Juncker ehdottaa EU:lle omaa armeijaa


Frederik Suuri: se joka puolustaa kaikkea ei puolusta mitään.
Kun kenraalin Brysselissä on päätettävä mikä on tärkein alue puolustettavaksi ei Suomi ole tärkeimmällä sjialla. Asia olisi toinen jos koko EU-alueella olisi asevelvollisuus ja voimia olisi riittävästi joka suunnalle.EU-armeijasta tehdään kuitenkin jokin kevyt versio joka riittää keskeisten alueiden suojaksi. Asia on toinen jos suomi saa itse päättää joukoistaan. Heti kun EU-armeija on perustettu alkaa suomessa poru asevelvollisuuden lopettamiseksi.
 
Jos nämä venäläiset eivät valehtele, niin huonosti heillä on näiden ydinaseiden kanssa, paitsi Topolien, katsokaa translitteroinnilla tätä:
 
Sen verran täytyy sanoa että on vaikea nähdä tilannetta että mikäli EU olisi liittovaltio, siis liittovaltio sen sanan mukaisessa merkityksessä. Tällöin sillä on yhteinen budjetti, viranomaiset, verotus, armeija, jne. Venäjä tuskin lähtisi tuollaista haastamaan ja toiseksi eiköhän ne tukikohdat olisi siellä missä ne riskitkin on eli idässä ja etelässä. Ja jos joku päättäisi hyökätä niin ongelma ei ole että joku kansallisvaltioissta torppaa päätöksiä vaan silloin niitä ei ole ja päätöksen tekee huomattavasti pienempi porukka joka ei niin aja omaa etua (tai siis ajaa tietenkin mutta oma etu on siinä tapauksessa että se liittovaltio säilyy).
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tuo eu armeijahan tulee toimimaan vain liittovaltiossa ja silloin se on kansallinen armeija.. Silloin suomi on vain yksi osavaltio muiden rinnalla... Saksa jne eivät ole enään NATOn jäseniä vaan eu voi olla sitä... Sitähän tuossa haettiin...

Ja sitä että tarvittaessa eroaminen EU:sta tulee olemaan hiukan monimutkaisempaa kuin hallituksen julistus. Sen jälkeen ei ole enää paluuta, Brysseli vie ja Suomi vikisee. Katsokaa jenkkien historiaa.. kun maalla oli armeija, osavaltioiden eroamisia ei paljon suvaittu.
 
Ja sitä että tarvittaessa eroaminen EU:sta tulee olemaan hiukan monimutkaisempaa kuin hallituksen julistus. Sen jälkeen ei ole enää paluuta, Brysseli vie ja Suomi vikisee. Katsokaa jenkkien historiaa.. kun maalla oli armeija, osavaltioiden eroamisia ei paljon suvaittu.
Juu ne toiveet voi unohtaa tai sitten täytyy tapahtua jotain isompaa... Ei paikallinen kriisi enään riitä. Toisaalta EU:sta on nytkin jo vaikea erota kun joku antoi mennä perustuslain muutoksen läpi jossa sanotaan että suomi on euroopan unionin jäsen, tms. Eli eroaminen vaatii perustuslain muuttamisen joka pahimmillaan on kahden eduskunnan heiniä.
 
Turhaa hämmentämistä. Natomaat eivät tule luomaan päällekkäisiä rakenteita jollain kummallisella EU-armeijalla. Eikä Natosta haluta luopua.

Tämä pakansekoittaminen hyödyttää Venäjää, voi lyödä kiilaa USAn ja Euroopan välille, aiheuttaa erimielisyyttä EU:n sisällä ja samalla menetetään kallisarvoista aikaa kun ei keskitytä olennaiseen, olemassaolevaan ja toimivaan.

Putleri irvistelee tyytyväisyyttään.
 
Juu ne toiveet voi unohtaa tai sitten täytyy tapahtua jotain isompaa... Ei paikallinen kriisi enään riitä. Toisaalta EU:sta on nytkin jo vaikea erota kun joku antoi mennä perustuslain muutoksen läpi jossa sanotaan että suomi on euroopan unionin jäsen, tms. Eli eroaminen vaatii perustuslain muuttamisen joka pahimmillaan on kahden eduskunnan heiniä.

Sanotaan nyt suoraan että kaikki paitsi Perussuomalaiset.

Kok, SDP ja Kesk ovat kaikki federalisteja.
 
Kaikissa pakolla kasatuissa monikansallisissa valtioissa asevoimien ensisijaiseksi tehtäväksi on muodostunut omien kansalaisten kurinpito. Unionin asevoimat eivät tule olemaan mikään poikkeus. Euroopassa yhteiskuntia sekä varallisuuden- ja tulonjakoa ollaan muokkaamassa 1800-luvun muottiin. Venäjän tai Kiinan nykyinen yhteiskuntamalli kelpaa Unionin johdolle mainiosti ja siksi mitään todellista ideologista ristiriitaa ei tällä hetkellä ole idän ja lännen välillä.

Unionin johdossa tietenkin ymmärretään valtaosan eurooppalaista tulevan tätä yhteiskunnallista muutosta aikanaan vastustamaan. Tämän johdosta kansallisvaltiot pyritään hajottamaan sisäisesti massamaahanmuutolla, sekä kansallista historiaa, kulttuuria, kieltä, perinteitä ja arvoja halventamalla. Uuden vallan varmistamiseksi kansalaiset riisutaan aseista, laajamittainen sotilaskoulutus lopetetaan ja lopuksi kansalliset asevoimat lakkautetaan tai kuohitaan.

Tämä kaikki on jo nähty aiemmin. Unionista on vauhdilla muodostumassa kansojen vankila ja meidän pitäisi pyrkiä siitä eroon. Mitä aiemmin lähdemme, sitä vähemmillä kärsimyksillä pääsemme.
 
Kaikissa pakolla kasatuissa monikansallisissa valtioissa asevoimien ensisijaiseksi tehtäväksi on muodostunut omien kansalaisten kurinpito. Unionin asevoimat eivät tule olemaan mikään poikkeus. Euroopassa yhteiskuntia sekä varallisuuden- ja tulonjakoa ollaan muokkaamassa 1800-luvun muottiin. Venäjän tai Kiinan nykyinen yhteiskuntamalli kelpaa Unionin johdolle mainiosti ja siksi mitään todellista ideologista ristiriitaa ei tällä hetkellä ole idän ja lännen välillä.

Unionin johdossa tietenkin ymmärretään valtaosan eurooppalaista tulevan tätä yhteiskunnallista muutosta aikanaan vastustamaan. Tämän johdosta kansallisvaltiot pyritään hajottamaan sisäisesti massamaahanmuutolla, sekä kansallista historiaa, kulttuuria, kieltä, perinteitä ja arvoja halventamalla. Uuden vallan varmistamiseksi kansalaiset riisutaan aseista, laajamittainen sotilaskoulutus lopetetaan ja lopuksi kansalliset asevoimat lakkautetaan tai kuohitaan.

Tämä kaikki on jo nähty aiemmin. Unionista on vauhdilla muodostumassa kansojen vankila ja meidän pitäisi pyrkiä siitä eroon. Mitä aiemmin lähdemme, sitä vähemmillä kärsimyksillä pääsemme.


Seison rinnallasi loppuun asti.
 
Ystävät hyvät! Niin kaunis kuin ajatus puolueettomuudesta ja itsenäisyydestä onkin, on maailma murroksessa kuten pääministerimme sanoi. Epäselvää on mikä tämän uuden maailmanjärjestys on mutta kirjanoppineet ovat puhuneet maailman blokkiutumisesta jo vuosia. Maailma jakautuu siis blokkeihin kuten pohjois-eurooppa ja pohjois-amerikka, afrikka+eteläeurooppa, euraasia ja tyynen valtameren valtiot tms. Blokkiutuminen on kesken ja maat ja maanosat liikkuvat hakien paikkaansa leireissä.

USA:n ylläpitämä ja puolustama Unipolaarinen maailmanjärjestys tulee hiipumaan ja on oikeastaan loppunut jo. Venäjä ja Kiina ovat vastapuolella koska venäjä on blokkinsa valinnut. Intia on nousussa myös. Nyt euroopan pitää tehdä valinta: ollakko yksinään (ja näivettyä ilman uskottavaa puolustusta ja heikko talous seuranaan), yhdistyä pohjois-amerikan kanssa vai liittyä euraasiaan (Kiina + kump.). Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa on realistisia mutta on mahdollista että euroopasta repeää rajavaltioita jotka valitsevat toisin kuin EU.

Mikä on meidän suomalaisten rooli ja kohtalo? Olemme EU:ssa jäsenenä joka takaa pääsymme ainakin teoriassa pöytiin jossa EU:n tulevaisuudesta päätetään. Onko EU:sta irtautuminen enää mahdollista ja järkevää edes teoriassa? Tuskinpa!
Meillä on kestävyysvaje, ikääntyvä väestö, vähentyvä syntyvyys ja kasvava valtionvelka taakkanamme. Lisäksi itänaapurissa asuu vihainen ja haavoitettu karhu. Tässä tilanteessa (ilman NATOa) meidän ainoa yhteytemme länteen on EU jonka valuuttaliittoon kuulumme myös. Meillä ei ole vaihtoehtoja kuin olla mukana ja tunkeutua noihin ytimiin Lipposen sanoin(en pidä Lipposesta). Ollaan mitä mieltä ollaan herroista Rehn ja Katainen, on meidän etumme mitä korkeammalla EU:n viroissa on suomalaisia koska se takaa että etujamme edes vähäisessä määrin kuullaan vaikka isot maat eniten määräävätkin.

Rakastan maatani ja vaalin sen itsenäisyyttä aina mutta ajat ovat vaikeat ja muuttumassa yhä vaikeammiksi. En halua edes teoriassa ajatella enää suomea EU:n ulkopuolella. Silloin olisimme täysin venäjän armoilla koska ruotsi ei meitä pelasta, sen suuruuden päivät jäivät historiaan ainakin sotilaallisesti. Jos EU luo sotilaallisen ytimen itselleen, olisi meillä takana riittävä määrä uskottavaa asevoimaa saksan, ranskan ja iso-britannian ansiosta. Jos ei, niin sitten on suunniteltava miten pystyisimme mahdollisimman nopeasti liittymään NATOon ilman että venäjä ehtii reagoimaan asiaan ajoissa.

Haluaisin suomen jälleen kukoistavan koska tämä maa on edelleen minulle rakkain ja kallein. Totuus on se että olemme uudenlaisen maailman kynnyksellä ja siinä maailmassa ei voi jäädä pieni tai suurikaan valtio yksin vaan on haettava liittolaisia ketterästi ja ennakkoluulottomasti.

Olen itse YYA-ajan lapsi ja olen kantanut minulle syötettyä proosaa "itsenäinen ja liittoutumaton" lapsesta saakka. Sitä on syötetty kouluissa, kodissa ja kirkoissa aikanaan niin että YYA:sta tuli pyhä sana joka takasi suomen tulevaisuuden. Olen herännyt vasta vuoden-parin aikana kun maailma on muuttunut ympärillä ja ajatellut paljon tätä asiaa ja todennut että minä ja aikalaiseni olemme tietyllä tavalla suomettumisen propagandan uhreja.
Sitä propagandaa viljeltiin avoimesti koska muusta ei saanut puhua 1980-luvulla. NATO ja EY olivat tuntemattomia ja kaukaisia sanoja joilla ei ollut merkitystä suomelle. Oli pakko selvitä ja puhua asioista jotka olivat soveliaita....jollekkin toiselle.

Tietyllä tapaa suomi itsenäistyi uudelleen 1991 kun Neuvostoliitto hajosi. Tuon aikakauden merkityksen ymmärrän vasta nyt. Olemme vapaampia ja itsenäisempiä EU:ssakin kuin viimeisten 50 vuoden aikana.
Voimme itse päättää mihin liitymme tai kenen kanssa liittoudumme toisin kuin 1950-80-luvuilla. Tämä kaikki on nyt vaakalaudalla ja on pieni pelko että luisumme takaisin mustaan aukkoon josta olimme 20 vuotta vapaina sillä Putin ei lopeta, armahda tai unohda koskaan.

Olen muuttanut mieltäni tyystin EU ja NATO-vastaisuudesta niiden puolustajaksi koska koen että minun pitää valita. Jos vaihtoehtoina on venäjän etupiiriin kuuluminen (ja puolueettomuus) tai läntinen yhteisö, valitsen ehdottomasti jälkimmäisen. Koen että suomella ei ole enää vaihtoehtona jäädä paikalleen ja ylläpitää "pohjoismaista puolueettomuutta" yhdessä ruotsin kanssa ja olla kuulumatta mihinkään EU:n lisäksi.

Maailma muuttuu ympärillämme halusimme tai emme. Voimme valita muutoksen ja yhteisöllisyyden sekä sen tuomat edut ja haitat tai uskotella itsellemme että kaikki jatkuu kuten ennenkin "kun ollaan hiljaa ja huomaamattomia".
Missään vaihtoehdossa ei ole pelkästään hyviä puolia, on valittava mitkä asiat on tärkeimmät ja mistä voidaan luopua.
 
Ystävät hyvät! Niin kaunis kuin ajatus puolueettomuudesta ja itsenäisyydestä onkin, on maailma murroksessa kuten pääministerimme sanoi. Epäselvää on mikä tämän uuden maailmanjärjestys on mutta kirjanoppineet ovat puhuneet maailman blokkiutumisesta jo vuosia. Maailma jakautuu siis blokkeihin kuten pohjois-eurooppa ja pohjois-amerikka, afrikka+eteläeurooppa, euraasia ja tyynen valtameren valtiot tms. Blokkiutuminen on kesken ja maat ja maanosat liikkuvat hakien paikkaansa leireissä.

USA:n ylläpitämä ja puolustama Unipolaarinen maailmanjärjestys tulee hiipumaan ja on oikeastaan loppunut jo. Venäjä ja Kiina ovat vastapuolella koska venäjä on blokkinsa valinnut. Intia on nousussa myös. Nyt euroopan pitää tehdä valinta: ollakko yksinään (ja näivettyä ilman uskottavaa puolustusta ja heikko talous seuranaan), yhdistyä pohjois-amerikan kanssa vai liittyä euraasiaan (Kiina + kump.). Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa on realistisia mutta on mahdollista että euroopasta repeää rajavaltioita jotka valitsevat toisin kuin EU.

Mikä on meidän suomalaisten rooli ja kohtalo? Olemme EU:ssa jäsenenä joka takaa pääsymme ainakin teoriassa pöytiin jossa EU:n tulevaisuudesta päätetään. Onko EU:sta irtautuminen enää mahdollista ja järkevää edes teoriassa? Tuskinpa!
Meillä on kestävyysvaje, ikääntyvä väestö, vähentyvä syntyvyys ja kasvava valtionvelka taakkanamme. Lisäksi itänaapurissa asuu vihainen ja haavoitettu karhu. Tässä tilanteessa (ilman NATOa) meidän ainoa yhteytemme länteen on EU jonka valuuttaliittoon kuulumme myös. Meillä ei ole vaihtoehtoja kuin olla mukana ja tunkeutua noihin ytimiin Lipposen sanoin(en pidä Lipposesta). Ollaan mitä mieltä ollaan herroista Rehn ja Katainen, on meidän etumme mitä korkeammalla EU:n viroissa on suomalaisia koska se takaa että etujamme edes vähäisessä määrin kuullaan vaikka isot maat eniten määräävätkin.

Rakastan maatani ja vaalin sen itsenäisyyttä aina mutta ajat ovat vaikeat ja muuttumassa yhä vaikeammiksi. En halua edes teoriassa ajatella enää suomea EU:n ulkopuolella. Silloin olisimme täysin venäjän armoilla koska ruotsi ei meitä pelasta, sen suuruuden päivät jäivät historiaan ainakin sotilaallisesti. Jos EU luo sotilaallisen ytimen itselleen, olisi meillä takana riittävä määrä uskottavaa asevoimaa saksan, ranskan ja iso-britannian ansiosta. Jos ei, niin sitten on suunniteltava miten pystyisimme mahdollisimman nopeasti liittymään NATOon ilman että venäjä ehtii reagoimaan asiaan ajoissa.

Haluaisin suomen jälleen kukoistavan koska tämä maa on edelleen minulle rakkain ja kallein. Totuus on se että olemme uudenlaisen maailman kynnyksellä ja siinä maailmassa ei voi jäädä pieni tai suurikaan valtio yksin vaan on haettava liittolaisia ketterästi ja ennakkoluulottomasti.

Olen itse YYA-ajan lapsi ja olen kantanut minulle syötettyä proosaa "itsenäinen ja liittoutumaton" lapsesta saakka. Sitä on syötetty kouluissa, kodissa ja kirkoissa aikanaan niin että YYA:sta tuli pyhä sana joka takasi suomen tulevaisuuden. Olen herännyt vasta vuoden-parin aikana kun maailma on muuttunut ympärillä ja ajatellut paljon tätä asiaa ja todennut että minä ja aikalaiseni olemme tietyllä tavalla suomettumisen propagandan uhreja.
Sitä propagandaa viljeltiin avoimesti koska muusta ei saanut puhua 1980-luvulla. NATO ja EY olivat tuntemattomia ja kaukaisia sanoja joilla ei ollut merkitystä suomelle. Oli pakko selvitä ja puhua asioista jotka olivat soveliaita....jollekkin toiselle.

Tietyllä tapaa suomi itsenäistyi uudelleen 1991 kun Neuvostoliitto hajosi. Tuon aikakauden merkityksen ymmärrän vasta nyt. Olemme vapaampia ja itsenäisempiä EU:ssakin kuin viimeisten 50 vuoden aikana.
Voimme itse päättää mihin liitymme tai kenen kanssa liittoudumme toisin kuin 1950-80-luvuilla. Tämä kaikki on nyt vaakalaudalla ja on pieni pelko että luisumme takaisin mustaan aukkoon josta olimme 20 vuotta vapaina sillä Putin ei lopeta, armahda tai unohda koskaan.

Olen muuttanut mieltäni tyystin EU ja NATO-vastaisuudesta niiden puolustajaksi koska koen että minun pitää valita. Jos vaihtoehtoina on venäjän etupiiriin kuuluminen (ja puolueettomuus) tai läntinen yhteisö, valitsen ehdottomasti jälkimmäisen. Koen että suomella ei ole enää vaihtoehtona jäädä paikalleen ja ylläpitää "pohjoismaista puolueettomuutta" yhdessä ruotsin kanssa ja olla kuulumatta mihinkään EU:n lisäksi.

Maailma muuttuu ympärillämme halusimme tai emme. Voimme valita muutoksen ja yhteisöllisyyden sekä sen tuomat edut ja haitat tai uskotella itsellemme että kaikki jatkuu kuten ennenkin "kun ollaan hiljaa ja huomaamattomia".
Missään vaihtoehdossa ei ole pelkästään hyviä puolia, on valittava mitkä asiat on tärkeimmät ja mistä voidaan luopua.

Suomi ei tarvitse kuin ydinaseen.
 
Mielenkiintoista että NATO ei käy mutta NATOn jäsenvaltion kanssa voi kyllä liittoutua kunhan vaihdetaan ukkojen hihaan EU-merkki. En usko Naton jäsenmailta löytyvän suurta poltetta alkaa varustella erillistä EU-armeijaa. Ei ainakaan siinä mitassa että sillä olisi jotain merkitystä. Sitten voi olla eri juttu jos NATO ajetaan alas. Se taas ei ole ihan todennäköisimmästä päästä tulevaisuusskenaarioissa.
 
Tulipa tämä aivopieru-uutinen hyvään saumaan Suomen tulevien eduskuntavaalien kannalta. Mistä vetoa, että aika moni poliitikko tarttuu vaalipaneeleissa tähän "EU:n yhteiseen armeijaan ja puolustukseen" kuin hukkuva oljenkorteen ? On nyt sitten helppoa perustella äänestäjäkunnalle, kuinka voisimme nyt huoletta liittoutua meille sopivan "arvoyhteisön ja oikean viitekehyksen kanssa". Ja inhottavia amerikkalaisia ja sodanlietsoja-NATOa ei tarvitse edes mainita. Ja eiköhän joku poliitikoista kehaise, kuinka nyt pääsisimme mukaan tärkeisiin päätöksentekopöytiinkin.

Huoletta voidaan unohtaa se fakta, että edelleenkin valtaosa EU-maista on NATO-maita ja näitä tuskin hirveästi kiinnostaa ruveta rakentamaan kilpailevaa organisaatiota. Jos tähän kehitykseen lähdetään, on se varmasti vuosikausia kestävä projekti, ennen kuin valmista tulee. Ja koko tämän ajan Venäjä pääsee huseeraamaan väliin minkä ehtii. Voisin myös hyvin kuvitella, että tällaisen kehityksen myötä Yhdysvallat voisi lopullisesti menettää mielenkiintonsa Eurooppaa kohtaan. "Moido, ja pitäkää tunkkinne. Koettakaa pärjätä keskenänne Venäjän kanssa", voisi olla Washingtonin kommentti. Ei menisi kovin kauan, ennen kuin taas amerikkalaisia itkettäisiin apuun kuten monta kertaa aikaisemminkin.
 
Ja jos oikein pessimistisiä ollaan, niin vuosikausien uurastuksen ja miljardien eurojen jälkeen EU saa kasaan "armeijansa", joka on arvatenkin ranskalais-saksalainen kevyt prikaati (tai vain sen esikuntaosasto). Luonnollisesti sitten tätä prikaatia tullaan käyttämään vain ja ainoastaan kriha-tehtävissä jossain päin Afrikkaa. Ja kerran vuodessa se marssii Pariisissa Ranskan kansallispäivän paraatissa.
 
Minusta tämä ajatus on hyvä, jos lähdetään suunnittelemaan vielä kustannustehokkaampaa ratkaisua kuin NATO. Samalla nähtäisiin mitkä kortit kaikki EU-maat laittavat pöytään yhteisen rauhan ylläpitämiseksi. Venäjä ei varmasti katsoisi "tyytyväisenä" tämmöistä EU-maiden selänsuoristumista. Monet EU:n natomaat ovat itseasiassa vähentäneet puolustusmenojansa. Tämä suunnitteilla oleva järjestelmä tulisi varmasti olemaan paljon ketterämpi versio NATO:sta, mutta siellä olisi velvoitteita maille auttaa moderneilla yksiköillä, jos EU:n suvereeniteettia uhataan. Se minkälaista palautetta nyt kaikuu kertoo jo kuinka tosissaan EU-maat ovat valmiita tukemaan toisia. Venäjän rajamaille siitä olisi melkoisesti hyötyä sillä meillä olisi vaihtoehto järjestäytyä ilman Venäläisten NATO-kortin heiluttelua. NATO:sta jäisi EU-maissa mahdollisuus, sekä alusta yhdysvaltojen apuun, mutta samalla he pystyisivät keskittymään oman maan toimintaan, kun EU:lla on hommat paremmin kuosissa. (Tätä Yhdysvallat, tai ainakin järkevä liittolainen varmasti haluaa vaikka NATO:n rooli pienenisi radikaalisti)

Omassa käsityksessä NATO:sta karsitaan turhat ja raskaat portaat organisaatiosta. Tästä rakennetaan EU:n yksikkö, joka ottaa enemmän vastuuta puolustuksesta ja integroituu sitten lisäksi niiden maiden puolustukseen jotka eivät kuulu NATO:n.

Saas nähdä kuinka hyvä esitys ja visio tästä kokonaisuudessa syntyy.
 
EU:n "nopean päätöksentekoprosessin ja kyvyn" tuntien, jos se harkitsisi vaikka armeijansa lähettämistä ratkomaan vaikka Suomesta irtautuneen "Etelä-Karjalan kansantasavallan" ja emämaa Suomen välille syntynyttä konfliktia, ehtisivät konfliktin osapuolet jo kuolla vanhuuteen ennen kuin yksimielinen lähettämispäätös saataisiin aikaan.

Ja sitten jos tarkastellaan joukkojen varustelutasoa ja EU-maiden panostusta puolustuskykyyn, niin sanattomaksi vetää. Eikös tässä ihan äskettäin ollut juttua, että Saksan Bundeswehrin panssariajoneuvoissa oli konekiväärin virkaa toimittamassa mustaksi maalatut luudanvarret !
 
Mikä tuossa on niin vaikea ymmärtää? kyse ei ole naton kanssa kilpailevasta rakenteesta! Kyseessä on liittovaltio joka voi olla itse naton jäsen halutessaan. Liittovaltio! googlettakaa.... USA on liittovaltio. EU:n tavoite on ollut alusta saakka mennä kohti liittovaltiota se on tullut monasti jo esiin vuosien saatossa, rahaliitto oli yksi etappi. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yksi ja niitä viimeisimpiä. Se ei tapahdu yhdessä yössä. Se tarkoittaa isoja perustuslaillisia muutoksia ja kansallisvaltioiden loppua. Käytännössä se on pakollinen askes jos eu:n halutaan olevan muutakin kuin talousalue ja mikäli halutaan että EuRo tulee koskaan toimimaan niin kuin yhteisvaluutan kuuluu.
 
Saksa päättää että Saksaa suojellaan. Reuna-alueiden kohtalot ovat yhdentekeviä. Sekundäärisiä haja-asutusalueita. Kuten Soumi.
Kyseessä ei ole mikään sopimus. Luuletteko että jos teksasiin hyökätään niin usa:n liittovaltio lähettää paikalle esikunnan? Liittovaltio on valtio sillä on oma presidetti, omalainsäädäntö, oma parlamentti. Tuo poistaisi sen ongelman mikä nyt on että jokainen kansallisvaltio ajaa oma etuaan ja eu ei saa päätöksiä tehtyä.
 
Mikä tuossa on niin vaikea ymmärtää? kyse ei ole naton kanssa kilpailevasta rakenteesta! Kyseessä on liittovaltio joka voi olla itse naton jäsen halutessaan. Liittovaltio! googlettakaa.... USA on liittovaltio. EU:n tavoite on ollut alusta saakka mennä kohti liittovaltiota se on tullut monasti jo esiin vuosien saatossa, rahaliitto oli yksi etappi. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yksi ja niitä viimeisimpiä. Se ei tapahdu yhdessä yössä. Se tarkoittaa isoja perustuslaillisia muutoksia ja kansallisvaltioiden loppua. Käytännössä se on pakollinen askes jos eu:n halutaan olevan muutakin kuin talousalue ja mikäli halutaan että EuRo tulee koskaan toimimaan niin kuin yhteisvaluutan kuuluu.

Jos jotkut eivät halua katsoa totuutta silmiin, arvostan että sinä olet rehellinen asian kanssa.

 
Back
Top