Näistä on lääkintähenkilökunnan muistelmissa kuvauksia, kun vatsaan haavoittuneet potilaat järjestään kuolevat tulehduksiin muutama päiviä leikkauksesta. Eikä mitään voida tehdä.Ja toiseksi: tyhjä vatsa. Kaksi paastopäivää pelkkää pureskeltua raparperia ja muutama mukillinen vettä. Aatulle oli sanottu sairaalassa, että jos olisi ollut ns. täysi vatsa.....ei mitään toivoakaan pelastumisesta.
Ehdin tuntea yhden rintamaleikkurin, joka kertoi joskus sota-ajoista. Sanoi, että jos vatsa oli ns. täynnä ja tuli ruma osuma, niin kyllä se aina saatiin parsittua....mutta tulehduksia ei estänyt mikään.
Ehrnroothin haavoittumisesta vielä se, että Aake Jermon Siiranmäen miehet -teoksen mukaan Aadolf tuli hyökkäyspäivää edeltäneenä iltana väsyneenä majoitukseen ja olisi halunnut syödä. Lähetti oli kuitenkin pitänyt saunaa lämpimänä asioikseen koko illan, eikä Aadolf halunnut tuottaa hänelle pettymystä, joten kävi saunassa ja vaihtoi vaatteet, muttei ruokaillut.