Jääkäriryhmän taistelutekniikka

Ryhmällä me ei tehdä mitään. Joukkue tuolla painaa menemään ja sen kärjessä ryhmä. Kosketuksessa kärkiryhmä ottaa todennäköisesti osumaa kärkipartioon. Sille on oma PTM. Ja vaikkei tulisi osumaa, vastataan tuleen tavoitteena tuliylivoima. RJ pistää tietoa taakse JJ:lle, se voi olla selkeä "koukkaa oikealta, mäki suojaa!". JJ käskee muut ryhmät matkaan ja tyrät rytkymään. Kärki tukee, paikkaa reiät, jatkaa etenemistä.

Mitä RJ:n rooliin tulee, niin on hyvä siirtyä germaanisesta übersoldatista paikkansa tietävään ja ajattelevaan yksilöön. Tietää paikkansa, ja se ei ole kärkipartiossa. Joo kierrätystä tehdään, mutta johto-kärki-tuki on luotu syystä. En tykkää pistää tukiampujaa ja taistelupelastajaa kärkeen ottamaan ensimmäisenä osumaa. Ajattelevaan, sillä tilannetta johtaa se jolla on paras tilannetieto. Monesti se on kärkiryhmän RJ.

Vihollisen irtaantuessa joukkueen PTM olisi että seuraava ryhmä perään, kosketus pidettävä. Äsken kärjessä ollut ryhmä hännille. Osumaa saaneet kannibalisoidaan ja paikataan evakuointikuntoon (lämärin toimesta), lipastetaan/tasataan, huikat vettä ja joukkueen jatkoksi, kohti tavoitetta.
No ei. Kyllä se RJ:n paikka on kärjessä. Ja juuri sen tilannetietoisuuden takia ja mm. sen takia että se on ainoa joka sille JJ:lle saa tiedon eteenpäin, että mitä kärjessä tapahtuu. RJ:n johtaminen on esitaistelijana toimimista: vedä esimerkillä joukkoa. RJ ei ole niin iso herra että häntä pitäisi jotenkin suojata ja pitää takana, vaikka se kivalta KSE:ltä kuulostaakin rauhan aikana.
Älkää nyt h*lvetissä lukittautuko mihinkään ohjesäännön kokoonpanoon jossa RJ:n partiossa on mm. se taistelupelastaja. Kokoonpano tehtävän tilanteen ja tehtävän mukaan. Yksi maavoimien yleinen taktinen periaate on joustavuus. Se ei tarkoita kaavamaista toimintaa.
Joskus se päälle pyrkiminen on hyvä idea ja se kosketuksen pitäminen on kriittistä, mutta se ei ole PTM. Se riippuu ihan JJ:n taisteluajatuksesta joka taas on johdettu KPÄÄL:n taisteluajatuksesta ja joukkueen tehtävästä.
 
Viimeksi muokattu:
Ryhmän organisaatio pitää luota tilanteen ja tehtävän mukaan eikä orjallisesti noudattaa ohjesäännön partio akoa. Usein hyökkäyksessä on hyvä olla tukipartio jossa on 2x KKM + 1x TUKIAMP sekä kaksi RJ johdolla hyökkäävää RK-partiota.
Palataanpa hieman tähän. Aikaisemmin @CV9030FIN mainitsema puoliryhmäksi jakaminen mun mulle tuttua samoin tämä*välillä pitää esittää tyhmiä ja kerettiläisiä kysymyksiä että saadaan keskustelua) mutta asia joka mulle on jäänyt epäselväksi on PKM:ien patruunoiden ja varapiippujen kulkeutuminen taisteluun. Patruunaa ei voi olla liikaa mukanamutta kuka ne kantaa? Aiemmin homma oli selkeä kun oli KK-tst pari.Onko nyt viisainta vaan jakaa KK:n patruunaa koko partiolle ja mitä on järkevää vaatia kannettavaksi yhtäaikaa? Entä singot? Kärkipartiolle jotta kohdattaessa vaunuja saadaan heti vaikutusta vai jotain muuta?
 
asia joka mulle on jäänyt epäselväksi on PKM:ien patruunoiden ja varapiippujen kulkeutuminen taisteluun. Patruunaa ei voi olla liikaa mukanamutta kuka ne kantaa? Aiemmin homma oli selkeä kun oli KK-tst pari.Onko nyt viisainta vaan jakaa KK:n patruunaa koko partiolle ja mitä on järkevää vaatia kannettavaksi yhtäaikaa? Entä singot? Kärkipartiolle jotta kohdattaessa vaunuja saadaan heti vaikutusta vai jotain muuta?

Vanhanmuitoisessa Pr90 kokoonpanossa ja nykyisessä, kk:n vyötettyjä patruunoita ja mahdollisia piippuja ei kanna pelkästään kk-tstpari tai partio, vaan ihan koko muu ryhmä, niin paljon kun pystyy ja jaksaa. Sama koskee tietysti kevyitä kertasinkoja.

Sinällänsä tässäkään ei jv-ryhmän tasolla ole mitään uutta. Näinhän saksalaiset jo tekivät "kultaisella 40-luvulla". Käytännössä myös heillä usein koko ryhmä taistelu keskittyi kk:n MG34/42:n ympärille ja kk:n taistelun tukemiseen, kantamalla patruunoita, varapiippuja, suojaamalla toimintaa ja tarvittaessa miehistönä. Ymmärrettävää sinänsä, kun suurimmalla osalla miehistä oli silloin pulttilukot aseina, niin ei ole kovin vaikeaa arvella millä ryhmän aseella suurin osa tappioista viholliselle tehtiin.

En tykkää pistää tukiampujaa ja taistelupelastajaa kärkeen ottamaan ensimmäisenä osumaa. Ajattelevaan, sillä tilannetta johtaa se jolla on paras tilannetieto.

Omasta mielestäni ryhmässä pitää pyrkiä pois "erikoismies-ajattelusta". Kaikki ryhmän miehet kk-miehiä ja rj:tä ukuunottamatta ovat kiväärimiehiä ja käytettävä "kiväärimiehen tehtäviin". Eipä sinne kovinkaan montaa tavallista kiväärimiestä jäisi hoitamaan kärkimiehen hommia, jos ajattelee siten että ryhmän kakkosroolin mukaisia erikoismiehiä ei voisi näihin hommiin käyttää. Jos vaikka katsotaan tuota mallikokoonpanoa niin RJ, partionjohtajat x2, kk x2, tstpelastaja x1, tukiampuja x1... Jäähän siitä kaksi miestä käytettäväksi kaikkiin vaarallisiin ja ikäviin hommiin kun muut keksivät kakkosroolinsa perusteella erilaisia KSE-syitä sille, miksi eivät jotain ikävää tai vaarallista voisi tehdä kun pitää pantata rooliaan kakkosroolin mukaisiin hommiin. :rolleyes:;)

Taistelupelastaja on ensisijaisesti kiväärimies, joten sinne kärkeen vaan. Tukiampuja samoin. Tukiampujalla jos on suurentava optiikka, saattaa olla luonteva paikka kärjessä koska hän pystyy tähystämään optiikallaan, joka on muutenkin optiikan yleisin käyttötarkoitus varmasti 99%:ssa käyttöajasta. Tukiampuja on mielenkiintoinen rooli ja käyttöä on monipuolisesti esimerkiksi myös RJ:n ja KK:n taisteluparina tai yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Palataanpa hieman tähän. Aikaisemmin @CV9030FIN mainitsema puoliryhmäksi jakaminen mun mulle tuttua samoin tämä*välillä pitää esittää tyhmiä ja kerettiläisiä kysymyksiä että saadaan keskustelua) mutta asia joka mulle on jäänyt epäselväksi on PKM:ien patruunoiden ja varapiippujen kulkeutuminen taisteluun. Patruunaa ei voi olla liikaa mukanamutta kuka ne kantaa? Aiemmin homma oli selkeä kun oli KK-tst pari.Onko nyt viisainta vaan jakaa KK:n patruunaa koko partiolle ja mitä on järkevää vaatia kannettavaksi yhtäaikaa? Entä singot? Kärkipartiolle jotta kohdattaessa vaunuja saadaan heti vaikutusta vai jotain muuta?
No oikeaa vastausta ei tietenkään ole, mutta jos KKM:ä ei käytetä kärkimiehenä (kuten ei pitäisi) voi hän kantaa pääosan tarvittavista välineistä. Varapiippu + 2x100prt kannu + 1x200 ptr kannu menee luontevasti kyllä KKM:llä itsellään. Sen toisen 200ptr kannun kantaa joku kiväärimiehistä (yleensä TSTPEL toisen PKM ja TUKIAMP toisen PKM:n osalta. Eipä tuota 600/KK enempää kannata ryhmän juuri kantaa mukana kun ottaa huomioon RA-aikana aina puuttuvat määrät mm. KÄKR:a, SAHTE:tä, VRP:a, KÄVALRAK:ja, jne.

Singot ehdottomasti kärkeen koska ne haittaavat toimintaa vähiten ja samalla ne mahdollistavat välittömän aktiivisen liikkeen kärkipartiolla vaunun sivustaan jos satutaan vaunu kohtaamaan. Ihan sama idea oli siinä 1+7 ryhmässäkin sen KES-parin käytössä tunnustelijoina. Ja eikä prkl niillä KES:lla mitään älytöntä "tuolla on tankki, ammun" -räiskintää, vaan kierto sivulle mahdollisimman lähelle & koordinoitu pariammunta. Se on ainoa mahdollisuus! Jos se ryhmä lähtee ammuskelemaan singolla päättömästi suoraan kohti edessään olevaa vaunua niin viimeistään sen tähtäimessä olleen vaunun max 50m päässä oleva kaveri ampuu yhden 125mm sirpaleen ja se on näkemiin koko ryhmälle.
 
Miten niin?

Jos kärkipartio liikkuu kiilassa niin joku on kärjessä

Kontekstina ryhmä ja @vastarannankiiski näkemykset rooleista, niin ei RJ mikromanageeraa kärkipartion rooleja, vaan käskee partion kärkeen. Varmaan siellä joku kiilan kärjessä on. Mutta ei meillä ole "kärkihenkilöä" RJ:n käskemänä. Ja etäisyydet ovat niin pienet enivei, että partiona siellä kärjessä mennään.
 
@AJJV @Aarne1

No ei ole "kärkimiestä" tai miehiä, mutta jonkun tai joidenkin siellä kärjessä on oltava, oli muoto mikä tahansa. Ja kuten @CV9030FIN opasti, ei kannata fakkiutua mallikokoonpanon miesmääriin tai partion kokoonpanoihin vaan muokata niitä tarpeen mukaan.

Saattaa olla pakkokin. Ryhmän koko on kutistunut seitsemään mieheen taistelutappioiden/sairastumisten/tapaturmien vuoksi ja yksi kk menetetty. Molemmat kärkipartion miehet ovat pelistä poissa ja kärkipartion muodostaa enään partionjohtaja. Tämä partionjohtaja sanoo, että tarvitsee kaverikseen kaksi tunnustelijaa kärkeen että homma toimii tehokkaasti ja koordinoidusti. RJ kuuntelee, ja sitten nakkaa tukiampujan omasta partiostaan ja tukipartiosta kk:n kakkosen sinne kärkeen. Tehtävät kiertävät, kaksi kiväärimiestä kärkeen löytyi.

Kokoonpanoksi muodostui:

Johtopartio: RJ + tst-pelastaja
Kärkipartio: PJ + rkm + rkm (kesseillä varustettuna)
tukipartio: PJ + kk
 
Viimeksi muokattu:
Hei
Valistaakapas joku alikessua, joka on saanut lähinnä "sivutoimisen" rj-koulutuksen 85/86. Mikäs on nykyjään ryhmän koko ja etenkin sen perusaseistus? Silloin kaikilla oli rynkky, paitsi yhdellä kvkk. Ja oliko vahvuus rj ja seitsemän miestä? En enää kunnolla muista.
 
Miksi kk, miksi ei TTA ja tähystäjä?
Tuossa on vinha pointti: yleensä KKM* ja TUKIAMP** muodostava hyvä parin tulituessa toimiessaan. Tosin kun PKM:t alkavat pian olla modattu ja varustettu KKP:lla tämän merkitys pienenee.

* Konekiväärimiehen virallinen lyhenne
**Tukiampujan virallinen lyhenne.
 
Tuossa on vinha pointti: yleensä KKM* ja TUKIAMP** muodostava hyvä parin tulituessa toimiessaan. Tosin kun PKM:t alkavat pian olla modattu ja varustettu KKP:lla tämän merkitys pienenee.

Teoriassa tukiampuja voi napsia kohteita, kun konekiväärillä lamaannutetaan kohdetta ja toivotaan osumista. Tässä yhdistelmässä jalkaväkiryhmä pääsee vähemmällä kun ei tarvitse raijata kuulaa konekivääriampujalle. Jos konekivääri halutaan pitää mukana niin se voi olla tähystäjällä kannossa, mutta a-tarvike määrä on enemmän rajoitettu (2x100 ammusta).
 
Teoriassa tukiampuja voi napsia kohteita, kun konekiväärillä lamaannutetaan kohdetta ja toivotaan osumista. Tässä yhdistelmässä jalkaväkiryhmä pääsee vähemmällä kun ei tarvitse raijata kuulaa konekivääriampujalle.
Periaatteessa juuri näin. Kuitenkin reaalielämässä ne päät sieltä toiselta puolelta tippuu kun KK alkaa laulaa. Tehokkainta on että TUKIAMP käytännössä vain tähystää KKM:lle tulen osuvuutta ja etsii uusia maaleja, käyttäen tulta käytännössä vain kun KKM vaihtaa vyötä. Pitää muistaa että tulituessa tehtävänä on ensisijassa pitää ne vihun päät matalalla eikä niinkään metsästää kympin osumaa. Homma on muutenkin mennyt persiilleen jos pitkää kiväärin kuulaa ampuvaa KK:ä käytetään RK:n tehokkaalle ampuma etäisyyksille. RK:tä käytetään sinne 100-150m:n ja KK:ta sitten sinne +150m etäysyyksille. Eli taistelukenttä tulisi jakaa ryhmässä KK:n ja RK:n välillä pituussuunnassa eikä sivuttaissuunnassa.
 
Teoriassa tukiampuja voi napsia kohteita, kun konekiväärillä lamaannutetaan kohdetta ja toivotaan osumista. Tässä yhdistelmässä jalkaväkiryhmä pääsee vähemmällä kun ei tarvitse raijata kuulaa konekivääriampujalle. Jos konekivääri halutaan pitää mukana niin se voi olla tähystäjällä kannossa, mutta a-tarvike määrä on enemmän rajoitettu (2x100 ammusta).

Yhdelle PKM:lle kuuluu 2x100 patr ja 2x200 patr vyötä ja laatikkoa plus tietenkin varapiippu. Jollain ne pitäisi saada kulkemaan. Parilla satasen kannulla ei pitkään juhlita.
 
Periaatteessa juuri näin. Kuitenkin reaalielämässä ne päät sieltä toiselta puolelta tippuu kun KK alkaa laulaa. Tehokkainta on että TUKIAMP käytännössä vain tähystää KKM:lle tulen osuvuutta ja etsii uusia maaleja, käyttäen tulta käytännössä vain kun KKM vaihtaa vyötä.

Joo ehdottomasti. Erittäin tehokas yhdistelmä. Oma kokemus harjoituksista on sama kun toveri @ctg:llä. Vastapuolen miehet liikkuvat rivakasti, kunnes kk avaa tulen. Sitten menee munat turpeeseen ja hakevat suojaa. Liike hidastuu vastapuolella huomattavasti, mutta jäävät osittain näkyviin. Eli tulevat ihan hyviksi maaleiksi tukiampujalle usein.

Mutta jos kosketusta ei ole, tukiampuja optiikkansa kanssa on ihan hyvä mies kaikkialla siellä, missä eyeball mkI x1 suurennoksella ei tahdo ihan riittää. Eli kärjessä tai rj:n kanssa tähystystiedustelemassa, tarpeen mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: DM
Back
Top