arix
Respected Leader
Ymmärtääkseni sulfaa oli Suomessakin käytössä, se oli keksitty 30-luvulla Saksassa.
Jatkosotaan liittyvää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Ihantalan taistelun kuuluisin kuva
Itselle uusi tieto tuo alik. Matti Huppusen nyrkin laukaisu.
TK-kuvaaja vääpeli Osvald Hedenström ikuisti tapahtuman lähes heti sen tapahduttua. Koska vaunu paloi pitkään, hän ehti ottaa useita todentuntuisia tilannekuvia.
Saksalaisen rynnäkkötykin ja suomalaisen alikersantin Kilpeenjoen tiellä nyrkillä tuhoama pitkäputkisen T–34 malli 76 D version jäännökset savuavat, etummainen mies nyrkki olalla on kersantti Heimo Nikulassi ja takana tulee kersantti Kaarlo Niemelä. Päivä on 30.6.1944. Nikulassi kaatui seuraavana päivänä eli 1.7.1944. Molemmat 6/II/JR12 miehiä. Takana tulee panssarijääkäri Eino Heikkilä rykmentin tykkikomppaniasta.
Vaunu oli komentajavaunu kyljessään numero 450. Se ajoi etulinjasta läpi putki itäänpäin käännettynä ja suomalaiset luulivat vaunua omaksi eivätkä ryhtyneet toimenpiteisiin. Mennessään vaunu ohitti saksalaisen Rynnäkkötykkiprikaatin 303:n yhden patterin Sturm vaunut ja eivätkä Korpelan maastossa olleet panssaritorjuntatykin miehetkään pitäneet tiellä ajavaa vihollisena. Vaunu kääntyi takaisin karttapiste 20 maastossa, noin 1 km etulinjasta Kilpeenjoelle päin. Matkalla takaisin kohti omia linjoja sitä jo odotti tien reunassa kaksi saksalaista rynnäkkötykkiä ja toinen ampui tulevaa vaunua ampujana alikersantti Willy Obeldobel. Hän osui aluksi vihollisen vaunun alaosaan, joka pysäytti tankin ja hetken päästä osui uusi rynnäkkötykin laukaus sekä aivan samaan aikaan tien vastapuolelta alikersantti Matti Huppusen laukaiseman nyrkin ammus heittäen muun muassa kuusikulmaisen tornin rungosta erilleen. Vaunu oli komentajavaunu ja nopeaotteinen komentaja pääsi laukausten välillä ulos juosten takaisin kohti etulinjaa. Linjamiesten laukauksiin päättyi tämän ainoasta vaunusta selvinneen panssarimajurin matka. Paikka on noin 800 metriä Ihantalan kirkolta pohjoiseen Kilpeenjoen vanhaa tietä. Huppunen ei saanut vaunua "tililleen" koska rynnäkkötykki ampui ensin.
Tässä paikka nykyään:
Sijainti:
60,838056, 28,832500
» Avaa Google Maps palvelussa
» Avaa Google Maps palvelussa (streetview)
Itselle uusi tieto tuo alik. Matti Huppusen nyrkin laukaisu.
TK-kuvaaja vääpeli Osvald Hedenström ikuisti tapahtuman lähes heti sen tapahduttua. Koska vaunu paloi pitkään, hän ehti ottaa useita todentuntuisia tilannekuvia.
Saksalaisen rynnäkkötykin ja suomalaisen alikersantin Kilpeenjoen tiellä nyrkillä tuhoama pitkäputkisen T–34 malli 76 D version jäännökset savuavat, etummainen mies nyrkki olalla on kersantti Heimo Nikulassi ja takana tulee kersantti Kaarlo Niemelä. Päivä on 30.6.1944. Nikulassi kaatui seuraavana päivänä eli 1.7.1944. Molemmat 6/II/JR12 miehiä. Takana tulee panssarijääkäri Eino Heikkilä rykmentin tykkikomppaniasta.
Vaunu oli komentajavaunu kyljessään numero 450. Se ajoi etulinjasta läpi putki itäänpäin käännettynä ja suomalaiset luulivat vaunua omaksi eivätkä ryhtyneet toimenpiteisiin. Mennessään vaunu ohitti saksalaisen Rynnäkkötykkiprikaatin 303:n yhden patterin Sturm vaunut ja eivätkä Korpelan maastossa olleet panssaritorjuntatykin miehetkään pitäneet tiellä ajavaa vihollisena. Vaunu kääntyi takaisin karttapiste 20 maastossa, noin 1 km etulinjasta Kilpeenjoelle päin. Matkalla takaisin kohti omia linjoja sitä jo odotti tien reunassa kaksi saksalaista rynnäkkötykkiä ja toinen ampui tulevaa vaunua ampujana alikersantti Willy Obeldobel. Hän osui aluksi vihollisen vaunun alaosaan, joka pysäytti tankin ja hetken päästä osui uusi rynnäkkötykin laukaus sekä aivan samaan aikaan tien vastapuolelta alikersantti Matti Huppusen laukaiseman nyrkin ammus heittäen muun muassa kuusikulmaisen tornin rungosta erilleen. Vaunu oli komentajavaunu ja nopeaotteinen komentaja pääsi laukausten välillä ulos juosten takaisin kohti etulinjaa. Linjamiesten laukauksiin päättyi tämän ainoasta vaunusta selvinneen panssarimajurin matka. Paikka on noin 800 metriä Ihantalan kirkolta pohjoiseen Kilpeenjoen vanhaa tietä. Huppunen ei saanut vaunua "tililleen" koska rynnäkkötykki ampui ensin.
Tässä paikka nykyään:
Sijainti:
60,838056, 28,832500
» Avaa Google Maps palvelussa
» Avaa Google Maps palvelussa (streetview)
JR49
Respected Leader
Tässäpä siis oiva matkakohde heinäkuun lomapätkälle. On siitä aina lahjakkaasti tullut ohi ajettua. Aihe ei ehkä ole ollut niin raflaava, vaikka sitäkin vakavampi. Ei tuota tulehduksiin kuolleiden suurta määrääkään sodissa nyt kovin isosti ole esillä pidetty.Tässähän vastaus veli @JR49 n kysymykseen on yhteen lauseeseen kiteytettynä. Sotiemme kaatuneista suurin osa menehtyi kuljetuksessa tai vasta sotasairaaloissa erilaisiin tulehduksiin. Penisiliinin puuttuessa ei niitä ollut mahdollista hoitaa. Esimerkkinä vaikka vatsaan haavoittunut silloinen maj Ehnrooth, jonka pelasti samaan aamuna vaihdettu puhdas aluspaita. Aatun äidillekin ilmoitettiin "Ei kannata tulla katsomaan; poikanne on jo kuollut, kun paikalle ehditte" (kauniimmin sanakääntein luultavasti).
Suosittelen tutustumaan aiheeseen lähemmin Hennalassa sijaitsevassa Sotilaslääketieteen museossa. Asiantunteva opas olisi evl evp Seppo Toivonen, jos edelleen tekee opaskeikkoja. Häneltä kuulee myös sota-aikoja tuoreempaa tietoa aiheesta; vaikkapa lämärien koulutuksesta ampumalla rynkyllä eläviä sikoja.
SOTILASLÄÄKETIETEENMUSEO – Sotilaslääketieteen museon kotisivu
sotilaslaaketieteenmuseo.fi
Tässä muuten hyvä muistelma aiheesta, vaikka tosin on aikaa vierähtänyt viime lukukerrasta. Pitääpä tsekata uudelleen Nuutisen teksti. Hänhän siis leikkasi Aatun.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1892039
BlackFox
Ylipäällikkö
@JR49
Karkeasti näin nykypäivän sodassa
-Massiiviseen verenvuotoon menehtyy 3-5min
-Taistelukentällä 90 % kuolemista tapahtuu ennen haavoittuneen evakointia varsinaisiin kenttälääkinnän toimipaikkoihin.
-Haavoittuneista taistelijoista 70% kuolee 5min kuluessa.
-Jos haavoittunut säilyy hengissä 30min ilman ensihoitoa, todennäköisesti jää henkiin ilman ensihoitoa.
-Ensihoidollisista potilaista jos selviää hoidon jälkeen karkeasti 1h ajan ja kerkeää jatkohoitoon, yleensä säilyy hengissä
Vammakuvaus:
31% lävistävä vamma päässä
25% massiivinen varatalovamma
10% mahd. kirurgisesti hoidettava vamma
7% silpoutuu kokonaan
12% Tulehdukset ja sokkitilan komplikaatiot
9% raajaverenvuodot
5% paineilmarinta
1% hengitystievamma
Noin 60 pinnaa raajaverenvuotopotilaista on pelastettavissa, noin 30-40% pinnaa ilmarintapotilaista ja 5-6% hengitystiepotilaista.
Toinen asia on mitä ei kouluteta missään ja/tai jää vähälle huomiolle:
Palovammat
Kolmanneksi: Mikäli olet ainoa hoitaja haavoittuneille pitkäkestoisessa konfliktissa ( eli ukkoja virtaa jatkuvasti) on psyykkinen tekijä huomioitava.
Ihminen kun ei täysin pysty sulkemaan pois jatkuvaa vaikerrusta ja itkemistä ym, varsinkaan kun valittajia on paljon.
Tämä monella alkaa nakertaa mieltä pidemmässä juoksussa mm JSP:llä
Ei välttämättä ole väärin lääkitä osaa hiljaiseksi, ihan oman mielenterveyden kannalta. Ei suositeltavaa.
Viimeksi muokattu:
BlackFox
Ylipäällikkö
Tästä ehkä eriäviä mielipiteitä:
Voisin karkeasti sanoa että taistelukentän lääkintä alkoi ottaa harppauksia eteenpäin Falklandin sodassa testatuissa toimintavoissa missä ensimmäisiä kertoja käytettiin nykypäivän tyylistä menettelyä sekä Persianlahden sodassa havaittujen oppien kautta. Tällöin alettiin käyttämään Triagea enemmän jne
Mikä hiljakseen sitten levinnyt kauttalinjain. Potilaiden priorisointi mm parantunut sitten jatkosotien sekä kyky ja osaaminen jääkäritason on noussut, toki myös välineet parantuneet. Jatkosodassahan se oli lähinnä vyö/sideharso millä mentiin.
Tosin lääketiede ja taistelulääkintä on hiljakseen kehittynyt vuosi toisensa perään ja voi ehkä lopulta olla väärin sanoa mitään yksittäistä kohtaa.
Jos en väärinmuista niin eräs tuttavani kertoi saanneensa hoitoa pensilinillä Viipurin alueella sodan aikaan. Mikä pelasti kuulemma hänen henkensä, suomeen oli juuri saapunut sitä. Mikä on tavallaan hyvin mielenkiintoinen tieto itsessään.
Voisin karkeasti sanoa että taistelukentän lääkintä alkoi ottaa harppauksia eteenpäin Falklandin sodassa testatuissa toimintavoissa missä ensimmäisiä kertoja käytettiin nykypäivän tyylistä menettelyä sekä Persianlahden sodassa havaittujen oppien kautta. Tällöin alettiin käyttämään Triagea enemmän jne
Mikä hiljakseen sitten levinnyt kauttalinjain. Potilaiden priorisointi mm parantunut sitten jatkosotien sekä kyky ja osaaminen jääkäritason on noussut, toki myös välineet parantuneet. Jatkosodassahan se oli lähinnä vyö/sideharso millä mentiin.
Tosin lääketiede ja taistelulääkintä on hiljakseen kehittynyt vuosi toisensa perään ja voi ehkä lopulta olla väärin sanoa mitään yksittäistä kohtaa.
Jos en väärinmuista niin eräs tuttavani kertoi saanneensa hoitoa pensilinillä Viipurin alueella sodan aikaan. Mikä pelasti kuulemma hänen henkensä, suomeen oli juuri saapunut sitä. Mikä on tavallaan hyvin mielenkiintoinen tieto itsessään.
Viimeksi muokattu:
Tässähän vastaus veli @JR49 n kysymykseen on yhteen lauseeseen kiteytettynä. Sotiemme kaatuneista suurin osa menehtyi kuljetuksessa tai vasta sotasairaaloissa erilaisiin tulehduksiin. Penisiliinin puuttuessa ei niitä ollut mahdollista hoitaa. Esimerkkinä vaikka vatsaan haavoittunut silloinen maj Ehnrooth, jonka pelasti samaan aamuna vaihdettu puhdas aluspaita. Aatun äidillekin ilmoitettiin "Ei kannata tulla katsomaan; poikanne on jo kuollut, kun paikalle ehditte" (kauniimmin sanakääntein luultavasti).
Suosittelen tutustumaan aiheeseen lähemmin Hennalassa sijaitsevassa Sotilaslääketieteen museossa. Asiantunteva opas olisi evl evp Seppo Toivonen, jos edelleen tekee opaskeikkoja. Häneltä kuulee myös sota-aikoja tuoreempaa tietoa aiheesta; vaikkapa lämärien koulutuksesta ampumalla rynkyllä eläviä sikoja.
SOTILASLÄÄKETIETEENMUSEO – Sotilaslääketieteen museon kotisivu
Pitää ottaa kesälomalla kohteeksi. Jäänyt koko museon olemassaolo huomaamatta
En siis mene vannomaan, mutta JPS:n opasvihkossa -veikkaan että ei ole salattua tietoa- oli noin 20 kpl. isoja puisia laatikoita. Joissa noin 6-7 kpl. oli noita nesteitä verenhukkaan. Muuten kalusto laatikoissa oli vanhaa, mutta käytännössä mekaanisesti toimivaa. Ja varusmiehetkään eivät saaneet kalustoa rikki edes lekalla. Toki esim. kanyylit olivat ajanmukaista tavaraa.
Viimeksi muokattu:
Meillä oli jonkun verran palovammojen ensiavusta opetusta. Mutta en tiedä kuinka kauan sillä taidolla olisi voinut pitkittää eloa lääkärin pöydälle.
BlackFox
Ylipäällikkö
Tosi pahat vammat ovatkin vaikeasti hoidettavia, varsinkin jos nielu palannut. Toki esim nielemisrefleksiäkin voidaan nopeuttaa, mutta ei combat medicin laukussa. Tippa voi pätevällä olla.
Tämä on vain minun mieli mutta perus palovammojen hoitoa käsitellään turhan vähän alatasolla. Toki aikakin koulutukselle on hyvin rajallinen ja aihealue lopulta vaativa.
Toinen mitä ei muisteta painottaa on vaatetus.
Tekniset vaatteet pohjautuu varsin usein muoviin.
Tämä sulaa varsin herkästi ja kimuranttia saada vammasta pois kun tarttuu kudoksiin.
Tekniset alusvaatteet, urheilurintsikat, sukat jne
Meilläkin puhuttiin potilaiden luokittelusta jne.
En kyllä tiedä oliko jatkosodan aikana komppanioiden lääkinnällä käytössään pieniä sissitelttoja tarjoamaan edes teoriassa lämmintä sääsuojaa haavoittuneille.
Kuten sanottua itse olen saanut lääkinnän koulutuksen 90-luvulla. Ja isoissa harjoituksissa olin lääkintäjoukkueessa. Enemmän juoksin "vääpelinä" huolehtimassa majoituksesta, ruokailuista, ajoneuvoista jne. Harjoitus- ja oikeiden potilaiden hoito meidän "joukkueessa" oli sitten enemmän edellä mainittujen ammattilaisten käsissä. Toki meidän joukkue oli noin 1/3 kirjavahvuudesta.
Muistan kuulleeni saman. Tämä on mainittu esimerkiksi alla linkatussa JAMA:n paperissa. Tälläinen osuus on uskottava sikäli kun antibioottien ja muiden lääketiedettä edistäneiden tekijöiden myötä jatkohoito on parantunut.
Eliminating Preventable Death on the Battlefield
Objective To evaluate battlefield survival in a novel command-directed casualty response system that comprehensively integrates Tactical Combat Casualty Care guidelines and a prehospital trauma registry.Design Analysis of battle injury data collected during combat deployments.Setting Afghanistan...
jamanetwork.com
Antibiooteista en tiedä muuta, kuin että joissain amerikkalaisissa lähteissä on mainittu yksittäisille sotilaille jaettava pilleripakkaus, johon sisältyy myös antibiootteja. Pillerit nautiskeltaisiin vamman sattuessa. Mahtaako tämä olla laajemassa käytössä, entä onko Suomessa mitään vastaavaa? Muistelen, että Suomessa on moisen käyttöä demottu.
BlackFox
Ylipäällikkö
Suomessa harvinaisempaa.
Koulutetulla lääkintähenkilöställä eli ns lääkintämies (ensihoitaja esim siviilissä) löytyy melko kattava arsenaali kaikkea.
Suomi ei oikein halua antaa mitään lääkinnällistä pilleria yksittäisille jakke jääkärille, vaan se kysyy Lääkinnästä vastaavilta tarpeeseen.
Yksittäistasolla harvinaista.
Yksittäisellä taistelialla voi olla kyllä mm atropiinikyniä mutta ne on hermomyrkkyjä varten.
Tosin niidenkin kanssa on todettu että kun kaikille niitä jaetaan niin jsp alkaa täyttyä taistelijoista ketkä panikoiden ottaneet yliannostuksen sitä ilman oikeaa altistumista.
Oikeassa tilanteessa mikäli taistelia altistunut, ei 2 kynästä ole lopulta kauheasti hyötyä. Tarvitaan melko isoja annoksia.
Koulutetulla lääkintähenkilöställä eli ns lääkintämies (ensihoitaja esim siviilissä) löytyy melko kattava arsenaali kaikkea.
Suomi ei oikein halua antaa mitään lääkinnällistä pilleria yksittäisille jakke jääkärille, vaan se kysyy Lääkinnästä vastaavilta tarpeeseen.
Yksittäistasolla harvinaista.
Yksittäisellä taistelialla voi olla kyllä mm atropiinikyniä mutta ne on hermomyrkkyjä varten.
Tosin niidenkin kanssa on todettu että kun kaikille niitä jaetaan niin jsp alkaa täyttyä taistelijoista ketkä panikoiden ottaneet yliannostuksen sitä ilman oikeaa altistumista.
Oikeassa tilanteessa mikäli taistelia altistunut, ei 2 kynästä ole lopulta kauheasti hyötyä. Tarvitaan melko isoja annoksia.
BlackFox
Ylipäällikkö
Me karataan nyt paljon aiheesta vaikka sitä sivuammekin, eli ns sotien lääkintä.
Kuitenkin Rantalan videosta huomataan kuinka suuri vastuu tulee olemaan sillä Combat medicillä taistelussa nykyään, verrattuna entisiin aikoihin.
Ehkä kärjistäen sanon, mutta nykyajan Combat medic vastaa entisajan JSP:tä.
Ensin se taistelee joukon mukana, tämän ohessa se luokittelee hoidontarpeen.
Pyrkii stabiloimaan lämmön, hengityksen, tarvittaessa kaulan tai raajan lastoitus ja pyrkii stabiloimaan verenvuodot. Voi laittaa jopa tipan.
Parhaimmillaan JSP:n saa potilaan
Kenellä verenvuoto tyrehdytetty jo kentällä ja ilmarinta puhkaistu. Potilaat tulee oikeassa järjestyksessä ja ne on kansankielellä documentoitu. Kuvassa vilahtaa rinnanpäällä roikkuva lappu.
Tästä lääkäri näkee vammapaikan, lukituksen, hengitystaajuuden, annetun hoidon ja lääkkeet.
Jos näissä ei ole muutoksia ja tila staabili siirtoa varten, lähtee ukko lähes samointein JSP:ltä kunnon kirurgin veitsen alle.
Combat medicillä on hyvin suuri vastuu ja jos katsoitte aikaisemman videon missä JSP:n kaveri kommentoi tilannetta Falklandilla, tajuaa kuinka suuri vastuu juuri sillä etulinjan ukolla lopulta on ja hän tekee kaiken kun sitä ammutaan kohti.
Ennen hoito oli lähinnä sideharso päälle ja painamista. Vyötä käytettiin kiristyssiteenä, mutta monikaan ei osannut mm kapulalla kääntökiristää vyötä loppuun, jolloin verenvuoto ei tyrehtynyt.
Joskus olen tehnyt ajatusleikkiä paljon ukkoja olisi saatu pelastettua mikäli nykyaikainen lääkintätaito olisi tuolloin ollut. Osin arvion voi laskea edellämainituista luvuista.
Ps. Videossa hengitystaajuus oli muistaakseni kohonnut minkä huomaavat kun tarkistavat medicin luokittelukorttia, siksi ukko otettiin telttaan tohtorin pöydälle. Ilmarinta
Kuitenkin Rantalan videosta huomataan kuinka suuri vastuu tulee olemaan sillä Combat medicillä taistelussa nykyään, verrattuna entisiin aikoihin.
Ehkä kärjistäen sanon, mutta nykyajan Combat medic vastaa entisajan JSP:tä.
Ensin se taistelee joukon mukana, tämän ohessa se luokittelee hoidontarpeen.
Pyrkii stabiloimaan lämmön, hengityksen, tarvittaessa kaulan tai raajan lastoitus ja pyrkii stabiloimaan verenvuodot. Voi laittaa jopa tipan.
Parhaimmillaan JSP:n saa potilaan
Kenellä verenvuoto tyrehdytetty jo kentällä ja ilmarinta puhkaistu. Potilaat tulee oikeassa järjestyksessä ja ne on kansankielellä documentoitu. Kuvassa vilahtaa rinnanpäällä roikkuva lappu.
Tästä lääkäri näkee vammapaikan, lukituksen, hengitystaajuuden, annetun hoidon ja lääkkeet.
Jos näissä ei ole muutoksia ja tila staabili siirtoa varten, lähtee ukko lähes samointein JSP:ltä kunnon kirurgin veitsen alle.
Combat medicillä on hyvin suuri vastuu ja jos katsoitte aikaisemman videon missä JSP:n kaveri kommentoi tilannetta Falklandilla, tajuaa kuinka suuri vastuu juuri sillä etulinjan ukolla lopulta on ja hän tekee kaiken kun sitä ammutaan kohti.
Ennen hoito oli lähinnä sideharso päälle ja painamista. Vyötä käytettiin kiristyssiteenä, mutta monikaan ei osannut mm kapulalla kääntökiristää vyötä loppuun, jolloin verenvuoto ei tyrehtynyt.
Joskus olen tehnyt ajatusleikkiä paljon ukkoja olisi saatu pelastettua mikäli nykyaikainen lääkintätaito olisi tuolloin ollut. Osin arvion voi laskea edellämainituista luvuista.
Ps. Videossa hengitystaajuus oli muistaakseni kohonnut minkä huomaavat kun tarkistavat medicin luokittelukorttia, siksi ukko otettiin telttaan tohtorin pöydälle. Ilmarinta
Viimeksi muokattu:
Ja toiseksi: tyhjä vatsa. Kaksi paastopäivää pelkkää pureskeltua raparperia ja muutama mukillinen vettä. Aatulle oli sanottu sairaalassa, että jos olisi ollut ns. täysi vatsa.....ei mitään toivoakaan pelastumisesta.
Ehdin tuntea yhden rintamaleikkurin, joka kertoi joskus sota-ajoista. Sanoi, että jos vatsa oli ns. täynnä ja tuli ruma osuma, niin kyllä se aina saatiin parsittua....mutta tulehduksia ei estänyt mikään.
Solidsnake
Respected Leader
Mitäs olet värkkäillyt jos saa udella.Muistatteko missä vitjassa oli keskustelua niistä sota-ajan -vanerilentokoneista-....en näköjään osaa hakutoimintoa käyttää lainkaan.
Olen muutaman pitkän päivän joutunut vanerin kanssa pelaamaan. Väkisin on ajatus harhaillut myös niissä sota-ajan koneissa.