Jatkosotaan liittyvää

[Erkki]

Edelleen: Sakut saavuttivat suurimmat voittonsa idässä aikana, jolloin sakujen pst- ja vaunutykit eivät kyenneet läpäisemään T-34:ää ja Klimiä edestä. Jos Frick olisi 100 % oikeassa, Barbarossan olisi pitänyt romahtaa viikossa ja vuoden 1941 vuoden lopussa Puna-armeijan olla Berliinissä.

Saksalaisten pst- ja panssariase eivät tuolloin Sotkille ja Klimeille yleensä pärjänneetkään ja niiden tuhoamiseen käytettiinkin niin 88 it-tykkejä, kenttätykistöä kuin ilmavoimiakin. Lisäksi valtaosa venäläisten vaunukalustosta oli keveitä BT- ja T-26 -tyyppejä. Suhteellisen harvalukuiset raskaat panssarit eivät siten riittäneet pelastamaan kaoottisesti johdettua ja huoltovaikeuksista kärsinyttä venäläisten puolustusta.

 

[tulikomento]

Sympaattisia rouvia.

Nämä pikkulotat neuloivat sotilaille sukkia ja tähystivät lentokoneita – nyt he ovat yli 90-vuotiaita, mutta sisarta ei edelleenkään jätetä

Maire Rautakoski ja Maire Takkinen kuuluivat jatkosodan aikana pikkulottiin. Yhteinen tausta toi heidät myöhemmin yhteen, ja nyt he tapaavat joka kuukausi rusinapullakahvien merkeissä.

yle.fi

 

[YliKoo]

Sympaattisia rouvia.

Nämä pikkulotat neuloivat sotilaille sukkia ja tähystivät lentokoneita – nyt he ovat yli 90-vuotiaita, mutta sisarta ei edelleenkään jätetä

Maire Rautakoski ja Maire Takkinen kuuluivat jatkosodan aikana pikkulottiin. Yhteinen tausta toi heidät myöhemmin yhteen, ja nyt he tapaavat joka kuukausi rusinapullakahvien merkeissä.

yle.fi

Piti guuglettaa nuo pikkulottain kultaiset sanat.

1. Rakasta Jumalaa yli kaiken
2. Rakasta sekä palvele kotiasi ja isänmaatasi
3. Huomaa luonnon kauneudessa Luojan suuruus
4. Kunnioita mennyttä ja usko tulevaisuuteen
5. Ole hyvä
6. Suorita ilomielin velvollisuutesi
7. Älä lannistu vaikeuksissa
8. Ole hyvä toveri ja rehellinen ystävä
9. Noudata määräyksiä, alistu kuriin ja käyttäydy moitteettomasti
10. Pikkulotta, elä lähimpiesi apuna, ympäristösi ilona, kasva kansallesi

 

[Trilisser]

Saattaa olla jo täälläkin käsitelty aihe, mutta kysymys: Ketkä antoivat asemasodan aikana joukkojen laiskistua ja panostaa joutaviin puhdetöihin harjoittelun ja asemien rakentamisen sijasta?

 

[SatSotHist]

Ketkä antoivat asemasodan aikana joukkojen laiskistua ja panostaa joutaviin puhdetöihin harjoittelun ja asemien rakentamisen sijasta?

Voiko tuollaiseen löytyä yksiselitteistä vastausta? Onko sinulla hyvää ehdokasta?

Itsellä on käsitys että asemasotavaiheen sotaväsymys vaivasi koko armeijaa ylhäältä alas.

Sotilaiden puhdetyöt tuskin olivat varsinainen ongelma. Voisin kuvitella että käsityöt olivat mielenterveyden kannalta tärkeää vastapainoa kurjalle elolle juoksuhaudoissa. Paraskaan sotilas ei voi tehdä vuosikausia sotatyötä 24/7 ilman että on jotakin vastapainoa.

Ongelma oli ylempänä kun ei panostettu riittävästi joukkojen koulutuksen, asemien ja kaluston parantamiseen.

 

[Trilisser]

No vastuu armeijassa lähtee ylimmästä esimiehestä alaspäin. Eli päävastuu kuuluu Päämajalle, joka ei reagoinut tilanteeseen oikein.

Wolf Halsti kritisoi muistaakseni jo vanhassa historiikissaan, että hyökkäysvaiheessa kelvottomiksi todetut ja muihin tehtäviin siirretyt johtajat "hiipivät" takaisin asemiinsa asemasodan aikana.

Jos en väärin muista, niin Dietl taisi keväällä 1944 kritisoida suomalaisia siitä, että nämä kuvittelivat vihollisen olevan edelleen samalla tasolla kuin 1941. Kiinnostaisikin, että onko tutkittu, miten asemasodan aikana tutkittiin vastustajan kehitystä ja saksalaisten kokemuksia ja vaikuttivatko ne mitenkään koulutukseen ja rintamakomentajien ohjeistukseen.

Sotaväsymyksellä ei voi selittää suomalaisten laiskuutta. Sakut taistelivat ankarasti myös 1942 ja 1943 ja he ainakin koettivat hyödyntää kokemuksia ja vastaavaa asemasotalaiskuutta ei päässyt syntymään.

Meillä esimerkiksi mikään todellinen syy ei olisi estänyt yksiköiden säännöllistä kierrätykseltä eri rintamien välillä. Ilmeisesti rintamajoukkojenkin mukavuudenhalu voitti.

 

[SatSotHist]

Wolf Halsti kritisoi muistaakseni jo vanhassa historiikissaan, että hyökkäysvaiheessa kelvottomiksi todetut ja muihin tehtäviin siirretyt johtajat "hiipivät" takaisin asemiinsa asemasodan aikana.

Tuo on hyvin syvään suomalaiseen yhteiskuntaan iskostunut feature. Epäpäteviksi havaittuja ei irtisanota vaan siirretään vaivihkaa hallinnollisiin tehtäviin. Tyypillisesti syytä ei kehdata edes kirjata papereihin tai ääneen sanoa asianosaiselle. Hyllytysvirassaan pääsevät luomaan suhteita päättäjiin ja verkostoituvat tehokkaasti kaltaistensa kanssa, joten palatessaan aktiivitehtäviin ovat entistä vaikutusvaltaisempia.

Lukion historianopettaja vertasi ilmiötä Linnanmäen peliin jossa nuijalla lyötiin tukkeja upoksiin. Ongelma katoaa pinnan alle, mutta jonkin ajan päästä putkahtaa muualla näkyville entistä ehompana.

 

[Merten sheriffi]

Kertokaapas mitä erikoisempaa siviilikalustoa oli tuotu rintamalle sodissamme.
Laitan tämän tänne:

Merisuon rautatie – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[tulikomento]

Juttua jatkosodan snaipperikivääristä.

Finland’s M/39 PH Sniper from the Continuation War - Forgotten Weapons

https://youtu.be/JqfgZRXiTI8 The basic equipment of the Finnish Army came from what was left in Finland by departing Russian soldiers when Finland declared independence. As the Russians had no scoped rifles at that time, Finland didn't have any either. The Finnish Army began experimenting slowly...

www.forgottenweapons.com

 

[soittaja]

Katsoin äsken itsenäisyyspäivänä tv:stä nauhoittamani dokumentin „Ihantalan ihme“. Se kestää vajaan tunnin ja on varmaan näytetty Ylen ohjelmistosa eri vuosina monta kertaa. Se on tehty vuonna 2001 tykkimiesten aselajijärjestön ja muidenkin järjestöjen toimesta. Siinä tykistö on hyvin esillä kranaatinheitinten ja ilmavoimien torjuntatoimien lisäksi. Myös maavoimien osuus tulee esille. Sehän oli erittäin tärkeää myös.

Se on hyvin tehty dokumentti sisältäen aitoja alkuperäisiä rintaman taistelujen filmipätkiä ja myöhemmin eloonjääneiden osanottajien kuvauksia asioista.

Lainaus sen lopputeksteistä: Suomalainen tykistö ampui kahden viikon aikana 120 000 laukausta. Se on noin 2,5 miljoonaa kiloa terästä ja räjähdysainetta. Suomalaiset menettivät tässä taistelussa kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneina 8 800 miestä, puna-armeija 22 000 miestä. Noin 79 % tappioista johtui tykistön ja heittimistön tulesta.

Filmin käsikirjoittaja ja ohjaaja on Tuomo Rysti.Kommentoiva sotilasasiantuntija on Matti Koskimaa. Viimeisenä luki „Tykkimiehet ry 2001“. Oma kommenttini on: hyvin tehty, miehet!

 

[tulikomento]

Lueskelin tänään töissä Marskin ritari Leo Kojon itse 50-luvun lopulla kirjoittamia sotamuisteluksia. Tarinoi mm. Goran taistelusta jonka ansioista kunniamerkin tienasi. Sitten oli asiaa asemasodan aikaisesta vanginsieppausyrityksestä. Lopuksi muisteli vielä kesän 1944 perääntymisvaihetta Laatokan Karjalassa. Jatkosodan alussa Kojo kertoo olleensa surkea konepistoolin käyttäjä, mutta oppineensa nopeasti käyttämään asetta. Oman toimen ohessa teki myös pioneerihommia.

 

[tulikomento]

Hannu Karpon juttua neuvostopartisaanien suomalaisista siviiliuhreista.

 

[Merten sheriffi]

Laitan tänne vaikka ei oikein passeli tähänkään

Jäämeren eksotiikka vaihtui Peräpohjolan ankeimpaan tasamaahan – petsamolaisten evakkoretki on jäänyt karjalaisten varjoon

Jäämeren rannalla sijaitseva Petsamo oli osa Suomea vain 24 vuotta. Ihmisiä monikulttuurisella alueella oli kuitenkin asunut paljon pidempään. Petsamon evakot menettivät sodan seurauksena kaiken, mutta harva tuntee heidän tarinansa.

yle.fi

 

[rty19]

Laitan tänne vaikka ei oikein passeli tähänkään
Petsamo

Näin ne uudelleenkirjoittavat historiaa
"Vuonna 2000 Nikkelin kaupungin kotiseutumuseossa pidettiin Suomen ajasta kertova näyttely. Kun Harjumaa vuonna 2018 vieraili museossa, ei suomalaisvaiheista enää kerrottu mitään.
– Niin sanotussa virallisessa historiankirjoituksessa suomalaisvaihe on pyyhitty pois."

 

[Iso-Mursu]

Pakko paljastaa taas tietämättömyyteni.

Oon ruvennut huomaamaan väitteitä netin keskustelupalstoilla, että välirauhan aikana Neuvostoliitto olisi myynyt Suomeen junalasteittain viljaa.

Ite en oo kuullut, enkä löytänyt tällaisesta tietoa.

 

[arix]

Pakko paljastaa taas tietämättömyyteni.

Oon ruvennut huomaamaan väitteitä netin keskustelupalstoilla, että välirauhan aikana Neuvostoliitto olisi myynyt Suomeen junalasteittain viljaa.

Ite en oo kuullut, enkä löytänyt tällaisesta tietoa.

Mielestäni tätä ei tapahtunut, eikä tuosta ole myöskään mainintaa täällä:

Jyrkinen - Nälkätalvi 1941/42

www.jyrkinen.fi

 

[Heikki]

Pakko paljastaa taas tietämättömyyteni.

Oon ruvennut huomaamaan väitteitä netin keskustelupalstoilla, että välirauhan aikana Neuvostoliitto olisi myynyt Suomeen junalasteittain viljaa.

Ite en oo kuullut, enkä löytänyt tällaisesta tietoa.

No, wikipedia on wikipedia, mutta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotatalous_Suomessa_välirauhan_aikana löytyy kohta
"Lähes samanaikaisesti Saksan kanssa tehdyn kauppasopimuksen kanssa Suomi solmi 28. kesäkuuta 1940 vastaavan kauppasopimuksen myös Neuvostoliiton kanssa. Tämän sopimuksen merkitys jäi kuitenkin huomattavasti vähäisemmäksi. Suomi ei pystynyt hankkimaan terästä sopimukseen kuuluvien laivojen toimittamista varten, eikä Neuvostoliitto toimittanut Suomeen sovittuja määriä öljytuotteita tai viljaa.[17]"

 

[Iso-Mursu]

No, wikipedia on wikipedia, mutta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotatalous_Suomessa_välirauhan_aikana löytyy kohta
"Lähes samanaikaisesti Saksan kanssa tehdyn kauppasopimuksen kanssa Suomi solmi 28. kesäkuuta 1940 vastaavan kauppasopimuksen myös Neuvostoliiton kanssa. Tämän sopimuksen merkitys jäi kuitenkin huomattavasti vähäisemmäksi. Suomi ei pystynyt hankkimaan terästä sopimukseen kuuluvien laivojen toimittamista varten, eikä Neuvostoliitto toimittanut Suomeen sovittuja määriä öljytuotteita tai viljaa.[17]"

Ihme kun ei löytynyt muualta mitään.

 

[Olympiakasarmi]

Pakko paljastaa taas tietämättömyyteni.

Oon ruvennut huomaamaan väitteitä netin keskustelupalstoilla, että välirauhan aikana Neuvostoliitto olisi myynyt Suomeen junalasteittain viljaa.

Ite en oo kuullut, enkä löytänyt tällaisesta tietoa.

Ilmeisesti viljaa saatiin välirauhan aikana Neuvostoliitosta.

1941 - Suomen Viljava historia

Viljakauppa keskitetään valtiolle ja Viljavarasto saa viljakaupan monopolin. Jakelusäännöstely käy vaikeaksi koska viljaa ei riitä kulutusta varten. Atlantilla käydyn merisodan uhriksi joutuu muutama suomalaislaiva. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon ja Moskova katsoo Suomen Saksan liittolaiseksi...

www.suomenviljava.fi

Saksa hyökkää Neuvostoliittoon ja Moskova katsoo Suomen Saksan liittolaiseksi. Neuvostoliitto katkaisee viljantoimitukset Suomeen.

 

[aab]

Ilmeisesti viljaa saatiin välirauhan aikana Neuvostoliitosta.

1941 - Suomen Viljava historia

Viljakauppa keskitetään valtiolle ja Viljavarasto saa viljakaupan monopolin. Jakelusäännöstely käy vaikeaksi koska viljaa ei riitä kulutusta varten. Atlantilla käydyn merisodan uhriksi joutuu muutama suomalaislaiva. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon ja Moskova katsoo Suomen Saksan liittolaiseksi...

www.suomenviljava.fi

Miettynyt tilannetta jossa Stalin ei olisi hyökännyt suomeen vaan antanut viljaa, voisi nykysuomi olla toisenlainen.