Jos Suomi miehitetään, miten toimit?
- Viestiketjun aloittaja ajs178
- Aloitus PVM
Vonka
Supreme Leader
Täytyy nostaa tuo tuosta kannatuksen nimessä.
Minusta te tuotte lähinnä mieleen Tuntemattoman rättivastaavan mutta vaatteiden sijasta olette fiksoituneet tiettyihin tämän pallon neliöihin niin paljon, että se tekee patoja ajatteluun.
Kai tämä menee sitten siihen, että mitä kukin ajattelee Suomen edustavan. Jos täältä viedään pois kulttuuri (hiipuu hiljalleen), lait, osa ihmisistä (pakolaiset, kaatuneet) ja Suomen kieli(hiipuu), ymym, mitä tänne jää? No se tietty maapallon alue, jota joskus kutsuttiin Suomeksi, miehitystilanteen jälkeen Venäjäksi. Niin, ja Stolichnaya tietysti jää. Senhän kulutus suorastaan räjähtäisi.
Anteeksi nyt vaan, mutta minä en jaksa millään uskoa, että kukaan teistä jaksaisi tehdä kovin kauaa "vastarintaa" (tässä tapauksessa sitaatti on todellakin ansaittu) täydessä miehitystilanteessa. Uhoa saa toki olla, mutta ei se kauaksi kanna kun taivaalta tulee paskaa niskaan ja kylmäkin olisi. Loppupeleissä vastarinta taantuu nyrkin puimiseksi sivutaskussa tai korkeintaan pienen kiusanteon asteelle. Tulevat sukupolvet eivät pui edes nyrkkiä, vaan puhuvat sujuvaa Venäjää ainoana kielenään. Kirjoittaa eivät välttämättä osaa, koska ei tsuhnan tarvitse osata.
Kuten elämässä yleensäkin, asioille on aikansa; taistelulle myös. Se on myöhäistä silloin, kun paskat on jo housuissa. Kuolkaa mieluummin taistellen oikeaan aikaan ja oikean asian puolesta. Tänne, tai minnekään muuallekaan, on turha jäädä kitumaan, ei edes henkisellä tasolla.
Kai tämä menee sitten siihen, että mitä kukin ajattelee Suomen edustavan. Jos täältä viedään pois kulttuuri (hiipuu hiljalleen), lait, osa ihmisistä (pakolaiset, kaatuneet) ja Suomen kieli(hiipuu), ymym, mitä tänne jää? No se tietty maapallon alue, jota joskus kutsuttiin Suomeksi, miehitystilanteen jälkeen Venäjäksi. Niin, ja Stolichnaya tietysti jää. Senhän kulutus suorastaan räjähtäisi.
Anteeksi nyt vaan, mutta minä en jaksa millään uskoa, että kukaan teistä jaksaisi tehdä kovin kauaa "vastarintaa" (tässä tapauksessa sitaatti on todellakin ansaittu) täydessä miehitystilanteessa. Uhoa saa toki olla, mutta ei se kauaksi kanna kun taivaalta tulee paskaa niskaan ja kylmäkin olisi. Loppupeleissä vastarinta taantuu nyrkin puimiseksi sivutaskussa tai korkeintaan pienen kiusanteon asteelle. Tulevat sukupolvet eivät pui edes nyrkkiä, vaan puhuvat sujuvaa Venäjää ainoana kielenään. Kirjoittaa eivät välttämättä osaa, koska ei tsuhnan tarvitse osata.
Kuten elämässä yleensäkin, asioille on aikansa; taistelulle myös. Se on myöhäistä silloin, kun paskat on jo housuissa. Kuolkaa mieluummin taistellen oikeaan aikaan ja oikean asian puolesta. Tänne, tai minnekään muuallekaan, on turha jäädä kitumaan, ei edes henkisellä tasolla.
YliKoo
Greatest Leader
YliKoo kirjoitti: ↑
Eiköhän valtiojohto määrää antautumisen siinä vaiheessa, kun luvassa ei ole enää muuta kuin turhia tappioita. Ei yksittäinen taistelija tuota päätä.
↑Vonka kirjoitti
Mestarilaukaus. Olet ytimessä. Tässä on koko kansamme sairaus koossa. Kaikki kekkoset, papit, presidetit, isät, äidit, opettajat tai joku kukkahattu tai lainsäätäjä, asetuskone ovat sanoneet 70 vuotta, mitä saa tehdä ja mitä pitää tehdä ja miten ajatella. Niinpä kansa ei kykene enää eettisiin ja moraalisiin valintoihin sen kummemmin kuin ottamaan vastaan seurauksia.
Miten ahdasta, kuristavaa Suomessa onkaan juuri nyt. Mitä meille onkaan tehty? Salvettu ja lobotomialeikattu.
Nyt herätys pojat!
Juurikin noin teille suomalaiset "miehet" on käynyt! Ja naiset kanssa.
On sentään joitakin hyljeksittyjä jääriä jotka eivät ole taipuneet...
Meni lainaukset ihan vituiksi, tämä on vastaus KIMin viestiin:
Tarkennan vähän: tuo Vonkan kommentti "Mestarilaukaus" ei ollut minun viestiini.
Vielä mietintöä. Millä mittarilla voitaisiin arvioidan kansakuntien halukkuutta ensinnäkin puolustaa maataan aseellisessa vaiheessa, ja sitten halukkuutta vastarintaan miehityksen tapahduttua? Mikä olisi pakoon lähtevien osuus?
Asiasta yleisesti yhtään tietämättä luulen, että olisimme kansakuntien kärkijoukkoa halukkuudessa tehdä uhrauksia oman kansamme eteen. Mikä kansa menisi edelle? Prosentuaalisesti ehkä eestiläiset, mutta siitäkään en ole aivan vakuuttunut.
Osa lähtee, se on aivan varma. Näistä osa pelkuruuttaan, osa mukavuudenhalustaan, osa siksi että ei koe saaneensä isänmaaltaan mitään eikä siksi ole mitään velkaakaan. Näille ei voi mitään, oikealla ja runsaalla työllä osuutta voisi ehkä pienentää mutta ei poistaa.
On vielä yksi ryhmä lähtijöitä, jotka palvelevat myös maahan jäävien etuja. Osa kykenee tekemään haittaa miehittäjälle lähtemällä ulkomaille luomaan verkostoja ja toimimaan sieltä käsin. Jos tuhannesta lähtijästä yksi tai kymmenen tekee merkityksellistä työtä, on aivan sama mitä nuo reilut yhdeksänsataa tekevät. Ehkä on parempi että ovat jaloista pois. On huomioitava sekin, että lähtijät ovat aloitekykyisiä ja osa heistä saattaisi päätyä palvelemaan miehittäjäää.
Oma tulkintani yhteiskunnan tilasta on suurin piirtein sellainen, että jos panemme sarkapuvut päälle ja lähdemme paatoksella julistamaan maanpuolustushengen tärkeyttä, teemme yhtä paljon hallaa kuin hyötyäkin. Edelleen tärkeimpänä kanavana pidän yleistä asevelvollisuutta, naisten osuutta pitäisi kasvattaa. Nämä palveluksen suorittaneet yksilöt tekevät eniten työtä asian eteen. Palveluksesta luistamisen kynnystä tulisi nostaa, vaikka alkuun huonompaakin ainesta tulisi mukaan. Tunnen useita, joille intti on tehnyt todella hyvää vaikka etukäteen palveluksesta olikin tarkoitus livetä.
Ehkäpä asepalveluksen hyödyllisyyttä siviiliuran kannalta pitäisi vielä lisätä. Keinoja varmasti olisi, mutta jätän omat hatarat arvailuni nyt esittämättä.
Eiköhän valtiojohto määrää antautumisen siinä vaiheessa, kun luvassa ei ole enää muuta kuin turhia tappioita. Ei yksittäinen taistelija tuota päätä.
↑Vonka kirjoitti
Mestarilaukaus. Olet ytimessä. Tässä on koko kansamme sairaus koossa. Kaikki kekkoset, papit, presidetit, isät, äidit, opettajat tai joku kukkahattu tai lainsäätäjä, asetuskone ovat sanoneet 70 vuotta, mitä saa tehdä ja mitä pitää tehdä ja miten ajatella. Niinpä kansa ei kykene enää eettisiin ja moraalisiin valintoihin sen kummemmin kuin ottamaan vastaan seurauksia.
Miten ahdasta, kuristavaa Suomessa onkaan juuri nyt. Mitä meille onkaan tehty? Salvettu ja lobotomialeikattu.
Nyt herätys pojat!
Juurikin noin teille suomalaiset "miehet" on käynyt! Ja naiset kanssa.
On sentään joitakin hyljeksittyjä jääriä jotka eivät ole taipuneet...
Meni lainaukset ihan vituiksi, tämä on vastaus KIMin viestiin:
Tarkennan vähän: tuo Vonkan kommentti "Mestarilaukaus" ei ollut minun viestiini.
Vielä mietintöä. Millä mittarilla voitaisiin arvioidan kansakuntien halukkuutta ensinnäkin puolustaa maataan aseellisessa vaiheessa, ja sitten halukkuutta vastarintaan miehityksen tapahduttua? Mikä olisi pakoon lähtevien osuus?
Asiasta yleisesti yhtään tietämättä luulen, että olisimme kansakuntien kärkijoukkoa halukkuudessa tehdä uhrauksia oman kansamme eteen. Mikä kansa menisi edelle? Prosentuaalisesti ehkä eestiläiset, mutta siitäkään en ole aivan vakuuttunut.
Osa lähtee, se on aivan varma. Näistä osa pelkuruuttaan, osa mukavuudenhalustaan, osa siksi että ei koe saaneensä isänmaaltaan mitään eikä siksi ole mitään velkaakaan. Näille ei voi mitään, oikealla ja runsaalla työllä osuutta voisi ehkä pienentää mutta ei poistaa.
On vielä yksi ryhmä lähtijöitä, jotka palvelevat myös maahan jäävien etuja. Osa kykenee tekemään haittaa miehittäjälle lähtemällä ulkomaille luomaan verkostoja ja toimimaan sieltä käsin. Jos tuhannesta lähtijästä yksi tai kymmenen tekee merkityksellistä työtä, on aivan sama mitä nuo reilut yhdeksänsataa tekevät. Ehkä on parempi että ovat jaloista pois. On huomioitava sekin, että lähtijät ovat aloitekykyisiä ja osa heistä saattaisi päätyä palvelemaan miehittäjäää.
Oma tulkintani yhteiskunnan tilasta on suurin piirtein sellainen, että jos panemme sarkapuvut päälle ja lähdemme paatoksella julistamaan maanpuolustushengen tärkeyttä, teemme yhtä paljon hallaa kuin hyötyäkin. Edelleen tärkeimpänä kanavana pidän yleistä asevelvollisuutta, naisten osuutta pitäisi kasvattaa. Nämä palveluksen suorittaneet yksilöt tekevät eniten työtä asian eteen. Palveluksesta luistamisen kynnystä tulisi nostaa, vaikka alkuun huonompaakin ainesta tulisi mukaan. Tunnen useita, joille intti on tehnyt todella hyvää vaikka etukäteen palveluksesta olikin tarkoitus livetä.
Ehkäpä asepalveluksen hyödyllisyyttä siviiliuran kannalta pitäisi vielä lisätä. Keinoja varmasti olisi, mutta jätän omat hatarat arvailuni nyt esittämättä.
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Nousivathan Viro ja itäblokin maatkin vuosikymmenten miehityksestä. Työskentelin Virossa heti itsenäistymisen jälkeen nimenomaan virolaisten kanssa, ja henki oli heti valmiina: nuo ja nuo on vielä venäläisten töitä ja hallussa, nämä meidän. Ei kaikkien tarvitse kaikkien sohia pyssyn kanssa koko ajan, vastarinta voi olla myös oman identiteetin säilyttämistä. Tärkeintä on se, että "kaik on mänt" asenne ei pääse valtaan vaikka miehityksen päättymistä ei olisikaan näköpiirissä.
Ja kun nyt katsoo todennäköisimmän miehittäjän touhuja, voi vain todeta että tuo ei kestä maailman tappiin asti vaan järjestelmä romuttaa itse itsensä ennen pitkää, ellei jo aikaisemminkin.
Minä voin kyllä taistella kaiken sen puolesta, jota Suomi minulle edustaa. Aion pitää sotilasvalani.
Mutta mihinkään muuhun en ole lupautunut, enkä lupaudu.
En aio tehdä perheelleni sitä karhunpalvelusta, että joutuisivat elämään Neuvostoviron tapaisessa paskaläävässä lopun ikänsä.
Jos miehitys tulee, takavalot vilkkuu. Perheen osalta jo ennen sotaa.
Mitä tulee omaan sekalaiseen tuttavapiiriini, reilusti suurin osa pitää kyllä sotilasvalansa. Miehityksen jälkeisestä ajasta en ole koskaan puhunut, mutta jos veikata pitää, niin ulkomaille pyrkimys lienee varsin kova.
YliKoo
Greatest Leader
Pitää varmaan paikkansa.
Toivotaan että onnistut ja teet "sieltä jostakin" työtä meidän muiden eteen. En ole paatokseen taipuvainen enkä siksi siteeraa Nälkämaan laulua.
Sodan jälkeen ei tarvitse siteerata nälkämaan laulua, koska se on läsnä ihan joka hetkessä.
En usko, että tämän maan puolustus kaatuu taistelutahtoon, taktiikkaan, tekniikkaan tai strategiaan. Mutta se voi kaatua logistisiin ongelmiin, eli siihen, että kurantteja sotilastarvikkeita ei ole saatavilla. Tästä voidaan jatkaa NATO-ketjussa.
YliKoo
Greatest Leader
Tarkoitin kohtaa, joka päättyy: "...merten taa."
"Emme laskhe niitä tänne, met ammumhe ne rajalle."
(Poroisännät Nalle Larsberg, 61, ja Krister Pettersson, 66 Hesarissa).
(Poroisännät Nalle Larsberg, 61, ja Krister Pettersson, 66 Hesarissa).
pstsika
Haukka
Tulee heti mieleen kaksi suurta nimeä saavuttanutta vastarintamiestä, jotka miehityksen tapahduttua pyrkivät ja selvisivät ulkomaille, mutta erinäisten vaiheiden jälkeen palasivat vapaaehtoisesti ja lopulta kaatuivat taistelussa neuvostomiehittäjää vastaan.
Virolainen Richard Saaliste, joka haavoittui ensimmäisen kerran “Kesäsodassa” elokuussa 1941 ja toisen kerran elokuussa 1944, jonka jälkeen hänet evakuoitiin Ruotsiin Viron toisen neuvostomiehityksen alkaessa. Palasi pikaveneellä Viroon kesällä -45, loi radioyhteyden vastarintaliikkeen (RVL) ja pakolaishallituksen välille ja kaatui lopulta 1949.
Toinen taas oli liettualainen Juozas Lukša, joka osallistui liettualaisen vastarintaliikkeen pahantekoon ryssiä vastaan 1940-41, saksalaisia vastaan 1941-44 ja taas ryssiä vastaan 1944-47. Pakeni länteen 1947 ja aloitti informaatiosodan tuodakseen liettualaisten tilanteen yleiseen tietoon sekä hankkiakseen ulkoista apua lännestä ja tuodakseen tietoa pakolaishallitukselle. Vuosien 1947-1950 välillä Lukša mm. sai tiedustelu- tai vakoilukoulutusta CIA:n taholta Länsi-Saksassa, meni naimisiin Pariisissa sekä kirjoitti kirjan Fighters for Freedom. Vuonna 1950 hän palasi laskuvarjohypyllä takaisin Liettuaan ja kaatui 1951.
No mikä tällä historiapläjäyksellä oli tarkoituksena? Osoittaa, että maailmassa on ollut ainakin joskus periaatteellisia patriootteja, jotka ovat vapaaehtoisesti ja omasta tahdostaan jatkaneet taistelua aina vain voimistuvaa vihollista vastaan, vaikka ei olisi ollut mikään pakko ja elämää olisi voinut jatkaa paljon turvallisemmin ulkomailla.
"Ultimately, we're all dead men. Sadly, we cannot choose how but, what we can decide is how we meet that end, in order that we are remembered, as men."
Virolainen Richard Saaliste, joka haavoittui ensimmäisen kerran “Kesäsodassa” elokuussa 1941 ja toisen kerran elokuussa 1944, jonka jälkeen hänet evakuoitiin Ruotsiin Viron toisen neuvostomiehityksen alkaessa. Palasi pikaveneellä Viroon kesällä -45, loi radioyhteyden vastarintaliikkeen (RVL) ja pakolaishallituksen välille ja kaatui lopulta 1949.
Toinen taas oli liettualainen Juozas Lukša, joka osallistui liettualaisen vastarintaliikkeen pahantekoon ryssiä vastaan 1940-41, saksalaisia vastaan 1941-44 ja taas ryssiä vastaan 1944-47. Pakeni länteen 1947 ja aloitti informaatiosodan tuodakseen liettualaisten tilanteen yleiseen tietoon sekä hankkiakseen ulkoista apua lännestä ja tuodakseen tietoa pakolaishallitukselle. Vuosien 1947-1950 välillä Lukša mm. sai tiedustelu- tai vakoilukoulutusta CIA:n taholta Länsi-Saksassa, meni naimisiin Pariisissa sekä kirjoitti kirjan Fighters for Freedom. Vuonna 1950 hän palasi laskuvarjohypyllä takaisin Liettuaan ja kaatui 1951.
No mikä tällä historiapläjäyksellä oli tarkoituksena? Osoittaa, että maailmassa on ollut ainakin joskus periaatteellisia patriootteja, jotka ovat vapaaehtoisesti ja omasta tahdostaan jatkaneet taistelua aina vain voimistuvaa vihollista vastaan, vaikka ei olisi ollut mikään pakko ja elämää olisi voinut jatkaa paljon turvallisemmin ulkomailla.
"Ultimately, we're all dead men. Sadly, we cannot choose how but, what we can decide is how we meet that end, in order that we are remembered, as men."
No tässä esittämässäsi vaihtoehdossa on se heikkous, että miehittäjää pitää pyytää odottamaan ainakin siihen asti, että vilja on puitu, kuivattu ja piilotettu ja pottu myös saatu kuoppiin.
Rankkaa olisi vatsalle mennä talvi läpi keitetyllä potulla ja ohrapuurolla. Mitään modernia tähystystä ei vihollisen tarvi järjestää etsiessään Metsäveljiä....seuraa vaan hajua.
Vonka
Supreme Leader
Maanpuolustus syvimmältään on henkistä. Erityisen tärkeää on säilyttää kieli (kielet) ja kulttuuri ja oma elämänmuoto. Siinä on työmaata myös angloamerikkalaisen vyörytyksen alla.
Näin näkisin asiat. Virenit, Nokiat ja Räikköset tulevat ja menevät. Se mikä on pysyvämpää, on kirjallisuutemme, kielemme ja omat tapamme.
Kun ei tässä ole muuta miehitystä kuin poliittinen tällä hetkellä, kutsun kaikki taisteluun karjalanpiirakan, mustamakkaran, suomenkielisten akateemisten tutkimusten ja yritysnimien ym. puolesta.
Periaatteessa sama olisi huonossakin tapauksessa oikea tie. Tämä oli juuri Viron valtti, tapa, jolla he selvisivät.
Itse olisin jo kynsi kylmänä ja lopettanut piereskelynkin, mutta te muut - muistakaa.
Näin näkisin asiat. Virenit, Nokiat ja Räikköset tulevat ja menevät. Se mikä on pysyvämpää, on kirjallisuutemme, kielemme ja omat tapamme.
Kun ei tässä ole muuta miehitystä kuin poliittinen tällä hetkellä, kutsun kaikki taisteluun karjalanpiirakan, mustamakkaran, suomenkielisten akateemisten tutkimusten ja yritysnimien ym. puolesta.
Periaatteessa sama olisi huonossakin tapauksessa oikea tie. Tämä oli juuri Viron valtti, tapa, jolla he selvisivät.
Itse olisin jo kynsi kylmänä ja lopettanut piereskelynkin, mutta te muut - muistakaa.
RPG83
Soome Majori
Sanoisin olevan kyse kombinaatiosta isänmaallisuutta, miehittäjän toimia (oletettuja tai toteutuvia) ja mahdollisuuksista paeta/taistella tuloksellisesti.
Isänmaallisuus muodostaa pohjan maanpuolustustahdolle. Isänmaallisuuden taustalla vaikuttavat useat tekijät, mutta esimerkiksi kansallinen yhtenäisyys (vs. jokin etnohelvetti) ja sen korostaminen ja arvostaminen auktoriteettien taholta on merkityksellistä. Tällä saadaan miehet kulkemaan Baikalin PERK:n lävitse.
Vastarinta ja pakeneminen ovat sitten riippuvaisia miehittäjien toimista ja kansan toimintamahdollisuuksista. Miehityksen mukanaan tuomat levottomuudet ja elintason lasku ovat omiaan vaikuttamaan kansan ja miehittäjän suhteeseen. Jos olot ovat kertakaikkiaan kurjat, voi pakeneminen olla useille varteenotettava vaihtoehto. Monella suomalaisella olisi tulevaisuus Suomen ulkopuolellakin, näin uskon. Jos pakeneminen taas muodostuu mahdottomaksi, voi se yllyttää kansalaisia vastarintatoimintaan mentaliteetilla "eipä ole mitään hävittävääkään". Jos miehittäjä taas kohtelee hyvin, niin sekä pakenemiset että vastarinta voisivat olla melko vähäisiä. Ja näin se voi alkuvaiheessa toimiakin.
Sekä vastarinta että pakeneminen vaativat päättäväisyyttä, jota ei läheskään kaikilta löydy. Mahtaisiko vajaa kymmenen prosenttia kansasta kuulua noihin ryhmiin? Ehkä vain muutama prosentti. Suurin osa heistäkin kuuluisi luultavasti pakeneviin, varsinaisia vastarintataistelijoita olisi enintään muutamia kymmeniä tuhansia. Loput sitten sopeutuisivat miehitysvaltaan miten parhaiten taitaisivat.
Laamanator
Eversti
Siinä skenaariossa, että kenttäarmeija on lyöty ja merkittävä määrä Suomen alueita on joutunut hyökkääjän haltuun, on pelkästään miehittäjän intressien mukaista häätää alueen alkuperäisväestöstä mahdollisimman suuri osa pois uuden rajan toiselle puolelle. Kaikista paras vaihtoehto on se kun alkuperäisväestö suostuu siirtymään omin voimin pois alueelta, jolloin he käytännössä toteuttavat itse etnisen puhdistuksen.
Tämän jälkeen alueen vakauttaminen on helppoa kun potentiaalisesti hankalista alkuasukkaista on päästy siististi eroon ja miehittäjä voi tuoda tilalle oman väestönsä, joka saavuttaa automaattisesti alueen etnisen enemmistöaseman, mikä edesauttaa myös alueen liittämistä kiinteästi hyökkääjän valtioon ilman minkäänlaista erityisasemaa. Mihin erityisasemaa edes tarvittaisiin kun alueen etninen enemmistö koostuu hyökkääjän kansalaisista? Haluttu maa-alue arvokkaine infrastruktuureineen on vallattu ja vakautettu, joten hyökkääjä voi katsoa saavuttaneensa tavoitteensa.
Suomen miehitys, rajojen sulkeminen, pakolaisten vapaan poistumisen estäminen ja suomalaisten joukkotuhoamisen valmistelu on silkkaa korkeajännitystä ja fantasiaa, jolla hyökkääjä onnistuisi vain luomaan ongelmia itselleen sekä ottamaan samalla mahdollisimman suuren ulkopoliittisen tappion. Samalla hyökkääjä myös maksimoisi riskin, että ulkovallat puuttuisivat operaatioon.
Seuraava vastaväite on tietysti, että "ei Venäjä kansainvälisestä maineestaan tai ulkovaltojen reaktioista välitä". Kyllä välittää ja ne ovat aina kääntämätön kortti, joka nostaa riskitasoa ja vaikuttaa operaation hyötysuhteeseen. Sen tulee omissa suunnitelmissaan ja tekemisissään nämä huomioida.
pstsika
Haukka
Pelaan Katyn ja Tšetšenia kortit. Näitä löytyy muuten pakan täydeltä.
Jostain syystä venäläisillä ei ole ollut kovin suuressa huudossa tukea vapaata liikkuvutta siviilien tai sotansa hävinneiden ja antautuneiden sotilaiden osalta, vaan ilmeisesti tuon kansan geneettisiin ominaisuuksiin kuuluu epäinhimillinen julmuus sekä sadismi. Toiminta on kirjoitetun historian ajan ollut aina samaa kaavaa noudattavaa, joten on mahdollista, että nykyvenäläinen edustaa jotain länsimaalaisen ihmisen kaukaista "serkkua" jostain evoluution vaiheesta. Joku vielä nimeämätön välimalli homo neanderthalensiksen ja homo sapiensin väliltä?
@Laamanator on kyllä oikeassa tuossa, että helpompaahan maan ottaminen hallintaan ja venäläistäminen on, mikäli kantikset lähtevät oma-aloitteisesti. Tuota ei vain ole ikinä tapahtunut, koska ryssä on joko tarvinnut orjia tai tuo mainittu kansallinen ominaisuus on noussut pintaan ja ohittanut terveen harkinnan.
Kuten sanottua: antakaan yksikin esimerkki, jossa venäläiset olisivat sallineet tuon kaltaisen poistumisen? Päinvastaisia esimerkkejä löytyy tosi läheltä ihan maantieteellisesti, että ajallisestikin.
Jostain syystä venäläisillä ei ole ollut kovin suuressa huudossa tukea vapaata liikkuvutta siviilien tai sotansa hävinneiden ja antautuneiden sotilaiden osalta, vaan ilmeisesti tuon kansan geneettisiin ominaisuuksiin kuuluu epäinhimillinen julmuus sekä sadismi. Toiminta on kirjoitetun historian ajan ollut aina samaa kaavaa noudattavaa, joten on mahdollista, että nykyvenäläinen edustaa jotain länsimaalaisen ihmisen kaukaista "serkkua" jostain evoluution vaiheesta. Joku vielä nimeämätön välimalli homo neanderthalensiksen ja homo sapiensin väliltä?
@Laamanator on kyllä oikeassa tuossa, että helpompaahan maan ottaminen hallintaan ja venäläistäminen on, mikäli kantikset lähtevät oma-aloitteisesti. Tuota ei vain ole ikinä tapahtunut, koska ryssä on joko tarvinnut orjia tai tuo mainittu kansallinen ominaisuus on noussut pintaan ja ohittanut terveen harkinnan.
Kuten sanottua: antakaan yksikin esimerkki, jossa venäläiset olisivat sallineet tuon kaltaisen poistumisen? Päinvastaisia esimerkkejä löytyy tosi läheltä ihan maantieteellisesti, että ajallisestikin.
Jos muuten satuit tekemään nuo kortit itse, niin saako ehtottaa pientä muutosta? Lisää noihin vielä ryssän kielinen käännös vaikkapa pienemmällä fontilla ja tuohon keskellä olevan merkin alle. Tämä siis ihan siksi, että satunnaisille putler trolleille menee korttien merkitys varmasti perille.
pstsika
Haukka
Laamanator
Eversti
Tämä on keskustelutaktisesti yhtä järkevä peliliike kuin natsikortin pelaaminen heti ensimmäisessä jaossa.
pstsika
Haukka
Miten niin? Ässäpari pinnassa, maksa ja näytä tappo tai foldaa.