Tiede ja ase -julkaisussa vuonna 1990 ollut teksti jääkäriprikaatin suorituskykyvaateista
Kirjoittajana sittemmin kenraalikuntaan noussut Esa Pulkkinen
Kirjoittajana sittemmin kenraalikuntaan noussut Esa Pulkkinen
Jääkäriprikaati-90 -organisaatio?
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Jos unohdetaan BKT ja katsotaan verokertymää, eli sitä oikeata rahaa, jonka valtio kerää, niin Plm:n osuus on ollut tasainen läpi vuosikymmenten. Noin 5 senttiä jokaisesta kerätystä veroeurosta kilahtaa Pv:n kassaan. Huonoina vuosina hilloa tulee vähemmän ja hyvinä enemmän. Eihän tässä tarvitse mennä kuin 2000-luvun alkuvuosiin kun puolustusbudjetti kasvoi 100 milj vuodessa ja menot mitoitettiin siten että se tulee jatkumaan ikuisesti, kunnes karjankasvatuksen sivutuote osui tuulimyllyn siipii vuonna 2008.
JR49
Respected Leader
Veli ei nyt selvästikään tiedä, mihin kaikkeen BTR-60 kykenikään
. Nykytermeillä voisi sanoa, että minun aikanani Savon Prikaatissa vallitsi hype. Traktoreista oli luovuttu vain vuosi-pari aiemmin, ja olihan BTR kova peli verrattuna Valmet-peräkärry -hyökkäysyhdistelmään. Lämmitettykin, kuten kouluttajat aina muistivat korostaa .Tähän hypetykseen liittyen, meille korostettiin, että reiät renkaissa eivät haittaa yhtään mitään. Muistan tämän tarkkaan; BTR:n renkaissa on jotkut paineilmalaitteet, jotka työntävät ilmaa niihin tilalle, kun ilmaa pakenee reikäpaikoista. Reikiä voi olla kymmeniä yhteensä koko sarjassa, eikä meinaa mitään. Tosissaan ne oli, etenkin eräs Vaarallinen kouluttaja, jolla oli hauska itään viittaava lempinimi. Tästä meille niin paljon puhuttiin, että todettiin aha, selvä.
No, tietysti renkaat olisivat olleet hajalla heti, ja kun päämoottorikin hajoilivat vähän väliä, liikaa luottamusta ei tunnettu näiden paineilmalaitteidenkaan toimivuuteen. Virallisesti BTR olisi kulkenut meillä joka maastossa mukana, mutta käytännössä olisi tukenut vain pääuran varressa. Ennen kuin olisi tuhoutunut.
Ei näitä ihan kaikkia asioita osannut nuorena ja hurjana kyseenalaistaa. Se oli kuitenkin selvää, että murtokohtaan mennessä olisimme olleet nesteessä viimeiset 50-100 metriä tulituen kanssa. Tulenjohtajilla oli käytössä raskas krh ja kenttätykistö, ja suunnittelimmekin, että ryömimme vaikka omien sirpaleiden alla niin pitkälle kuin mahdollista. Tj siirtää sitten vastaavat metrit kohteen taakse. Jos muistat, että olen näistä omien sirpaleiden vaarallisuudesta milläkin etäisyydellä keskustellut aikanaan paljonkin mm. nimimerkki @kertakenttään kanssa, niin se tulee juuri tästä. Eli kun kevyitä ei ollut käytössä ja raskaiden kk:en saaminen tulitukeen kovin epätodennäköistä, oli pyrittävä mahdollisimman lähelle murtokohtaa 120-millisten ja kt:n avulla. Ja tähän mietimme erilaisia keinoja.
Tähän kannustivat myös kouluttajamme. Erään, myös legendaarisen jv-kouluttajan isä oli ollut sodassa raskaiden heittimien tj, ja tuolloin oli ammutettu kuulemma 50 metrn päähän omista.
Komppanian BTR:t muuten olisi kerätty varapäällikön johdolla eri käskyn mukaan omaksi osastoksi ennen hyökkäystä, ja sitä olisi sitten käytetty kootusti soveltuvilla suunnilla.
Määräksi on vuosituhannen vaihteen tienoilla mainittu jossain Pv:n materiaalissa ”noin tuhat.”. Sen syvällisempää tietoutta en asiasta omaa. Itse asiassa käytettyjen tekojen hankinnan jälkeen on Pv ilmoittanut määräksi jo 1200kpl.
Alkuperäinen Bv206-kauppa oli Janesin mukaan 180kpl ja siihen Nasut päälle. Vanhimmat Bankut on varmaan jo poistettu niin kuin vanhimmat Nasutkin.
Bodyguard
Kenraali
Jos muistan oikein, niin yhdessä Jääkäripataljoonassa oli EK, Tulenjohto-ja Viestipatteri, 3 JK, RsKrhK ja HK.
Niin itsekin muistelin mutta en ole nähnyt virallisia lukuja, se tarkoittaa että kuljetuskalustoa oli jopa 6-7 jääkäriprikaatille, itse pidän tekaa yhtä taistelunkestävänä kuin pasia johtuen sen ominaisuuksista, itse ottaisin aina niitä jos voisin päättää.
Tilanne ei ole ollenkaan paha kun nämä sijoitetaan (karkeasti jaettuna) Saimaan pohjoispuolelle ja pasit eteläpuolelle, noin 25-30 taisteluosastoa alueellisille pitäisi olla täysin mahdollista.
Muistaakseni alkuperäisissä suunnitelmissa CV-kalustoa oli tarkoitus hankkia kolmelle KarPr:n pataljoonalle ja tornilla varustettuja AMV:ta / vast. Porin Prikaatin kolmelle pataljoonalle. Leot tulivat tosiaan täytenä bonuksena.
Alkuperäinen julkistettu versio käsitti CV:t yhdelle ja XA-203:t yhdelle pataljoonalle. AMV tuli myöhemmin kuvaan mukaan samoin kuin CV-lisähankinta ja Leopardit.
Näin minä asian muistan Tästäkin varmaan löytyy lehtileikkeitä. Kaivelen ja palaan asiaan.
Yksi taisteluosasto imaisee varmaan lähemmäs sata tekaa. Kokonaismäärästä on myös puolet lähiaikoina menossa poistoon joten ehkä 7-8 tst-osastoa saataisiin varustettua tekalla nyt kun Kainuun jääkäriprikaati lienee jo historiaa. Ihan ok määrä tuokin.
Lukeman pitäisi olla lähempänä 50 kuin 100, teka ei ole edes soveltuvin väline kaikkiin tukeviin osiin.
Toki varusveijaria riitti, muttei rahaa prikaatien varustamiseen. JPr sijaitsi silloinkin Sodankylässä, minkä mainitsin, PohKarPr jäi mainitsematta toki ehdotuksessani.
Juu, tykistökalustonkin puolesta alueellisia taisteluosastoja voisi olla max. n. 25, suurimmalle osalle ottoajoneuvot. Joka tapauksessa kaukana ollaan joukkomäärien suhteen 1990-luvusta.
No, on meillä edelleen enemmän manööveripataljoonia kuin Ruotsilla. Ehkä KARPR:n kolme pataljoonaa, kaksi MEKTSTOS, muutama pyörillä liikkuva alueellinen taisteluosasto (5?) PORPR:n jäljiltä, muutama tekoilla liikkuva taisteluosasto (6-8?) ja kymmenkunta iloisilla ottoajoneuvoilla liikkuvaa alueellista taisteluosastoa. Eli liikutaan jossain kolmenkymmenen manööveripataljoonan tietämillä. Päälle sitten paikallisjoukot.
Viimeksi muokattu:
Prikaatin pataljoona ottaa sen 50kpl ja alueellisen tat-osaston kokoonpano on huomattavasti raskaampi. Uskoisin että joku 80-100kpl on ihan realismia.
Vääpeli
Greatest Leader
Kyllähän se sellanen saatanan kuoleman loukko oli. Sieltä jos olisi nopeasti pitänyt päästä ulos, niin ehkä takapenkkiläisistä 1 tai 2 olisi päässyt ulos, muut olisi kuollu sinne purkkiin.Veli ei nyt selvästikään tiedä, mihin kaikkeen BTR-60 kykenikään
Tähän hypetykseen liittyen, meille korostettiin, että reiät renkaissa eivät haittaa yhtään mitään. Muistan tämän tarkkaan; BTR:n renkaissa on jotkut paineilmalaitteet, jotka työntävät ilmaa niihin tilalle, kun ilmaa pakenee reikäpaikoista. Reikiä voi olla kymmeniä yhteensä koko sarjassa, eikä meinaa mitään. Tosissaan ne oli, etenkin eräs Vaarallinen kouluttaja, jolla oli hauska itään viittaava lempinimi. Tästä meille niin paljon puhuttiin, että todettiin aha, selvä.
No, tietysti renkaat olisivat olleet hajalla heti, ja kun päämoottorikin hajoilivat vähän väliä, liikaa luottamusta ei tunnettu näiden paineilmalaitteidenkaan toimivuuteen. Virallisesti BTR olisi kulkenut meillä joka maastossa mukana, mutta käytännössä olisi tukenut vain pääuran varressa. Ennen kuin olisi tuhoutunut.
Ei näitä ihan kaikkia asioita osannut nuorena ja hurjana kyseenalaistaa. Se oli kuitenkin selvää, että murtokohtaan mennessä olisimme olleet nesteessä viimeiset 50-100 metriä tulituen kanssa. Tulenjohtajilla oli käytössä raskas krh ja kenttätykistö, ja suunnittelimmekin, että ryömimme vaikka omien sirpaleiden alla niin pitkälle kuin mahdollista. Tj siirtää sitten vastaavat metrit kohteen taakse. Jos muistat, että olen näistä omien sirpaleiden vaarallisuudesta milläkin etäisyydellä keskustellut aikanaan paljonkin mm. nimimerkki @kertakenttään kanssa, niin se tulee juuri tästä. Eli kun kevyitä ei ollut käytössä ja raskaiden kk:en saaminen tulitukeen kovin epätodennäköistä, oli pyrittävä mahdollisimman lähelle murtokohtaa 120-millisten ja kt:n avulla. Ja tähän mietimme erilaisia keinoja.
Tähän kannustivat myös kouluttajamme. Erään, myös legendaarisen jv-kouluttajan isä oli ollut sodassa raskaiden heittimien tj, ja tuolloin oli ammutettu kuulemma 50 metrn päähän omista.
Komppanian BTR:t muuten olisi kerätty varapäällikön johdolla eri käskyn mukaan omaksi osastoksi ennen hyökkäystä, ja sitä olisi sitten käytetty kootusti soveltuvilla suunnilla.
Itsekään mikään isomies ole, mutta 182cm ja kvkk ja etupenkki... voi vit****
Noilla ajeltiin joskus Suomenlahdella ja kävi mielessä että mitenköhän täältä pääsee ulos pelastusliivit päällä jos jotain käy? Sekin asia tuli nelisen vuotta myöhemmin Taipalsaaressa muiden toimesta testattua. Eihän sieltä mihinkään päässyt kun BTR muuttui sukellusveneeksi.
Oliko se perän tavarateline Savon prikaatissa ideoitu? En muista että niitä olisi aiemmin ollut.
Riippuu toki mennäänkö 3 vai 4 jakoisesti, osaston tukevat osat ovat EVK, KRHK, HK, PIONK ja PSTO ja teka ei ole edes paras vaihtoehto niille kaikille.
Se on toki olennainen asia onko kokoonpano julkistetun mukainen vai jotain ihan muuta. Tukevissa osissa on varmaan olennaista pitääkö sen pystyä seuraamaan joukkoa tappituntumalla.
Tulenjohto ja kevyet heittimet sekä viesti ja pioneerit tarvitsevat osin tekat. Samoin ainakin huolto osin. Ja mitä muuta siellä nyt onkaan. Pst yms. Aika paljon menee ajoneuvoja jos halutaan pitää kokonaisuus toimivana.
Alueellisille on kaikkea tiedossa olevaa kalustoa noin 25 osastolle, kuljetus ja viestikalusto on kysymysmerkki mutta jos Pasien lisäksi tekoja on 1000+ niin ei voi puhua puhtaasti ottokalustosta ellei Suomi käytä kuljetuskalustoa ihan eri suhteessa muihin maihin.