tulikomento
Supreme Leader
Vastaan itselleni. SA-kuvista löytyi kuvasarja elokuulta 1941. Ryssän puolella Raasulissa oleva Pienkorkin bunkkeri. Taitaa olla sama.
Jatkosotaan liittyvää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Jatkosodan länsirintama dokkari Yleltä eli Hankoniemen linnoituksista ja tapahtumista.
areena.yle.fi
Harparskoglinja - Länsirintama Neuvostoliittoon
80 vuotta sitten Hankoniemelle rakennettiin laaja puolustuslinja. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi lännestä, Suomella oli edessään kahden rintaman sota. Harparskoglinjasta tuli pian ratkaiseva pelinappula Suomen itsenäisyyden säilymiselle. Dokumentti kertoo Hangon rintaman sotavalmisteluista...
Katselin dokkaria Hanssin-Jukasta, 1935 valmistuneesta DC-2-koneesta, joka nyt on Tuulosen kauppakeskuksessa.
Kiinnostava tieto on, että Hanssin-Jukka teki huoltolentoja etenemisvaiheessa Petroskoin suunnalle. Välittömästi kun kenttä oli vallattu, kone toi polttoainetta ja muuta tärkeätä suoraan eteen. Pioneerit kulkivat edellä raivaamassa. Siinä on aselajien yhteistoimintaa!
Simo Brofeldt keksi kuljetuttaa syksyllä 1941 vakavasti haavoittuneita. Turha koneen lähteä tyhjänä takaisin. Ilmaevakuointi on mahdollisesti ollut Suomessa ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa maailmassa käytössä.
Toistasataa haavoittunutta on tuotu Hanssin-Jukalla.
areena.yle.fi
Kiinnostava tieto on, että Hanssin-Jukka teki huoltolentoja etenemisvaiheessa Petroskoin suunnalle. Välittömästi kun kenttä oli vallattu, kone toi polttoainetta ja muuta tärkeätä suoraan eteen. Pioneerit kulkivat edellä raivaamassa. Siinä on aselajien yhteistoimintaa!
Simo Brofeldt keksi kuljetuttaa syksyllä 1941 vakavasti haavoittuneita. Turha koneen lähteä tyhjänä takaisin. Ilmaevakuointi on mahdollisesti ollut Suomessa ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa maailmassa käytössä.
Toistasataa haavoittunutta on tuotu Hanssin-Jukalla.
Hanssin-Jukka
Legedaarinen suomalainen lentokone DC 2 Hanssin-Jukka palasi Hämeeseen kesäkuussa 2015. Näitä koneita on säilynyt alle kymmen koko maailmassa. Koneen tarina on täynnä jännittäviä käänteitä. Käsik. ja ohj. Esa Sironen (2015)
FB:n historiakeskustelussa, Jukka Ruona:
Listaus Lentolaivue 34:n MT-ongelmista vuonna 1943. MT-211 poistui uunituoreena, kun se karkasi koekäyttäjältä Malmin hallin oveen 10. huhtikuuta. Sen perärunko laitettiin Kuorevedellä koneyksilöön MT-213, jonka päälle MT-216 rullasi Utissa. Loppu meni varaosiksi. SA-kuvat.
Lentolaivue 34:lle kirjattiin vuonna 1943 yhteensä 37 lentohäiriötä, mikä teki 55 sellaista lentotuntia kohti. Näistä 12 johtui ohjaajasta, 10 voimalaitteesta, 9 sotatoimista, 3 polttoaineesta tai öljystä, 1 lentolaitteesta ja 2 sekalaisista syistä. Ohjaajasta johtuvien määrä oli suuri verrattuna muuhun sotakalustoon. Vain Lentosotakoulussa se oli suurempi. Myös sotatoimien aiheuttamat häiriöt olivat keskiarvon yläpuolella.
Ensimmäinen lentohäiriö Malmilla olisi kuulunut kohtaan ”muu henkilöstö”, koska MT-211 karkasi koekäyttäjältä hallin oveen. Ohjaajasta johtuneet 11 tapausta olivat enimmäkseen laskuvaurioita (kahdeksan), joista kuusi meni pitkäksi tai kiitoradan sivuun ja kaksi vahingossa mahalleen. Vain MT-208 pääsi vuonna 1943 ”klassisesti” kiertämään startissa, jolloin sen laskuteline petti. Kaksi konetta törmäsi yhteen rullauksessa. Kahdessa tapauksessa laskutelineen heikkous johti vaurioihin, sillä laskut yhdelle pyörälle eivät olleet poikkeuksellisen kovia. Yhdestä petti pyörän laakeri.
Kymmenestä voimalaitetapauksesta viisi johtui kiertokangen pettämisestä tai sen laakerin kiinnileikkautumisesta (juurisyy saattoi olla sama kaikissa näistä). Kaksi konetta syttyi tämän takia tuleen, ja ohjaajat hyppäsivät laskuvarjoilla. Neljä tarkemmin määrittelemätöntä moottorivikaa johti pakkolaskuun. Jokunen moottorivaurio tapahtui koekäytössä, koska niitä ei löydy lentovauriotilastosta.
Listaus Lentolaivue 34:n MT-ongelmista vuonna 1943. MT-211 poistui uunituoreena, kun se karkasi koekäyttäjältä Malmin hallin oveen 10. huhtikuuta. Sen perärunko laitettiin Kuorevedellä koneyksilöön MT-213, jonka päälle MT-216 rullasi Utissa. Loppu meni varaosiksi. SA-kuvat.
Lentolaivue 34:lle kirjattiin vuonna 1943 yhteensä 37 lentohäiriötä, mikä teki 55 sellaista lentotuntia kohti. Näistä 12 johtui ohjaajasta, 10 voimalaitteesta, 9 sotatoimista, 3 polttoaineesta tai öljystä, 1 lentolaitteesta ja 2 sekalaisista syistä. Ohjaajasta johtuvien määrä oli suuri verrattuna muuhun sotakalustoon. Vain Lentosotakoulussa se oli suurempi. Myös sotatoimien aiheuttamat häiriöt olivat keskiarvon yläpuolella.
Ensimmäinen lentohäiriö Malmilla olisi kuulunut kohtaan ”muu henkilöstö”, koska MT-211 karkasi koekäyttäjältä hallin oveen. Ohjaajasta johtuneet 11 tapausta olivat enimmäkseen laskuvaurioita (kahdeksan), joista kuusi meni pitkäksi tai kiitoradan sivuun ja kaksi vahingossa mahalleen. Vain MT-208 pääsi vuonna 1943 ”klassisesti” kiertämään startissa, jolloin sen laskuteline petti. Kaksi konetta törmäsi yhteen rullauksessa. Kahdessa tapauksessa laskutelineen heikkous johti vaurioihin, sillä laskut yhdelle pyörälle eivät olleet poikkeuksellisen kovia. Yhdestä petti pyörän laakeri.
Kymmenestä voimalaitetapauksesta viisi johtui kiertokangen pettämisestä tai sen laakerin kiinnileikkautumisesta (juurisyy saattoi olla sama kaikissa näistä). Kaksi konetta syttyi tämän takia tuleen, ja ohjaajat hyppäsivät laskuvarjoilla. Neljä tarkemmin määrittelemätöntä moottorivikaa johti pakkolaskuun. Jokunen moottorivaurio tapahtui koekäytössä, koska niitä ei löydy lentovauriotilastosta.
Sepeteus
Kapteeni
Tarkoittaako tämä lause sitä että 55 lentotuntia kohden sattui yksi lentohäiriö? Alkuperäinen muotoilu on hieman outo, ei häiriöitä varmastikaan tullut 55 kpl tuntia kohden
Mietin tuota samaa muotoilua, mutta en tunne kirjoittajaa enkä kuulu tuohon ryhmään, en sitä ole kysellyt. Onhan siinä muutakin epätarkkuuksia.
Kyseinen laivue saavutti 346 ilmavoittoa ja menetti 30 lentokonetta, joista ilmataisteluissa 13, ilmatorjunnan alasampumina 5, onnettomuuksissa 7 sekä teknisen vian takia 5.
Joten teki se muutakin kuin rikkoi omaa kalustoa, vaikka pudotusten todellinen määrä on ollut pienempi. Sen kenttä oli vuonna 1943 ensin Utti, ja yksi laivue kerrallaan päivysti Malmilla. Sitten se muutti Kymin kentälle, sitten Immolaan ja ihan lopussa Taipalsaaren tukikohtaan.
Lentäjinä oli muiden muassa Eino-Ilmari Juutilainen
Hepun nimi on Jukka Raunio. Ei Ruona. Toiseksi, kyseinen tekstipätkä pohjautuu saman kirjoittajan julkaisuun "Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden Erikoisnumero 6: Messerschmitt Bf 109 G Taustasta, tuotannosta, hankinnasta ja käyttökokemuksista".
Vihkosesta selviää, että tarkoitetaan yhtä lentohäiriötä per 55 lentotuntia.
Tuota erikoisnumeroa on ollut tekemässä (aineistoa keräämässä arkistoista) myös etenkin Pentti Manninen. Perustuu siis hyvin vahvaan arkistotutkimukseen.
Kopioimani FB-kommentti ei mennyt Rauniolta kaikin osin kielellisesti kohdalleen. Hyvä että kaivoit oikean luvun. Häiriö / 55 tuntia kohti kuulostaa uskottavalta.
Joo, itsekin ihmettelin lausetta ja kyseinen lause löytyy sellaisenaan myös lehdessä, mutta samalla aukeamalla olevasta taulukosta voi päätellä oikean tarkoituksen.
Ihantala. Taistelun raskaimman vaiheen jälkeen TK-kuvaajat kävivät hautuumaan lohkolla JR 12:n asemissa. Pohjoisen korpisodissa kunnostautunut rykmentti oli menestyksekkäästi puolustanut rintaman keskustaa teräsmyrskyssä niin, että "jänkäjääkäreistä" tuli myös yksi viimeisen kesän legenda. Toisen pataljoonan komentaja majuri von Essen haavoittui ja hänen tilalleen tullut komentaja everstiluutnantti A. Airimo kaatui taistelussa. Miehiä kuoli, katosi, sekosi ja haavoittui.
Rykmentin kirjoilla olleista tietokantoihin on merkitty jatkosodassa 1197 kaatunutta, ja 3780 haavoittunutta. On arvioitu että eri vaiheissa rykmentin kautta kulki 7000 suomalaista.
Sotamies Kannisto miettii maailman menoa Ihantalassa 11.7.1944.
Rykmentin kirjoilla olleista tietokantoihin on merkitty jatkosodassa 1197 kaatunutta, ja 3780 haavoittunutta. On arvioitu että eri vaiheissa rykmentin kautta kulki 7000 suomalaista.
Sotamies Kannisto miettii maailman menoa Ihantalassa 11.7.1944.