Se ongelmahan on vastustajallakin.
Sitten mekanisoidun osaston pitäisi kyetä iskemään kohtaamistaistelussa. Ja lujaa
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Se ongelmahan on vastustajallakin.
Sitten mekanisoidun osaston pitäisi kyetä iskemään kohtaamistaistelussa. Ja lujaa
Onko Lappi edes todennäköisin alue mekanisoidulle osastolle? Itse en tätä keskustelua aloittanut.
Koska vastustaja on uraan sidottu sen tuhoamiseen löytyy parempiakin keinoja kuin kohtaamistaistelu, eli ne joukkomme jotka eivät ole.
Ei ole mitään (sotatoimien kannalta) yhtenäistä Lappia. Siinä on vissi ero ollaanko ranualaisella hillajängällä, Sallassa mäntymetsässä vai Saariselällä puuttomassa tunturissa. Maakunnan etelärajalta Simosta on linnuntietä maakunnan pohjoisrajalle Utsjoelle about sama matka kuin Helsingistä Ouluun.
Kun itse palvelin muutamaa vuotta aiemmin, ei hypetyksestä ollut vielä tietoakaan. Meille traktori/polkupyöräjääkäreille pidetty BTR- oppitunti oli lähinnä ko. ajopelin pilkallista mollaamista. Mieleen jäi, että BTR:n ainoa hyvä puoli oli aseistus. Nyt jälkikäteen voi sanoa, että tuo kyseisen kouluttajan arvio olikin varsin realistinen, vaikka tuolloin muistan ihmetelleeni moista pessimismiä., mihin kaikkeen BTR-60 kykenikään . Nykytermeillä voisi sanoa, että minun aikanani Savon Prikaatissa vallitsi hype.
Oliko teillä silloin Karkialammella siis BTR:ä?Kun itse palvelin muutamaa vuotta aiemmin, ei hypetyksestä ollut vielä tietoakaan. Meille traktori/polkupyöräjääkäreille pidetty BTR- oppitunti oli lähinnä ko. ajopelin pilkallista mollaamista. Mieleen jäi, että BTR:n ainoa hyvä puoli oli aseistus. Nyt jälkikäteen voi sanoa, että tuo kyseisen kouluttajan arvio olikin varsin realistinen, vaikka tuolloin muistan ihmetelleeni moista pessimismiä.
Ensimmäisessä BTR-60 versiossa ei ollut kattoa ollenkaan, varmaan paras versio.
Tuollainenkin on Suomessa ollut käytössä. Ilmeisesti ykköskappale?
Miten Savon pumppu mahtoi nuo BTR:t kokoonpanoonsa sijoittaa? Niitähän oli vain n. 110kpl. Kalustettiinko niillä kaksi täyttä pataljoonaa vai annettiinko ne talleilta kuskeille saapumisjärjestyksessä? Ja jos jälikimmäisen mukaan niin annettiinko BTR:t nopeille vai hitaille hakijoille?
Helvetin vaikea keksiä mitään roolia tuolle romulle, avomallina ja kansilla varustettuna voisi toimia heitinvaununa,
En tunne tuon PA-yksilön historiaa mutta kokeilukäyttöön se varmaan on hankittu. Ja sittemmin huonoksi todettu kun hankittavaksi kerran tuli PB.
Tarkoitin yleisesti koko BTR kalustoa, oikea kuolemanloukku.
Kylläpä vain krh:n tulenjohtajat olivat mukana, ainakin jalkaisin tehdyissä harjoituksissa. Eivät joka kerta, mutta silloin tällöin. Sitä en muista, olivatko silloin kun vaunut olivat mukana, tuskinpa.Muutenkaan ei tulenjohtajia koskaan mukana keikkunut , eihän tykistöjoukkoja Karkialammella ollutkaan .
nyt on pakko kysyä, että kuinka paljon olet ryynännyt BTR:n kanssa?Noh noh noh poijjaat. BTR:iä moittiessa teiltä unohtuu kaksi tärkeää asiaa.
Ensinnäkin se että "huono kyyti on aina parempi kun hyvä marssi" ja toiseksi se että BPU-1:llä varustettuna BTR:ää voi jo pitää taisteluajoneuvona toisin kun XA-sarjalaisia kehälavetilla.
Tämä mainio postaus jäi varmaan aika monelta tarkemmin tutkimatta. Kirjoittaja Esa Pulkkinen (64. kurssi) palveli nuorena upseerina Panssariprikaatissa sekä SKK:n jälkeen PE:n jv-toimistossa miettimässä JPr-konseptia. Diplomityönsä on ilman muuta edelleen salainen, mutta tästä julkisesta kirjoituksesta näkee aika hyvin miten JPr:ia oli tarkoitus käyttää. Jos ei ehdi koko palettiin paneutua niin voi aloittaa vaikka JPr:n siirtymisestä taistelualueelle ja siihen liittyviin haasteisiin. Ja miettiä sitten vaikka minkälaista ilmasuojaa meillä mahdetaan tarvita.Tiede ja ase -julkaisussa vuonna 1990 ollut teksti jääkäriprikaatin suorituskykyvaateista
Kirjoittajana sittemmin kenraalikuntaan noussut Esa Pulkkinen
nyt on pakko kysyä, että kuinka paljon olet ryynännyt BTR:n kanssa?
Tämä mainio postaus jäi varmaan aika monelta tarkemmin tutkimatta. Kirjoittaja Esa Pulkkinen (64. kurssi) palveli nuorena upseerina Panssariprikaatissa sekä SKK:n jälkeen PE:n jv-toimistossa miettimässä JPr-konseptia. Diplomityönsä on ilman muuta edelleen salainen, mutta tästä julkisesta kirjoituksesta näkee aika hyvin miten JPr:ia oli tarkoitus käyttää. Jos ei ehdi koko palettiin paneutua niin voi aloittaa vaikka JPr:n siirtymisestä taistelualueelle ja siihen liittyviin haasteisiin. Ja miettiä sitten vaikka minkälaista ilmasuojaa meillä mahdetaan tarvita.
Ressuthan osaa parhaiten ryhmä- ja joukkuetason kun kaikki on sillä korkeudella ite toiminu. Forumilta tauon ottanut @CV9030FIN joskus ehdottelikin pelkästään siinä pysymistä; hänelle ominaisella vähemmän kohteliaalla, joskin erittäin selkeällä tyylillään. Tämän langan topic olisi kuitenkin prikaatitaso. Kyllä jokainen osaa ylemmistä portaistakin jotain kirjoittaa kun on vähän lähdettä. Suosittelen tutustumaan. sillä samat periaatteet pätevät edelleen.