Jos Suomi miehitetään, miten toimit?

[koponen]

Siinä erittäin epätodennäköisessä tapauksessa, että Venäjä valloittaisi Suomen maa-alueet / -alueita ilman laajamittaista eurooppalaista maasotaa, olisi hyvin loogista tehdä Suomessa erittäin suuri etninen puhdistus uuden strategisen asetelman vakauttamiseksi. Ei nyt pelkästään seinää vasten seisottamalla, vaan väestönsiirroilla, l. yhtenäisen suomalaisen kielialueen / kansan hajoittamisella. Siinä voisi ärhäkämmillä maata puolustaneilla nousta ajatuksia väkivaltaisesta vastustamisesta, koska joidenkin vuosien tai vuosikymmenien kuluttua elinkelpoisuuden turvaamisen kohde olisi lakannut olemasta.

 

[s91]

Että sitten osaat tehdä houkuttelevan vaihtoehdon tuosta.....Että venakko vain vaihtaisi itselleen mieluisammat miehet Suomen johtoon ja ihmiset eläisivät onnellisempana , kuin koskaan...
Miten kävi Balttian maille, Puolalle sun muille, kun ne ryssä 40-luvun taitteessa otti? vaikka puhdistukset mainitakseni..?

En minä väitä, että se Venäjän miehitys mitään ruusuilla tanssimista olisi. Pointtini tässä on ollut se, että ei ole se sissisotakaan sen perusteella, mitä viime vuosikymmeninä on nähty. On tietenkin periaatteessa mahdollista, että Venäjällä nousee uusi Stalin valtaan, mutta itse ainakin pidän tätä epätodennäköisenä. Joku Putin ei ole lähellekään samaa kaliiberia. Hän on toki rajoittanut ihmisten poliittisia vapauksia, mutta missään tapauksessa samanlaista murhatouhua ja massiivista vankileirien saaristoa, mitä Stalinin kaudella nähtiin, ei Putin ole pannut toimeen. Minusta hän tällä pahuuden akselilla on lähempänä juuri Tshekkoslovakian miehityksen toteuttanutta Brezhneviä kuin Stalinia.

Jostain syystä näillä ketjun "tapellaan viimeiseen asti" -kannan ajajilla on vaikeuksia ottaa tällaiseen vaihtoehtoon mitään kantaa, vaikka minusta itsestäni se on se todennäköisin niistä "Venäjä hyökkää Suomeen" -skenaarioista. Vaikeuden tuottaa juuri se, että tällöin ei enää olekaan kyse vain siitä, että ollaanko tosi kovia jätkiä, jotka uskaltavat panna henkensä muiden edestä alttiiksi, vaan täytyy ottaa kantaa myös siihen, mitä se oma toiminta aiheuttaa niille muille ja haluavatko he edes, että heidät vedetään mukaan tällaiseen täysmittaiseen maassa raivoavaan sissisotaan.

Kuten sanoin, jos skenaarioksi otetaan "hullu diktaattori, jonka päämääränä on suomalaisten kansanmurha", niin kyllä, silloin epätoivoinen vastarintakin jopa siviiliuhreja tuottaen voi olla perusteltua. Minun pointtini on tässä ollut se, että itse en ainakaan näe tätä skenraariota missään muotoa automaattisesti yhdistettynä skenaarioon "Suomi miehitetään".

 

[baikal]

Kummitteleeko nyt vähän liikaa itsekunkin mielessä sen tyyppiset sodat, joita ehkä ei sitten kuitenkaan, ah, ole enää tarjolla? Voi olla toki, mutta todennäköisempää on, että sodankäynti on jonkinlaisessa murroksessa keinojen ja toimintatapojen suhteen.

Jos näin on, niin amatöörin kysymys lähtee: voiko nykymuotoisella asevoimalla vastustaa niitä vissejä operaatioita, joihin hyökkääjä taatusti pystyy ja joihin se näyttää tuntevan vetoa?

Jos nenäkarvani vipatus näyttää oikein, emme ole nähneet vasta kuin ripauksen kaikesta siitä ihanasta, mitä tänä vuonna on saatu katsella mm. Ukrainassa. Mulla on nokkavainu siitä, että emme ole nähneet. Tst-kenttä muuttuu, se on sirpaleinen ja ameebamainen. Se ulottuu läpi yhteiskunnan ja painopistettä ei löydy muusta kuin Merivoimalääkärin nenänieluputkesta.

LKM pienenevä armeija ei Suomen kokoisessa maassa tule riittämään "ihan joka paikkaan", erityisesti, jos sen jäntevimmät osat ovat kiinni torjuntavoittoareenalla. Jonkun elimen on hoidettava tai ainakin haastettava tuo ulottuvin osa hyökkääjän temppukavalkadista, siihen on reagoitava yleensä heti eikä 17. pvä tuohikuuta. Luotan toki siihen, että rauhanvuosina on tehty suunnitelmia ihan tolkuton määrä. Valitettavasti elämä on opettanut ainakin sen, että hommat voivat kusta huolella aivan riippumatta siitä, mitä itse on suunnitellut tai tahtoo, toivoo ja haaveilee.

Siis. Tst-kenttä voi muuttua sellaiseksi, että se suorastaan huutaa palvelukseensa näitä nyt väheksyttyjä pst-sikoja jne. Jotka pitävät maanpuolustusta OIKEUTENAAN, EIKÄ VAIN rupisena velvollisuutena.

Kehotan katsomaan tarkoin mm. Ukrainan tapahtumia. Miten homma on mennyt ja mitä siellä on tapahtunut. Pääosassa eivät ole olleet kolossaaliset panssarimuodostelmat ja reaktiopommittajat, ei täsmäohjustimet eivätkä taktiset yöpommitukset.

Haasteellista, rikkinäistä, tilannekuva puuttuu, pienipiirteistä, epäselvää, komentoketjut seis, aloitekyvyttömiä yhtymiä puolin ja toisin....samalla pikkupirteää nokittelua....eikä suinkaan vailla tavoitteita.

Voiko toistua Ruijan tähden alla? Voi toki ja paljon suuremmalla volyymilla.

 

[Erkki]

Siinä erittäin epätodennäköisessä tapauksessa, että Venäjä valloittaisi Suomen maa-alueet / -alueita ilman laajamittaista eurooppalaista maasotaa, olisi hyvin loogista tehdä Suomessa erittäin suuri etninen puhdistus uuden strategisen asetelman vakauttamiseksi. Ei nyt pelkästään seinää vasten seisottamalla, vaan väestönsiirroilla, l. yhtenäisen suomalaisen kielialueen / kansan hajoittamisella. Siinä voisi ärhäkämmillä maata puolustaneilla nousta ajatuksia väkivaltaisesta vastustamisesta, koska joidenkin vuosien tai vuosikymmenien kuluttua elinkelpoisuuden turvaamisen kohde olisi lakannut olemasta.

Juuri näin. Väestönsiirtoja eri suuntiin ovat valloittajat useinkin harrastaneet, esimerkiksi tällä hetkellä Kiina asuttaa alkuperäisväestöltään epäluotettaville alueilleen "oikeita kiinalaisia". Ja kuten jo Stalin-vainaa aikoinaan totesi: "Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa,heidät on helppo siirtää pois."

 

[Honcho]

Kyllä tuntuu että sodankäynti on järestään, sisällissotia lukuunottamatta, siirtymässä siihen suuntaan että tavoitteena on jokin hyvin spesifi tavoite eikä ainakaan pitkäaikainen miehitys. Tosin varautuminen sekä "strategiseen iskuun" että perinteisempään panssarikärkeen eivät varmaankaan sulje toisiaan täysin pois. Mutta kyllä olen sitä mieltä, että pst-sikoja ehdottomasti tarvitaan. Mielestäni toteutuneet sotatoimet osoittavat, että vaikka sodankäynti on mennyt ammattimaisempaan suuntaan niin paradoksaalisesti uhrimielellä, itsevarmuudella, rohkeudella, maanpuolustustahdolla on puolustajan kannalta nimenomaan suurempi merkitys kuin vaikkapa kultaisilla 70-80 luvuilla (vaikka muistankin itse 70-luvun lähinnä isäpaapan pussin painona roikkuneena).

Ammattiarmeijoissa on se vitsi, että ensinnäkin operaatiot halutaan suorittaa hiton nopeasti eikä jähmettyä sellaiseen likaiseen ja veriseen kähmään heikompaakaan vihollista vastaan. Ja toisaalta toleranssi niille tappioille on ammattilaisilla aika pieni. On siis mahdollisen painostavan valtion ammattimaisen armeijan kannalta voitto jo itsessään, mitä suurempi määrä ihmisiä Iltalehden lukijakunnasta on siinä käsityksessä että meillä ei ole mitään mahdollisuuksia A2 keltaista vastaan kuin se kuuluisat 2 päivää, koska hyvinvointi ja sodattomuus on pilannut meidät totaalisesti ihmisinä ja lisäksi Persianlahden ja Kosovon operaatiot (lähinnä USA:n suorittamina) ovat antaneet monille sen kuvan, että suurvaltaa vastaan ei ole vähäisemmällä sotilasvoimalla mitään mahdollisuuksia. Siitä nyt on turha päätänsä vaivata että valtaosa USA:n ja Venäjän joukoistakin on vailla todellista taistelukokemusta edes siirtomaasodista, ja täydellisesti jos lähdetään hakemaan skenaarioksi täysimittaista sotaa kaikki aselajit kattavaa ja motivoitunutta armeijaa vastaan. Voisi huvin vuoksi laskea myös vaikkapa sen, kuinka monta dollaria per yksi raato tuli maksamaan operaatio "Allied Forcessa" Venäjää valovuosia paremmin sentyyppiseen sodankäyntiin kykenevälle USA:lle. Luulen että tästä päädyttäisiin siihen lopputulokseen että ihmishengen ottamiseen pitää panostaa pirun paljon enemmän lantteja kuin mitä sellaisen pelastamiseen ollaan valmiita käyttämään edes meidän sosialistisissa hyvinvointivaltiokyhäelmissämmekään, USA:sta nyt puhumattakaan. Vaihtoehtoisesti pitää olla valmis panostamaan siihen verta, jopa melko paljon sitä.

 

[Fortis]

Siis. Tst-kenttä voi muuttua sellaiseksi, että se suorastaan huutaa palvelukseensa näitä nyt väheksyttyjä pst-sikoja jne. Jotka pitävät maanpuolustusta OIKEUTENAAN, EIKÄ VAIN rupisena velvollisuutena.

juu, mistäs sen oman rynkyn ja kp:n sais...?

 

[Cold Will]

Kummitteleeko nyt vähän liikaa itsekunkin mielessä sen tyyppiset sodat, joita ehkä ei sitten kuitenkaan, ah, ole enää tarjolla? Voi olla toki, mutta todennäköisempää on, että sodankäynti on jonkinlaisessa murroksessa keinojen ja toimintatapojen suhteen.

Jos näin on, niin amatöörin kysymys lähtee: voiko nykymuotoisella asevoimalla vastustaa niitä vissejä operaatioita, joihin hyökkääjä taatusti pystyy ja joihin se näyttää tuntevan vetoa?

Jos nenäkarvani vipatus näyttää oikein, emme ole nähneet vasta kuin ripauksen kaikesta siitä ihanasta, mitä tänä vuonna on saatu katsella mm. Ukrainassa. Mulla on nokkavainu siitä, että emme ole nähneet. Tst-kenttä muuttuu, se on sirpaleinen ja ameebamainen. Se ulottuu läpi yhteiskunnan ja painopistettä ei löydy muusta kuin Merivoimalääkärin nenänieluputkesta.

LKM pienenevä armeija ei Suomen kokoisessa maassa tule riittämään "ihan joka paikkaan", erityisesti, jos sen jäntevimmät osat ovat kiinni torjuntavoittoareenalla. Jonkun elimen on hoidettava tai ainakin haastettava tuo ulottuvin osa hyökkääjän temppukavalkadista, siihen on reagoitava yleensä heti eikä 17. pvä tuohikuuta. Luotan toki siihen, että rauhanvuosina on tehty suunnitelmia ihan tolkuton määrä. Valitettavasti elämä on opettanut ainakin sen, että hommat voivat kusta huolella aivan riippumatta siitä, mitä itse on suunnitellut tai tahtoo, toivoo ja haaveilee.

Siis. Tst-kenttä voi muuttua sellaiseksi, että se suorastaan huutaa palvelukseensa näitä nyt väheksyttyjä pst-sikoja jne. Jotka pitävät maanpuolustusta OIKEUTENAAN, EIKÄ VAIN rupisena velvollisuutena.

Kehotan katsomaan tarkoin mm. Ukrainan tapahtumia. Miten homma on mennyt ja mitä siellä on tapahtunut. Pääosassa eivät ole olleet kolossaaliset panssarimuodostelmat ja reaktiopommittajat, ei täsmäohjustimet eivätkä taktiset yöpommitukset.

Haasteellista, rikkinäistä, tilannekuva puuttuu, pienipiirteistä, epäselvää, komentoketjut seis, aloitekyvyttömiä yhtymiä puolin ja toisin....samalla pikkupirteää nokittelua....eikä suinkaan vailla tavoitteita.

Voiko toistua Ruijan tähden alla? Voi toki ja paljon suuremmalla volyymilla.

Asiaa! Juuri tämä on yksi syy mun kiinnostukseen armeijan ulkopuolisiin elementteihin. Voi hyvinkin olla niin että tst-kenttä tulee olemaan niin monimutkainen että hyvinkin yllättävät ominaisuudet ja taidot osoittautuvat hyvin tärkeiksi. Voi myös olla niin, että Venäläisten on kohtuu helppo taistella perinteistä armeijaa vastaa mutta heillä on suuria vaikeuksia kun armeijan lisäksi heillä on vastassa kansalaisia joilla on monenlaisia taitoja, halu ja oikeus puolustaa Suomea.

 

[Musafar]

Ammattiarmeijoissa on se vitsi, että ensinnäkin operaatiot halutaan suorittaa hiton nopeasti eikä jähmettyä sellaiseen likaiseen ja veriseen kähmään heikompaakaan vihollista vastaan. Ja toisaalta toleranssi niille tappioille on ammattilaisilla aika pieni. On siis mahdollisen painostavan valtion ammattimaisen armeijan kannalta voitto jo itsessään, mitä suurempi määrä ihmisiä Iltalehden lukijakunnasta on siinä käsityksessä että meillä ei ole mitään mahdollisuuksia A2 keltaista vastaan kuin se kuuluisat 2 päivää, koska hyvinvointi ja sodattomuus on pilannut meidät totaalisesti ihmisinä ja lisäksi Persianlahden ja Kosovon operaatiot (lähinnä USA:n suorittamina) ovat antaneet monille sen kuvan, että suurvaltaa vastaan ei ole vähäisemmällä sotilasvoimalla mitään mahdollisuuksia.

Tämä "Iltalehden lukijakunta", tai kutsuttakoon sitä millä nimellä hyvänsä kuten "Hyödylliset Idiootit", "Yleinen konsensus" tai "Joukkoäly" - pitää voitettuna sotana sitä että Yhdysvallat ajoi lentotukialuksen Persianlahdelle ja pommittivat Irakin keskiajalta kivikaudelle etäältä. Miehittäjän vaikeudet alkoivat vasta sillä sekunnilla kun ensimmäinen maihinnousukenkä laski hiekkaan. Valitettavasti nämä mussukat eivät ymmärrä että A2 keltaisen tavoite ei suinkaan olisi pommittaa Suomea paskaksi vaan nimenomaan ottaa käyttöön se infra ja sivistys mikä meillä on. Ymmärtämättömyyttään käyttävät Afghanistanin ja Irakin esimerkkejä argumenttina sitä vastaan että Suomen tulisi ylläpitää riittäviä puolustusmäärärahoja sekä laajaa reserviläisarmeijaa. Tulevat sanomaan että "katsokaa miten siellä kävi". No katsokaa itse. Miehittäjälle Neuvost... oman lipun vetäminen salkoon ei tietysti riittäisi vaan aikaisemmin mainittu etinen puhdistus olisi edessä ja alueemme pakkovenäläistettäisiin. Meillä tulee olla kristallin kirkkaana mielessä kaksi tavoitetta johon kaikki tekeminen tähtää:

1) Huolehtia se että KAIKKI on tehty sen eteen että alueitamme ei miehitetä. Niitä voidaan hetkeksi menettää (sodankäynti) mutta niitä ei miehitetä.

2) Riippumatta miehitetyn alueen koosta, elämä miehittäjälle täytyy tehdä siellä niin tukalaksi ja epämukavaksi kuin vain suinkin mahdollista. Itärajan ollessa Porissa se on tietysti hankalaa mutta niin kauan kuin voimme organisoidusti järjestää attentaatteja.

Kyllä meille tonttiin ohjusta mahtuu. Rakennetaan myöhemmin uutta mutta kunhan päätäntävalta säilyy meillä että minne rakennetaan, kenen toimesta ja kenelle.

Konfliktin edetessä miehitysvaiheeseen olisin varmasti menossa vain virran mukana junavaunussa Siperiaan. Olettaen että en ole enää osa organisoitua joukkoa joka pyrkii taistelemaan vastaan parhaan kykynsä mukaan. Pois olisi pitänyt lähteä jo siinä vaiheessa kun paska osui tuulettimeen, Käpälämäki-taktiikan käytössä kaiken a ja o on ajoitus. Toisaalta olen nykyään niin katkeroitumassa näille omiin muroihin kusijoille jotka tekevät kaikkensa sen eteen että miehitysvaiheeseen eteneminen kävisi hyökkääjälle mahdollisimman kivuttomasti että motivaatio heidän perseensä suojelemiseen alkaa lähentelemään melkolailla nollaa. Teloitusjonossa taakseni jäävältä ituhipiltä kysyisin että "Where is your humanity now?" - ja marssisin tuijottamaan piippuja. Jätän tämän tunkin nyt tähän.

 

[adam7]

Se oli n. 200 vuotta sitten, eli ei mitenkään verrannollinen tähän aikaan, kun suomi on huomattavasti vahvempi, asukasluvultaan puolet suurempi, aseistukseltaan varmaan samaa tasoa/laatua , kuin muutkin ja tottunut elämään itsenäisenä melkein 100 vuotta.

Argumenttisi ovat kestämättömiä, vaikka lopputulos on oikea.

1809 ei ollut kansallisuusajatusta. Talonpojat olivat järjestelyä vastaan, lojalisuudesta Ruotsin kruunuun. Muut säädyt näkivät oman asemansa parantuvan ja suosivat muutosta koska Tukholma oli jo kauan ryssinyt itäisen Ruotsin osan (nykyisen Suomen) hoidon.

Historiaa ei pidä katsella nykyisillä arvostuksilla.

 

[adam7]

Kummitteleeko nyt vähän liikaa itsekunkin mielessä sen tyyppiset sodat, joita ehkä ei sitten kuitenkaan, ah, ole enää tarjolla? Voi olla toki, mutta todennäköisempää on, että sodankäynti on jonkinlaisessa murroksessa keinojen ja toimintatapojen suhteen.

Jos näin on, niin amatöörin kysymys lähtee: voiko nykymuotoisella asevoimalla vastustaa niitä vissejä operaatioita, joihin hyökkääjä taatusti pystyy ja joihin se näyttää tuntevan vetoa?

Jos nenäkarvani vipatus näyttää oikein, emme ole nähneet vasta kuin ripauksen kaikesta siitä ihanasta, mitä tänä vuonna on saatu katsella mm. Ukrainassa. Mulla on nokkavainu siitä, että emme ole nähneet. Tst-kenttä muuttuu, se on sirpaleinen ja ameebamainen. Se ulottuu läpi yhteiskunnan ja painopistettä ei löydy muusta kuin Merivoimalääkärin nenänieluputkesta.

LKM pienenevä armeija ei Suomen kokoisessa maassa tule riittämään "ihan joka paikkaan", erityisesti, jos sen jäntevimmät osat ovat kiinni torjuntavoittoareenalla. Jonkun elimen on hoidettava tai ainakin haastettava tuo ulottuvin osa hyökkääjän temppukavalkadista, siihen on reagoitava yleensä heti eikä 17. pvä tuohikuuta. Luotan toki siihen, että rauhanvuosina on tehty suunnitelmia ihan tolkuton määrä. Valitettavasti elämä on opettanut ainakin sen, että hommat voivat kusta huolella aivan riippumatta siitä, mitä itse on suunnitellut tai tahtoo, toivoo ja haaveilee.

Siis. Tst-kenttä voi muuttua sellaiseksi, että se suorastaan huutaa palvelukseensa näitä nyt väheksyttyjä pst-sikoja jne. Jotka pitävät maanpuolustusta OIKEUTENAAN, EIKÄ VAIN rupisena velvollisuutena.

Kehotan katsomaan tarkoin mm. Ukrainan tapahtumia. Miten homma on mennyt ja mitä siellä on tapahtunut. Pääosassa eivät ole olleet kolossaaliset panssarimuodostelmat ja reaktiopommittajat, ei täsmäohjustimet eivätkä taktiset yöpommitukset.

Haasteellista, rikkinäistä, tilannekuva puuttuu, pienipiirteistä, epäselvää, komentoketjut seis, aloitekyvyttömiä yhtymiä puolin ja toisin....samalla pikkupirteää nokittelua....eikä suinkaan vailla tavoitteita.

Voiko toistua Ruijan tähden alla? Voi toki ja paljon suuremmalla volyymilla.

Väite että sodan lait eivät tunnista itse-organisoitua aseellista liikettä on roskaa. Suomen laki kieltää sotilaallisesti järjestetyt liikkeet, mutta sodan lait eivät. Itseorganisoitu vastarintajoukko on tunnistettu, kunhan joukko on tunnistettava sotajoukoksi.

Tämän jälkeen on ihan eri juttu, että Venäjä julistaisi itseorganisoidut joukot terroristeiksi.

Se ei asiaa muuttaisi.

Edelleen voimme todeta

 

[pstsika]

@s91 Arvaas mikä se länsimainen armeija on, jossa johtajaa kielletään antautumasta taistelukykyisen ja -tahtoisen joukon kanssa?

Helpotan antamalla vinkkiä:

Code of the (sensuroitu) Fighting Force

Article II
a. I will never surrender of my own free will. If in command, I will never surrender the members of my command while they still have the means to resist.
b. As an individual, a member of the armed forces may never voluntarily surrender. When isolated and no longer able to inflict casualties on the enemy, the (sensuroitu) soldier has an obligation to evade capture and rejoin friendly forces.
c. Only when evasion by an individual is impossible and further fighting would lead only to death with no significant loss to the enemy should one consider surrender. With all reasonable means of resistance exhausted and with certain death the only alternative, capture does not imply dishonor.
d. The responsibility and authority of a commander never extends to the surrender of a command to the enemy while the command has the power to fight and evade. When isolated, cut off, or surrounded, a unit must continue to fight until relieved or able to rejoin friendly forces through continued efforts to break out or evade the enemy.

Väreistä huolimatta Venäjä ei ole oikea vastaus ja minun ei tarvitse pitää tähtilippua hihassa allekirjoittaakseni ylläolevaa lähtökohtaisesti noudatettavana toimintaohjeena. Miten muutenkaan voisi olla?

 

[SJ]

@s91 Arvaas mikä se länsimainen armeija on, jossa johtajaa kielletään antautumasta taistelukykyisen ja -tahtoisen joukon kanssa?

Helpotan antamalla vinkkiä:

Code of the (sensuroitu) Fighting Force

Article II
a. I will never surrender of my own free will. If in command, I will never surrender the members of my command while they still have the means to resist.
b. As an individual, a member of the armed forces may never voluntarily surrender. When isolated and no longer able to inflict casualties on the enemy, the (sensuroitu) soldier has an obligation to evade capture and rejoin friendly forces.
c. Only when evasion by an individual is impossible and further fighting would lead only to death with no significant loss to the enemy should one consider surrender. With all reasonable means of resistance exhausted and with certain death the only alternative, capture does not imply dishonor.
d. The responsibility and authority of a commander never extends to the surrender of a command to the enemy while the command has the power to fight and evade. When isolated, cut off, or surrounded, a unit must continue to fight until relieved or able to rejoin friendly forces through continued efforts to break out or evade the enemy.

Väreistä huolimatta Venäjä ei ole oikea vastaus ja minun ei tarvitse pitää tähtilippua hihassa allekirjoittaakseni ylläolevaa lähtökohtaisesti noudatettavana toimintaohjeena. Miten muutenkaan voisi olla?

Eiköhän ne säännöt ole pitkälti identtiset monessa muussakin maassa.

 

[s91]

@s91 Arvaas mikä se länsimainen armeija on, jossa johtajaa kielletään antautumasta taistelukykyisen ja -tahtoisen joukon kanssa?

Helpotan antamalla vinkkiä:

Code of the (sensuroitu) Fighting Force

Värit eivät juuri helpota, koska kaikki kolme länsimaista ydinasevaltaa ovat kaikki puna-valko-sinisiä.

Article II
a. I will never surrender of my own free will. If in command, I will never surrender the members of my command while they still have the means to resist.
b. As an individual, a member of the armed forces may never voluntarily surrender. When isolated and no longer able to inflict casualties on the enemy, the (sensuroitu) soldier has an obligation to evade capture and rejoin friendly forces.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että jokainen kyseisen armeijan henkilö, joka on jäänyt vangiksi, on myöhemmin vapauduttuaan tuomittu sotaoikeudessa tämän säännön rikkomisesta? Vai mitä tuo "of my own free will" tai "voluntarily" oikein tarkoittaa? Lähes aina, kun joukot antautuvat, ne tekevät sen siksi, että tilanne on tullut toivottomaksi (joten onko tämä nyt sitten enää "of my own free will"?)

c. Only when evasion by an individual is impossible and further fighting would lead only to death with no significant loss to the enemy should one consider surrender. With all reasonable means of resistance exhausted and with certain death the only alternative, capture does not imply dishonor.

Ja onko väitteesi, että jokaisen antautuneen kohdalla on tutkittu, että kyse on ollut "certain death" ja jos ei, niin on häkki heilunut?

d. The responsibility and authority of a commander never extends to the surrender of a command to the enemy while the command has the power to fight and evade. When isolated, cut off, or surrounded, a unit must continue to fight until relieved or able to rejoin friendly forces through continued efforts to break out or evade the enemy.

Luepa tuo nyt tarkasti. Siinä ei kategorisesti kielletä antautumisen käskemistä, vaan sille annetaan ehto, joka alkaa sanasta "while".

Väreistä huolimatta Venäjä ei ole oikea vastaus ja minun ei tarvitse pitää tähtilippua hihassa allekirjoittaakseni ylläolevaa lähtökohtaisesti noudatettavana toimintaohjeena. Miten muutenkaan voisi olla?

Kuten sanoin, itse ottaisin tuollaista antautumispäätöstä pohtiessani huomioon myös sen, mitä antautumattomuus saattaa tarkoittaa muille, etenkin siviiliväestölle. Jos tuo oli jenkkijuttua, niin heitä sellaiset asiat eivät tietenkään heilauta mihinkään, koska he eivät ikimaailmassa tule taistelemaan oman siviiliväestönsä joukossa.

 

[Sarek1]

Oli miten oli, mutta näin on: armeija voi antautua mutta itse en anna periksi vaan jatkan. "A loser is he who himself gives up. " Taistelua ja haitantekoa voi jatkaa erittäin pirullisilla tavoilla. Ei miehittäjää kannata kohdata avoimesti fronttaillen.

Eikös se joku porukka itselleen lie tunnuslauseeksi loihenut: "Kunnia kestävän palkka"? Koetetaanpas kestää myös sen mahdollisen miehittämisen mahdollisuus.

 

[OGA]

No kannattaa muistaa, että se kenet tunnustetaan "lailliseksi taistelijaksi" on aina vähän sellainen kysymys mistä sotilaslakimiehet käyvät hehkeitä ja älyllisiä keskusteluja.

Esimerkiksi Varsovan kansannousussa puolalaiset kieltäytyivät ottamasta sotavangiksi SS joukkoja. Vastaavasti saksalaiset sikailivat oikein urakalla esim. Wolan massamurha.

Falklandin sodassa Argentiina piti Falkland Island Defence Forcea "laittomana organisaationa". Saaren valtauksessa vangittu paikallispuolustusjoukkoja ei palautettu britteihin, vaan pidettiin vangittuna. Valtauksen yhteydessä vangitut merijalkaväen miehet palautettiin britteihin nopeasti.

Jos itse joudun siihen tilanteeseen, että joudun antautumaan viholliselle niin raksin nopeasti maakuntajoukko tunnuksen hihasta irti ja heitän kypärän sekä suojaliivit puskaan ennen antautumista.

 

[veffeade]

Eiköhän jokainen vanhus tiedä miten olla riesana muille. Ja jotkut reippaammat on sitten muita liikkuvampia.

Hölösuu kun olen, niin radistin paikka on kuulemma julistettu: Tosin ymmärrän vain Venttiseiskan ja Bemari1:n radiot ... :-/. Niin siis ja vakuutin polttopuiden teossa myösin ...

Ei vaan, paikka täällä on meillä Wanhan Kaartinkin jäsenillä...

 

[aj77]

Hyvä puoli meidän harvaan asutussa maassa on, että asekätköille on tilaa. Samanlailla kuin Afganistanissa. Eipä ole Afgoissa koskaan miehittäjä viihtynyt. Heidän etunaan tosin on aikasmoinen vuoristo. Afgoissa on laajoja alueita minne ei pääse muuta kuin jalkaisin tai ilmasta. Suomalaiset metsät ei korvaa Afgojen vuoristoa. Se on huono juttu. Välttävästi ne käy. Afgoissa oli ihan sama jos jonkun nyppylän juurelle ajettiin prikaati ja toisen nyppylän juurelle toinen. Ei sillä ollut merkitystä koska lääniä oli...

Sama kolumbiassa. Tiheä ja vaikeakulkuinen viidakko ja vuoristo. Sissiliikettä ei saa hengiltä milllään. Taitaa olla sääntö tuo.

 

[margolin_man]

Rynkkyjen patit loppuu pian

 

[Rajajääkäri]

Otsikon kysymykseen vastaan: harkitsen uudestaan koti-Suomeen muuttoa.

 

[Honcho]

Rynkkyjen patit loppuu pian

Lopeta hyvä mies se räiskiminen.