Jalkaväkikomppania puolustuksessa

[Samses]

Tässäpä vielä karttakuva ajatelmastani. Lisäsin vähän estemurroksia etelänsuunnan teille, jos ne vaikka hidastaisivat koukkaamista sen verran, että päästäisiin asemiin Summanjoelle...

Pari maallikon mielipidettä Deeiin suunnitelmasta.

Hyvää: selkeä, yksinkertainen, ja porukka pidetään yhdessä, ei hienostelua ja monimutkaisia manoovereitä.

Huonoa: en ole vakuuttunut että tämä riittää pysäyttämään tstpsvK:lla ja 4:llä tsthekolla vahvennetun mekanisoidun jalkaväkipataljoonan. Ongelman nimi on se, että vaikka en tiedä miten homma hoidetaan Jasterian keisarikunnassa, niin käyttääkseni hypoteettisena esimerkkinä erästä lähialueen valtiota, niin siellä mekanisoidut/panssaroidut joukot toimivat niin, että ne eivät pysähdy ellei ole pakko vaan painavat suoraan läpi heikon puolustuksen syvyyteen, tavoitteeseen asti. Ne eivät siis jää ottamaan matsia, ellei niitä siihen pakoteta. Tässä tapauksessa pakottavaa syytä pysähtyä ei nähdäkseni ole.

Detalji: ehdottaisin että voisit laittaa sen Summan viimeisen aseman pellon taakse metsään. Tuosta nykyisestä paikasta on pirun paha ottaa irti kun aseman takana on avoin pelto, ja suunniteltu irtautumissuunta on etuviistoon.

Nämä eivät siis missään nimessä ole moitteita. Ensinnäkään minulla ei ole mitään pätevyyttä lähteä moittimaan kenenkään suunnitelmia kun itsekään en tajua ryhmää suuremmasta mittakaavasta oikeasti hevonpeetä, ja toisekseen, minulla ei ole vanhalle kolmijoukkueiselle komppanialle itselläkään tarjota suunnitelmaa johon voisin itse luottavaisesti suhtautua että sillä pysäytetään tuollainen vihollinen. Vonkan alkuperäinen suunnitelma on paras tähän asti näkemäni tässä ketjussa enkä ole siitäkään ihan 100% vakuuttunut. Itse piti ottaa uudenmallinen komppania käyttöön että sain Jasterian joukot pysähtymään. Sillä, nehän eivät pysähdy muuten kuin aiheuttamalla hyvin suuret tappiot.

 

[Samses]

John Mellencampia lainatakseni: "the best that I could do". Kiitän kaikkia parannusehdotuksia antaneita.

Muuten sama kuin edellinen, paitsi
1) siirretty 3J:n viimeinen asema ja viimeinen sulute/murroste Saaramaantien ja Saaristentien risteykseen, jottei koukkaus etelästä puolustajan selustaan olisi aivan niin helposti tehtävissä.
2) siirretty tarkka-ampujat Kelkantien itäpuolelle, parempaan tuliasemaan (ja aiheuttamaan pientä liikettä eteläiselle valemaalialueelle). TA:t avaavat tulen sieltä mutta poistuvat kiireen vilkkaa Kelkantien yli Ylä-Hietalan suuntaan uusiin asemiin kun olot alkavat kuumeta.
3) irrotettu 1J:stä partio vastaanottamaan vihollinen ja avaamaan tuli pohjoiselta valemaalialueelta, Purhon talon takaa (ja aiheuttamaan pientä liikettä pohjoiselle valemaalialueelle). Partio avaa tulen kk:lla ja mahd. 1-2 singolla vihollisen kärkeä vastaan, ja hipsii huitsin kuikkaan takaisin joukkueen yhteyteen vihollisen aloittaessa vastatoimet.


.

 

[Vonka]

John Mellencampia lainatakseni: "the best that I could do". Kiitän kaikkia parannusehdotuksia antaneita.

Muuten sama kuin edellinen, paitsi
1) siirretty 3J:n viimeinen asema ja viimeinen sulute/murroste Saaramaantien ja Saaristentien risteykseen, jottei koukkaus etelästä puolustajan selustaan olisi aivan niin helposti tehtävissä.
2) siirretty tarkka-ampujat Kelkantien itäpuolelle, parempaan tuliasemaan (ja aiheuttamaan pientä liikettä eteläiselle valemaalialueelle). TA:t avaavat tulen sieltä mutta poistuvat kiireen vilkkaa Kelkantien yli Ylä-Hietalan suuntaan uusiin asemiin kun olot alkavat kuumeta.
3) irrotettu 1J:stä partio vastaanottamaan vihollinen ja avaamaan tuli pohjoiselta valemaalialueelta, Purhon talon takaa (ja aiheuttamaan pientä liikettä pohjoiselle valemaalialueelle). Partio avaa tulen kk:lla ja mahd. 1-2 singolla vihollisen kärkeä vastaan, ja hipsii huitsin kuikkaan takaisin joukkueen yhteyteen vihollisen aloittaessa vastatoimet.


Katso liite: 1588 .

Minäkin olen maallikko, mutta olen aina ollut hyökkäävä sellainen.

Mietin, että jos olisin jalkautuneen hyökkäävän komppanian komentaja, ja niitä olisi kaksi, tuskin tulisin kahdella järvenrannan ja Suurisuon kautta, vaan koukkaisin toisella Paavoharjun ja Peltosen kautta. Minun ensimmäinen taistelukosketukseni olisi Mustamäenkankaalla komentopaikallasi ja huollon kanssa. En tiedä, miten Jasteria toimii.

Piirsin suunnitelmaasi yhden jalkamiesreitin (alla liitteenä). Tuonne ylös laittaisin tähystyksen.

 

[Vonka]

En jaksa enää piirtää, kun olen niin huono näiden tietokoneiden kanssa. Tässä on ajatukseni, kun keksin mittakaavankin kartan alta.

Eli tästä lähden ottelemaan. En täytä karttaa kaivauksilla, asemilla, murrosteilla tai vaihto - ja vara-asemilla. Ne pitää nähdä maastossa. Pari tärkeää tähystys- ja tuliasemaa on ja muutama yksinkertainen "operatiivinen" liikkumissuunta sen mukaan, mihin pitää antaa piiskaa.

Punaisella merkitsin paikkoja, joissa on tähysteisiä miinoja ja epäsuoran tulen maaleja. Tähystystä voisi parantaa tarkka-ampujilla tai ainakin hyväsilmäisillä ja varmakätisillä. Jos saisi jo tiedusteluosia tuhottua, peli alkaisi hyvin. Oltaisiin hyvällä jalalla liikkeellä.

Koska valmisteluja on tehty, joukkueet + ryhmät ovat harjoitelleet tärkeimmät siirtymiset. Karttaan en piirrä nuoliviidakkoa, mutt taisteluajatuksen alkutilanteeseen siitä voi päätellä.

 

[Charlyn_enkelit]

Lähettäisin kiikarimiehiä eli tulenjohtajia ilman lähisuojaa eri suunnista kartoittamaan vihollisen keskityksiä. He kertovat ne paikat mitä näkevät parin tunnin aikana.

Sitten he perääntyvät hieman ja kaivautuvat. Alkaa 155mm kranaattikeskitys joka kestää 30min. Tulevat päätökset tehdään vasta sitten kun on nähty tulen teho.

Sanotaan että vihollinen menetti 20% vahvuudesta. Seuraavana päivänä sama juttu. Tarkoitus on välttää omia tappioita ja aiheuttaa vihollisen tappioita suhteella 1:28

 

[Deeiii]

Samses, kiitos hyvistä kommenteista. Olet erittäin luultavasti oikeassa, vastapuoli ei välttämättä jää nahistelemaan. Tuossa Summan asemassa tein tosiaan töppäyksen, mutta nyt kun mietin, niin en sitä asemaa edes sen pellon laitaan laittaisi. Siihen on vähän ikävän helppo vastapuolen kehittää huomattava suora-ammuntavoima.

Vongan huomio koukkauksesta Paavoharjulta on muuten hyvä. Vaikeuttaa taas "vähän" tilannetta. Vaunumiehet, näkisittekö että bemarit pääsisivät kesäaikaan helposti tuon Paavoharjun kannaksen (Pitkäsuon ja Suurisuon välissä) yli, tai jopa suota pitkin ajelemaan? Itselläni ei ole juuri minkäänlaista näppituntumaa siitä, miten hyvin telavehkeet liikkuvat tiestön ulkopuolella.

En tiedä oletteko samaa mieltä, mutta itseäni hirvittää ajatus joutua irtautumaan jalkaisin soiden yli jos naapurilla on taistelukoptereita. Se on vähän tätä ajatteluani tässä rajoittanut.

 

[Samses]

Kiitoksia molemmille herroille, tuota mahdollista jalkautuneena tehtävää hyökkäystä suon yli en ottanut huomioon. Pitää miettiä omassa ehdotuksessa vastakeino sille, se lienee helpohkosti tehtävissä kun justeeraan vähän 1J:tä.

Suon yli irtautumisesta: Mäntysuo ja Usinsuo ovat molemmat ojitettuja ja ainakin Google StreetView:lla katsottuna lykkäävät tiuhaa, vajaa kymmenmetristä vitikkoa. Eteneminen siellä on hankalaa - mönkijöillekin pitää valmistella uria, raivaussaha laulamaan - mutta ilmasuoja on aika hyvä, on tiheä pöpelikkö.

Samaa mieltä Deeiin kanssa siitä että ylipäätäänkään koskaan ei pidä laittaa asemaa ihan aukon laitaan vaan vähintään 100 metriä metsän sisään, juuri tuon vaunuaseiden suora-ammuntavoiman vuoksi. Tämä seisoo kyllä Joukkueen Oppaassakin eli ei ole oma ideani

Vonkan uusi malli voisi jo toimia ihan kolmijoukkueisena, nyt pystyvät joukkueet tukemaan toisiaan, jos ei suoralta kädeltä niin korkeintaan lyhyen siirtymän jälkeen.

 

[Deeiii]

Tätä oli kyllä kiinnostavaa ja valaisevaa miettiä. Huomasi, miten vähän oikeastaan tietää taistelutekniikasta.

Suurimpia arvoituksia itselleni ovat etäisyydet ja liikkumiseen sekä taisteluun kuluva aika. Eli miten nopeasti erilaiset yksiköt pystyvät liikkumaan taistelutilanteessa, ja miten lähellä esim. joukkueiden pitää olla toisiaan, jotta ne kykenevät tehokkaasti tukemaan toistensa taistelua. Toisaalta taas, miten hajautettuna komppanian täytyy olla esim. tykistövaaran vuoksi.

Myös käytännön irtautumisnopeus mekanisoitua vihollista vastaan on itselleni arvoitus: miten lähelle ensimmäistä asemaa esim. vaihtoasema pitäisi laittaa, jotta ukot ehtivät siihen ennen kuin teräsjyrä on jo jyristänyt ohi?

Tai miten kauan ylipäätään vaikkapa pitäisi laskea menevän aikaa siitä, että joukkue avaa tulen vastustajan mek.kompp. vastaan, siihen, että taistelu on tavalla tai toisella ratkaistu eikä vahvistuksista enää ole apua?

Jänniä juttuja miettiä, kun itse on aina näitä ajatellut lähinnä niin, että lipas tyhjäksi ja sitten irti, metsän nopeimman eläimen lailla .

 

[Vonka]

Tätä oli kyllä kiinnostavaa ja valaisevaa miettiä. Huomasi, miten vähän oikeastaan tietää taistelutekniikasta.

Suurimpia arvoituksia itselleni ovat etäisyydet ja liikkumiseen sekä taisteluun kuluva aika. Eli miten nopeasti erilaiset yksiköt pystyvät liikkumaan taistelutilanteessa, ja miten lähellä esim. joukkueiden pitää olla toisiaan, jotta ne kykenevät tehokkaasti tukemaan toistensa taistelua. Toisaalta taas, miten hajautettuna komppanian täytyy olla esim. tykistövaaran vuoksi.

Myös käytännön irtautumisnopeus mekanisoitua vihollista vastaan on itselleni arvoitus: miten lähelle ensimmäistä asemaa esim. vaihtoasema pitäisi laittaa, jotta ukot ehtivät siihen ennen kuin teräsjyrä on jo jyristänyt ohi?

Tai miten kauan ylipäätään vaikkapa pitäisi laskea menevän aikaa siitä, että joukkue avaa tulen vastustajan mek.kompp. vastaan, siihen, että taistelu on tavalla tai toisella ratkaistu eikä vahvistuksista enää ole apua?

Jänniä juttuja miettiä, kun itse on aina näitä ajatellut lähinnä niin, että lipas tyhjäksi ja sitten irti, metsän nopeimman eläimen lailla .

Maastossa sen varmaan näkee, mutta eniten pelkäisin sitä, että joukkueeni lyötäisiin erillistaisteluissa, eristettyinä.

Ennen sanottiin, että hyökkääjällä pitää olla kolminkertainen ylivoima menestyäkseen. Voidaan tietysti luoda paikallinen ylivoima, eli käyttää joukkoja fiksusti. Hyökkääviä kärkikomppanioita pitää lyödä niin lujaa, että lähtee puhti pois. Sitten pitäisi saada vaunuihin osumia ja vaurioita.

Aineksesta riippuu, millaisia fyysisiä suorituksia omilta voi vaatia. Pitää vaatia. Toiminta-alueella on pystyttävä siirtymään vaikka viisi kilometriä.

Irtautumisesta mietin, että terästä voi varmaan jonkin verran ajaa ohi, kun vain miesten kynsi kylmenee. Parilla tankilla on vittumaista ajella eristettynä vihollisalueella. Mutta jos koko pataljoonan iskuvoima menee ohi, tuli komppanialle kyllä kiire etsiytyä joen taakse ja hieman taas lännemmäksi.

Viisi päivää komppanian on estettävä vastuualueen kautta kulku. On taisteltava. Ei voi heti juosta Usinsuon tai joen taakse. Yhtä kuuma siellä tulee.

Elävä voima on tuhottava ja tietysti kalustoakin, mielellään jo tiedusteluosasta ja tietysti ensi portaasta.

 

[Charlyn_enkelit]

Elävä voima on tuhottava ja tietysti kalustoakin, mielellään jo tiedusteluosasta ja tietysti ensi portaasta.

Tai toisesta portaasta, jos onnistuu olla piilossa. Sen jälkeen ensiporras. Elokuvassa "Kirjeitä Iwo Jimalta", päästivät kolme aaltoa ja sitten alkoi lihamylly.

 

[Samses]

Ystävällisesti ehdotan että pidetään elokuvat Iltavapaissa.

Tässä tapauksessa ei voida päästää vaunuja läpi, yksinkertaisesti siksi koska yksikkömme tehtävä on estää vaunuja pääsemästä läpi.

 

[Deeiii]

...ja kuten isosta kuvasta näkyy, siellä takana on on omaa tykistöä, jota läpiajaneet vaunut varmasti mielihalulla hienontaisivat.

Samaa mieltä siitä, että muutaman vaunun läpipäästäminen ei ole vielä mikään katastrofi - eikä sitä varmaan voi estää, jos ovat ajopäällä. Tuskin kauas kuitenkaan yksinään ajelevat. Komppania, se onkin jo eri juttu.

Minuakin tuossa huolestuttaa - ja lujaa - se, että jos laitan joukkueet blokkaamaan edes tärkeimmät reitit, niin sitten ne ovat hyvin äkkiä niin kaukana toisistaan, että ne syödään yksitellen. Mutta sitten jos ne laittaa yhteen köntsään, niin vastapuoli hurauttaa jotain sivupolkua ohi. Hankalaa.

Kyllä varmasti voi jalkaväkikomppanialta noita viiden kilometrin siirtymisiä odottaa, mutta mikä on sen nopeus. Jos se naapuri ajaa läpi vaunuilla 30 km/h, niin ei niitä tietenkään jalkapatikassa enää tavoiteta. Uskoisin, että asemanvaihtoon on aikaa justiinsa sen verran, mitä vastapuoli pysähtyy miettimään vastarintaan törmättyään.

 

[scip10]

Hyviä suunnitelmia hienoon tehtävään.

Kovin paljoa ei ole pohdittu miten vihollisen hekoilta ja epäsuoralta suojaudutaan. En tiedä miten nopeasti Jasterian asevoimat pystyy keskittämään pston tulen puolustavaan joukkueeseen, mutta hekot ainakin ovat pian niskassa. Tulen alla irtautuminen ei taida onnistua, mutta paikalleen jäävä joukkue jää vihollisen ylivoiman alle armotta.

Onko muita keinoja kuin asemien naamiointi, valelaitteet ja nopea irtautuminen tulenavauksen jälkeen? Riittävätkö ne?

 

[Wnaheck]

Plussat: Keskustelu on räjähtänyt käsiin, hyviä ideoita jne jne.
Miinukset: En pysty kommentoimaan yksityiskohtia noin pariin kuukauteen, koska aivan järjettömästi töitä.

Muutama nopea kommentti ja nyrkkisääntö:
Keisarikunnan kalusto ja toimintatavat ovat saaneet vaikutteita rakkaalta itänaapuriltamme.
Puuta kasvava suo kantaa yleensä panssarivaunun, varsinkin kevyet. Ranteenvahvuinen keppi lasketaan puuksi.
Panssarivaunu kaataa helposti puut joiden paksuus sentteinä on vaunun paino tonneina.
Panssarivaunu ylittää kaivannot, joiden leveys on alle puolet vaunun pituudesta. (BMP-2 pituus 6,72m => ylitys n. kolme metriä.)
Mekanisoidun joukon taistelevat osat eivät tarvitse teitä tai uria, mutta huollon ja hyökkäyksen nopean jatkamisen vuoksi tie pitää avata (tai tehdä) jossain vaiheessa.
Kartan perusteella Paavonharjun kannakselta pääsee yli. Todennäköisesti kannaksella on oja tai vastaava, mutta jos ylityskyky ei riitä, niin ympäristöstä löytyy varmaankin puumateriaalia, jolla kaivannon voi täyttää.

 

[Deeiii]

Kovin paljoa ei ole pohdittu miten vihollisen hekoilta ja epäsuoralta suojaudutaan. En tiedä miten nopeasti Jasterian asevoimat pystyy keskittämään pston tulen puolustavaan joukkueeseen, mutta hekot ainakin ovat pian niskassa. Tulen alla irtautuminen ei taida onnistua, mutta paikalleen jäävä joukkue jää vihollisen ylivoiman alle armotta.

Onko muita keinoja kuin asemien naamiointi, valelaitteet ja nopea irtautuminen tulenavauksen jälkeen? Riittävätkö ne?

Mitä nyt joskus olen kipittänyt koptereita pakoon, niin ymmärtääkseni jalkamiehellä ei ole kovin montaa todella varmasti tepsivää temppua. Mietin alunperin esim. itkojen laittamista metsänreunoille ym aukeille suojaamaan irtautumista häirintätulella, mutta aika luojassaan se niillä vaikuttaminen taitaa olla ja itkomiehen elinikä lieneisi lyhyt. Jos heko käy päälle niin kaipa sitä voisi rynkyllä ruiskaista, mutta kun nuo modernit kopterit eivät luultavasti käy päälle, vaan ampuvat käsiaseiden tehokkaan ulottuvaisuuden tuolta puolen.

Näkisin, että vihamielisten vispilöiden läsnäolo vaatii erittäin hyvin etenkin lämpötähystykseltä suojattuja asemia; toimivaksi on tiettävästi osoittautunut runsailla kuusenhavuilla ym peitetyllä irtokatteella katettu potero. Vähempikin on hyvä, koska kopteri ei luultavasti lentele kovin korkealla (ellei vastustajalla ole selvää ilmaylivoimaa, eikä välttämättä sittenkään) ja tähystys tapahtuu siis melko viistoon. Veemäistä on se, että lämpökamera havaitsee monissa olosuhteissa esim. äskettäisen kaivuutyön jäljet selvästi paljasta silmää paremmin - eli naamiointiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Mielellään tarkastaa asemat omalla lämpökameralla ennen yhteenottoa.

Irtautumisen olisi syytä tapahtua nopeasti, enintään ryhmäkoossa ja mieluummin pienempinä osasina; joukkueen johtaminen jonossa vähänkin aukeamman maaston poikki, jos lähellä pörrää maaleja hakeva kopteri, voi olla aika uhkarohkea yritys. Maastoakin pitäisi osata käyttää aika taitavasti, mieluummin pitää mäkiä ja kalliota itsensä ja kopterin välissä. K-pisteiden täytyy olla hyvin suojaisia, millä on se ikävä vaikutus, että niitä voi olla vaikea löytää. Tämä varmaan aiheuttaa jonkin verran tarvetta harjoitteluun, tai muuten lopputuloksena voi olla komppaniallinen metsässä harhailevia reserviläisiä.

Mutta sitten toisaalta: saatan olla ihan mielikuvien ja wanhan kirjallisuuden varassa, mutta ymmärtääkseni lähinaapurimme taktiikkaan - ja siitä vaikutteita ottaneiden taktiikkaan - ei kuitenkaan kuulu koptereilla pörrääminen eestaas taistelualueen yläpuolella ja yksittäisten taistelijoiden jahtaaminen. Koptereita saatetaan käyttää enemmänkin kuin rynnäkkökoneita, suihkaisemaan lasti raketteja ja jopa pommeja ennaltamäärätyllä hetkellä ja ennaltamäärätyllä alueella havaittujen tshunien niskaan - tyypillisesti hyökkäyksen painopistettä tukien. Kun lasti on lauottu 1-2 rynnäkössä, vispiläkuski ei jää odottelemaan puolustajan ohjuksia (yksikin AMRAAMin ampumaetäisyydelle pääsevä Hornet olisi erittäin huono uutinen koko ilmailurykmentille), vaan lähtee kotipesään hakemaan uutta satsia. Mutta a) en ole mitenkään asiantuntija, ja b) vaikka olisinkin oikeassa, tämä on voinut 1980-luvusta ja Saksan läpiajoista muuttua, varsinkin sodittaessa ilma-alivoimaista ja melko heikolla it:llä varustettua vihollista vastaan. Kuitenkin esim. tykistön käyttö asettanee vähän rajoituksia koptereiden käytölle.

 

[Samses]

Ja vielä pientä viilausta, kiitos taas rakentavasta ja asiallisesta palautteesta.

Muutokset:

- 1J:n asema siirretty tukeutumaan enemmän sulutteeseen. 1J:n vaihtoasema siirretty korkean mäen päälle (sama mäki jonka päällä on ilmatorjuntaohjusryhmän asemat). Mikäli vihollinen tekee koukun pohjoisen kautta jalkautuneena, 1J kykenee nopeasti siirtymään näihin asemiin.

- Komento- ja Huolto-osat siirretty lähemmäksi taistelevia osia. Uudelle komento- ja huoltopaikalle on traktoriurat kahteen suuntaan.

 

[scip10]

Mitä nyt joskus olen kipittänyt koptereita pakoon, niin ymmärtääkseni jalkamiehellä ei ole kovin montaa todella varmasti tepsivää temppua. Mietin alunperin esim. itkojen laittamista metsänreunoille ym aukeille suojaamaan irtautumista häirintätulella, mutta aika luojassaan se niillä vaikuttaminen taitaa olla ja itkomiehen elinikä lieneisi lyhyt. Jos heko käy päälle niin kaipa sitä voisi rynkyllä ruiskaista, mutta kun nuo modernit kopterit eivät luultavasti käy päälle, vaan ampuvat käsiaseiden tehokkaan ulottuvaisuuden tuolta puolen.

Näkisin, että vihamielisten vispilöiden läsnäolo vaatii erittäin hyvin etenkin lämpötähystykseltä suojattuja asemia; toimivaksi on tiettävästi osoittautunut runsailla kuusenhavuilla ym peitetyllä irtokatteella katettu potero. Vähempikin on hyvä, koska kopteri ei luultavasti lentele kovin korkealla (ellei vastustajalla ole selvää ilmaylivoimaa, eikä välttämättä sittenkään) ja tähystys tapahtuu siis melko viistoon. Veemäistä on se, että lämpökamera havaitsee monissa olosuhteissa esim. äskettäisen kaivuutyön jäljet selvästi paljasta silmää paremmin - eli naamiointiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Mielellään tarkastaa asemat omalla lämpökameralla ennen yhteenottoa.

Irtautumisen olisi syytä tapahtua nopeasti, enintään ryhmäkoossa ja mieluummin pienempinä osasina; joukkueen johtaminen jonossa vähänkin aukeamman maaston poikki, jos lähellä pörrää maaleja hakeva kopteri, voi olla aika uhkarohkea yritys. Maastoakin pitäisi osata käyttää aika taitavasti, mieluummin pitää mäkiä ja kalliota itsensä ja kopterin välissä. K-pisteiden täytyy olla hyvin suojaisia, millä on se ikävä vaikutus, että niitä voi olla vaikea löytää. Tämä varmaan aiheuttaa jonkin verran tarvetta harjoitteluun, tai muuten lopputuloksena voi olla komppaniallinen metsässä harhailevia reserviläisiä.

Mutta sitten toisaalta: saatan olla ihan mielikuvien ja wanhan kirjallisuuden varassa, mutta ymmärtääkseni lähinaapurimme taktiikkaan - ja siitä vaikutteita ottaneiden taktiikkaan - ei kuitenkaan kuulu koptereilla pörrääminen eestaas taistelualueen yläpuolella ja yksittäisten taistelijoiden jahtaaminen. Koptereita saatetaan käyttää enemmänkin kuin rynnäkkökoneita, suihkaisemaan lasti raketteja ja jopa pommeja ennaltamäärätyllä hetkellä ja ennaltamäärätyllä alueella havaittujen tshunien niskaan - tyypillisesti hyökkäyksen painopistettä tukien. Kun lasti on lauottu 1-2 rynnäkössä, vispiläkuski ei jää odottelemaan puolustajan ohjuksia (yksikin AMRAAMin ampumaetäisyydelle pääsevä Hornet olisi erittäin huono uutinen koko ilmailurykmentille), vaan lähtee kotipesään hakemaan uutta satsia. Mutta a) en ole mitenkään asiantuntija, ja b) vaikka olisinkin oikeassa, tämä on voinut 1980-luvusta ja Saksan läpiajoista muuttua, varsinkin sodittaessa ilma-alivoimaista ja melko heikolla it:llä varustettua vihollista vastaan. Kuitenkin esim. tykistön käyttö asettanee vähän rajoituksia koptereiden käytölle.

Olen lukenut samanlaista tarinaa naapurin kopteritaktiikasta, vieläpä jossain väitettiin täysin aseistetun Hindin olevan melko lailla kykenemätön muunlaisiin hyökkäyksiin. Toisaalta olen nähnyt Afganistanista kuvia, joissa etenevää puna-armeijan panssarikolonnaa tukee sen päällä leijailevat tst-hekot. Kuka tietää.

Tietääkö joku miten nopeasti hyökkäävä jasterialainen mek. pataljoona pystyisi keskittämään tukevan tykistön/heittimistön tulen kohti puolustajaa? Miten paljon on aikaa tulenavauksesta irtautumiseen ennenkuin sataa rautaa niskaan?

 

[Wnaheck]

Keisarikunnan tulenjohtamisen hoitavat epäsuoran tulen yksiköiden päälliköt; tulenjohtajia erikseen ei meikäläiseen tapaan ole. Tapana kuitenkin on, että TJ-kykyä on ainakin kärkiyksikön mukana. Nopeimmillaan tulenavaus on suomalaista luokkaa, eli tuli on tarkkana maalissa noin 5-10 minuutin päästä havainnosta. Jos tulenjohtokyky on jossain muualla, tulta voidaan käyttää esim. jalkaväkijoukkueen havaintojen mukaan peitteistöön sitoen, jolloin tuli ei välttämättä ole niin tarkkaa. Epäsuoran tulen yksiköiden tulenavauskyky on nopea, koska tykkiä tai heitintä ei erikseen tarvitse pystyttää.

 

[SJ]

Keisarikunnan tulenjohtamisen hoitavat epäsuoran tulen yksiköiden päälliköt; tulenjohtajia erikseen ei meikäläiseen tapaan ole. Tapana kuitenkin on, että TJ-kykyä on ainakin kärkiyksikön mukana. Nopeimmillaan tulenavaus on suomalaista luokkaa, eli tuli on tarkkana maalissa noin 5-10 minuutin päästä havainnosta. Jos tulenjohtokyky on jossain muualla, tulta voidaan käyttää esim. jalkaväkijoukkueen havaintojen mukaan peitteistöön sitoen, jolloin tuli ei välttämättä ole niin tarkkaa. Epäsuoran tulen yksiköiden tulenavauskyky on nopea, koska tykkiä tai heitintä ei erikseen tarvitse pystyttää.

Kulkeeko tuo TJ mahdollisesti omassa vaunussaan? Eli onko siellä joku MT-LB lähellä kärkeä?

 

[Talvela]