetty valmiusyhtymää siihen asti että Nato-joukot ehtivät maahan.

Karvaisia ja rumia reserviläisiä oli turha käyttää nykyaikaseen sotaan, joks olisi joka tapauksessa ohi siihen mennessä kun tarjoilu kerholla alkaa.

Vituiksihan se meni. Sopimussotilaita ei saatu värvättyä tarpeeksi, kun nuorisolla oli parempas tekemistä, tst kopterit jäi saamatta ja eurokopteritkin tuli 10 vuotta myöhässä ja keskentekoisina.

Mutta parhaan Suomalaisen perinteen mukaan selitetään että "Just näihjän tässä oli tarkoituskin käydä"
 
Sikäli kuin ymmärrän, oli ajatuksena muodostaa n pataljoonan vahvuinen osasto sopimus sotilaista joka olisi käynyt ilmakuljetettuna lyömässä vihollisen tst kopterien tukemana. Mikäli olisi tarvittu raskaampaa nyrkkiä, olisi käytetty valmiusyhtymää siihen asti että Nato-joukot ehtivät maahan.

Karvaisia ja rumia reserviläisiä oli turha käyttää nykyaikaseen sotaan, joks olisi joka tapauksessa ohi siihen mennessä kun tarjoilu kerholla alkaa.

Vituiksihan se meni. Sopimussotilaita ei saatu värvättyä tarpeeksi, kun nuorisolla oli parempas tekemistä, tst kopterit jäi saamatta ja eurokopteritkin tuli 10 vuotta myöhässä ja keskentekoisina.

Mutta parhaan Suomalaisen perinteen mukaan selitetään että "Just näihjän tässä oli tarkoituskin käydä"

Suomen kyky erikoisoperaatioihin ei sentään ole vitsi.
 
Itsekkin olen näin ymmärtänyt.

Pasien määrää ei kai saatu tarpeeksi korkealle.

Noin 1200kpl olisi tarvittu määrävahvuisille prikaateille. Ja siihen vielä pari sataa rannikkojoukkojen ja pääkaupungissa toimivien kokoonpanojen käyttöön. Eli karkeasti tuhat Pasia olisi tarvittu lisää. Alkuperäisellä JPr-kokoonpanolla lisätarve olisi ollut noin 1900kpl.

Vähän jäi vajaaksi :D
 
Noin 1200kpl olisi tarvittu määrävahvuisille prikaateille. Ja siihen vielä pari sataa rannikkojoukkojen ja pääkaupungissa toimivien kokoonpanojen käyttöön. Eli karkeasti tuhat Pasia olisi tarvittu lisää. Alkuperäisellä JPr-kokoonpanolla lisätarve olisi ollut noin 1900kpl.

Vähän jäi vajaaksi :D

Todellakin aika kauksi jäätiin ellei sitten huomattukin että teka on aika kova peli jos haetaan koukkausta..
 
Alueellisiksi prikaateiksi jotka koostuvat itsenäiseen toimintaan kykenevistä taisteluosastoista, prikaatin tasalla olettaisi olevan paljonkin tukevia yksiköitä kuten TIEDK, PSTO, PSTK ja PSVK.

Operatiivisen leiman alla en näe järkeä säilyttää muita kuin mekanisoituja ja panssaroituja joukkoja joita voidaan toki tarpeen mukaan liittää näihin alueellisin prikaateihinkin jotka ovat moottoroitua jalkaväkeä.

Kuinka jossain Lapissa mekanisoitu osasto suoriutuu ratkaisutaistelusta
 
Noin 1200kpl olisi tarvittu määrävahvuisille prikaateille. Ja siihen vielä pari sataa rannikkojoukkojen ja pääkaupungissa toimivien kokoonpanojen käyttöön. Eli karkeasti tuhat Pasia olisi tarvittu lisää. Alkuperäisellä JPr-kokoonpanolla lisätarve olisi ollut noin 1900kpl.

Vähän jäi vajaaksi :D

No eihän tuo nyt niin paljoa olisi maksanut..
 
Sikäli kuin ymmärrän, oli ajatuksena muodostaa n pataljoonan vahvuinen osasto sopimus sotilaista joka olisi käynyt ilmakuljetettuna lyömässä vihollisen tst kopterien tukemana. Mikäli olisi tarvittu raskaampaa nyrkkiä, olisi käytetty valmiusyhtymää siihen asti että Nato-joukot ehtivät maahan.

Karvaisia ja rumia reserviläisiä oli turha käyttää nykyaikaseen sotaan, joks olisi joka tapauksessa ohi siihen mennessä kun tarjoilu kerholla alkaa.

Vituiksihan se meni. Sopimussotilaita ei saatu värvättyä tarpeeksi, kun nuorisolla oli parempas tekemistä, tst kopterit jäi saamatta ja eurokopteritkin tuli 10 vuotta myöhässä ja keskentekoisina.

Mutta parhaan Suomalaisen perinteen mukaan selitetään että "Just näihjän tässä oli tarkoituskin käydä"

Ja sopimussotilaillekkin olisi pitänyt maksaa mokoma palkkaa.

90-luvun lopulla asepalveluksessa olleena, meitä kyseltiin sopimussotilaiksi. Mutta sitten ei ollutkaan rahaa
 
Ja sopimussotilaillekkin olisi pitänyt maksaa mokoma palkkaa.

90-luvun lopulla asepalveluksessa olleena, meitä kyseltiin sopimussotilaiksi. Mutta sitten ei ollutkaan rahaa
Minkähän kokonen kokonaisuus tuo tulenjohti ja viestipatteri oli

Muistaakseni aika pieni poppoo, KntoJ, Tjue ja ViestiJ. Toimi pataljoonan viestielimenä ja tulenjohtoreservinä.
 
Muistaakseni aika pieni poppoo, KntoJ, Tjue ja ViestiJ. Toimi pataljoonan viestielimenä ja tulenjohtoreservinä.

Kattelin tossa yhen kaavion.

Niin siinä jääkäripataljoonassa oli 3 jääkärikomppaniaa, Rkhr-komppania, HK, PST-komppania musteilla ja Esikuntakomppania.

Mutta etäisesti tuo viestipatteri juttukin on tutun olonen. Päässyt kokonaan unohtumaan
 
Kattelin tossa yhen kaavion.

Niin siinä jääkäripataljoonassa oli 3 jääkärikomppaniaa, Rkhr-komppania, HK, PST-komppania musteilla ja Esikuntakomppania.

Mutta etäisesti tuo viestipatteri juttukin on tutun olonen. Päässyt kokonaan unohtumaan

Voi olla, että ei ollut alkuperäisessä kokoonpanossa, mutta JPr:n modifikaation yhteydessä EK ja PstK jaettiin uudestaan EK:si ( KntoJ, PstJ, PstOhjJ, PionJ, Tiedj ja HJ ) ja tuoksi em Tj-ja VK.
 
Back
Top