Jalkaväkikomppania puolustuksessa Pyhällön kylän alueella v. 201x

SJ kirjoitti:
Arvaisin, että silloin vihollinen lähettäisi T-90 joukkueen tiedustelemaan tiedustelijoiden kanssa tai ei. Ei välttämättä parasta käyttöä T-90:lle, mutta tuo T-72 joutuu väkisinkin muuttamaan touhujaan ja se taas palauttaa tilanteen ennalleen. Tämä siis noiden ilmatoimien lisäksi.

Asian sivusta, osaako panssarimiehet sanoa, että kuinka kovaa vaunua vielä pystyy ampumaan sirpalekranaatilla ja saada tuloksia? Meinaan, että BMP -sarja ei taida olla edelleenkään kovin kummoisesti panssaroitu ja hidastettu sirpaleammus tekisi paljon muutakin kuin vain reiän, jos se läpäisee.

Ei tuota arvailla tarvitse, eikä pitää mitenkään erityistoimena vastustajan puolelta. Heidän joukkotyyppinsä on suunniteltu, varustettu ja koulutettu taistelemaan panssarijoukkoja vastaan. Niinpä tiedustelu on käytännössä aina vahvasti PST-kykyinen. Useammankin tason tiedustelujoukkoon kuuluu jo lähtökohtaisesti TST-PSV:t. Näinollen puolustajan T-72 ei ole hyökkääjän tiedustelulle mikään ongelma, päinvastoin se on tilanne johon he ovat jo lähtökohtaisestikin varautuneet.

Sirpalekranaattikysymykseen sen verran että useimmissa Venäläisissä TST-PSV:ssa on kannella heikkoja kohtia joihin hieman kevyempikin sirpale tehoaa.. Vaunu ei tuhoudu, mutta vaurioituu helpohkosti siten että sen toiminta lakkaa. Jäähdyttimet ovat yksi tällainen heikko kohta. Toki vaurion syntyminen edellyttää käytännössä lähes täysosumaa tai vaihtoehtoisesti herätesytyttimin ammuttuja kranaatteja..eli räjähdys tapahtuu ilmassa ja sirpalevaikutus suuntautuu siten alaspäin. TST-PSV:n vierellä tai lähistöllä räjähtävät sirpalekranut eivät juurikaan merkittäviä vahinkoja saa aikaiseksi. Prismoja ja muuta optiikkaa ne saattavat vaurioittaa, mutta niiden vauroituminen ei tee vaunusta toimintakyvytöntä ja esim prismat on helposti vaihdettavissa/korvattavissa...vaikka sitten niin että "kriittisestä" paikasta hajonnut prisma korvataan "vähemmän kriittisessä" paikassa olevalla, ehjäksi jääneellä prismalla.
 
veffeade kirjoitti:
Aikoinaan kun meille opetettiin uralla etenemistä, ensisijainen uhka oli juurikin nuo kuusen juurilla kyykkivät pst-miehet.

Mutkaan kun Bemarilla tultiin -> jalkautus, tiedustelijat eteen ja tähystys. Jos epäilyttävää seuraava mutkassa -> tiedusteluryhmä jalkaisin eteenpäin. Vasta jos mutka oli selvä, vaunu seurasi matkassa.

Tuolloin olisi lämppäri ollut lempityökalu: Nuita keleen pst-miehiä kun on vaikea havaita muutoin kuusten alta :a-cry:.

Korostan vielä uudelleen, että lämppäri ei ole autuaaksi tekevä juttu tässäkään kohtaa. Olen nähnyt monenmonta simulaattorikaksintaistelua lämppärillä varustettu PSV vs NLAW, joka on asemassa uralla suoran päässä siten että pääsee ampumaan panssarivaunua suoraan päin näköä heti kun se tulee suoran päässä mutkasta ulos.
Ottelut ovat päättyneet suurinpiirtein siten että yhdeksän kymmenestä kohtaamisesta päättyy NLAW:n voitoksi..ja jos vastapelurina on NLAW-pari tai -partio on suhde jo kymmenen kymmenestä.
Lämppäri ei auta kun sen näkökenttä peittyy mutkaan..ja siinä vaiheessa NLAW-mies kuitenkin jo näkee vaunun keulan..ja kun NLAW:lla täräyttää päin kärsää suoraan edestä niin käytännössä aina osuu ja tuhoutuu.

Homman ydin on siinä, että lämppäri on tornissa..keula on tornia edempänä => lämppärillä ei näe, mutta PST-mies näkee jo ja voi laukaista ohjuksensa ja poistua sukkelaan.
 
SJ kirjoitti:
Taisin tästä aikaisemminkin mainita, mutta tässä taas huomaan, että missä tarkoituksessa niitä Musteja voisi hyvinkin vielä käyttää. Ne voitaisiin laittaa väijyyn tuota tiedustelukärkeä varten. Kun nuo tiedustelijat saadaan hoideltua, niin mikäli aika antaa myöten, niin mustit vaihtavat asemia ja valmistautuvat ottamaan vastaan ne tulijat, jotka pääsevät läpi siinä tien varrella olevista väijytyksistä. Eli musteja käytettäisiin aina vihollisen kärkeä vastaan, jolloin olisi toivoa, että sen tuhottuaan olisi tilaisuus vaihtaa asemia.

Mutta ei siitä sen enempää, koska tässä tilanteessa käytössä ei ole musteja.

Kyllä, sama periaate kuin kesällä -44, eli nyrkit ja kauhut ovat jv kanssa asemissa tienvarsiilla lähitorjunnassa, mahdollisesti läpi päässeet vaunut kohtasivat pst-tykit seuraavalla aukealla. Tässä tapauksessa lähitorjuntakin pystyisi hyvin valmistellulla toiminnalla haukkaamaan tiedustelukärjen kerralla pois, suuri etuhan on se että kevyet vaunut saadaan puhkottua massamaisesti käytössä olevilla kesseillä ja muillakin kevyillä aseilla. Eikä ne Mustitkaan heikoilla ole edes tst-vaunuja vastaan jos asemat on ideaalisti eikä maalialueelle pääse liian montaa vaunua kerrallaan.

NLAWit korvaavat Mustit, joten jompaa kumpaa on alueellisilla joukoilla ainakin pataljoona tasolla käytössä, se onkin sitten asia erikseen onko pataljoonalla/tst-osastolla antaa niitä esim. tässä tapauksessa juuri tuonne pyhällön aukeille... Jossain 26 tien varressa niitä ilman muuta olisi käytössä tassäkin tapauksessa. Tilanne on nyt vähän epäselvä että tuleeko alueellisille joukoille jatkossa komp. tasolle oma NLAW ryhmä vai tarviiko niitä anoa käyttöön ylemmän tason lähiPstOhjj:sta, aika kusinen tilanne jos komp. ei ole omia leluja joilla puhkoa tst-vaunuja :dodgy:
 
Kapiainen kirjoitti:
Sirpalekranaattikysymykseen sen verran että useimmissa Venäläisissä TST-PSV:ssa on kannella heikkoja kohtia joihin hieman kevyempikin sirpale tehoaa.. Vaunu ei tuhoudu, mutta vaurioituu helpohkosti siten että sen toiminta lakkaa. Jäähdyttimet ovat yksi tällainen heikko kohta. Toki vaurion syntyminen edellyttää käytännössä lähes täysosumaa tai vaihtoehtoisesti herätesytyttimin ammuttuja kranaatteja..eli räjähdys tapahtuu ilmassa ja sirpalevaikutus suuntautuu siten alaspäin. TST-PSV:n vierellä tai lähistöllä räjähtävät sirpalekranut eivät juurikaan merkittäviä vahinkoja saa aikaiseksi. Prismoja ja muuta optiikkaa ne saattavat vaurioittaa, mutta niiden vauroituminen ei tee vaunusta toimintakyvytöntä ja esim prismat on helposti vaihdettavissa/korvattavissa...vaikka sitten niin että "kriittisestä" paikasta hajonnut prisma korvataan "vähemmän kriittisessä" paikassa olevalla, ehjäksi jääneellä prismalla.

Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.
 
SJ kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Sirpalekranaattikysymykseen sen verran että useimmissa Venäläisissä TST-PSV:ssa on kannella heikkoja kohtia joihin hieman kevyempikin sirpale tehoaa.. Vaunu ei tuhoudu, mutta vaurioituu helpohkosti siten että sen toiminta lakkaa. Jäähdyttimet ovat yksi tällainen heikko kohta. Toki vaurion syntyminen edellyttää käytännössä lähes täysosumaa tai vaihtoehtoisesti herätesytyttimin ammuttuja kranaatteja..eli räjähdys tapahtuu ilmassa ja sirpalevaikutus suuntautuu siten alaspäin. TST-PSV:n vierellä tai lähistöllä räjähtävät sirpalekranut eivät juurikaan merkittäviä vahinkoja saa aikaiseksi. Prismoja ja muuta optiikkaa ne saattavat vaurioittaa, mutta niiden vauroituminen ei tee vaunusta toimintakyvytöntä ja esim prismat on helposti vaihdettavissa/korvattavissa...vaikka sitten niin että "kriittisestä" paikasta hajonnut prisma korvataan "vähemmän kriittisessä" paikassa olevalla, ehjäksi jääneellä prismalla.

Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.

Kevyitä vaunuja ammutaan ontelolla, käytännössä sillä mitä sattuu putkessa sisällä olemaan, oli miten hyvänsä takaan että matkustajilla ei ole kivaa, tulee sinne sisälle mikä murkula tahansa. Minusta on suht epäolennaista se että pääseekö sieltä vaunusta joku hengissä pihalle vai ei... vaunu on kaput ja tod.näk. joku suolaa sen pihalle päässeenkin/hänellä ei ole kummoisesti enää annettavaa taistelussa...
 
SJ kirjoitti:
Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.

Nopein ja kustannustehokkain tapa tuhota tiedusteluvaunu on miina tai kertasinko.
Jos tuhoaminen halutaan tehdä epäsuorallatulella se edellyttää aina tuhottavan joukon paitsi pysäyttämistä, myös sen pitämistä paikoillaan, ja se taas vaatii käytännössä ne miinat ja singot.
Erilaiset miinat ja singot on mielestäni ehdottomasti järkevin tapa toimia tässä kohtaa.
 
Kapiainen kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.

Nopein ja kustannustehokkain tapa tuhota tiedusteluvaunu on miina tai kertasinko.
Jos tuhoaminen halutaan tehdä epäsuorallatulella se edellyttää aina tuhottavan joukon paitsi pysäyttämistä, myös sen pitämistä paikoillaan, ja se taas vaatii käytännössä ne miinat ja singot.
Erilaiset miinat ja singot on mielestäni ehdottomasti järkevin tapa toimia tässä kohtaa.

Ehdottomasti näin, kärkivaunu miinaan, väijystä uran sivuilta avataan tuli useilla kertasingoilla ja jv-aseilla, joku muutaman vaunun kevyt tiedustelukärki ammutaan hetkessä aika seulaksi esim. uudella 40 miehen alueellisella jv-joukkueella jos maasto on vaan sopivaa. Mahdolliset ongelmat alkavat siitä jos/kun kärkeä on vahvistettu tst-vaunulla eikä jv-joukkueella ole NLAW:ja... Tst-vaunu pitäisi silloin saada ajatettua miinaan jolloin se jäisi ainakin rammaksi tielle jos ei muuta.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.

Nopein ja kustannustehokkain tapa tuhota tiedusteluvaunu on miina tai kertasinko.
Jos tuhoaminen halutaan tehdä epäsuorallatulella se edellyttää aina tuhottavan joukon paitsi pysäyttämistä, myös sen pitämistä paikoillaan, ja se taas vaatii käytännössä ne miinat ja singot.
Erilaiset miinat ja singot on mielestäni ehdottomasti järkevin tapa toimia tässä kohtaa.

Ehdottomasti näin, kärkivaunu miinaan, väijystä uran sivuilta avataan tuli useilla kertasingoilla ja jv-aseilla, joku muutaman vaunun kevyt tiedustelukärki ammutaan hetkessä aika seulaksi esim. uudella 40 miehen alueellisella jv-joukkueella jos maasto on vaan sopivaa. Mahdolliset ongelmat alkavat siitä jos/kun kärkeä on vahvistettu tst-vaunulla eikä jv-joukkueella ole NLAW:ja... Tst-vaunu pitäisi silloin saada ajatettua miinaan jolloin se jäisi ainakin rammaksi tielle jos ei muuta.

Ymmärrän kyllä tämän, että sinkoja kannattaa käyttää, sekä miinoja. Mutta samalla taas jos on jotakin muutakin käytettävissä (tankki), niin ei varmaan haittaa jos viholliselle annetaan muutakin ajateltavaa ennen tuota väijytystä. Koettavat havaita sen tankin, eikä niitä muita joukkoja. Tiedä sitten, että voisiko tuolla tankilla ohjata vihollista jollekin uralle, esim. siten, että tankki ajaa risteyksessä sinne, mihin tiedustelijoita ei haluta.

Mutta itse tuohon kärjen kolkkaamiseen, niin tankin voi varmaan poistaa pelistä kylkimiinalla, tai tarkoitukseen nimenomaisesti tarkoitetulla pohjamiinalla, johon on siis asetettu yliajolaskuri sen tankin sijainnin mukaan. Vai pysähtyisikö se tiedusteluporukka muka odottamaan uutta tankkia, jos tuo tuki tuhotaan (tämä on siis retorinen kyssäri)?
 
SJ kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.

Nopein ja kustannustehokkain tapa tuhota tiedusteluvaunu on miina tai kertasinko.
Jos tuhoaminen halutaan tehdä epäsuorallatulella se edellyttää aina tuhottavan joukon paitsi pysäyttämistä, myös sen pitämistä paikoillaan, ja se taas vaatii käytännössä ne miinat ja singot.
Erilaiset miinat ja singot on mielestäni ehdottomasti järkevin tapa toimia tässä kohtaa.

Ehdottomasti näin, kärkivaunu miinaan, väijystä uran sivuilta avataan tuli useilla kertasingoilla ja jv-aseilla, joku muutaman vaunun kevyt tiedustelukärki ammutaan hetkessä aika seulaksi esim. uudella 40 miehen alueellisella jv-joukkueella jos maasto on vaan sopivaa. Mahdolliset ongelmat alkavat siitä jos/kun kärkeä on vahvistettu tst-vaunulla eikä jv-joukkueella ole NLAW:ja... Tst-vaunu pitäisi silloin saada ajatettua miinaan jolloin se jäisi ainakin rammaksi tielle jos ei muuta.

Ymmärrän kyllä tämän, että sinkoja kannattaa käyttää, sekä miinoja. Mutta samalla taas jos on jotakin muutakin käytettävissä (tankki), niin ei varmaan haittaa jos viholliselle annetaan muutakin ajateltavaa ennen tuota väijytystä. Koettavat havaita sen tankin, eikä niitä muita joukkoja. Tiedä sitten, että voisiko tuolla tankilla ohjata vihollista jollekin uralle, esim. siten, että tankki ajaa risteyksessä sinne, mihin tiedustelijoita ei haluta.

Mutta itse tuohon kärjen kolkkaamiseen, niin tankin voi varmaan poistaa pelistä kylkimiinalla, tai tarkoitukseen nimenomaisesti tarkoitetulla pohjamiinalla, johon on siis asetettu yliajolaskuri sen tankin sijainnin mukaan. Vai pysähtyisikö se tiedusteluporukka muka odottamaan uutta tankkia, jos tuo tuki tuhotaan (tämä on siis retorinen kyssäri)?

Kun en ole panssarimiehiä niin pohdin vain kuinka T-72 pärjäisi esim. syksyisessä yössä. Olen ymmärtänyt että T-72 ei ole varsinainen pimeän työn mestari?
 
SJ kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.

Nopein ja kustannustehokkain tapa tuhota tiedusteluvaunu on miina tai kertasinko.
Jos tuhoaminen halutaan tehdä epäsuorallatulella se edellyttää aina tuhottavan joukon paitsi pysäyttämistä, myös sen pitämistä paikoillaan, ja se taas vaatii käytännössä ne miinat ja singot.
Erilaiset miinat ja singot on mielestäni ehdottomasti järkevin tapa toimia tässä kohtaa.

Ehdottomasti näin, kärkivaunu miinaan, väijystä uran sivuilta avataan tuli useilla kertasingoilla ja jv-aseilla, joku muutaman vaunun kevyt tiedustelukärki ammutaan hetkessä aika seulaksi esim. uudella 40 miehen alueellisella jv-joukkueella jos maasto on vaan sopivaa. Mahdolliset ongelmat alkavat siitä jos/kun kärkeä on vahvistettu tst-vaunulla eikä jv-joukkueella ole NLAW:ja... Tst-vaunu pitäisi silloin saada ajatettua miinaan jolloin se jäisi ainakin rammaksi tielle jos ei muuta.

Ymmärrän kyllä tämän, että sinkoja kannattaa käyttää, sekä miinoja. Mutta samalla taas jos on jotakin muutakin käytettävissä (tankki), niin ei varmaan haittaa jos viholliselle annetaan muutakin ajateltavaa ennen tuota väijytystä. Koettavat havaita sen tankin, eikä niitä muita joukkoja. Tiedä sitten, että voisiko tuolla tankilla ohjata vihollista jollekin uralle, esim. siten, että tankki ajaa risteyksessä sinne, mihin tiedustelijoita ei haluta.

Mutta kun ei ole, eikä tule! Miksi pitää aina fantasioida jostain erikoiskikottimista joita ei kuitenkaan ole tai sitten toisessa äärilaidassa toinen toistaan erikoisemmista tilapäisvälineistä? Miksei nyt keskitytä siihen materiaaliin mitä on joka tapauksessa käytössä eli miinat ja kertasingot, onko se liian tylsää?

SJ kirjoitti:
Mutta itse tuohon kärjen kolkkaamiseen, niin tankin voi varmaan poistaa pelistä kylkimiinalla, tai tarkoitukseen nimenomaisesti tarkoitetulla pohjamiinalla, johon on siis asetettu yliajolaskuri sen tankin sijainnin mukaan. Vai pysähtyisikö se tiedusteluporukka muka odottamaan uutta tankkia, jos tuo tuki tuhotaan (tämä on siis retorinen kyssäri)?

Ei sitä tst-vaunun sijaintia osastossa voi oikein arvata etukäteen, joku lasauttaa siihen perinteiseen miinaan ensimmäisenä oli siellä kärjessä mikä vaunu hyvänsä. Se tst-vaunu luo ongelman jos ei ole siihen purevaa sinkoaseistusta, tällä hetkellä Apilaksiahan vielä olisi jaossa, mutta ilman niitä ainut vaihtoehto lienee tähysteiseti laukaistava raskaskylkimiina, tosin sekin oli näköjään jo poistunut mil.fi sivuston arsenaalista? Vähintään jotain uusia tähysteisesti laukaistavia miinoja on ilman muuta kehiteltävä alueellisille joukoille ettei tst-vaunujen torjunta jää alueellisissa tst-osastossa yhden joukkueen varaan...
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Nyt en ajatellut tankkeja tuhoavani sirpaleammuksella, ellei mennä tykistön puolelle, vaan ajattelin keinoja joilla tuottaa mahdollisimman nopean tuhon vaikkapa tiedusteluvaunulle ja sen matkustajille. Meinaan, että ei taida matkustajilla olla kivaa (jos mahdollisuuksia selvitä alunalkaenkaan on), jos se sirpaleammus räjähtää vaunun sisällä.

Nopein ja kustannustehokkain tapa tuhota tiedusteluvaunu on miina tai kertasinko.
Jos tuhoaminen halutaan tehdä epäsuorallatulella se edellyttää aina tuhottavan joukon paitsi pysäyttämistä, myös sen pitämistä paikoillaan, ja se taas vaatii käytännössä ne miinat ja singot.
Erilaiset miinat ja singot on mielestäni ehdottomasti järkevin tapa toimia tässä kohtaa.

Ehdottomasti näin, kärkivaunu miinaan, väijystä uran sivuilta avataan tuli useilla kertasingoilla ja jv-aseilla, joku muutaman vaunun kevyt tiedustelukärki ammutaan hetkessä aika seulaksi esim. uudella 40 miehen alueellisella jv-joukkueella jos maasto on vaan sopivaa. Mahdolliset ongelmat alkavat siitä jos/kun kärkeä on vahvistettu tst-vaunulla eikä jv-joukkueella ole NLAW:ja... Tst-vaunu pitäisi silloin saada ajatettua miinaan jolloin se jäisi ainakin rammaksi tielle jos ei muuta.

Ymmärrän kyllä tämän, että sinkoja kannattaa käyttää, sekä miinoja. Mutta samalla taas jos on jotakin muutakin käytettävissä (tankki), niin ei varmaan haittaa jos viholliselle annetaan muutakin ajateltavaa ennen tuota väijytystä. Koettavat havaita sen tankin, eikä niitä muita joukkoja. Tiedä sitten, että voisiko tuolla tankilla ohjata vihollista jollekin uralle, esim. siten, että tankki ajaa risteyksessä sinne, mihin tiedustelijoita ei haluta.

Mutta itse tuohon kärjen kolkkaamiseen, niin tankin voi varmaan poistaa pelistä kylkimiinalla, tai tarkoitukseen nimenomaisesti tarkoitetulla pohjamiinalla, johon on siis asetettu yliajolaskuri sen tankin sijainnin mukaan. Vai pysähtyisikö se tiedusteluporukka muka odottamaan uutta tankkia, jos tuo tuki tuhotaan (tämä on siis retorinen kyssäri)?

Kun en ole panssarimiehiä niin pohdin vain kuinka T-72 pärjäisi esim. syksyisessä yössä. Olen ymmärtänyt että T-72 ei ole varsinainen pimeän työn mestari?

Riippuu ihan siitä mitä on vastassa ja mille etäisyydelle täytyy nähdä... kyllähän sillä jotain tienpätkää pystyisi kyttäysasemista ihan kelvollisesti puolustamaan, vaunun liikuttelu oli kuulema pelkkää kiroulua ja puiden kolistelua maastossa pimeällä, tiellä BMP-kuskit sanoivat että on ihan ok ajella jos tie on esim. vaalea pohjainen ja pientareet/ojat tummia tms. = näin erotti missä tie kulkee. Vaunun pääaseelle tarkoitettu ip-valaisu on huomattavasti tehokkaampi ja sillä näkee kauemmas, tuli vaan heti mieleen että vaunun konetta täytyisi varmaan pitää päällä vähän väliä jos ip-valonheittimellä meinattaisiin maastoa valaista ja sitä kautta sinne nähdä, koneesta lähtee ääntä ja kuumentunut konehuone hohtaa ilmatiedustelussa... ei ole ongelmaton kapistus ympätä jv-joukon kylkeen vaikka suurin murheenkryyni eli huolto unohdettaisiinkin...

Tst- vaunu on hankala vastus jos pääsee kyttäämään jotain tuollaista pikkutien mutkaa, en minä sitä kiistä, mutta meillä niitä ei tälläiseen käyttöön alueellisissa joukoissa ole koska mukana seuraa tukullinen muita ongelmia + niiden ylläpitänen rauhanaikana ei ole ilmaista. jv-joukot suoriutuvat ilman tst-vaunujakin skaneerion kaltaisessa maastossa jos aseistus on vain kunnossa, tilannehan on toistaiseksi ihan kelvollinen, jatkosta on vähän pelko persiissä NLAW määrän suhteen...
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Mutta kun ei ole, eikä tule! Miksi pitää aina fantasioida jostain erikoiskikottimista joita ei kuitenkaan ole tai sitten toisessa äärilaidassa toinen toistaan erikoisemmista tilapäisvälineistä? Miksei nyt keskitytä siihen materiaaliin mitä on joka tapauksessa käytössä eli miinat ja kertasingot, onko se liian tylsää?

Sinäpä sen sanoit! Kuinka monta keskustelua olisi päättynyt alkuunsa kun kellään ei olisi mitään sanottavaa? Mutta se on totta, että SS-72 ja sitä ei olisi ehkä pitänyt tuoda mukaan tähän asiaan.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä mitä on vastassa ja mille etäisyydelle täytyy nähdä... kyllähän sillä jotain tienpätkää pystyisi kyttäysasemista ihan kelvollisesti puolustamaan, vaunun liikuttelu oli kuulema pelkkää kiroulua ja puiden kolistelua maastossa pimeällä,
Pitää paikkansa! Minulla on useamman vuoden T-72 kokemus joten jotain osaan sanoa sen kyvyistä.
Usein kuulee T-72:n ammunnanhallintajärjestelmää ja pimeätoimintakykyä moitittavan ärhäkkäästi. Moitteet pitävät paikkansa - silloin kun puhutaan olosuhteista joissa ampumaetäisyys mitataan kilometreissä. Kuitenkin monissa Suomalaisissa maastoissa ampumaetäisyys jää jopa tankilla yllättävän usein kymmeniin metreihin. Niillä etäisyyksillä ei edistyksellinen ammunnanhallintajärjestelmä hienoine liikkuvan maalin ennakkoa laskevine ominaisuuksineen jne jne pääse oikeastaan mitenkään oikeuksiinsa.
Esim "simulaattorisodissa" osuma saatiin aikaiseksi nopeassa tilanteessa usein jopa ilman että ampuja edes katsoi TKP:n läpi..hän katsoi silmiensä yläpuolella olevasta prismasta josta näki sekä putken että maalin..
No, se siitä..sivujuonne tässä keskustelussa, mutta pointti oli osoittaa ettei jokin tekninen hienous mikä jossain olosuhteissa on välttämätön asia, ei ehkä ole minkäänlaisessa ratkaisuroolissa jossain toisessa olosuhteessa.

Pimeätoimintakyvystä sen verran että T-72 ipuna-systeemi on ihan kohtuullinen. Se ei vaadi edes kovinkaan paljoa harjoittelua että ajaminen sujuu ongelmitta vaikeammassakin maastossa. Ongelma tulee lähinnä siitä että ipuna vääristää hieman etäisyyksiä ja kun päivän jälkeen aletaan ajamaan ipunalla, kestää ajajan aivoilla hetkisen sopeutua tajuamaan muuttuneet etäisyydet. Tiellä ajaminen on ongelmatonta..metsässä ajaminen on yhtä vaikeaa kuin se on päivälläkin. En muista että ipunoilla ajamisessa olisi ollut mitään erityistä hankaluutta metsässä sen enempää silloin kuin olen itse ajanut tai kun joku muu on ajanut.

Pimeätoiminnassa ajamisen suhteen tuijotetaan mielestäni useimmiten liikaa siihen onko ajamisen avuksi jokin tekninen laite vai ei. Kaikki meistäkin kuitenkin tietävät että hyvin harvoin maastossa on tosiasiassa niin pimeää ettei siellä näkisi mitään - monissa olosuhteissa näkee jopa ihan hyvin..kunhan antaa silmän tottua.
Panssarivaunulla ajaminen harvoin on mitään millimetritarkkaa puuhaa..pimeässä ajaminen onnistuu kyllä monissa olosuhteissa myös ilman tekniikkaa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä mitä on vastassa ja mille etäisyydelle täytyy nähdä... kyllähän sillä jotain tienpätkää pystyisi kyttäysasemista ihan kelvollisesti puolustamaan, vaunun liikuttelu oli kuulema pelkkää kiroulua ja puiden kolistelua maastossa pimeällä,
Pitää paikkansa! Minulla on useamman vuoden T-72 kokemus joten jotain osaan sanoa sen kyvyistä.
Usein kuulee T-72:n ammunnanhallintajärjestelmää ja pimeätoimintakykyä moitittavan ärhäkkäästi. Moitteet pitävät paikkansa - silloin kun puhutaan olosuhteista joissa ampumaetäisyys mitataan kilometreissä. Kuitenkin monissa Suomalaisissa maastoissa ampumaetäisyys jää jopa tankilla yllättävän usein kymmeniin metreihin. Niillä etäisyyksillä ei edistyksellinen ammunnanhallintajärjestelmä hienoine liikkuvan maalin ennakkoa laskevine ominaisuuksineen jne jne pääse oikeastaan mitenkään oikeuksiinsa.
Esim "simulaattorisodissa" osuma saatiin aikaiseksi nopeassa tilanteessa usein jopa ilman että ampuja edes katsoi TKP:n läpi..hän katsoi silmiensä yläpuolella olevasta prismasta josta näki sekä putken että maalin..
No, se siitä..sivujuonne tässä keskustelussa, mutta pointti oli osoittaa ettei jokin tekninen hienous mikä jossain olosuhteissa on välttämätön asia, ei ehkä ole minkäänlaisessa ratkaisuroolissa jossain toisessa olosuhteessa.

Pimeätoimintakyvystä sen verran että T-72 ipuna-systeemi on ihan kohtuullinen. Se ei vaadi edes kovinkaan paljoa harjoittelua että ajaminen sujuu ongelmitta vaikeammassakin maastossa. Ongelma tulee lähinnä siitä että ipuna vääristää hieman etäisyyksiä ja kun päivän jälkeen aletaan ajamaan ipunalla, kestää ajajan aivoilla hetkisen sopeutua tajuamaan muuttuneet etäisyydet. Tiellä ajaminen on ongelmatonta..metsässä ajaminen on yhtä vaikeaa kuin se on päivälläkin. En muista että ipunoilla ajamisessa olisi ollut mitään erityistä hankaluutta metsässä sen enempää silloin kuin olen itse ajanut tai kun joku muu on ajanut.

Pimeätoiminnassa ajamisen suhteen tuijotetaan mielestäni useimmiten liikaa siihen onko ajamisen avuksi jokin tekninen laite vai ei. Kaikki meistäkin kuitenkin tietävät että hyvin harvoin maastossa on tosiasiassa niin pimeää ettei siellä näkisi mitään - monissa olosuhteissa näkee jopa ihan hyvin..kunhan antaa silmän tottua.
Panssarivaunulla ajaminen harvoin on mitään millimetritarkkaa puuhaa..pimeässä ajaminen onnistuu kyllä monissa olosuhteissa myös ilman tekniikkaa.

Menee vähän offtopicciin, mutta...
No tässä tapauksessahan kysymys oli periaatteessa pahimmasta vaihtoehdosta "pimeimmästä" vuodenajasta, eli syksystä kun yöt ovat jo pimeitä mutta maassa ei ole vielä lunta ja keli on muutenkin usein pilvinen/sateinen. Minulla on kaksi T-72 koulutettua kaveria ajaja ja johtaja, molempien mukaan ajaminen/ajattaminen maastossa oli pahimmassa tapauksessa täyttä sekoilua. Johtajan metsäisen pimeäajattamisen jälkeen vaunut kaikki sivulevyt oli riivitty irti puunkylkiin mistä tuli kauheat huudot kouluttajilta ja ajajan vastaava loppui siihen kun hän yritti johtajana toimineen kadetin ohjeiden mukaan vaunua liikutella mutta aikansa sekoiltuaan sokkona huusi sisäradioon että vittu mä en näe hevon persettäkään! Ja homma lopetettiin siihen.

Minulla ei ole kokemusta ip-valon heijastumisesta maastosta ja sen katselemisesta noiden okuläärien läpi, mutta on vahvasti jäännyt näiden kaverien sekä oman joukkueen BMP kuskien jutuista se mielikuva että sekä luonnon valon määrä ja maaston väri / maa-aineksen laatu vaikuittaa aika oleellisesti kyseisten vimpainten suorituskykyyn. Ymmärtääkseni pimeä vuodenaika/pilvinen taivas yhdistettynä tummaan metsänpohjaan on se pahin yhdistelmä. Vaikeaksi se meni ihan jalkamiehilläkin tuollaisissa olosuhteissa, vanhasta WildBig valonvahvistimesta näkyi vain mustaa kohinaa (miten lie uudemmissa) ja silmämunalla näki vain muutaman metrin päähän. Sitten on vielä erikseen ihan mörönperse keli, se on jopa huvittavaa jos joutuu etsimään tonnien painoista vaunua metsästä käsikopelolla sen jälkeen kun kävi kusella vain muutaman metrin päässä siitä. Helposti unohtuu täällä kaupungissa nuokin olosuhteet kun ilmassa on aina vähintään jotain motarin valonkajastusta tms. valosaastetta horisontissa.

Itse en lähtisi tuollaisissa olosuhteissa oikein minkäänlaisiin aktiiivisiin sotatoimiin vain pysyisin puolustuksessa paikoillaan, omassa selustassa tuo on tietysi ihanteellinen keli siirtymisille ilmavaaran kannalta.

Miten T-72 muuten kestää pitää tuota pääaseen ip-valonheitintä päällä ilman koneen käyttämistä? BMP-2 ampujan passiivinen valovahvistin salli ihan tunneissa laskettavan ajan tähystää uraa esim. yöllä puolustuksessa.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
No tässä tapauksessahan kysymys oli periaatteessa pahimmasta vaihtoehdosta "pimeimmästä" vuodenajasta, eli syksystä kun yöt ovat jo pimeitä mutta maassa ei ole vielä lunta ja keli on muutenkin usein pilvinen/sateinen.
Tuo on tietysti hankalin mahdollinen olosuhde, eikä siinä oikeastaan pärjää millään valonvahvistimella..lämppäriä tarvitaan eikä välttämättä sekään auta.
Tietysti vaikka tuo olosuhde on äärimmäisen hankala - on se sitä sitten myös vastustajalle.
Naapuri, vaikka sen pimeätoimintakyky onkin jatkuvasti parantunut, pitää taktiikkanaan edelleen "yön muuttamista päiväksi"..eli voimakasta valaisua.

Ipuna-hommista vielä sen verran että itse olen suht paljon ajanut T-72-kalustolla ipunalla ja onhan se värimaailma hieman "outo", samoin kuin se että etäisyydet vääristyy jonkin verran..mutta kummasti ne aivot vaan siihe sopeutuu kun hetken ipuna-näkymää katselee.

Vähän luulen että varusmies-/reserviläisnäkökulmasta pimeällä ajamisen (ja aika monen muunkin sotilastoiminnan) mielikuvia vääristää sekin että harjoitusmaastoissa on ymmärrettävästi oltava tankeilla (ja muillakin ajoneuvoilla) suht varovainen ettei rikota maastoa ja myös vaunua. Toki nuo vaunun "vauriot" olisivat lähinnä kosmeettisia, mutta on ymmärrettävää ettei kaluston haluta näyttävän "romulta" ja nuo kosmeettiset vauriot joudutaan siksi korjaamaan niin turhaa työtähän siinä myös vältetään että ajellaan vähän varovaisemmin kuin mitä tosipaikassa pystyisi jos täytyisi.
 
SJ kirjoitti:
Mitäs naapuri voi tuommoisessa taktiikassa tehdä vastatoimenpiteitä?
Arvaisin, että silloin vihollinen lähettäisi T-90 joukkueen tiedustelemaan tiedustelijoiden kanssa tai ei.
Sitten se T-90 posahtaa panssarimiinaan tai kylkimiinaan. Epäilen myös, ettei T-90 kestä särkymättä 100m päästä ammuttua 125mm sirpalekranua.
 
Tuo kartta ei aukea mulle tai mun koneelle varmaan ihan niinkuin pitäisi, mutta silti seuraavaa: ei ole ihan helppoa asettaa palikoita paikoilleen tuohon karttaan, käyttipä sitten mitä taistelutapametodia tahansa. Otollisempia karttaruutuja löytynee Suomesta melko runsaasti. Sanon ihan suoraan, että jäisi multa tuo komppania johtamatta tuossa ruudussa. Ei sitä aivan tietämättä tuota komppaniaakaan menestyksellä johdeta. Lisäksi tuohon jää vaikka miten taiteilisi sellaisia juttuja, jotka on hallittava ja tiedettävä.

Aika hyvin huomaa rajallisuutensa ja puutteensa, kun alkaa "johtamaan vain komppaniaa". Ei sillä hyvä, että jo palikoiden asettelu on haastavaa....sitten on vielä se vihollinen, joka pyrkii sotkemaan hyvät kuviot ja entäs sitten? Ei helppoa.
 
Nykyään saa muutamalla kympillä tietokoneisiin kameroita, joissa on ip. Näytön hinta on ehkä pari satasta. Luulisi, että muutamalla tuhannella eurolle per vaunu olisi mahdollista luoda vaunun sisälle kuskille 360 asteen näkökenttä. Miksei näin ole tehty? Vaatisiko tuollaisiin näyttöihin totutteleminen aikansa? Olisiko "kypärätahtäin" ratkaisu tähän ongelmaan, eli visiiriin heijastettaisiin aina vaunun ulkopuolella siinä suunnassa olevan kameran kuva ja visiirin läpi näkisi kuitenkin touhuta vaunun sisällä olevien nappuloiden ja nippeleiden kanssa?
 
Itsellä kokemus rajoittuu T55M vaunuihin, mutta muistan selvästi kuinka otimme erää ressuista muodostetun panssaripataljoonan kanssa Niinisalossa. Heillä oli kalustona T72. Alun pimeätaisteluissa veimme heitä kuin litran mittaa, vastapuoli hyökkäsi aktiiviset ip-laitteet päällä. Ampujan valonvahvistimellä näki pitkältä ip-valot, vastustajan vanun piikille otttaminen ei ollut ikinä niin helppoa kuin silloin, kiitos valaistun maalin.

Pointtini on, aktiivinen ip-laite paljastaa käyttäjänsä. Meillä ei ajajan ip-laitetta käyttetty juuri lainkaan samasta syystä.

PS. päivällä ressut hakkasivat meidät 6-0 paremman osaamisensa ja liikkuvuutensa takia. Vain pimeällä meillä oli mahdollisuuksia.
 
kimmo.j kirjoitti:
Itsellä kokemus rajoittuu T55M vanuihin, mutta muistan selvästi kuinka otimme erää ressuista muodostetun panssaripataljoonan kanssa Niinisalossa. Heillä oli kalustona T72. Alun pimeätaisteluissa veimme heitä kuin litran mittaa, vastapuoli hyökkäsi aktiiviset ip-laitteet päällä. Ampujan valonvahvistimellä näki pitkältä ip-valot, vastustajan vanun piikille otttaminen ei ollut ikinä niin helppoa kuin silloin, kiitos valaistun maalin.

Pointtini on, aktiivinen ip-laite paljastaa käyttäjänsä. Meillä ei ajajan ip-laitetta käyttetty juuri lainkaan samasta syystä.

PS. päivällä ressut hakkasivat meidät 6-0 paremman osaamisensa ja liikkuvuutensa takia. Vain pimeällä meillä oli mahdollisuuksia.

Tuo on tiedossa, sille toiselle T-72 johtajaksi koulutetulle sanoivat kapiaiset ennemmän tai vähemmän leikillään että lkp:ssä ensimmäinen tehtäväsi on lyödä tällä vasaralla vaunusi ip-valonheitin paskaksi :a-grin:

Näkyykö se ip-valaistus vastustajan kuvakulmasta valonvahvistimella ilmassa ja/tai maassa/kasvillisuudessa johon se osuu vaikkei siihen itse valaisevaan vaunuun olisikaan näköyhteyttä? Vai onko se paljastava tekijä vain valonvahvistimessa loistava täplä siitä kuumana hehkuvasta ip-linssistä siellä vastustajan vaunussa?

Keskusteluhan rönsyili vaunuihin sen takia että alettiin miettimään yksittäisen vaunun käyttämistä tulppana kyttäämässä tienmutkaa jonka takaa vastustajan vaunujen täytyy ajaa esiin.
 
Back
Top