Eikä enää omankaan maamme.
Kärkipoliitikkojen vahtimisketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- poliitikko
Kissa varmaankin ??? :SHunaja-ansa?
Baltian puolustaminen ei ole mikään rasite kunhan sitä tekee joku muukin kuin me, on täyttä hulluutta Suomen kannalta päästä Venäjää ikinä Itämeren rannoille nykyistä laajemmin.
Varsinkin Viron kanssa meillä pitäisi olla selvät suunnitelmat ja yhteinen tilannekuva, Viron kaatuminen eristää Suomen muusta maailmasta.
Vonka
Supreme Leader
Sen päättäjä tai enemmänkin asiantilan toteaja oli kylläkin 1990-luvulla Martti Ahtisaari. Silloin Jeltsin ja Clinton sopivat keskenään siitä, että Baltian maat menevät Natoon sillä ehdolla, että Suomi ja Ruotsi eivät mene ja että Baltiaan ei tule vakituisia Yhdysvaltain tukikohtia.
Venäjä ja Viro olivat jo lähentymässä ja sopivat pitkään hiertäneen raja-asiankin ennen Ukrainan tilannetta. Samalla maan alla myyrystettiin mutta ei lännessä, kuten ehkä haluaisit nähdä. Bäckmanin verkosto eli duginilaiset alkoivat kiukutella 2000-luvun puolella ja lietsoa vihaa ja eripuraa (pronssisoturiskabat ym.), joka on hitaasti mutta varmasti levinnyt Kremliin.
1990-luvun malli sopi yksinapaiseen maailmaan kuin nenä päähän. Kaikki olivat tyytyväisiä. Venäjän suurvalta-ajatteluun ja uuteen doktriiniin ja Naton väistämättömään "responseen" (suojata jäsenmaat) se ei sovi. Kuten eivät 1990-luvun puolustusratkaisutkaan sovi. Eivät Baltialle eivätkä tässä vaiheessa Ruotsille. Ruotsi menee Natoon.
Ei, ei Halonen erityisen viisas ole, itätahtoinen ja vähän hömmelö liberaalien arvojen johtaja vain. Voihan hän silti olla oikeassa, aika tuon näyttää.
Mutta näistä sitten toisissa ketjuissa.
miheikki
Greatest Leader
Jussi Halla-aho Eiköhän meidänkin puolueessamme selvitä hengissä siitä, että pj-vaalissa on enemmän kuin yksi ehdokas
"Tsekkoslovakian tie on myös meidän tiemme?"
Hyvä että paljastit karvasi aivan julkisesti.
Vonka
Supreme Leader
Joku puolueen sisällä oleva varmaan osaisi sanoa. Julkisuudessa olevan kuvan perusteella tässä analyysissa on puutteita. Erittelen parhaani mukaan. Korjaa puutteita, niin saadaan hyvää vahtimista.
Halla-ahoa ja hänen ihailijoitaan kiinnostaa politiikassa tasan yksi asia, maahanmuutto.
Se on yksi osa profiilia ja varmasti hän saa ääniä sillä, mutta Halla-Ahon työskentely parlamentissa on ollut suomalaisittain tehokasta (esim. asedirektivi), mitä kaikista mepeistä ei voi sanoa. Hän oli kunnallisvaalien ääniharava, vaikka ei tehnyt edes mitään kampanjaa. Eduskuntavaaleissa hän sai vaalipiirissä toiseksi eniten äääniä ja eniten yksityishenkilöiden rahaa kampanjaan kuin kukaan suomalaispoliitikko koskaan. Eduskunnassa hänellä oli hankalaa sen ajan mitä ehti olla. Hänestä tehtiin ensin hallintovaliokunnan puheenjohtaja mutta muut puolueet protestoivat niin paljon, että hän luopui.
Halla-ahosta tuli Soinille riesa, joka lähetettiin piiloon Brysseliin.
Hän asettui ehdokkaaksi europarlamenttivaaleissa 2013 ja valittiin suurimmalla äänimäärällä heti Stubbin jälkeen.
Siellä Halla-aholla on vähän ulkomaisia juttukavereita, koska häntä vierastetaan europarlamentissa kiihkoilijana. Ei ihme, jos Halla-aho haluaa takaisin Suomen politiikkaan.
Ihan täyttä paskaa. Halla-Aho kuuluu konservatiivien ja reformistien ryhmään. Hän on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa sekä EU:n ja Venäjän yhteistyövaliokunnassa.
Välissä ovat kuntavaalit, joissa perussuomalaisten niskaan kaatuu kaikki mitä on tehty ja tekemättä jätetty hallituksessa.
Totta. Tätä kutsutaan hallitusvastuuksi.
Asiaa pahentaa, että perussuomalaisten satunnaiset kannattajat vaivautuvat huonosti uurnille vaaleista vähiten seksikkäissä, kuntavaaleissa. Jytkyä ei kukaan odota, kohtuullinen torjuntatappiokin olisi pieni ihme. Puolueen isä Soini saa kimppuunsa monen kiittämättömän tuhlaajapojan opposition. Sen kärkeen Halla-aho haluaa.
Varmaan. Luulen, että häntä ovat kannattajat myös pyytäneet.
Soini on silti edelleen Suomen taitavimpia poliitikkoja.
Pitää paikkansa.
Jussi Niinistö ja Sampo Terho odottavat uutta vuotta malttamattomina.
Mitenkähän lienee sen malttamattomuuden kanssa.
Viimeksi muokattu:
Laamanator
Eversti
Niin. Kunhan sen hoitaa joku muu kuin me, kuten tällä hetkellä ainakin paperilla näyttää hoitavan. Nato huolehtii Baltian maiden puolustamisesta ja Yhdysvaltojen presidentti on mennyt julistamaan, ettei näitä koskaan enää miehitetä. Historian valossa se on aika paljon luvattu, mutta hoitakoot nyt sitten itse myös lupauksensa täyttämisen.
Viron rannikon menettäminen venäläisille olisi Suomelle takaisku, mutta ei niin kriittinen, että sen takia Suomen kannattaisi ottaa ylimääräistä stressiä tai rasitteita, saati ryhtyä sotatoimiin ketään vastaan. Venäjällä on jo nyt pääsy Itämeren rannalle Kaliningradin kautta, joten Viron valtaaminen ei toisi tähän enää merkittävää lisäarvoa suhteessa resurssien käyttämiseen ja operaation riskeihin.
Venäjälle riittää, ettei Yhdysvallat tai Nato ryhmitä merkittäviä määriä joukkojaan tai asejärjestelmiään Baltian maiden, eli Pietarin lähialueelle. Sen sijaan Venäjän kannalta kiinostavampaa on maayhteyden avaaminen Kaliningradiin sekä Ahvenanmaan ja Gotlannin hallinta. Näistä varsinkin jälkimmäiset intressit on Suomen ja Ruotsin syytä huomioida omassa toiminnassaan.
JR49
Respected Leader
Miten?
Mielestäni Viroon hyökkäämisen pitäisi tarkoittaa sotaa myös meidän kanssamme, Suomi voi auttaa paljon Viron puolustuksessa ja se on meidän etumme jos ei moraalista velvollisuutta pidä arvossa.
Laamanator
Eversti
Rautahousuilla. Hyvä avaus esimerkiksi Ahvenanmaan osalta olisi sen demilitarisoinnin purkaminen, mikä voidaan tehdä tarvittaessa Suomen yksipuolisella päätöksellä. Mielestäni Suomen ei lähtökohtaisesti tarvitse alistua mihinkään kilpajuoksutilanteeseen muiden Itämeren valtioiden kanssa, vain pystyäkseen turvaamaan oman alueensa koskemattomuuden. Vertailun vuoksi myöskään saman tyyppisessä geopoliittisessa sijainnissa olevaa Gotlantia ei ole millään paperisella sopimuksella demilitarisoitu, joskin ruotsalaiset ovat itse keventäneet sen puolustusta ja nyt jälkikäteen hieman yllättäen todenneet sen olleen virhe.
Suomi on jo kerran irtautunut yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen velvoitteista, niin tämän ei pitäisi olla enää kovin vaikea rasti.
Panssari Salama
Respected Leader
Kun meillä nyt kerran on juristi presidenttinä, niin varmaan osaisi lukea demilitarisointilausekkeita kuin piru raamattua, jolloin sopimuksia ei tarvitsisi edes irtisanoa... (?)
En jaksanut kaivaa mitään varsinaista sopimustekstiä esille, mutta näin tuo aina niin luotettava Wiki toteaa Ahvenanmaan demilitarisoinnista:
Demilitarisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläisiä sotajoukkoja Dalkarbyssä keväällä 1917 pitämässä vallankumouksellista kokousta.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.[68][69]
Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.[68]
Ahvenanmaalaiset eivät ole asevelvollisia, poikkeuksena yli 12-vuotiaina Ahvenanmaalle muuttaneet henkilöt.[70] Asepalveluksen sijasta heidät voitaisiin Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan velvoittaa suorittamaan palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muualla siviilihallinnossa, mutta niin kauan kuin asiasta ei ole erikseen säädetty lakia, he ovat käytännössä kokonaan vapautetut asevelvollisuudesta.[71] Jotkut ahvenanmaalaiset nuoret kuitenkin suorittavat varusmiespalveluksen vapaaehtoisina lähinnä Uudenmaan prikaatissa.[72] Toisen maailmansodan aikana työikäiset ahvenanmaalaiset olivat työvelvollisina merimiehinä korvauksena siitä, etteivät joutuneet sotaan.[73]
Joukkoyksikkö ja liikkuvaa kalustoa paikalle siis vaikka heti. Meritorjuntaohjuksia, ilmatorjuntaa. Lisäksi muistan lukeneeni että tuonaikaisten sopimusten laivastotonnistot ovat niin poskettomia, että ohjusveneet voisivat pysyvästi olla parkissa saarella.Venäläisiä sotajoukkoja Dalkarbyssä keväällä 1917 pitämässä vallankumouksellista kokousta.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.[68][69]
Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.[68]
Ahvenanmaalaiset eivät ole asevelvollisia, poikkeuksena yli 12-vuotiaina Ahvenanmaalle muuttaneet henkilöt.[70] Asepalveluksen sijasta heidät voitaisiin Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan velvoittaa suorittamaan palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muualla siviilihallinnossa, mutta niin kauan kuin asiasta ei ole erikseen säädetty lakia, he ovat käytännössä kokonaan vapautetut asevelvollisuudesta.[71] Jotkut ahvenanmaalaiset nuoret kuitenkin suorittavat varusmiespalveluksen vapaaehtoisina lähinnä Uudenmaan prikaatissa.[72] Toisen maailmansodan aikana työikäiset ahvenanmaalaiset olivat työvelvollisina merimiehinä korvauksena siitä, etteivät joutuneet sotaan.[73]
JR49
Respected Leader
Liitytään NATO:n, ja hoidetaan oma tonttimme. Siinä on kriisitilanteessa ihan tarpeeksi tekemistä, antaa muiden puolustaa Baltiaa, kun ovat siihen menneet lupautumaan.
Me ja jossain määrin Ruotsi, olemma ainoat niin pehmeät kohdat Venäjän rajalla, joita voivat uhkailla ilman "rangaistuksen" pelkoa. Viedään pois se vipuvarsi, ja sillä rauhoittuu koko Itämeri.
Vaikea olisi uhkailla ydinaseilla, jos kaikilla vastapuolella olisi takuu siitä selkänojana.
Periaatteessa olen samaa mieltä kanssasi Ahvenanmaasta, mutta onko realistista odottaa, että sen asemaan tehdään muutoksia? Mikä puolue lähtisi johtoon?
Täällä aika moni haluaisi Suomen varustavan Ahvenanmaan mutta siitä ei ollut puhe edellisissa postauksissa vaan vastauksesi hyppelee saarelta toiselle.
Suomen ei tarvitse irtaantua mistään sopimuksesta vaan sopimus velvoittaa nimenomaan Suomen huolehtimaan Ahvenanmaan puolustuksesta. Toisin sanoen Suomi voi tehdä sen milloin haluaa kunhan siitä on poliittinen päätös. Ja onhan puolustusvoimat siihen varautunutkin. Nykyisen poliittisen johdon mukaan saaren varustaminen lienee edellyttävä kriisitietoisuutta tätä nykytilannetta syvemmin.
Yhtäläinen oikeus meillä on poliittisen päätöksen syntyessä hakea myös Natojäsenyyttä.
Erkki
Ylipäällikkö
IPU:n kaltainen putinistiporukka tuskin kelpuuttaisi tätä miestä:
Halla-aho: Olen kannattanut 20 vuotta Suomen Nato-jäsenyyttä https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/halla-aho-19199