Virasto suomii Finaviaa kovin sanankääntein: "Riski äärettömästä tappiosta"
LogistiikkaPolitiikkaValtionyhtiötTutkimus
KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Lentokenttäyhtiö Finavian johdannaissotkusta saa karun kuvan Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2013 laatimasta raportista.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vuoden 2009 tilinpäätöksessä olisi pitänyt esittää tiedot noin 160 miljoonan nimellisarvoisista johdannaisista. Sen sijaan tilinpäätöksessä ei mainittu johdannaisista sanaakaan. Epäsuorasti asian saattoi päätellä kyseisen vuoden toimintakertomuksesta. Siellä näet ilmoitettiin, että vuoden 2009 lopussa konsernin suojausaste oli 39 prosenttia.
Tarkastajien mukaan toimintakertomus ja tilinpäätöksen liitetiedot olivat näin keskenään ristiriidassa. Silti vuoden 2009 tilintarkastuskertomuksessa nimenomaan oli lausuma, että tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Finavian edeltäjässä Ilmailuhallituksessa rikottiin lakeja, asetuksia ja sääntöjä.
Yhdeksän miljoonan tappiot kirjattu
Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kerrottiin, että koronvaihtosopimuksilla olisi suojauduttu korkoriskiltä, yhtiön hallituksen 2001 ja 2008 rahoituspoliittisten linjausten mukaisesti. Tarkastuksessa kuitenkin ilmeni, että vuonna 2010 tehdyt strukturoidut johdannaissopimukset eivät olleet suojaavia. Lisäksi 2010 tilinpäätöksen liitetiedoista puuttui nimellisarvoltaan noin 30 miljoonan määräiset johdannaisvastuut.
Epämääräisillä kirjauksillaan yhtiö rikkoi myös valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksistä annettua valtioneuvoston asetusta, jonka mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tärkeimmät tiedot liikelaitokseen talouteen ja toimintaan liittyvistä riskeistä samoin kuin riskienhallinnan järjestelyistä.
Ei-suojaavista johdannaisista jouduttiin kirjaamaan 2013 osavuosikatsauksessa yhdeksän miljoonaa euron tappiot. Pahimmillaan arvostustappiot voivat nousta 60 jopa miljoonaan euroon, mikä on eri johdannaisten käypä arvo 2014 tasekirjassa.
"Teoriassa riski äärettömästä tappiosta"
Valtiontalouden tarkastusvirasto ihmettelee, millä oikeutuksella valtion liikelaitos ylipäätään teki johdannaissopimuksia. Tarkastusraportti muistuttaa eduskunnan päätöksestä, jonka mukaan vain Valtiokonttori, valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö tietyin rajauksin voivat tehdä valtion velanhallintaan liittyviä johdannaissopimuksia.
Tarkastusvirasto huomauttaa, että valtion liikelaitoksen velanotto on eduskunnan suostumuksen takana, ja ei-suojaaviin johdannaisiin voi liittyä riskejä, joiden realisoituminen rinnastuu velkavastuiden lisääntymiseen.
”Ei-suojaaviin asetettuihin myyntioptioihin liittyy teoriassa riski äärettömästä tappiosta”, raportti toteaa.
Vaikka Ilmailulaitos muuttui osakeyhtiöksi 2010, säilyy valtiolla toissijainen vastuu laitoksen johdannaisista.
Omistajaohjauksen osalta raportti muistuttaa valtioneuvoston omasta omistajaohjauksen ohjeistuksesta ja corporate governance -suosituksista. Valtio on linjannut tukevansa omistajana korkeatasoista ja avointa raportointia yhtiön taloudesta ja toiminnasta. Periaatepäätöksen mukaan listayhtiöiden hallinnointikoodia käytetään soveltuvin osin mallina myös listaamattomien valtio-omisteisten yhtiöiden hallinnossa ja raportoinnissa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto vaati joulukuun 2013 tarkastusraportissaan johdannaissotkun perinpohjaista selvittämistä yhtiöltä. Lisäksi se vaati omistajaohjaustehtävistä vastaavaa liikenneministeriötä arvioimaan johdon ja tilintarkastajien toiminnan huolellisuutta.
Finavian hallitus päätti kuitenkin 9. joulukuuta, että yhtiö ei nosta kannetta vuosina 2009-2011 tehdyistä ei-suojaavista johdannaissopimuksista. Päätöksen tekivät varatuomari Juha Häkkinen ja Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä sekä henkilöstöä hallituksessa edustava Marjo Carita Pylkäs.
Hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi ja hallituksen jäsen Pirkko Salminen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen ja erosivat hallituksesta. Tiuraniemi ilmoitti HS:ssa lähtönsä syyksi liikenneministeri Anne Bernerin(kesk) puuttumisen Finavian hallituksen työhän. Tiuraniemen mukaan liikenneministeriö puuttui ilman yhtiökokousta kahteen johdannaistappioihin liittyvään hallituksen selvittelyyn (14.12.).
Sotkut Vehviläisen ministerikaudelta
Finavian tynkähallitus käsitteli asiaa toistamiseen 18. joulukuuta, kun valtiontalouden tarkastusvirasto oli päättänyt käynnistää uuden selvitystyön Finavian ja liikenneministeriön toiminnasta asiassa. Liikenneministeri Berner antoi 18. joulukuuta tiedotteen, jossa hän totesi, että omistajan saaman selvityksen mukaan yhtiön päätökset perustuvat huolelliseen harkintaan.
Ministeriön mukaan ”yhtiön toimet asian selvittämiseksi mm. Finanssivalvonnan ja poliisitutkinnan toimenpitein kuvastavat hyvin hallituksen pitkäjänteistä sitoutumista asian selvittämiseksi. Finavia on tehnyt Finanssivalvonnalle tutkintapyynnön, jossa se syyttää pankkeja johdannaisten myymisestä yhtiölle.
Veronmaksajien varojen käyttösyytöksiin Berner totesi
lähettämässään vastineessa Kauppalehdelle, että Finavia toimii markkinaehtoisesti, eikä se saa rahoitusta valtiolta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan johdannaisspekulaatioista käytetyt varat ovat tulleet valtion budjetista. ”Liikelaitos (nyk. Finavia) on vuosittain saattanut nostaa valtiontalousarviossa hyväksytyn lainojen enimmäismäärän, vaikka investoinnit eivät olisi sitä sillä hetkellä vielä vaatineet. Näin varautumisesta tuleviin investointeihin lainanotolla syntyi ylijäämää, jota ryhdyttiin sijoittamaan.”
Liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Ilmailulaitoksen, sittemmin osakeyhtiöksi muutetun Finavian omistajaohjauksesta vastasi johdannaisvuosina nykyinen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Hän toimi liikenneministerinä vuosina 2007-2011.