Jouduin ongelmiin Venäjän turvallisuusviranomaisten kanssa Suomessa

aab

Majuri
Minun näkökulmani, josta ei tarvitse olla samaa mieltä, on että useimmiten kun olen yrittänyt aiheesta keskustella ympäristössä jos toisessakin, kommentoijien joukkoon on enemmin tai myöhemmin ilmaantunut tällaisia ns. "Venäjätrolleja". En nyt osaa sanoa mikähän lienee maanpuolustus.net sivuston tilanne tässä suhteessa, mutta kukin tehköön omat johtopäätöksensä.

Voisi kertoa tietysti enemmän omista kokemuksistani tai vaihtehtoisesti yleisistä asioista. Yleisistä asioista on sikäli helpompi keskustella, etteivät ne ole niin henkilökohtaisia. Ilman erityistä syytä, en näe esimerkiksi tarpeellista alkaa yksityiskohtaisesti selventämään minkälaista kiristysmateriaalia Venäläisiläl nyt sattuisi minun suhteeni olemaan, tai käymään läpi mitä sen sisältö olisi yksityiskohtaisesti. Minusta on ehkä hyvä aloittaa kirjoittamalla tällainen tietopaketti tästä tiedustelu- ja vakoilutoiminnan historiasta, jotta lukijoilla olisi vähän parempi käsitys siitä, mistä tässä oikeastaan on kyse. Yleisellä tasolla ihmiset eivät minun kokemuksieni mukaan, oikein ymmärrä tätä asiaa.

Vakoilutoiminnalla on pitkät perinteet, ensimmäisiä kirjallisia mainintoja lienee Sun Tzun sodankäynnin taide kirjasta löytyvä kappale, joka käsittelee vakoilutoimintaa. Ajankohta on siis suurin piirtien 500 eKr, tarkistamatta tarkempaa vuosilukua. Tässä Sun Tzu jaottelee vakoojat 5 eri ryhmään. Jaottelu ei toimi hurjan hyvin nykypäivänä, mutta sitä voi kukin itse miettiä. Muistaakseni 5 eri vakooja tyyppiä tässä kirjassa ovat:

1. Paikalliset
2. Virkamiehet (vihollisvaltiossa)
3. Kaksoisagentit
4. Vakoojat, joiden toimien on tarkoituskin paljastua
5. Vakoojat, jotka keräävät tietoja vastustaja ja palaavat niiden kanssa

Tämä nyt tuli suurin piirten ulkomuistista, jos joku haluaa tarkistaa wikipediasta menikö joku kohta väärin niin olkoon sitten niin. Käsittääkseni olennainen ero nykypäivän ja historiallisen vakoilun välillä on sen organisointiaste. Historilliset hallitsijat saattoivat henkilökohtaisesti palkata vakoojia jonnekin toisen valtion hoviin, tai armeijat saattoivat käyttää tiedustelijoita, mutta tässä on eräänlainen spontaaniuteen viittaava luonne.

Nykypäivän vakoilutoiminta poikkeaa tästä muinaisesta vakoilutoiminnasta siten, että se on organisoitunutta ja laitostunutta. Vaikka kaikki valtiot ovat harrastaneet vakoilutoimintaa tuhansia vuosia, niin tämä laitostuminen tai institutionaalistuminen on tavallaan uusi ilmiö. Ymmärtääkseni ensimmäiset 4 valtiota, jotka aloittivat tällaisen järjestelmällisen vakoilutoiminnan olivat 1800-luvulla Saksa ja Venäjä, sekä hieman myöhemmin Ranska ja Iso-Britannia. Kylmän sodan aikana tilanne muuttui tyystin, sikäli että vakoilutoimintaan käytetyt resurssit kasvoivat massiivisiksi, samalla kun teknologia kehittyi kiihtyvään tahtiin. Tämä on siksi olennaista, että historiasta voi oppia monenlaista ja etsiä vertailukohtia nykypäivään, mutta johtuen näistä kolmesta muutoksesta, mielestäni voi väittää ettei nykypäivän vakoilutoiminnalla ole historiallisia vertailukohtia ennen 1800-lukua. Nämä siis ovat tällainen vakoilun siirtyminen valtion laitoksiin, resurssien määrä ja teknologian kehitys.

Venäjällä puolestaan, ja Suomessakin sikäli kun Suomi vielä ennen vuotta 1917 oli osa Venäjää, tähän toimintaan liittyi Okhrana (Ohrana), jonka toimintakulttuuriin kuului vastustajan joukkoihin soluttautuminen. Tästä esimerkkinä ilmeisestikin tämä Tsaarin salainen poliisi oli soluttautunut vallakumouksellisten joukkoon ennen kommunistien vallankumousta ja vallankaappausta. Tämän historiallisen pohjan päälle rakennettiin Neuvostoliiton ensimmäinen salainen poliisi eli Cheka, Leninin vision pohjalta, ja sen ensimmäiseksi päälliköksi tuli Felix Dzerzhinsky. (Jonka patsas "Iron Felix" eli "Rauta Felix" on ollut KGB:n päämajan edessä olevalla aukiolla. Neuvostonliiton aikana aukion nimi oli Dzerzhinskyn aukio, ja Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä nimi vaihtui Ljubjanka aukioksi.).

Felix Dzerzhinskylle voidaan osoittaa mm. seuraava lainaus: "Me edustamme itsessämme järjestäynyttä terroria - tämä täytyy todeta erityisen selkeästi". Myös Lenin kannatti terroria sisällissodassa ja vallankumouksen edistämiseksi. Joskin huomiona sanan terrori konnotaatiot ovat olleet erilaisia ennen ns. Uskonnollista terroria ja WTC-iskua, mutta joka tapauksessa. Kun Suomi itsenäisty 1917, Lenin käytti salaista poliisia punaisten tukemiseen Suomen sisällissodassa.

Leninin vision mukaan salaisen poliisin tuli olla "vallankumouksen miekka ja kilpi", eli vallankumouksellisten suoja ja ase vasta-vallankumouksellisia vastaan 'kotimaassa' ja ulkomailla (eli perspektiviistä johtuen siis Neuvostoliitossa ja sen ulkopuolella). Käsittääkseni tästä syystä nämä symbolit esiintyvät usein erilaisissa tunnuksissa, kuten esimerkiksi KGB:n Spetsnaz joukkojen tunnuksissa, joissa on usein miekka.

Tseka tai Cheka, muuttui sittemmin NKVD:ksi. Tarkemmin sanottuna NKVD ilmeisesti tarkoittaa Sisäisen turvallisuuden ministeriötä tai jotain sen suuntaista, ja sen alaisuudessa on toiminut osasto, nimellä GPU. Käytännössä NKVD on kuitenkin ollut synonyymi salaiselle poliisille. GPU:n päälliköksi tuli sama Felix Dzerzhinsky. GPU:n nimi puolestaan muuttui OGPU:ksi. Nimi pysyi NKVD:nä Stalinin hallinnon ajan.

Tämän historian avaaminen on siksi merkityksellistä, että on mahdollista ymmärtää, miksi Venäjän salainen poliisi on luonteeltaan hyvin erilainen kuin vaikkapa Yhdysvaltojen CIA tai Iso-Britannian MI6, sekä sen ymmärryksen muodostamiseksi, miten asiat ovat kehittyneet tähän päivään mennessä.

NKVD:n vastuulle kuului GULAG vankileirijärjestelmän ylläpitäminen. Gulageille lähetettiin toisinajattelijoita, rikollisia, sekä täysin syyttömiä ihmisiä. Varmaankin useimmat vangit olivat ensisijaisesti syyttömiä. Gulag-järjestelmässä vangit kuolivat nälkään ja tekivät raskasta ruumiillista työtä. Vain pieni prosentti vankileireille lähetetyistä ihmisistä selvisi sieltä pois hengissä.

Toisen maailman sodan jälkeen, kun puna-armeija otti ison osan Itä-Euroopasta hallintaan, myös NVKD:n pataljoonat tulivat näihin maihin. NKVD oli vastuussa valloitettujen haltuunotosta organisointitasolla. NKVD vangitsi poliitikot, älymystön edustajat, upseerit ja muut vastaava ihmiset, teloitti näistä ihmisistä osan, ja osan lähetti em. Gulageille. NKVD myös nimitti näissä maissa tiedusteluelimille ja poliisilaitoksille uudet päälliköt. Näin ollen valloitettujen maiden tiedustelu oli käytännössä suoraan KGB:n hallinnassa (Eli NKVD:n hallinnassa ennen nimenmuutosta). NKVD perusti Itä-Saksaan STASI:n eli Ministerium für staatssicherheit, eli Kansallisen turvallisuuden ministeriö, josta tuli Itä-Saksan salainen poliisi. NKVD nimitti STASI:n päälliköiksi Marcus Wolf ja Erich Mielke nimiset henkilöt. Mielkestä tuli STASI:n päällikkö, ja Marcus Wolffista tuli STASI:n ulkomaantiedustelun päällikkö. Ilmeisesti nämä henkilöt olivat tuolla hetkellä jo valmiiksi kommunisteja, asuivat Neuvostoliitossa, ja olivat NKVD:n palkkalistoilla. Vaikka siis näennäisesti virkoihin nimitettiin 2 Saksalaista henkilöä, he olivat Neuvostoliittoon muuttaneita Saksalaisia, jotka olivat jo valmiiksi NKVD:n hommissa. Näin ilmeisestikin STASI päätyi suoraan KGB:n edeltäjän NKVD:n hallintaan yllimmällä päällikkötasolla.

Suomessa tapahtui samanlainen ilmiö. Stalinin ultimaattumin vuoksi, hallitukseen määrättiin elinkautista vankeustuomiota istuvia Neuvostoliiton vakoilukontakteja. Esimerkiksi Mauri Ryömästä, joka oli saanut elinkautisen vankeusrangaistuksen Neuvostoliiton hyväksi toimimisesta, tuli ministeri sotien jälkeiseen hallitukseen. Sotien jälkeen, kun valvontakomissio saapui Suomeen rauhanehtojen mukaisesti, laittoi silloinen vastatiedustelumme valvontakomission seurantaan ja puhelimet kuunteluun, eli Valpo ja EK. Mutta koska hallitus nimitettiin Neuvostovakoilukontakteista, kävi niin, että uusi hallitus nimitti Valpon päälliköiksi Neuvostotiedustelukontakteja. Tämä sitten mahdollisti henkilöstön vaihtamisen kommuisteihin ja Neuvostotiedustelun muihin ystäviin. Näin syntyi ns. Puainen Valpo. Eli Valtion poliisi joutui Neuvostoliiton tiedustelun hallintaan. Huom. Kannattaa kiinnittää huomiota edellisen kappaleen yhtymäkohtiin, sillä näin NKVD toimi kaikissa maissa jotka Neuvostoliitto miehitti, mutta Suomeen ei tullut puna-armeijaa, eikä NKVD:n pataljoonia, Suomen armeija ei joutunut edes tunnustamaan tappiota sodissa koskaan... Siitä huolimatta, kun Stalin vaati että tällainen hallitus muodostetaan, ja eduskunta suostui vaatimuksee, niin Neuvostoliitto onnistui saamaan Suomessakin vastatiedustelun hallintaan. Tämä oli kuitenkin yleisessä tiedossa, ja vaalien jälkeen kun kommunistit joutuivat pois hallituksesta, uusi eduskunta lakkautti Valpon, eli ns. Punaisen Valpon. Tilalle perustettiin Suojelupoliisi.

Neuvostoliitossa vainottiin toisinajattelijoita. Tavallaan salainen poliisi perustettii ideologiselle pohjalle, tilanteessa, jossa väestö oli kahtia jakautunut vasta-vallankumouksellisiin ja vallankumouksellisiin. Salaisen poliisin tulikin etsiä näistä vasta-vallankumouksellisia ja tuhota heidät. Tästä pohjasta johtuen alkoi syntymään ns. ilmiantokulttuuri, käytännössä siviiliväestö ilmiantoi toisiaan salaiselle poliisille, jos epäili heidän olevan anti-kommunisteja, tai omaavan vääränlaisen ideologian. Ja tällaiset ihmiset saattoivat sitten päätyä näille vankileireille tai joutua teloitetuiksi.

STASI:n suhteen tiedot ja arkistot ovat ilmeisesti tulleet melko hyvin peratuiksi, ja näistä on saatu jonkinlainen tilastollinen käsitys. STASI:lla oli n. 60.000 työntekijää, ja heillä oli ilmiantajakontakteja siviiliväestössä noin 180.000 - 300.000 henkilöä. Eli ilmeisesti suuruusluokka oli suurin piirtein 3% väestöstä oli STASI:n ilmiantajia.

KGB:n suhteen vastaavanlaista tilastoa ei oikein ole tarjolla. Esimerkiksi kukaan ei tiedä montako siviilikontaktia KGB:llä on Suomessa ollut, eikä asiaa ole edes kukaan tutkinut.

Mutta KGB:llä oli joka tapauksessa samanlainen ilmiantokulttuuri, oikeastaan tämä pikemminkin siirtyi NKVD:stä STASI:lle. Tämä ilmiantokulttuuri puolestaan johti sellaiseen toimintamalliin, jossa salainen poliisi pystyi hyödyntämään näitä siviilikontaktejaan aktiivisemmin ja liittämään heidät epäsuoraan osaksi tätä salaisen poliisin vaikutusvaltaa. Tämä on tosin osin spekulaatiota, mutta ainakin oma käsitykseni ja tulkintani on, että tällainen kehitys on tapahtunut, eli ilminantokulttuuri johti siviilihenkilöiden laajempaan värväykseen ja hyödyntämiseen vuosikymmenien vaihtuessa.

Jan-Peter Paul nimisen henkilön kirjoittaman kirjan mukaan 1990-luvulla kun Neuvostoliitto hajosi, KGB:llä oli 750.000 työntekijää. En tiedä mitä kaikkia virkoja tähän on laskettu mukaan, onko siinä sihteerit ja rajavartiat ja muut vastaavat mukana, vaiko eivätkö. Mutta se on ainakin yksi vertailukohta. Käsittääkseni Suomessa vertauksen vuoksi on ollut Suojelupoliisin leivissä alle 1000 ihmistä. Esimerkiksi 200 henkilöä saattaisi olla hyvä arvio. SUPO:n resurssit puolestaan eivät ole riittäneet yhteiskunnan laajempaan tarkkailuun ja KGB:n värväysverkostojen suitsemiseen.

----

Yllä siis yleinen käsitykseni asiaan liittyvistä historiallisista seikoista. Tämä on aika lailla ulkomuistista kirjoitettua, joten virheitä on varmasti, sekä siinä on seassa muutamia omia tulkintojani, kuten esimerkiksi tämä olennainen pointti ilmiantokulttuurin kehittymisestä tällaiseksi siviilikontaktien laajemman hyödyntämisen kulttuuriin.
Ja mikä on kirjoituksesi pointti?
 

henri_k

Korpraali
Hyvin on vakoilutoiminnan historia (venäjällä-neuvostoliitossa jne) hallussa.

Leijaileeko täällä vieno kaalisopan tuoksu ? Kenties mahorkalla höystettynä ?
Tähän liiittyykin eräs tapaus, kun työskentelin yhdessä paikallisessa rakennusalan yrityksessä, sekä paikalla oli myös yksi entisen Neuvostoliiton kansalainen, niin yrittäjä päätti tokaista että "Kyllä Suomalainen on aina tiennyt kun Venäläinen on lähellä." Hieman myöhemmin tarina jatkui sellaisella kuvauksella että Sotien aikana Suomalaiset pystyivät joskus haistamaan Neuvostoliiton läsnäolon, johtuen kaalisopan tuoksusta.

Varmaankin tämän teidän kommenttinne on suurin piirtein samassa merkityksessä kirjoitettu?
 

skärdis

Respected Leader
Tähän liiittyykin eräs tapaus, kun työskentelin yhdessä paikallisessa rakennusalan yrityksessä, sekä paikalla oli myös yksi entisen Neuvostoliiton kansalainen, niin yrittäjä päätti tokaista että "Kyllä Suomalainen on aina tiennyt kun Venäläinen on lähellä." Hieman myöhemmin tarina jatkui sellaisella kuvauksella että Sotien aikana Suomalaiset pystyivät joskus haistamaan Neuvostoliiton läsnäolon, johtuen kaalisopan tuoksusta.
Kaalisopasta en tiedä, mutta mahorkan hajun minäkin tunnen. Itärajalla asuneena sen hajun tunnisti ainakin 90-luvulla ilman katsekontaktiakin.
 

ratikkakuski

Alikersantti
Kyllä

Kokemukseni mukaan tällä palstalla on esiintynyt monenlaisia aloituksia, jotka sisältävät informaatiovaikuttamisen keinoja. Melko pian keskustelun alkamisen jälkeen aloittajan aihe tai agenda siirtyy johonkin muuhun kuin keskustelun avaukseen. Suuntautunut informaatiovaikuttaminen, huonommalta nimeltään trollaaminen, on paljastunut monen aloittajan Taustamotiiviksi.

Kuten palstan mode Tomtom ilmaisee todistustaakka on ketjun aloittajalla. Joten, hyvä Henri_k, avauksesi herättää enemmän epäilyjä kuin myötätuntoa. Haluaisin ( ja varmaan moni palstan lukija samoin, olla myötätuntoinen ja auttaa, mutta se kirottu epäilys..)

Mielestäni keskustelussa käyttämäsi yleinen taso ei riitä kuvaamaan Havaitsemaasi ongelmaa. Epäilemääsi ongelmaa, tai miten haluat sen ilmaista.
 

skärdis

Respected Leader
Eipä silti, olen yhtä kokemusta vähän varjellut ja jättänyt täälläkin kirjoittamatta. Ehkä sen lähiaikoina kirjoitan, kunhan tässä ketjussa vähän aallot laskevat.

Ei mitään arvailuja vierailijoista kotona, ei ajatusten lukemista eikä edes CD-kilpisiä autoja kotikadulla. Ei mitään sellaista, mutta Tehtaankadun miehen kanssa pääsin juttusille. Eikä ollut edustaja Packalen..
 

henri_k

Korpraali
Kyllä

Kokemukseni mukaan tällä palstalla on esiintynyt monenlaisia aloituksia, jotka sisältävät informaatiovaikuttamisen keinoja. Melko pian keskustelun alkamisen jälkeen aloittajan aihe tai agenda siirtyy johonkin muuhun kuin keskustelun avaukseen. Suuntautunut informaatiovaikuttaminen, huonommalta nimeltään trollaaminen, on paljastunut monen aloittajan Taustamotiiviksi.

Kuten palstan mode Tomtom ilmaisee todistustaakka on ketjun aloittajalla. Joten, hyvä Henri_k, avauksesi herättää enemmän epäilyjä kuin myötätuntoa. Haluaisin ( ja varmaan moni palstan lukija samoin, olla myötätuntoinen ja auttaa, mutta se kirottu epäilys..)

Mielestäni keskustelussa käyttämäsi yleinen taso ei riitä kuvaamaan Havaitsemaasi ongelmaa. Epäilemääsi ongelmaa, tai miten haluat sen ilmaista.
Saahan tuota epäillä ja ehkä nykypäivänä on ihan tervettä epäillä tällaista mielummin useammin kuin harvemmin. Itse en puolestaan yllättyisi lainkaan jos te olisitte tällainen ns. "Venäjätrolli", mutta en toki väitä että asia olisi näin.
 

skärdis

Respected Leader
Saahan tuota epäillä ja ehkä nykypäivänä on ihan tervettä epäillä tällaista mielummin useammin kuin harvemmin. Itse en puolestaan yllättyisi lainkaan jos te olisitte tällainen ns. "Venäjätrolli", mutta en toki väitä että asia olisi näin.
Nimimerkeitä en osaa veikkailla, mutta ihmeenä pitäisi jos tämän palstan keskustelijoihin tai ainakin lukijoihin ei kuuluisi Venäjän joukoissa pelaavia. Kuten eräskin dosentti ja hänen siipimiehensä.
 

aab

Majuri
Saahan tuota epäillä ja ehkä nykypäivänä on ihan tervettä epäillä tällaista mielummin useammin kuin harvemmin. Itse en puolestaan yllättyisi lainkaan jos te olisitte tällainen ns. "Venäjätrolli", mutta en toki väitä että asia olisi näin.
Ja sinun asiasi oli?
 

Coffee Man

Respected Leader
Mielenkiintoista nähdä mihin ja mitä kautta tämä kehittyy ja koska narahtaa..
Eipä silti, olen yhtä kokemusta vähän varjellut ja jättänyt täälläkin kirjoittamatta. Ehkä sen lähiaikoina kirjoitan, kunhan tässä ketjussa vähän aallot laskevat.

Ei mitään arvailuja vierailijoista kotona, ei ajatusten lukemista eikä edes CD-kilpisiä autoja kotikadulla. Ei mitään sellaista, mutta Tehtaankadun miehen kanssa pääsin juttusille. Eikä ollut edustaja Packalen..
Tätä ketjua ei kannata ainakaan toistaiseksi ottaa turhan vakavasti vaikka aihe on kyllä hyvin mielenkiintoinen.

Tehtaankadun miehen kanssa on tässä maassa monikin päässyt juttusille.

Erityisen villiä meno oli 70-luvulla ja vielä 80-luvun alkupuolella.

Toinen ystäväjärjestö josta löytyi ystäviä monenlaisiiin tarpeisiin oli Ministerium für Staatssicherheit :ROFLMAO:

– Stasin nauhojen mukaan se sai haltuunsa muun muassa kokoomuksen sisäisiä, ulkopolitiikkaa käsitteleviä muistioita sekä tietoja kokoomusnuorten kansainvälisistä toimista, joita luovuttivat Suojelupoliisin seurantaraportin mukaan ainakin kokoomusnuorten Anders Blom ja Unto Hämäläinen, Salomaa kirjoittaa.

Blom oli kokoomusnuorten puheenjohtaja 1977-1977, Hämäläinen 1980-1982.



Nykyään on vähän eri systeemit mutta ei Venäjä ole rajanaapureitaan unohtanut...eikä unohda.
 
Viimeksi muokattu:

ajs178

Respected Leader
olisiko ketjun aloittajan motiivi ennemminkin saada palstan jäsenet kertomaan omista kokemuksistaan, näkemyksistään, tuntemuksistaan ja asenteistaan Venäjän tiedustelupalvelun toimintaan Suomessa kuin kertoa omista kokemuksistaan? Mielialojen kartoitusta? Kun lähtötilanne on ensin kartoitettu, on helpompi valita taktiikka, jolla mielipiteitä lähdetään muokkaamaan
 

Huhta

Greatest Leader
olisiko ketjun aloittajan motiivi ennemminkin saada palstan jäsenet kertomaan omista kokemuksistaan, näkemyksistään, tuntemuksistaan ja asenteistaan Venäjän tiedustelupalvelun toimintaan Suomessa kuin kertoa omista kokemuksistaan? Mielialojen kartoitusta? Kun lähtötilanne on ensin kartoitettu, on helpompi valita taktiikka, jolla mielipiteitä lähdetään muokkaamaan

Mulla on tunne, että kaksi asiaa käsitellyttä kirjoitusta on poistunut foorumilta. Tai sitten hakutaitoni ovat heikenneet.
 

henri_k

Korpraali
olisiko ketjun aloittajan motiivi ennemminkin saada palstan jäsenet kertomaan omista kokemuksistaan, näkemyksistään, tuntemuksistaan ja asenteistaan Venäjän tiedustelupalvelun toimintaan Suomessa kuin kertoa omista kokemuksistaan? Mielialojen kartoitusta? Kun lähtötilanne on ensin kartoitettu, on helpompi valita taktiikka, jolla mielipiteitä lähdetään muokkaamaan
Saahan sitä sellaista epäillä, mutta tästä ei kuitenkaan ole kyse. Tämä on aika pitkä tarina ja siitä on vaikea ottaa selvää, jos ei tiedä näitä toimintamenetelmiä, joita asiaan liittyy.
 

VLF

Kapteeni
Ymmärrän. Arvaan mistä tässä puhutaan, näitä tapauksia on varsinkin keväällä ja syksyllä. Mutta huoli pois, kyllä näihin yleensä aika hanakasti puututaan, ihan ”äm ykkösenä”. Ja kuten tuossa aiemmin sanottiinkin, niin virka-apuja tulee tarpeen mukaan. Että asia varmasti kyllä selviää aikanaan...
 

Nakkivene

Alikersantti
Ei todellakaan vaikuta järkevältä tai hyödylliseltä lähteä avaamaan kokemuksiaan mahdollisesta tiedustelutoiminnasta tai sen kohteeksi joutumisesta julkisesti, erityisesti täällä.

Sama pätee mielipiteisiin mahdollisesta toiminnasta ja toiminnan kohteeksi joutumisesta.

Vanhaltakaan tuntuvan tapauksen puiminen ei yleensä ole järkevää.

Pohtikaa miksi juuri tästä aiheesta keskustelua tulisi tässä julkisessa ympäristössä välttää, ja kuka on suurin hyötyjä jos aiheesta keskustellaan.

Olkaa yhteydessä asianmukaisiin viranomaisiin jos kyseessä on jotain uhkaavaa ja todellista (kyllä resursseja aina löytyy oikeasti vakaviin tapauksiin) ja pitäkää huoli omasta turvallisuudestanne. Enempää ette voi tehdä, eikä aiheesta kannata sen enempää sanoa.

EDIT: Ja tämä siis liittyen henkilökohtaisesti relevantteihin tapauksiin. Historialliset tapaukset yms. ovat varmasti hyödyllinen keskustelunaihe, sillä toimintatavat yleensä muuttuvat hitaasti jos ollenkaan, ja ne on hyvä oppia tuntemaan.
 
Viimeksi muokattu:

Norsu

Eversti
Ehkä aihetta hieman sivuten. Kun Nord Streamia valmisteltiin, sain kotiini paksun kyselynipun, joka vaikutti aluksi viattomalta. Kysymykset muuttuivat kuitenkin nopeasti poliittisiksi (mm. NATO kanta) ja hälytyskellot alkoivat soida > puhdasta tietojen kalastelua ja ilmapiirin haistelua.
 

henri_k

Korpraali
"Ei todellakaan vaikuta järkevältä tai hyödylliseltä lähteä avaamaan kokemuksiaan mahdollisesta tiedustelutoiminnasta tai sen kohteeksi joutumisesta julkisesti, erityisesti täällä."
Haluaisin kyseenalaistaa tämän väittämän. On tietysti syitä vastaan ja puolesta, mutta näkisin että jos Venäjän painostamisen kohteeksi joutuneet henkilöt kertoisivat kokemuksistaan useammin, siitä voisi olla pikemminkin hyötyä Suomelle ja haittaa Venäjälle. Riippuu tietysti siitä millä tavalla asiasta keskustelee. Jos alkaa pelottelemaan muita ihmisiä että teillekin käy niin, niin ehkä se sitten hyödyttäisi Venäjää kun se tekisi uusista painostuksen kohteista kuuliaisempia. Toisaalta heidän käyttämiensä menetelmien avaaminen ja oikeanlaisesta tilannekuvasta saattaisi olla päinvastaista vaikutusta.

Esimerkiksi omalla kohdallani olin ehtinyt täällä Suomessa elää jo 29 vuotiaaksi suurin piirtein, enkä ollut juuri päätäni vaivannut tämmösillä asioilla, ennenkuin sattui omalle kohdalle. Kun olen historiaan perehtynyt, niin on selvinnyt ettei esimerkiksi peruskoulun aikana kerrota näistä asioista mitään, eikä myöskään mainita, että Suomen historian käsittelystä on jätetty tällaista olennaista pois. No sitä voi tietysti miettiä onko siinä taustalla jokin Venäjän/Neuvostoliiton vaikutusvalta näihin opetusministeriöihmisiin, vai onko kyseessä pikemminkin materiaalin soveltumattomuus opetettaviksi nuorisolle. Sitä paitsi en edes tiedä mitä nykyään opetetaan.

Minusta olisi yleisesti ottaen hyvä jos ihmisillä olisi tällaisia perustietoja, jotka liittyvät Venäjän vakoilutoimintaa Suomessa. Esimerkiksi seuraavanlaisia:
1. Miten tunnistaa jos on joutunut tällaisen toiminnan kohteeksi
2. Mitä tehdä jos luulee havainneensa tai joutuneensa osaksi jotain tällaista kuviota missä on Venäjän viranomaisilla suoraan tai epäsuoraan lusikka sopassa. Oli se sitten kaalisoppa tai joku muu soppa.
3. Kenelle tai missä asiasta voi keskustella
4. Jos omaa jotain tietoja asiasta, miten niitä voi luovuttaa ja kenelle
5. Mistä itse voi saada lisätietoja tarvittaessa

Tuossa nyt jotain tommosia esimerkkejä, jotka mun mielestä olisi hyödyllistä tietää. Tosiaan itse kun soitin poliisilaitokselle ja kyselin että mitä tällaisessa tilanteessa voisi tehdä, niin poliisin kanta oli että he eivät voi tehdä asialle mitään, jos siihen ei liity konkreettista rikosta jota he pystyisivät lain nojalla alkaa tutkimaan. Jos esimerkiksi saan jotain hienovaraisia uhkailuja eri ihmisiltä, ei poliisi voi puuttua tilanteeseen mitenkään. Eriasia jos nämä olisivat hyvin konkreettisia, tai jos henkilö, joka näitä tekisi, olisi aina sama henkilö... Venäjän valitsemat keinot ovat tarkoituksella suunniteltu sellaisiksi, ettei poliisi voi niihin puuttua. Se ei ole sattumaa vaan harkittu tavoite.
 
Viimeksi muokattu:
Top