Jos Suomi miehitetään, miten toimit?

[taktinen taistelumajava]

1.9.2018 Pääministeri Matti "ajatusten Vantaanjoki" Vanhanen hyväksyy rauhansopimuksen Venäjän federaation kanssa.

Kesäkuussa 2018 alkanut sota sujui heti alkuun huonosti. Huolimatta juuri hyväksytystä Nato jäsenyydestä Suomi jäi ilman merkittävää apua ja Nato maista vain Iso-Britannia, Puola sekä Islanti toimittivat joukkoja. Puolan joukkoja tosin käytettiin vain Ahvenanmaan miehittämiseen. Käytännössä rintamalinjat olivat vakiintuneet linjalle Helsinki-Tampere-Oulu. Rovaniemen, Jyväskylän sekä Sodankylän moteissa suomalaisjoukkojen asema on epätoivoinen.

Suomen asemasta päätetään rauhansopimuksessa seuraavaa

-Suomi on puolueeton valtio ja puolueettomuuden turvaajana toimii Venäjä.

-Suomen valtioalue pysyy ennallaan. Ainoana poikkeuksena on kaikkien Suomen merialueiden ja saarien (ml.Ahvenanmaa) vuokraaminen Venäjän federaatiolle 150 vuoden ajaksi. Lisäksi Kilpisjärveltä vuokrataan 3000 neliökilometrin alue. Rovaniemellä sijaisteva Lapin lennosto vuokrataan myös Venäjän federaation käyttöön. Venäjällä on rajoittamaton kauttakulkuoikeus kaikille vuokraamilleen alueille.

-Suomi sitoutuu lakkauttamaan venäläisvastaiset järjestöt kuten Suomen Sisun ja MPK:n. Venäläisvähemmistön asema on turvattava lainsäädännöllä ja venäläisperäisten ihmisten kulttuuriset, taloudelliset ja inhimilliset oikeudet on turvattava lain voimin.

-Suomessa rauhansopimusta valvoo valvontakomissio joka koostuu Venäjän ja Valkovenäjän valtion edustajista. Sen toimivalta on rajaton ja sillä on pääsy kaikkien viranomaisten ja yritysten tietoihin. Valvontakomission toiminta lakkautetaan sen tultua tarpeettomaksi.

-Asevelvollisuus lakkautetaan ja Suomen puolustusvoimien koko rajoitetaan 15 000 mieheen, laivaston 20 alukseen ja ilmavoimien 20 taistelukoneeseen. Reservin ylläpito ja vapaaehtoinen sotilaskoulutus kielletään. Ylimääräinen sotilaskalusto on luovutettava Venäjän federaation asevoimien edustajille.

-Suomen sisäasianministeriö saa perustaa kevyesti aseistettuja joukkoja maksimissaan 100 000 henkeä sisäisen turvallisuuden valvontaan ja rauhansopimuksen ehtoja toteuttamaan. Seuraavat rajoitukset koskevat sisäisenturvallisuuden joukkoja. Kaikkien upseerien on osattava venäjää. Ei pst-aseita, tykistöä tai kevyitä jv-aseita joiden kaliperi on yli 13 milliä. Sisäisen turvallisuuden joukkojen on otettava määräyksiä keneltä tahansa valvontakomission jäseneltä. Joukot lakkautetaan valvontakomission toimesta kun ne eivät ole tarpeen ja niitä ei saa perustaa ilman valvontakomission lupaa.

-Seuraavat asejärjestelmät ovat Suomen asevoimilta ikuisesti kiellettyjä.

1. Kaikki maalta ja mereltä laukaistavat ohjukset.

2. Yli 15 kilometriä kantava tykistö.

3. Ilma-alukset joiden toimintasäde on yli 300 kilometriä.

4. Kaikki ilmasta-maahan aseistus ilmavoimissa.

5. Joukkotuhoaseet.

-Suomi liittyy Euraasian unioniin ja noudattaa sen toiminan periaatteita ja henkeä.

-Suomen on tuomittava kaikki vuosina 1992-2018 venäläisvastaiseen toimintaan yllyttäneet henkilöt.

-Suomi sitoutuu siihen, että irroittautuu kaikista kansainvälisistä järjestöistä, jotka ajavat Venäjän ja muiden rauhantahtoisten valtioiden eristämistä.

-Suomi sitoutuu ajamaan pois Venäjälle vihamieliset voimat valtioalueeltaan 30.12.2018 mennessä. (ml. Venäjän federaatiolle vuokratut alueet.)

-Suomi sitoutuu korvaamaan hyökkäyssotansa Venäjän federaatiolle aiheuttamansa vahingot. Korvausten määrän ja laadun määrittää valvontakomissio yhdessä seuraavissa vaaleissa valittavan Suomen hallituksen kanssa. Vuotuinen maksu on korkeintaan 5 % bruttokansantuotteesta.

 

[pstsika]

Siksi, koska tuo pahoittaa ainakin näiden kollaboraattoreiden perheiden ja ystävien mielet, jotka epäilemättä pitävät näiden tekemiä tehtäviä "ei tappamisen arvoisina". Lisäksi vihollinen, joka kontrolloi mediaa tuossa vaiheessa saa aina uutta ainetta mylleensä ja koettaa käännyttää loputkin kansasta meitä vastaan. Joten miksi ei antaa näille tyypeille vain varoitus?

"Varoitukset" mahdollisesti toimivat jossain "merkityksettömissä" tehtävissä olevien kohdalta eli lähinnä hallinnon alimmilla portailla työskentelevien osalta, jotka eivät aktiivisesti toimi miehittäjän hyväksi. Toisaalta varoituksen pitää olla uskottava ja jos se ei mene kerralla perille, niin uhkaus on syytä toteuttaa jo oman arvovallan säilyttämiseksi. Jos petturin omaiset tai ystävät siitä pahoittavat mielensä, niin se on sääli. Toivoa sopii, että ottavat opikseen. Mikäli yhteistoimintamiehen toiminta suoraan vahingoittaa vastarintaliikettä, niin varoittaminen ei voi tulla kysymykseen, vaan kyse on vihollisesta.

Karhuun kansaankin pitää itse haluta, kukaan ei pakota.

Mustan Karhun kansaan?

Tässä keskustelussa täytyisi huomioida myös se, mitkä ovat miehittäjän vastatoimet. En tunne yksityiskohtaisesti Viron miehityksen tapahtumia, mutta kansan säilymisen kannalta saattaa olla ainoa vaihtoehto, että nyrkki pidetään taskussa. Ja odotetaan oikeaa hetkeä.

Oikea hetki määräytyy muun maailman menon mukaan. Jos länsimainen EU:iin kuuluva valtio miehitetään, on luultavaa että maailmankirjat ovat muutenkin sekaisin. Jos itä on niskan päällä koko maanosassa ja USA jättänyt ydinsodan pelossa asiaan kunnolla puuttumatta, ei meidän aktiivinen tai passiivinen vastarinta paljon auta.

Jos Eurooppa on ennallaan niin pidetään toimintakykyiset ja -haluiset hengissä ja maassa siihen asti, että saadaan tukea ja oikea hetki koittaa.

Tuota "oikeaa hetkeä" odotettiin Virossakin viitisenkymmentä vuotta... "Oikea hetki" olisi ollut Lännen apu, jota luvattiin vielä pitkälle -50 luvulle saakka, vaikka vastarinta roihahti kunnolla liekkeinsä vasta Saksan antautumisen ja WW2 Eurooppa-osion jälkeen. Vuonna 1944 kyse oli paljolti Haukka-ryhmän toiminnasta ja maanlaajuinen aseellinen vastarinta varsinaisesti alkoi vasta -45, sitä ennen odotettiin ja katsottiin jos tilanne muuttuisi. Ei muuttunut. Vuoden 1949 kyydistysten jälkeen vastarintaliikkeen julmin ajanjakso alkoi ja sanotaankin, että tuolloin se oli aallon harjalla. Kyydityksiin osallistuneita tapettiin kostoksi perhekunnittain ja sabotaasi kiihtyi huippulukemiinsa. Vuoteen 1956 mennessä aseellinen vastarintaliike oli käytännössä tuhottu.

 

[Mikoyan]

Varastan naapurista mopon ja pakenen Ruotsiin, paratiisiin.

 

[YliKoo]

Vuoteen 1956 mennessä aseellinen vastarintaliike oli käytännössä tuhottu.

Tätä tarkoitin. Jos tilanne on toivoton eikä apuja näköpiirissä, onko siitä hyötyä jos kaikki vastarintaan kykenevät tapattavat itsensä ensimmäisessä aallossa?

Skenaario 1: Ukraina, Baltia ja Suomi miehitetty. Ruotsilta viety Gotlanti ja kerrottu, että jos malmi- ja muut tarviketoimitukset pelaavat, niin asiat saattavat jäädä muutoin ennalleen. Valko-Venäjä, Puola, Slovakia, Tsekki, Romania ja Bulgaria polvistuneet ja vannovat uskollisuutta. Unkari eronnut risaisesta EU:sta ja käyttää Venäjän ääntä Euroopassa. Ranska ja Saksa sisäpoliittisesti hajalla koska kiistelevät mitä tehdä. Britannia liimautunut USA:n kylkeen ja viittaa kintaalla Euroopalle. NATO katsoo tehneensä kaiken voitavan mutta ei ryhdy Eurooppaa pelastamaan koska sen omat sotilasvoimat eivät kykene mihinkään, eikä ydinsotakaan jaksa kiinnostaa.

Supon päällikkö Hellevig on antanut hakkeroida maanpuolustus.netin serverin ja 10% rekisteröityineistä on viety suoraan liiterin taakse, muiden tekemisiä lerppahatut seurailevat kiinnostuneena. Apua ulkoapäin ei siis ole hetimiten odotettavissa ja hajanaiset vastarintayritykset ovat tuhoon tuomittuja. On ehkä odotettava, että rakennelma kaatuu omaan mahdottumuuteensa.

Skenaario 2: Tilanne Euroopasssa muistuttaa nykyistä, mutta Venäjä on sisäpoliittisista syistään tarvinnut ulkoisen vihollisen ja Suomi on saanut kunnian tulla miehitetyksi. Aktiivinen ja suunnitelmallinen vastarinta on kannattavaa, koska se vaikeuttaa maan hallinnointia eikä luo niin paljon taloudellista lisäarvoa miehittäjälle. Apua ulkoa tulee varmemmin, koska muut länsivallat näkevät että kyseessä ei ollutkaan suomettuneen valtion avunpyyntö ja ystävällinen naapuriapu. Niin miehittäjä asian esittäisi, vrt Venäjän nykyinen valehtelu jota kaikki haluavat uskoa koska se on pienimmän riesan tie.

 

[baikal]

Vähemmän on vastarintamiehiä ja - naisia, kun miehittäjä panee perheen ja suvun maksumieheksi. Niin se on ollut muuallakin ja iänkaikkisesti. Ja tulee olemaan.

Kaikissa kansoissa on väkeä, joka ryhtyy pyörittämään arkea miehitetyssä maassa. Yllättävän usein se kansan pääosa alkukankeuden jälkeen ryhtyy kannattamaan enemmän sitä arjen sujumista kuin taistelua miehittäjää vastaan. Esimerkkejä löydätte kysta kyllin.

Parasta on yrittää toimia siten, että maa ei tule miehitetyksi. Kyllä sisäinen kähinä kaiken surkeuden päälle on lopultakin tosi surkeus.

Siksi valitsin vaihtoehdon: Känädä.

 

[Cold Will]

Miehityksen alku olisi stressaavaa aikaa koska ei tiedä mikä kokonaistilanne on, kannattaako vastarinta vai olisiko parempi paeta ulkomaille. Ulkomailla kävisi kiivas diplomaattinen vääntö Suomen tilanteesta mutta et saisi siitä mitään tietoa vaan Venäjän mediasota kävisi täysillä. Radio Vapaa-Suomen (Ent. YLE) johtajaksi asetetun Bäckmannin takia uutiset olisivat täynnä rauhallisia tarinoita kuinka Venäläiset auttavat Suomalaisia jälleenrakentamisessa, Tanssii tähtien kanssa tulisi joka päivä, TV olisi täynnä laulukilpailuja yms viihdeohjelmia. Olisit täysin pihalla kokonaistilanteesta. Jostain saisit kuulla huhuja että Supon päällikkö Hellevig on laajasti tutkinut nettikeskusteluja, Facebook päivityksiä ja huomaisit että tuttaviasi alkaisi katoamaan. Ruotsin TV'ssä olisi uutinen Suomesta löydetystä joukkohaudasta jonka Vapaan-Suomen uusi hallitus välittömästi kiistäisi. Kukaan ei tietäisi kehenkä voisi luottaa. Näkisit ikkunastasi kuinka joku siviili ammutaan yöllä kadulla ja kaikki laittaisivat verhot kiinni eikä kukaan uskaltaisi puhua asiasta.

 

[taktinen taistelumajava]

Kaikissa kansoissa on väkeä, joka ryhtyy pyörittämään arkea miehitetyssä maassa. Yllättävän usein se kansan pääosa alkukankeuden jälkeen ryhtyy kannattamaan enemmän sitä arjen sujumista kuin taistelua miehittäjää vastaan. Esimerkkejä löydätte kysta kyllin.

Parasta on yrittää toimia siten, että maa ei tule miehitetyksi. Kyllä sisäinen kähinä kaiken surkeuden päälle on lopultakin tosi surkeus.

Thats wisdom!

Kannattaa myös muistaa, että miehittäjä ei välttämättä pelaa niillä säännöillä mitä toivot. Ei siellä maanteillä edes välttämättä kulje mitään BTR vaunuja joita voisi räjäytellä autotallissa rakennelluilla kylkkäreillä! Onhan Venäjä onnistunut muuntamaan esim. Tsetsenian sodan sisällisodaksi. Siellä vuoristotiellä partioi venäläishallinnon kanssa yhteistyötä tekevä tsetseeni eikä suinkaan venäläinen.

Itse epäilen, että venäjän poika pelaisi kieroa peliä. Laitettaisiin asialle miehittäjän palkkaamat suomalaisista koostuvat turvallisuusjoukot. Ne suomalaiset jotka toimisivat normaalisti saisivat porkkanaa (esim. bensakuponkeja, reseptilääkkeet apteekista, virkoja, aseenkantoluvan yms.) ne jotka eivät tee yhteistyötä ja suostu käymään normaalisti töissä saavat häädön asunnostaan ja päätyvät tarpeeksi pullikoituaan piikkilangan väärälle puolelle.

Muutenkin vastasissitoiminta saattaisi olla hyvinkin epäreilua. Esimerkiksi tasavallan santarmiston pasi ajaisi vaikka koulubussin perässä. Aika karulla tavalla huomaisivat vastarintaistelijat ettei panssarimiinoja kannata tielle asentaa... Koulubussin posahdettua sitten 10 tien pätkän lähellä olevaa taloa saisi velvollisuudekseen tarkastaa ennen töihin menoa, että tiellä ei ole miinoja. Miehittäjällä olisi valtikortit käsissään. Kiltisti käyttäytyvien elämä normalisoituisi ja tuhmat joutuisivat perikatoon.

Mistäs tasavallan santarmisto sitten palkattaisiin? No sotavankileiriltä pääsisi heti pois kun laittaisi nimen paperiin. Mihin menee kotiutunut sotilas kun ei ole työtä, asunto on maantasalla ja jossain pitäisi nukkua? Jne... (Vastaavanlaisilla värväysmenetelmillä muuten palkattiin DDR:n kasarmoitu kansanpoliisi.)

 

[koponen]

Osa tämän palstan aktiivikirjoittajista tosiaan häviäisi alkuviikkojen/-kuukausien aikana. Ei sentään elsoilun vuoksi, vaan ihan tosielämässä omalla nimellään esiintymisensä vuoksi. Aktiivisia maanpuolustajia, poliittisia vaikuttajia, muutoin "merkattuja" henkilöitä. Realistisesti tai epärealistisesti sellaiseksi itsensä luokitteleva henkilö joutuisi valitsemaan sellaisen vaihtoehdon, joka ei perustu massaan sulautumiselle.

 

[Tetra]

Valtaosa kansasta varmaan alistuisi miehitykseen. Vastarintaa tekisi ehkä vain todella pieni osuus kansasta. Kyllä varmasti miehityksen jälkeen parempi olisi alistua kiltistä miehittäjän tahtoon tai muuttaa ulkomaille. Sitä kannattaakin miettiä, millaisessa tilanteessa sotiminen on kannattavaa. Jos miehitys on varmaa niin silloin se ei ainakaan ole kannattavaa. Näitä voi kuitenkin olla melko haastava arvioida ennakolta.

 

[Iso-Mursu]

Osa tämän palstan aktiivikirjoittajista tosiaan häviäisi alkuviikkojen/-kuukausien aikana. Ei sentään elsoilun vuoksi, vaan ihan tosielämässä omalla nimellään esiintymisensä vuoksi. Aktiivisia maanpuolustajia, poliittisia vaikuttajia, muutoin "merkattuja" henkilöitä. Realistisesti tai epärealistisesti sellaiseksi itsensä luokitteleva henkilö joutuisi valitsemaan sellaisen vaihtoehdon, joka ei perustu massaan sulautumiselle.

Johan jo nyt eräät tahot luppailee että kun valta vaihtuu, niin lähtee minultakin henki.

 

[Iso-Mursu]

Valtaosa kansasta varmaan alistuisi miehitykseen. Vastarintaa tekisi ehkä vain todella pieni osuus kansasta. Kyllä varmasti miehityksen jälkeen parempi olisi alistua kiltistä miehittäjän tahtoon tai muuttaa ulkomaille. Sitä kannattaakin miettiä, millaisessa tilanteessa sotiminen on kannattavaa. Jos miehitys on varmaa niin silloin se ei ainakaan ole kannattavaa. Näitä voi kuitenkin olla melko haastava arvioida ennakolta.

Pittää tosin muistaa että voi olla sellainen tilanne että kukaan ei oikein innostu suomalaisista pakolaisista.

Ensimmäisiä hommia vastarinnan asemiehenä voisi olla Haaparannan tullin murtaminen, jotta suomalaiset pakolaiset pääsevät Ruotsiin.

 

[Erkki]

Jos tarkastellaan suomalaisten reaktioita isonvihan, pikkuvihan ja Suomen sodan miehitysten aikana

Ainakin Isovihan tapahtumissa kaikki asteet 1-6:n väliltä olivat todellisuutta. Ylimmästä kansankerroksesta valtaosa pakeni maasta, poislukien osa papistoa, joka katsoi velvollisuudekseen jäädä seurakuntansa luo. Valtaosa tavallisesta kansasta yritti jatkaa arkeaan tarpeen tullen vihollista vältellen ja jotkut, usein vihollisen taholta kärsimään joutuneet miehet, joilla ei ollut mitään menetettävää, sitten valitsivat aktiivisen vastarinnan ryhtymällä sisseiksi. Kaikista kansankerroksista löytyi myös vihollisen kätyreitä, motiivien vaihdellessa pelosta ja pakosta oman aseman pönkittämiseen, vallanhaluun ja ahneuteen. Nämä yhteistoimintamiehet olivat yleisesti myös sissien maaleina venäläisten ohella. Monet sissiryhmät toimivat myös lähinnä rosvojoukkoina, jotka olivat tavallisenkin kansan riesana. Nämä samat asetelmat näyttävät toistuvan myös nykyajan kriiseissä eri puolilla maailmaa ja varmasti tämä historia toistuisi myös Suomessa .

 

[Iso-Mursu]

Tätä tarkoitin. Jos tilanne on toivoton eikä apuja näköpiirissä, onko siitä hyötyä jos kaikki vastarintaan kykenevät tapattavat itsensä ensimmäisessä aallossa?

Skenaario 1: Ukraina, Baltia ja Suomi miehitetty. Ruotsilta viety Gotlanti ja kerrottu, että jos malmi- ja muut tarviketoimitukset pelaavat, niin asiat saattavat jäädä muutoin ennalleen. Valko-Venäjä, Puola, Slovakia, Tsekki, Romania ja Bulgaria polvistuneet ja vannovat uskollisuutta. Unkari eronnut risaisesta EU:sta ja käyttää Venäjän ääntä Euroopassa. Ranska ja Saksa sisäpoliittisesti hajalla koska kiistelevät mitä tehdä. Britannia liimautunut USA:n kylkeen ja viittaa kintaalla Euroopalle. NATO katsoo tehneensä kaiken voitavan mutta ei ryhdy Eurooppaa pelastamaan koska sen omat sotilasvoimat eivät kykene mihinkään, eikä ydinsotakaan jaksa kiinnostaa.

Supon päällikkö Hellevig on antanut hakkeroida maanpuolustus.netin serverin ja 10% rekisteröityineistä on viety suoraan liiterin taakse, muiden tekemisiä lerppahatut seurailevat kiinnostuneena. Apua ulkoapäin ei siis ole hetimiten odotettavissa ja hajanaiset vastarintayritykset ovat tuhoon tuomittuja. On ehkä odotettava, että rakennelma kaatuu omaan mahdottumuuteensa.

Skenaario 2: Tilanne Euroopasssa muistuttaa nykyistä, mutta Venäjä on sisäpoliittisista syistään tarvinnut ulkoisen vihollisen ja Suomi on saanut kunnian tulla miehitetyksi. Aktiivinen ja suunnitelmallinen vastarinta on kannattavaa, koska se vaikeuttaa maan hallinnointia eikä luo niin paljon taloudellista lisäarvoa miehittäjälle. Apua ulkoa tulee varmemmin, koska muut länsivallat näkevät että kyseessä ei ollutkaan suomettuneen valtion avunpyyntö ja ystävällinen naapuriapu. Niin miehittäjä asian esittäisi, vrt Venäjän nykyinen valehtelu jota kaikki haluavat uskoa koska se on pienimmän riesan tie.

Skenaario 1. Moni tämän palstan aktiiveista on voinut kuolla jo taisteluiden yhteydessä. Osa on sotavankeudessa. Osa on sotakorvauksena savotoilla Siperiassa.

Skenaario 2. Minusta Euroopan turvallisuuden suurimpia uhkia on rauhantahtoisuus. Meillä yleinen mielipide haluaa aina rauhaa. Vaikka toisella osapuolella olisi selkeästi ketunhäntä kainalossa ja päähänpotkittu voisi ehkä puolustautua. Esimerkiksi Libyan kapinan alussa Gaddaf hajoitti taitavasti Euroopan mielipidettä. averin joukot hyökkäsivät. Ja kun tarvetta oli huollolle ja joukkojen levolle, niin julistettiin yksipuolinen tulitauko. Eli aina kun piti itse vetää henkeä ja toisella osapuolella oli mahdollisuus toimia. Jos kapinalliset toimivat, niin mediaan vaan viestiä että toiset jatkavat sotaa mutta me ei haluta.

Samaa kaava on käytetty Syyriassa ja nyt Ukrainassa.

Koska tämä kaava on toiminut suhteellisen hyvin, niin en uskoisi että muille vittuilevaa Suomea autettaisiin.

 

[Cold Will]

Jos Venäläiset pelaisivat hajoita ja hallitse kortit hyvin niin he saisivat jaettua Suomen henkisesti pahasti moneen osaan käyttämällä Suomessa olevia vähemmistö. Suomessa asuu paljon kanta-Suomalaisia jotka vihaavat nyky-yhteiskuntaa, Venäläisvähemmistö alkaisi äkkiä korostamaan Venäläisyyttään, Suomeen huonosti integroituneita maahanmuuttajiakin on paljon. Täytyy todella toivoa että PV saa viritettyä alun reagointinopeutensa mahdollisimman nopeaksi ja sotilastiedustelulla olisi mahdollisimman realistinen kuva Venäjän joukkojen siirroista. Krimi oli paha opetus siitä miten hyvin Venäläiset pystyvät salaamaan aikeensa ja ihmiset eivät voineet kuin seistä tumput suorina ihmettelemässä vihreitä miehiä ja taivaalla lentäviä Venäläisiä helikoptereita.

 

[YliKoo]

Skenaario 1. Moni tämän palstan aktiiveista on voinut kuolla jo taisteluiden yhteydessä. Osa on sotavankeudessa. Osa on sotakorvauksena savotoilla Siperiassa.

Skenaario 2. Minusta Euroopan turvallisuuden suurimpia uhkia on rauhantahtoisuus. Meillä yleinen mielipide haluaa aina rauhaa. Vaikka toisella osapuolella olisi selkeästi ketunhäntä kainalossa ja päähänpotkittu voisi ehkä puolustautua. Esimerkiksi Libyan kapinan alussa Gaddaf hajoitti taitavasti Euroopan mielipidettä. averin joukot hyökkäsivät. Ja kun tarvetta oli huollolle ja joukkojen levolle, niin julistettiin yksipuolinen tulitauko. Eli aina kun piti itse vetää henkeä ja toisella osapuolella oli mahdollisuus toimia. Jos kapinalliset toimivat, niin mediaan vaan viestiä että toiset jatkavat sotaa mutta me ei haluta.

Samaa kaava on käytetty Syyriassa ja nyt Ukrainassa.

Koska tämä kaava on toiminut suhteellisen hyvin, niin en uskoisi että muille vittuilevaa Suomea autettaisiin.

Ykkösessä oli lähtökohtana viestiketjun kysymys, että miten toimisit kun miehitys on tapahtunut. Jos on kaatunut tai Uralin takana, ei tarvitse tätä pohtia.

Kakkosesta kritisoin juuri USAn ja Euroopan, mukaanlukien meidän ulkoministeri, täysin sinisilmäistä käytöstä. Valitettavasti ylipäällikkö myös näkee myönteisiä signaaleita sielläkin, missä on vain naapurin valhetta. Viestini viimeiset lauseet viittasivat siihen, että vastarintaa tehdään: "Apua ulkoa tulee varmemmin, koska muut länsivallat näkevät että kyseessä ei ollutkaan suomettuneen valtion avunpyyntö ja ystävällinen naapuriapu. Niin miehittäjä asian esittäisi, vrt Venäjän nykyinen valehtelu jota kaikki haluavat uskoa koska se on pienimmän riesan tie."

Halusin vain varmistaa, että ehkä hieman sekava viestini oli oikein päin ymmärretty.

 

[Iso-Mursu]

Ykkösessä oli lähtökohtana viestiketjun kysymys, että miten toimisit kun miehitys on tapahtunut. Jos on kaatunut tai Uralin takana, ei tarvitse tätä pohtia.

Kakkosesta kritisoin juuri USAn ja Euroopan, mukaanlukien meidän ulkoministeri, täysin sinisilmäistä käytöstä. Valitettavasti ylipäällikkö myös näkee myönteisiä signaaleita sielläkin, missä on vain naapurin valhetta. Viestini viimeiset lauseet viittasivat siihen, että vastarintaa tehdään: "Apua ulkoa tulee varmemmin, koska muut länsivallat näkevät että kyseessä ei ollutkaan suomettuneen valtion avunpyyntö ja ystävällinen naapuriapu. Niin miehittäjä asian esittäisi, vrt Venäjän nykyinen valehtelu jota kaikki haluavat uskoa koska se on pienimmän riesan tie."

Halusin vain varmistaa, että ehkä hieman sekava viestini oli oikein päin ymmärretty.

Jatkoin vain muodostamaasi kuvaa miehitetystä Suomesta. Kirjoitit kohdan jossa tämän palstan vakio kasvoja katoaa jne.

Skenaario 2. Lisäsin vain näkemäni uhan..

En tässä ole kiistänyt mitään mielipiteistäsi

 

[Iso-Mursu]

Sen verran tietysti se sotavankeus tai Siperian reissu vaikuttaa että missä kunnossa sieltä tulee takasin.

Että jaksaako edes ajatuksissaan harkita ukki vainaan hirvikiväärillä kokeilla ampua miehittävän sotilaan.

 

[ajs178]

Kun täällä nyt moni tuntuu ajattelevan, että olisi mahdollista elää normaalia elämää miehittäjän alaisuudessa, niin laitetaan tästä tällainen kirjoitus verestämään muistia. Lyhyt kuvaus venäläisten vapautusarmeijan toiminnasta...

"Vaikkakaan siviilien joukkoteloituksista ei ole yleensä raportoitu, tunnetaan sellaisia tapauksia, kuten Treuenbrietzen, jossa vähintään 88 siviilimiestä oli otettu kiinni ja ammuttu 1.5.1945. Tämä joukkomurha tapahtui neuvostosotilaiden "vapautus-juhlan" jälkeen, jossa lukuisia tyttöjä Treuenbrietzenistä oli raiskattu ja puna-armeijan kenraaliluutnantti oli ammuttu tuntemattoman tekijän toimesta. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 1000 teloitettiin kyseisenä iltana.

Ottaessaan Puolan alueita haltuun saksalaisilta joukoilta neuvosto-sotilaat usein sekaantuivat ryöstelyyn, raiskauksiin ja väkivaltaan puolalaisia kohtaan, mikä muutti puolalaisten asennetta "vapauttajia" kohtaan peloksi ja jopa vihaksi. Eri lähteissä arvioidaan, että puna-armeijalaiset raiskasivat sodan lopulla enemmän kuin 2 miljoonaa saksalaista naista ja lasta, joista arvioidaan 200 000:n kuolleen myöhemmin vammoihinsa tai tehneen itsemurhan, tai tulleen samantien murhatuksi. Jotkut näistä uhreista raiskattiin useaan kertaan, eräät 60 tai 70 kertaa. Kesän 1945 jälkeen alettiin raiskauksista rangaista eri tavoin, arestilla tai jopa teloituksella. Raiskaukset jatkuivat kuitenkin talveen 1947-48 asti, jolloin neuvosto-sotilaat pyrittiin eristämään saksalaisesta siviiliväestöstä.

Budapestissa puna-armeija raiskasi arviolta 50 000 naista ja lasta miehittäessään kaupunkia. Yleensä unkarilaiset tytöt vietiin neuvostojoukkojen kasarmeihin, joissa heitä pidettiin vankeina, raiskattiin toistuvasti ja toisinaan murhattiin. Raiskaus-uhrien kansallisuus ei merkinnyt puna-sotilaille mitään, sillä he kävivät myös ruotsalaisen lähetystöhenkilökunnan kimppuun."

http://www.tiede.fi/keskustelu/23544/ketju/vaihteex_historiaa_puna_armeija_ja_vapautus

 

[pstsika]

@ajs178 Lisäksi toki mm. Katynin metsän tapahtumat...

 

[SJ]

"Varoitukset" mahdollisesti toimivat jossain "merkityksettömissä" tehtävissä olevien kohdalta eli lähinnä hallinnon alimmilla portailla työskentelevien osalta, jotka eivät aktiivisesti toimi miehittäjän hyväksi. Toisaalta varoituksen pitää olla uskottava ja jos se ei mene kerralla perille, niin uhkaus on syytä toteuttaa jo oman arvovallan säilyttämiseksi. Jos petturin omaiset tai ystävät siitä pahoittavat mielensä, niin se on sääli. Toivoa sopii, että ottavat opikseen. Mikäli yhteistoimintamiehen toiminta suoraan vahingoittaa vastarintaliikettä, niin varoittaminen ei voi tulla kysymykseen, vaan kyse on vihollisesta.

Juurikin näin, mutta koskapa tätä varoituskäytäntöä ei voi oikein pitää salassa, niin asian voisi hoitaa avoimesti, eli antaa varoituksia myös niille, joiden ei oleteta reagoivan toivotusti tai ovat muuten vain hankala tappaa. Jos niistä joku lähtee livohkaan, niin se on hyvä se ja tieto tuosta käytännöstä levittää epäluottamusta paikallisväestöä kohtaan, mikä lisää kitkaa.

Ja tuossa aikaisemmin kysyin ihmisiltä, että miten saisi tavan kansalaisia kannustettua matalan tason sabotaasiin sillä periaatteella, että kukaan näistä ei olisi huomattavassa rangaistuksen vaarassa sen takia?

Muutamia tapoja olisi:

- Graffiti kamppanja. Jos miehittäjä levittä jotakin ilmoituksia kaduille, niin revitään ne pois tai töhritään ne. Laitetaan vielä omat viestit tilalle. Jos levitetään omia lehtisiä, niin kannattaa muitaa, että tuo voi hyvinkin mennä rangaistavan puolelle, jos jäät kiinni nipullisen kanssa, joten mukaan vain yksi lehtinen kerrallaan. Lehtisessä kehoitus ojentaa lehtinen eteenpäin.

- Kielitaidottomuus. Jos joukossa sattuisikin olemaan kielitaitoisia, niin se joko salataan tai sitten mennään seuraavaan kohtaan.

- Typeryys! Kaikki ohjeet ovat väärinymmärrettävissä. Kaikki!

- Kohteliasuus. "Tottakai meidän pitää kuulla vielä sinunkin mielipiteesi asiasta." Ruotsin -malli by Perkele!

- Huolimattomuus. Need i say more?