PRESIDENTTI
Tarja Halonen kantaa rintapielessään nappia, joka symbolisoi itsenäisyyden juhlavuoden ”100 tasa-arvotekoa”-kampanjaa.
Kampanjan kunniatoimikuntaa johtava Halonen on tasa-arvoteko itsekin itsenäisyyden menneeltä vuosisadalta: ensimmäinen naispresidentti ja yhä kovassa vauhdissa.
”Väkisin tulee tunne, että tasa-arvotuotanto on heikentynyt, kun minua nyt kysytään joka paikkaan”, Halonen naurahtaa.
Tasa-arvosta Halonen puhuisi mielellään vaikka kuinka. Samoin kestävästä kehityksestä ja YK:sta ja ”laajan turvallisuuden käsitteestä”. Näille asioille hän on omistanut valtaosan elämästään myös presidenttikautensa jälkeen.
Mutta juuri nyt kestävä kehitys ei ole Suomessa nosteessa. Se on Haloselle pettymys.
”Pitäisi nähdä, että terrorismikin juureutuu nimenomaan alueilla, joilla on kestävässä kehityksessä epäkohtia”, Halonen muistuttaa.
Presidentti Tarja Halonen korostaa HS:n haastattelussa, että Suomi on perinteisesti halunnut välttää kärjistyksiä Venäjän kanssa. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
EDUSKUNTA keskusteli viimeisenä työpäivänään joulun alla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta eli ulkopolitiikan linjavedoista. 30-sivuiseen selontekoon ei mahtunut kestävästä kehityksestä edes kokonaista sivua. Maailmalta jyräävät nyt päälle muut asiat.
Poliittista keskustelua hallitsevat Itämeren alueen jännittynyt ilmapiiri sekä huoli Venäjästä. Turvallisuusympäristön nopea heikkeneminen pelottaa myös arjessa.
”Se on tätä Suomen henkeä. Ja mediassa sitä paisutellaan”, Halonen toppuuttelee.
Tosiasiassa tilanne Itämerellä ei Halosen mielestä ole niin jännitteinen kuin uutisten perusteella voisi luulla.
”Pelon luominen on pahinta turvallisuuspolitiikassa. Silloin, kun ihmiset pelkäävät, tapahtuu ylilyöntejä puolin ja toisin.”
Lähi-idässäkin on sodittu jo vuosia, Halonen muistuttaa. Suomessa sille on tuskin korvaa lotkautettu.
”Vasta pakolaisaalto heikensi turvallisuustunnettamme. Ja Ukrainan kriisi toi sodan tietysti keskelle Eurooppaa ja meitäkin lähelle.”
Konfliktipelkoa Itämerellä ruokkivat Halosen mukaan osin Suomen omat sotamuistot, mutta myös Baltian ja Puolan pelot.
”Venäjän käytös ja kybersodankäynti ovat saaneet aiheellisesti entisen Neuvostoliiton etupiirin alueet varpailleen. Ukraina on niin lähellä. Heidän pelkonsa valtapiiriajattelun paluusta kiertyvät sitten meillekin.”
PRESIDENTTIKAUDELLAAN Halonen vertasi Viroa väkivaltaisessa avioliitossa olevan vaimoon, joka pelkää jatkuvasti miehensä eli Venäjän uusia iskuja.
”Minut haukuttiin sanoistani mennen tullen”, Halonen tunnustaa nyt jälkikäteen.
”Pitää erityisesti varoa sitä, että ei lähde syyllistämään Baltian maita tai Puolaa. Heillä on toisenlainen historia, ja heillä on suurempikin aihe pelätä, että historia toistuisi.”
”Enhän minä ole mikään Putinin henkilääkäri.”
Halonen korostaa, että Suomi on perinteisesti halunnut välttää kärjistyksiä Venäjän kanssa.
”Emme halua olla naiiveja, mutta emme halua kärjistää. Meillä on ollut kaksi sotaa Neuvostoliiton kanssa. Emme pidä Venäjän käytöstä myöskään riskittömänä.”
”Eristäminen tai yksinjättäminen ei tee ihmisistä eikä maista kuitenkaan muita parempia”, Halonen muistuttaa.
KRIMIN valtaus haastoi eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän perusteet ja todisti voimapolitiikan paluusta Venäjällä.
Halonen ei halua arvioida, miksi Venäjän presidentti
Vladimir Putin nyt toimii, niin kuin toimii
”Enhän minä ole mikään Putinin henkilääkäri.”
Viimeksi Halonen tapasi Putinin lokakuun lopulla, ensi kerran parin vuoden tauon jälkeen.
”Saatan tavata pian uudelleenkin.”
”Kaikille niille, joilla on nyt viran tai aseman puolesta mahdollisuus – sanoisin, että jopa oikeus ja velvollisuus – tavata Putin, sanon, että keskustelkaa. Ei pidä sanoa, että kerro sinä, vaan puhukaa itse.”
SAMAA ohjetta Halonen kertoo toistavansa myös Yhdysvalloissa, jossa hän toimii paraikaa maan Foreign Relations Councilin (Ulkosuhteiden neuvoston) kansainvälisen toimielimen jäsenenä.
Halonen korostaa, että hänellä on edelleen toimivat suhteet itään ja länteen. Halosta selvästi nyppii, että hänen presidenttiaikaisia suhteitaan Yhdysvaltoihin väitettiin heikoiksi.
”Niin, minähän olen se presidentti, jolla ei kuulemma ollut suhteita Yhdysvaltoihin. Tässäkin oli varmaan vähän informaatiovaikuttamista taustalla”, Halonen sivaltaa.
Halonen ei lähtenyt silti julkisesti huutelemaan kontakteistaan.
”Kenen kannattaa lähteä puolustamaan itseään valtamediaa vastaan? Eihän siitä saa kuin nenilleen.”
”Suhteeni Yhdysvaltoihin on ollut erittäin hyvä jo vuosikausia. Olen saanut muun muassa tunnustuspalkinnot republikaaneilta ja demokraateilta. Olen myös opettanut Harwardissa”, Halonen kertoo.
SUHTAUTUMISESSAAN Natoon Halonen on pysynyt tiukkana: hän on ollut aina Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan.
Nato-kumppanuus antaa Halosesta jo kylliksi turvaa. Myös selvä enemmistö suomalaisista vastustaa yhä Nato-jäsenyyttä.
”Minä olen koettanut edustaa suomalaisten kantaa”, Halonen toteaa.
Halosen edeltäjä, presidentti
Martti Ahtisaariliputti sen sijaan julkisesti Nato-jäsenyyden puolesta myös Halosen presidenttikaudella.
”Minut on jopa esitelty Yhdysvaltain presidentille
George W. Bushille naisena, joka estää Suomen Nato-jäsenyyden”, Halonen muistelee.
Nato ei Halosen mielestä ratkaise Suomen turvallisuutta.
”Nato on vain yksi asia muiden joukossa. Sen viestin antaminen, että Nato-jäsenyys ratkaisee turvallisuudessa kaiken, on kovin suppeaa.”
”On tietysti täysin nykyisen poliittisen johdon asia päättää, mitä he tekevät. Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia hyväksyä tasavallan presidentin
Sauli Niinistön linjaa.”
Niinistö on sanonut kummeksuvansa ajatusta, että mahdollinen Nato-päätös voitaisiin tehdä kansalta kysymättä. Jos Nato-jäsenyyttä aiotaan hakea, siitä on Niinistön mukaan järjestettävä kansanäänestys.
Halonen korostaa, että hän ei missään tapauksessa halua horjuttaa vuorossa olevien päättäjien valtaa ja vastuuta.
”Minulla on yhä puhevalta, mutta haluan kunnioittaa myös demokratiaa.”
HALONEN varoittaa silti liian kapea-alaisesta turvallisuusajattelusta.
Hän viittaa muun muassa entisen puolustusministerin,
Jyri Häkämiehen,Venäjä-puheisiin Washingtonissa kymmenkunta vuotta sitten. Häkämies maalaili kohupuheessaan Suomelle kolme turvallisuushaastetta: Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
”Häkämies otti turvallisuuteen geopoliittisen näkökulman. Hänelle kyllä sanottiin, että onko tätä ihan pakko tarjoilla? On aika yksipuolistavaa sanoa, että tietynlaiset naapurit ovat riski.”
”Naapureitaan ei voi valita. Voimme kuitenkin valita suhtautumistapamme naapureihin, omalta puoleltamme. Ei se tietysti tarkoita, että naapuri valitsee automaattisesti samoin, mutta ovat nämä asiat ainakin vuorovaikutuksessa”, Halonen painottaa.
HALONEN saa vieläkin rajua arvostelua päätöksestään luopua jalkaväkimiinoista ja liittyä Ottawan sopimukseen.
Puolustusministeri
Jussi Niinistö (ps) sanoi hiljattain, että miinapäätöksen tehneet poliitikot kantavat mittavan vastuun, jos sota syttyy. ”Se vastuu mitataan sitten suomalaisten nuorten miesten ja naisten verellä”, Niinistö totesi.
”Kannattaa kysyä myös armeijan kantaa”, Halonen puolustautuu.
”Minä en päätöstä kadu. Olin tiiviisti yhteydessä armeijaan, kun ratkaisua tehtiin. Sain jopa haukut, että päätöstä ei tehty nopeammin.”
Miinatkin vanhenevat, Halonen huomauttaa.
”Käsitys, että miinat eivät vanhene, on väärä. Tämän päätöksen ansiosta armeija on hankkinut modernimpia välineitä turvallisuutta parantamaan.”
”Ja kun katsoo sotatekniikan nykyistä tasoa, käsitys, että miinoilla taataan turvallisuus, tuntuu hieman suppealta – kauniisti sanottuna.”
Presidentti Tarja Halonen on omistanut valtaosan elämästään myös presidenttikautensa jälkeen tasa-arvolle, kestävälle kehitykselle ja YK:lle. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
Tarja Halosesta piti tulla Tarjakaarina mutta pappi ei suostunut – ”ryssän nimikään” ei meinannut kelvata
