Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Monikulttuurisuus on pyllystä, kuten olemme monesti todenneet. Sen vahvistaa tämä nätti tyttö. Kannattaa lukea koko juttu.

http://www.hs.fi/nyt/art-2000005268266.html

Ihan hyvä juttu, sinänsä ihan samaa asiaa mitä aiheesta on monesti sanottu. Kertoo kuitenkin ehkä HSn toimituskunnasta, että ruskeaihoisen ja kiharatukkaisen tytön sanomana kyse on kuin jostain mullistavasta asiasta, sen sijaan tyly tuomio muiden osalta on:
HS kirjoitti:
Monikulttuurisuuden vastustusta on Suomessa totuttu kuulemaan lähinnä rasistisilta ja maahanmuuttovastaisilta öyhöttäjiltä.

Tietysti asia voi näyttää tältä jos katsoo vain jotain Olli Immosen sankarihevi-henkisiä facebook-kännipäivityksiä ja jotain kulmakuppilan "monikulttuuri"asiantuntijaa mutta kyllä se on ihan oikeasti kuuluvaan ääneen sanottu ja kirjoitettu sata kertaa. HSn Jyho Typpö ja muut ovat vain lällättäneet kädet korvilla kun saman asian on sanonut joku nelikymppinen, pälvikaljuinen kalkkilaivan kapu (tuo rakenteellisesti syyllisistäkin syyllisin).

Suomessa ratkaisee nykyisin enemmän se kuka sanoo, kuin sanomisen asiasisältö.

https://suomenkuvalehti.fi/americana/en-pida-monikulttuurisuudesta/
Juttu kokonaisuudessaan alla. Vuoden 2015 heinäkuulta.

Marko "americana" Maunula kirjoitti:
Asun valtaväestöltään afroamerikkalaisessa kaupungissa. Naapurustoni on enimmäkseen juutalainen.
Olen kolmen puoliksi afroamerikkalaisen pojan isä. Seitsemän vuotta olin entisen naapurustoni ainoa valkoinen asukas. Lähimmässä kaveripiirissäni kristityt valkoiset ovat vähemmistössä. Parhaat kaverini tässä maailmassa ovat juutalainen lääkäri, afroamerikkalainen liikemies, englantilainen kirvesmies ja japanilaisen naisen kanssa naimisissa oleva, Japanissa asuva afroamerikkalainen englanninopettaja ja painivalmentaja.

Opiskelijoistani selkeästi yli puolet ovat afroamerikkalaisia, ja joukkoon mahtuu myös aasialaisia, latinoja ja valkoisia. Kollegani muodostavat liki yhtä kirjavan joukon.

Mutta en pidä multikulturalismista. Minulle ajatus yhteiskunnasta erillisten, suojeltujen ja itseään ylläpitävien alakulttuurien rikkinäisenä mosaiikkina on puhdas kauhistus. Monikulttuurisuus kuulostaa terminä paremmalta, mutta monet sen kannattajista vaikuttavat myös tukevan pysyvien rinnakkaiskulttuurien systeemiä, hyvää tarkoittavaa mutta integraatiota silti jarruttavaa kulttuurin itseisarvoista palvontaa.

En voisi elää kulttuurisesti uskomattoman rikasta ja antoisaa elämääni ilman radikaalia integraatiota, jonka oleellinen osa on oman – ja muiden – kulttuurin kriittinen tarkastelu ja niiden kielteisten piirteiden hylkääminen.

Pelkään, että multikulturalismi tekee enemmän vahinkoa kuin hyvää. Tulokkaiden kulttuurien tukeminen, uudessa maassa ja kulttuuriympäristössä, hidastaa sopeutumista ja integraatiota. Hyvää tarkoittavat yritykset auttaa tulijoita pitämään kiinni omista tavoistaan ja perinteistään pitää yllä aitoja tulokkaiden ja kantaväestön välillä.

Meillä länsimaalaisilla on paljon opetettavaa tulokkaille: demokratia, naisten tasa-arvo, seksuaalisten vähemmistöjen suvaitseminen. Ja meillä länsimaalaisilla on todella paljon opittavaa monilta tulokkailta: uskontojen kunnioitus, perheen ja suvun arvostaminen, hieno tapakulttuuri, uudet ruuat ja musiikki.

Juuri parhaillaan Etelän pahimmat juntit ja rasistiset idiootit vaahtoavat Konfederaatin lipun puolesta. Heidän argumenttinsa vetoavat periaatteessa multikulturalismiin: lippu on meidän historiamme ja perinteidemme symboli. Meillä on oikeus pitää kiinni kulttuuristamme!

Multikulturalismin vastustamista ei pidä silti sekoittaa monokulturalismiin, joka on vielä typerämpi idea. Monokulttuuri on paitsi mahdotonta ja vaarallista, mutta myös historiallinen vale.

Ani harva ihmisryhmä koskaan on elänyt täysin monokulturaalisessa kuplassa. Me suomalaisetkin olemme muuttuneet ja muuttaneet, omaksuneet uutta ja naineet ristiin liki koko historiamme.

Elämme uuden, valtavan kansainvaelluksen aikakautta. Me voimme selvitä sen aiheuttamista kitkoista parhaiten luomalla uuden, radikaalin integroivan kulttuurin.

Jokaisen meistä on katsottava peiliin ja pohdittava, että miten voin kitkeä itsestäni rasismin, antisemitismin, toisten uskontojen pelon, homofobian sun muiden negatiivisten ajattelun rippeet, oman persoonani ja kulttuurini kielteiset puolet?

Miten voin sulautua yhteiskuntaan siten, että en aiheuta kitkaa ja ongelmia arkipäivän kanssakäymisessä muiden kanssa?

Ja kun sanon ”jokaisen meistä,” tarkoitan niin Markoa kuin Mohammediakin, Johannaa kuin Yukoakin.
 
Koko yhteiskunta kärsii tappion - jopa kahdelta suunnalta.
Tausta: poliittinen lehmänkauppa
– Maakuntahallinto ja sote-uudistuksen valinnanvapaus on nyt koplattu toisiinsa sellaisella tavalla, josta voi sanoa, että se on aivan tyypillinen poliittinen lehmänkauppa. Keskusta saa maakuntahallinnon ja kokoomus valinnanvapauden, Paloheimo summaa.

Kokoomukselle valinnanvapaus on ollut sote-uudistuksessa kynnyskysymys. Maakuntahallinnon rakentaminen puolestaan on ollut sydämenasia keskustalle.

Muun muassa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on arvioinut maakuntauudistuksen sementoivan keskustan valtaa maakunnissa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005269068.html

Nykyisellään uusi hallintomalli tuo suomalaisille vain uuden hallintotason lisää..kaiken lisäksi myös uuden verotustason = maakuntaveron joka vain heikentää koko yhteiskunnan kilpailukykyä.

- lisää poliittista hallintoa, vaaleilla valittuja johtajia sekä päättäjiä.
- lisää organisaatioihin liittyvää hallintoa = edelleen lisää virkamiehiä ja johtajia.
- verotusta lisää (maakuntavero + kuntavero = tulee olemaan taatusti enemmän kuin nykyinen verotus)
- uudistus ei korvaa mitään vanhaa, hallinnon päällekkäisyys (= kuntahallinto + maakuntahallinto) säilyy ja lisääntyy

Miksi siis näin surkeaa uudistusta ajetaan Kepun ja Kokoomuksen toimesta (ja entisten persujen auliilla tuella)?

1. Kepu tarvitsee omaa puolueorganisaatiotaan sekä valta-asemansa säilyttämiseen uuden maakuntahallinnon..
- 300 kuntaa ja niiden oma verotusoikeus jää silti jäljelle
- maakuntahallinnolle ollaan antamassa oma verotusoikeus.
- luodaan kokonaan uusi hallinnontaso, johtajineen, virkamiehineen jne. jne.
- poliittinen johto, hallinto ja alueelliset päättäjät valitaan maakuntavaaleilla.
- KEPU hallitsee käytännössä kaikkia muita maakuntia paitsi muutamaa etelän suurimpien kaupunkien ympärille perustettavia..juuri siksihän tämä ylimääräinen hallintohimmeli verotuksineen on suunniteltu.

Mikä olisi oikea ratkaisu yhteiskunnan tarpeita ajatellen:
- lopetettaisiin kuntahallinto kokonaan ja kaikkineen ja sulautettaisiin se n. 3-8 vuoden aikajaksolla uuteen perustettavaan maakuntahallintoon.
- väistyvien kuntien sijaan perustettaisiin uudet maakuntahallinnot joiden lukumääräksi tulisi yhteensä n. 30 kpl.
- Terveydenhuollon osalta lähtökohtana olisi 5 yliopistosairaalan malli joiden alaisuuteen ryhmiteltäisiin muut terveydenhuollon palveluyksiköt sopivalla tavalla
- muu sosiaaliturva, työllisyysasiat, koulutuskokonaisuus, vanhusten hoito jne. sekä kaikki muu yhteiskunnan aluehallinto toteutettaisiin uusitun n. 30 kpl:een maakuntamallin mukaisesti.

2. Kokkareiden vaatimukset kilpailutuksesta sekä yksityisten palveluiden liittämisestä Soteen.
- kokoomus näkee oman kannattajakuntansa etuja terveydenhuollon yksityistämisessä.
- kyseessä ovat terveydenhuoltoalan yritysten liiketaloudelliset tarpeet sekä osittain näiden henkilökunnan eduista.
- Kokoomuksen poliittinen edunvalvonta koskee SOTE:ssa vain pääkaupunkiseutua ja etelän suurimpia kaupunkeja.

Mutta kilpailutus-/valinnanvapaus voitaisiin aivan hyvin toteuttaa myös uusitun 30 maakunnan rakenteen (nykyinen kuntarakenne lopetettuna) pohjalta.
- maakunnissa jäisi paremmin tilaa(=toimintamahdollisuuksia) niin suurille kuin pienillekin yksityisille palveluiden tuottajille.
- valinnanvapautta voitaisiin toteuttaa alueellisesti terveydenhuollon osalta 5/30 mallin mukaisilla alueella ( 5 keskeistä sairaalaa/30 maakuntaa).
- terveydenhuollon potilas voisi valita haluamansa palveluntuottajan keskimäärin n. 6 maakunnan (1 yliopistosairaala/6 maakuntaa) alueelta. Näin palvelut säilyisivät potilaan näkökulmasta kuitenkin kohtuullisen kokoisella alueella.

Molempien 1. ja 2. kohdan lähtökohtia voi tietenkin säätää jonkin verran (esimerkki on periaatteellinen).

Mutta ei pelkästään kritiikkiä. Tässä näkemyksiä vaihtoehtoisesta mallista joka antaisi kaikki SOTE:n hyödyt kansalaisille ja todennäköisesti tulisi myös halvemmaksi kaikille suomalaisille.

Miten 30 maakunnan malli toisi hyötyjä yhteiskunnalle:

A) Suomen 300 kuntaa korvautuisi n. 30:llä maakunnalla.
- valtava määrä päällekkäistä hallintoa poistuisi (=säästöä henkilöstökuluissa)
- ei tulisi uutta verotustasoa vaan nykyinen kuntaverotus jatkuisi kuntien yhdistyessä kuin aikaisemminkin.
- kunnallinen verotus tasapuolistuu koko maassa (kuntakohtaisen erot äyreissä vähenisi), eikä luotaisi kokonaan uutta verotusta.
- verotuksen osalta saataisiin myös paljon hallinnollisia säästöjä niin (maa)kuntien kuin valtion puolelta. (erilaiset valtionosuudet jne. jne.)
- poliittinen hallinto (puolueiden edustus jne.) noudattaisi nykyistä tasapuolisemmin/paremmin alueen kansalaisten näkemyksiä
B) Terveyden ja sosiaaliturvan puolella saataisiin myös rakenteellista ja hallinnollista tehokkuutta ja säästöjä
- uudella 30 (maa)kunnan ja 5 yliopistosairaalan rakenteella olisi paljon joustavampaa toteuttaa terveydenhuollon palveluiden rakennetta.
- mahdollistaisi paremmin joustavuuden suhteessa valtakunnan erilaisen väestörakenteen suhteen (vrt pääkaupunkiseutu vs. erittäin harvaan asuttu Lappi sekä kaikki muut siltä väliltä)
- tasapuolistaisi koko valtakunnan kokonaisuutta uusien maakuntakeskusten (n. 30 kpl) muodossa.
- säilyttäen siltä palveluiden saatavuuden kohtuullisien etäisyyksien päässä.
- hallintorakenteiden vähenemisen myötä tulisi myös säästöjä terveydenhuollon kokonaisuudessa.
C) Koulutus ja muun kunnallisen ja valtion yhteiset palvelut toteutuisivat aikaisempaa joustavammin
- peruskoulu ja jatko-opiskelu voitaisiin toteuttaa rakenteellisesti paljon nykyistä paremmin ja vähemmällä hallintorakenteella.
- valtion palvelut voitaisiin yhtenäistää kansalaisille uuden 30 (maa)kunnan mallin pohjalta ilman että palveluiden tavoitettavuus juurikaan heikkenisi, esimerkkinä työvoimahallinto, poliisin/lupahallinnon toimipisteet jne.
- vanhusten hoitoon olisi mahdollista luoda uusia (maa)kuntahallinnon kokonaisuuksia.
- lisäksi paljon muuta..
D) Uudet maakunnat (n. 30 kpl) antaisivat mahdollisuuden parempaan alueellisen palvelurakenteen kehittämiseen.
- aluesuunnittelu, kaavoitus, liikenneyhteyksien suunnittelu/toteutus jne. toimisi paremmin kuin nykyisin jossa jokainen kunta vedättää omaa politiikkaansa ja omaan suuntaansa.
- asukkaat saisivat paljon kattavammin yhteiskunnan palveluita kohtuullisen etäisyyden päästä.
- (maa)kunta tasolta olisi aikaisempaa helpompaa tarjota hallinnollisia palveluita yrityksille jne.
- oikean kokoiset (asukasluku, alueellinen koko jne.) (maa)kunnat antaisi uusia edellytyksiä yritysten keskinäisille palveluille ja liiketoiminnalle.
- jne. jne.

Näistä yo. muutamista esimerkeistä voisi jatkaa vaikka kuinka tarkkaan suunnitelmaan. Mutta ikävä kyllä sellainen tuskin lisäisi poliittista hallintoa..siinä lienee suurin este.
 
Sipilä: Järjestöavustusten jaossa ei tarvita poliittista ohjausta

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kummeksuu julkisuuteen noussutta tapausta työ- ja elinkeinoministeriön järjestöavustusten jaosta.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että työministeri Jari Lindströmin (uv) entinen erityisavustaja Sakari Puisto (ps) oli halunnut pyyhkiä yli kahden somalitaustaisen kansalaisjärjestön avustukset perusteetta.

Sipilän mukaan tämäntyyppisissä asioissa ei tarvita poliittista ohjausta. Hän tarkentaa, että hallitusohjelman linjaukset näkyvät toki käytännön päätöksissä.

– Tämä ei kyllä ole sen mukaista, mistä nyt puhutaan, Sipilä sanoi
STT:lle tiistaina Kiinan Dalianissa.

– Tieto tuli minulle tämän matkan aikana, joten en tarkemmin (asiasta) tiedä, enkä ole Lindströmin kanssa tästä voinut keskustella.

Lindström sanoi maanantaina ihmettelevänsä väitteitä painostamisesta.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/35...tusten+jaossa+ei+tarvita+poliittista+ohjausta
 
Mielenkiintoinen sivujuonne TEM:n Gustafsson vs. Puisto(Lindström) järjestöavustus tapauksessa...

Lainaus käyttäjältä: writer - 27.06.2017, 16:04:29

Lainaus käyttäjältä: Archaeopteryx - 27.06.2017, 10:25:40

Jarin puoliso on Anna Gustafsson: https://twitter.com/anna_annagust?lang=fi

Lainaus

Kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta kirjoittava toimittaja.


Anna Gustafsson uudelleen tviittailee Varisverkoston väkivaltaisten anarkistien tviittejä...

Uskomatonta että muija on noin sekaisin...


Anna Gustafsson näyttää olevan töissä Safe Stadi-hankkeessa täysipäiväisenä työntekijänä. Toimenkuvaan kuluu nettisivuille kirjoittaminen, artikkeleita näyttää ilmestyvän 2-3 viikossa. Rahoitus tulee Helsingin kaupungilta, kotouttamisen momentilta.

https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2016-006673/nlk-2016-9/

Lainaus

Nuorisolautakunta päätti kilpailuttaa Safe Stadi –hankkeen monikulttuurisen nuorisotyön palvelut käänteisenä kilpailutuksena. Hankinta koskee seuraavia osahankintoja: turvapaikanhakijanuorten tukemisen palvelut (osahankinnan arvo 125 000 e), maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumisen palvelut (178 000 euroa) ja asenneilmapiiriin vaikuttamisen palvelut (88 000 euroa). Sopimuskausi on 1.1.2017 - 31.12.2017 ja hankinnan kokonaisarvo on 391 000 euroa
https://hommaforum.org/index.php/topic,121632.msg2669461.html#msg2669461
 
Halla-aho kuittaili vapaavuorelle.

index.php
 
Paavo Lipposen yhtiö takoi voittoa 156 370 € – Päivi-vaimolla vuositulot lähes 70 000 €: Nostaa yhä kansanedustajan sopeutumiseläkettä
https://www.suomenuutiset.fi/

"Päivi Lipposen taloudellinen tilanne on siis 50-vuotiaana suhteellisen hyvä. Tästä huolimatta hän saa edelleen eduskunnan sopeutumiseläkettä. Eläkkeen maksamiseen ei vaikuta asema Cosmopolis Oy:n toimitusjohtajana, kuten eivät myöskään esimerkiksi hänelle maksetut pääomatulot."

Tulonjako.png
sdp_80x120_julisteet_oikeudenmukaisuus_thumb.jpg
 
Paavo Lipposen yhtiö takoi voittoa 156 370 € – Päivi-vaimolla vuositulot lähes 70 000 €: Nostaa yhä kansanedustajan sopeutumiseläkettä
https://www.suomenuutiset.fi/


"Päivi Lipposen taloudellinen tilanne on siis 50-vuotiaana suhteellisen hyvä. Tästä huolimatta hän saa edelleen eduskunnan sopeutumiseläkettä. Eläkkeen maksamiseen ei vaikuta asema Cosmopolis Oy:n toimitusjohtajana, kuten eivät myöskään esimerkiksi hänelle maksetut pääomatulot."

Tulonjako.png
sdp_80x120_julisteet_oikeudenmukaisuus_thumb.jpg

Joo ja muistakaa vielä kuinka näiden aatetoveripoliitikot kettuili presidentti Niinistölle, joka luopui sopeutumiseläkkeestään, mutta eihän demareiden tarvitse mitään ITSE tehdä. Riittää kun räksyttää muiden tekemisistä.

Muistelisin että Vasemmistoliitosta tätä tituleerattiin irtopisteiden keräämisenä... mutta kai se nyt pistää v*tuttamaan perinteistä vassaria kun se ahneista ahneimmaksi kritisoitu taho (porvari) tekee hyvää kun sen pitäisi olla heidän yksinoikeus (tosin se hyvä pitää saada tehdä muiden rahoilla!) :D

Toisaalta, mikäpä vasemmistolaisille ikinä kelpaisikaan? Paitsi tietysti ne muiden rahat...
 
Kokoomuksen ja Keskustan Sote-himmelin yhtiöittämispakosta pyristelevät Orpo ja Sipilä kilpaa irti, yrittävät väittää että virkamiehet pakottivat siihen vaikka itse siihen olivat ihastuneita. Nyt yhtiöittämisen kariuduttua perustuslakiin Orpo pokkana ilmoitti ettei yhtiöittäminen ollut poliittinen tavoite, lakitekstissä mainitaan ettei yhtiöittämispakko johdu EU-säännöistä vaan on hallituksen poliittinen päätös.
Muun muassa sote-ministeri Juha Rehula (kesk.) ja sote-projektin johtaja, STM:n alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti perustelivat yhtiömallin välttämättömyyttä kilpailusäädännöllä ja ex-liikelaitos Destiaa koskevalla EU-komission ennakkopäätöksellä.

Nyt yhtiöittämispakko on kariutumassa perustuslakivaliokunnassa. Tänään pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja eilen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) irtisanoutuivat yhtiömallista.

Kumpikin on sanonut, että malli tuli kilpailuviranomaisten esityksestä, eikä ollut puolueiden poliittinen tavoite.

Tämä ei pidä paikkaansa. Jo valinnanvapauden lakiesityksessä sanotaan, että ratkaisu yhtiömallin valinnasta oli poliittinen.

Lakiesityksessä muotoillaan, että velvoite yhtiöittää osa maakunnan palvelutuotannosta "ei johdu perustuslaista tai EU-oikeuden velvoitteista, vaan perustuu kansalliseen poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan Suomessa käyttöön otettavasta järjestelmästä".
https://yle.fi/uutiset/3-9694219
 
Presidenttiehdokas Pekka Haavisto selvensi turpo-linjaansa.

https://yle.fi/uutiset/3-9703011


Haavisto sanoo, että yhteistyötä Ruotsin ja myös Norjan kanssa pitäisi entisestään tiivistää.


– Huoltovarmuus on kriisitilanteessa ihan avainkysymys, se millä tavalla saadaan elintarvikkeet ja energia riittämään. Ruotsi on se lähinaapuri, josta logistiikka toimii. Myös sotilaallisesti on hyvin tärkeää, että voidaan tehdä väistöliikkeitä, esimerkiksi siirtää meidän hävittäjäkalustoa muille kentille. Silloinkin tulee Ruotsi kyseeseen, Haavisto selvittää.

Huoltovarmuuteen Haaviston mukaan liittyy sekin, että hän on julkisesti ottanut kantaa ruotsalaisen Jas Gripenin puolesta Hornetien seuraajiksi.

– Missä hävittäjät huolletaan ja mistä varaosat hankitaan, lennetäänkö Italiaan vai riittääkö Ruotsi, tätä kannattaa verrata.

Haavisto pitää yhteistyön tiivistämistä järkevänä koulutuksessa ja kalustohankinnoissa, mutta pitää tavoitteena myös molemminpuolista apua sotatilanteessa. Viime syksynä tehdyssä selvityksessä tosin todettiin, että Ruotsi näkee puolustusyhteistyön Suomen kanssa osin uhkana omalle turvallisuudelleen.

– Uskon, että Ruotsissakin ajattelu on muuttumassa ja esteet yhteistyöltä poistumassa, Haavisto uumoilee.


Kuulostaako realistiselta ?
 
Presidenttiehdokas Pekka Haavisto selvensi turpo-linjaansa.

https://yle.fi/uutiset/3-9703011

Haavisto sanoo, että yhteistyötä Ruotsin ja myös Norjan kanssa pitäisi entisestään tiivistää.


– Huoltovarmuus on kriisitilanteessa ihan avainkysymys, se millä tavalla saadaan elintarvikkeet ja energia riittämään. Ruotsi on se lähinaapuri, josta logistiikka toimii. Myös sotilaallisesti on hyvin tärkeää, että voidaan tehdä väistöliikkeitä, esimerkiksi siirtää meidän hävittäjäkalustoa muille kentille. Silloinkin tulee Ruotsi kyseeseen, Haavisto selvittää.

Huoltovarmuuteen Haaviston mukaan liittyy sekin, että hän on julkisesti ottanut kantaa ruotsalaisen Jas Gripenin puolesta Hornetien seuraajiksi.

Kuulostaako realistiselta ?

Kuulostaa täydellisen typerältä...ja epärealistiselta. Itse asiassa tässä lienee kysymys jo suoranaisesta muunnellusta totuudesta, kuten on tapana sanoa diplomaattisesti. Haaviston puheisiin ei löydy minkäänlaista katetta...ei todellakaan.

Ja, mitä Haavisto voisi edes tietää tulevasta hävittäjähankinnasta? Siitä on täysin turhaa puhua ja muodostaa mielipiteitä tässä vaiheessa.

Palataanpa hieman ajassa takaisin nykyisen kalustomme hankintaan..
Tämä artikkeli antaa jonkin verran taustoja Suomen Hornet-hävittäjähankinnalle.. Edelleenkin meillä on henkilöitä jotka jaksavat itkeä ruotsalaisen JAS'in paremmuudesta. Lukekaa hyvät ystävät, niin selviää mistä oli aikoinaan kysymys.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707022200238131_u0.shtml
Salatut asiakirjat paljastavat Hornet-hankinnan taustat 25 vuotta sitten
Iltalehti Maanantai 3.7.2017 klo 08.58
Salatut asiakirjat paljastavat, miksi Suomen hallitus päätyi 25 vuotta sitten hankkimaan amerikkalaisia F-18 Hornet -hävittäjiä.
 
Kuulostaa täydellisen typerältä...ja epärealistiselta. Itse asiassa tässä lienee kysymys jo suoranaisesta muunnellusta totuudesta, kuten on tapana sanoa diplomaattisesti. Haaviston puheisiin ei löydy minkäänlaista katetta...ei todellakaan.

Ja, mitä Haavisto voisi edes tietää tulevasta hävittäjähankinnasta? Siitä on täysin turhaa puhua ja muodostaa mielipiteitä tässä vaiheessa.

Palataanpa hieman ajassa takaisin nykyisen kalustomme hankintaan..
Tämä artikkeli antaa jonkin verran taustoja Suomen Hornet-hävittäjähankinnalle.. Edelleenkin meillä on henkilöitä jotka jaksavat itkeä ruotsalaisen JAS'in paremmuudesta. Lukekaa hyvät ystävät, niin selviää mistä oli aikoinaan kysymys.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707022200238131_u0.shtml

En oikein tiedä mihin Haavisto perustaa ajatuksensa yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Olen ymmärtänyt asian niin, että Ruotsi on tasan tarkkaan ilmoittanut Suomelle että rauhan aikainen sotilaallinen yhteistyö sopii. Sen sijaan mitään sodan ajan konkreettista yhteistyötä Ruotsilla ei ole sen suurempaa halua lähteä kehittämään. Saati sitten sitoutua mitenkään Suomen puolustamiseen.

Kenraali evp. Karlis Neretnieks esittää tässä osuvia kommentteja.

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/neretnieks_suomi_ruotsi_puolustus-67410


– Annan pari esimerkkiä. Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla, jos Venäjä vaatii Ruotsia "lainaamaan" Gotlantia vakavassa Baltian kriisissä? Onko Ruotsi valmis lähtemään sotaan, jos Venäjä esittää vastaavan vaatimuksen saada "lainata" osia Suomen Lapista suojatakseen tukikohtiaan Kuolan niemimaalla pahan Pohjoiskalotin kriisin vuoksi.

– Käytännössä tämä vaatisi yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. En pidä sitä mahdollisena, kun otetaan huomioon vallitsevat sotilasstrategiset olosuhteet ja maiden erilaiset historialliset kokemukset.

– Molemmat maat ovat puolustuksessaan riippuvaisia ulkomaisesta avusta. Ruotsi tarvitsee sitä hyvin aikaisin. Suomen kestävyys on parempi, mutta sekin tarvitsee apua pidemmässä juoksussa.
 
Kokoomuksen ja Keskustan Sote-himmelin yhtiöittämispakosta pyristelevät Orpo ja Sipilä kilpaa irti, yrittävät väittää että virkamiehet pakottivat siihen vaikka itse siihen olivat ihastuneita. Nyt yhtiöittämisen kariuduttua perustuslakiin Orpo pokkana ilmoitti ettei yhtiöittäminen ollut poliittinen tavoite, lakitekstissä mainitaan ettei yhtiöittämispakko johdu EU-säännöistä vaan on hallituksen poliittinen päätös.

https://yle.fi/uutiset/3-9694219

Tästä tulee vielä ikävä kiista puolueiden kesken..KEPU'lla ei oikeastaan ole mitään erityistä välitä kuinka SOTE-hanke toteutuu. Mieluummin he näkisivät mahdollisimman vähän muutoksia. Heille ovat jo jättipottinsa saaneet..tai todennäköisesti saamassa.

Nimittäin KEPU saa maakuntansa joidenka varaan se voi rakentaa puolueelle uuden valtakunnallisen organisaation.. Käytännössä KEPU'lla säilyy johtoasema ainakin noin 10-12 uudessa maakunnassa. Tämä maakuntauudistus tuo puolueelle maantieteellisesti suurimman osan Suomea kattavan täysin uuden maakuntahallinnon, maakuntavaalit, verotusoikeuden jne. Sen varaan on mahdollista rakentaa/uudistaa puolueen kenttäorganisaatiota..saada puolueen kannattajille tärkeitä virkapaikkoja maakuntien organisaatioihin jne.

Vain suurimmat etelän kaupungit ja niiden ympärillä olevat maakunnan jäävät muiden puolueiden kilpakentäksi.

Synkkä pilvi SOTEn yllä on siinä että Kokkarit eivät saakaan läpi itselleen tärkeitä tavoitteitaan. Koko potin kerää käytännössä KEPU.. Varsinkin jos käy niin että maakunnat perustetaan..mutta muuten SOTE:n rakentaminen jääkin seuraavalle eduskunnalle.

Veikkaanpa ettei tämä järjestys käy muille. Kunhan kesälomat on lusittu ja asiaa mietitty puolueiden sisällä alkaa totuus valjeta muillekin. Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä.
 
En oikein tiedä mihin Haavisto perustaa ajatuksensa yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Olen ymmärtänyt asian niin, että Ruotsi on tasan tarkkaan ilmoittanut Suomelle että rauhan aikainen sotilaallinen yhteistyö sopii. Sen sijaan mitään sodan ajan konkreettista yhteistyötä Ruotsilla ei ole sen suurempaa halua lähteä kehittämään. Saati sitten sitoutua mitenkään Suomen puolustamiseen.

Kenraali evp. Karlis Neretnieks esittää tässä osuvia kommentteja.

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/neretnieks_suomi_ruotsi_puolustus-67410


– Annan pari esimerkkiä. Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla, jos Venäjä vaatii Ruotsia "lainaamaan" Gotlantia vakavassa Baltian kriisissä? Onko Ruotsi valmis lähtemään sotaan, jos Venäjä esittää vastaavan vaatimuksen saada "lainata" osia Suomen Lapista suojatakseen tukikohtiaan Kuolan niemimaalla pahan Pohjoiskalotin kriisin vuoksi.

– Käytännössä tämä vaatisi yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. En pidä sitä mahdollisena, kun otetaan huomioon vallitsevat sotilasstrategiset olosuhteet ja maiden erilaiset historialliset kokemukset.

– Molemmat maat ovat puolustuksessaan riippuvaisia ulkomaisesta avusta. Ruotsi tarvitsee sitä hyvin aikaisin. Suomen kestävyys on parempi, mutta sekin tarvitsee apua pidemmässä juoksussa.

Mistä Haavisto on saanut tiedon ja varmuuden siitä että Suomen ilmavoimat voisi käyttää Ruotsin ilmatilaa ja kenttiä mahdollisessa sodankäynnissä Venäjää vastaan?
- Siis sallia suomalaisten operoida ja huoltaa kalustoa ikään kuin "suojassa" Ruotsin alueella/alueelta käsin.

Tällaista voi esittää vain täydellinen hölmö joka ei missään tapauksessa ole neuvotellut tai ottanut edes pintapuolisesti selvää siitä minkälaiseen yhteiseen puolustukseen Ruotsi voisi olla valmis sitoutumaan sodanaikaisessa yhteistyössä.
 
En oikein tiedä mihin Haavisto perustaa ajatuksensa yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Olen ymmärtänyt asian niin, että Ruotsi on tasan tarkkaan ilmoittanut Suomelle että rauhan aikainen sotilaallinen yhteistyö sopii. Sen sijaan mitään sodan ajan konkreettista yhteistyötä Ruotsilla ei ole sen suurempaa halua lähteä kehittämään. Saati sitten sitoutua mitenkään Suomen puolustamiseen.

Haaviston jutut Ruotsista ja Norjasta ovat aivan höpöä.

Mutta tuossa yllä olet jonkin verran väärässä. Ruotsi ja Suomi ovat kehittämässä myös yhteisiä kykyjä rauhan ajajn ulkopuolelle. Tämä tapahtuu laivastoin puitteissa yhteisenä alusosastona jossa harjoitellaan rauhanajan ulkopuolista toimintaa, toisaalta rannikkojääkärien yhteistyönä. Myös maavoimat ovat tulossa perässä ja osastot jotka ottavat osaa toisen harjoituksiin ovat kasvamassa. Tähän asti se on maavoimien osalta ollut joukkoeen tasalla, mutta tästä kasvatetaan ensin komppanian ja sitten jopa pataljoonan tasolle lähiaikoina. Eli valmiuksia ollaan hankkimassa rauhan ajan ullkopuolelle.

Siinä olet oikeassa että Ruotsin hallitus sanoo ei turvatakuille tai sotilasliitolle. Ruotsin demarit jotka ovat pääpuolue hallituksessa ajavat sotilaallisen liittoumattomuuden nimikkeellä myytyä turvallisuuspolitiikkaa ja sanovat ei Natolle, toisin kuin Suomi joka pitää nimellisesti auki mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.

Jos demarit sanoisivat että liittoutuminen Suomen kanssa on OK, menisi koko littoutumattomuusjutulta pohja pois. Naton he eivät taas voi hakea, koska silloin puolueesta vasen laita hyppäisi vassareihin ja kaikki mahdollisuudet hallitusasemaan kaikkoisivat pitkäksi aikaa.

Eli rauhan ulkopuolella toimittaisiin ilmeisesti yhdessä vain jos molemmat joutuisivat kutakuinkin samaan aikaan hyökkäyksen kohteeksi ja tämä toimii molempiin suuntiin.

-----------

Haaviston juttu että "nyt ei voi hakea Natoon" ja "ei pidä provosoida" ovat tätä väsynyttä juttua jossa rauhallisena aikana ei ole syytä hakea ja kohonneessa jännityksessä ei muka voi. aivan hölmöä mukalogiikkaa.

Suomen turvallisuusongelma ei ratkea ennenkuin olemme Natossa.
 
Siinä olet oikeassa että Ruotsin hallitus sanoo ei turvatakuille tai sotilasliitolle. Ruotsin demarit jotka ovat pääpuolue hallituksessa ajavat sotilaallisen liittoumattomuuden nimikkeellä myytyä turvallisuuspolitiikkaa ja sanovat ei Natolle, toisin kuin Suomi joka pitää nimellisesti auki mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.

Jos demarit sanoisivat että liittoutuminen Suomen kanssa on OK, menisi koko littoutumattomuusjutulta pohja pois. Naton he eivät taas voi hakea, koska silloin puolueesta vasen laita hyppäisi vassareihin ja kaikki mahdollisuudet hallitusasemaan kaikkoisivat pitkäksi aikaa

Tätä juuri tarkoitinkin. Viime vuoden kesällähän Löfven ilmoitti ettei mitään Ruotsin ja Suomen keskinäistä sotilasliittoa ole kehitteillä, eikä sellaista tule.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6456936
 
Näkökulma: Kokoomus pitää huolta omistaan, osa 2 - väärinkäytöksistä epäilty ex-piirijohtaja palkattiin kunnanviraston johtoon, suosittelijana Jan Vapaavuori

Tänään klo 07:05

Politiikan kulisseissa pelattava peli on rumaa. Puolueen uskollisista sotureista pidetään huolta viimeiseen virkaan asti, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.

Politiikassa kaikki on mahdollista.

Iltalehti kertoi viime viikon keskiviikkona kokoomuksen entisestä piirijohtajasta, jota epäillään useiden tuhansien eurojen väärinkäytöksistä. Epäillyt väärinkäytökset ehtivät jatkua useiden vuosien ajan.

Kokoomuksen puoluetoimisto yritti lakaista sille kiusallisen tapauksen maton alle tekemällä ex-piirijohtajan kanssa salaisen ”kassakaappisopimuksen”, jonka mukaan puolue jättää asian siihen, jos ex-piirijohtaja maksaa takaisin sovitun summan ja eroaa tehtävästään oma-aloitteisesti.

Näin myös tapahtui.

Ex-piirijohtaja kuului kokoomuksen sisäpiiriin, johon kuuluvat muun muassa puheenjohtaja Petteri Orpo, puoluesihteeri Janne Pesonen ja Helsingin nykyinen pormestari Jan Vapaavuori.

Asia piti hoitaa "fiksusti". Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että puolueen palkkalistoilla olevalle ex-piirijohtajalle piti näyttää ovea ennen kuin p**** osuu tuulettimeen eli asia tulee julkisuuteen.

Orpo oli asiasta tietoinen. Pesonen oli asiasta tietoinen. Vapaavuori oli todennäköisesti asiasta tietoinen.

Ex-piirijohtajan työsuhde kokoomukseen päättyi huhtikuun alussa, sopivasti ennen 9. huhtikuuta järjestettyjä kuntavaaleja.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan kokoomuksen sisäpiiriin kuulunut ex-piirijohtaja ei ole sitoutunut omassa elämässään niihin arvoihin, joiden puolesta hän puhui kevään 2015 eduskuntavaaleissa ollessaan puolueen ehdokkaana.

Iltalehden tietojen mukaan puoluesihteeri Janne Pesonen sai viime vuoden marraskuussa kirjeen, jossa puoluetoimistoa varoitettiin ex-piirijohtajaan liittyvästä maineriskistä.

Kirjeessä kerrottiin ex-piirijohtajan eläneen ”täydellistä” kaksoiselämää puolisonsa tietämättä ja tulleen siinä sivussa raskaaksi naimisissa olevalle paikalliselle kokoomusaktiiville.

Kirjeessä kerrottiin myös ex-piirinjohtajan holtittomasta rahankäytöstä ja kehotettiin epäsuorasti tarkastamaan piirin kirjanpito mahdollisten väärinkäytösten varalta. Kuten nyt tiedetään, näin myös tehtiin.

- Puoluetoimistolla on ollut tieto ex-piirijohtajan epämääräisistä elämäntavoista ainakin viime marraskuusta lähtien. Todistettavasti myös puolueen puheenjohtaja ja piirihallitus ovat olleet perillä asioista, ex-piirijohtajan tunteva henkilö kertoo Iltalehdelle.
* * *

Haku erään kunnanviraston johdossa olevaan määräaikaiseen päällikkötason virkaan päättyi 22. maaliskuuta eli kaksi viikkoa ennen salaisen kassakaappisopimuksen allekirjoittamista.

Kokoomuksen ex-piirijohtaja toimitti oman hakemuksensa 22. maaliskuuta, puolitoista tuntia ennen virka-ajan päättymistä.

Suosittelijaksi oli merkitty Jan Vapaavuori, entinen ministeri ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja - kevään kuntavaalien valtakunnan ääniharava. Jokainen ymmärtää, mitä tämän tason nimi paperissa tarkoittaa.

Ex-piirijohtaja valittiin virkaan 51 hakijan joukosta. Hakijoiden joukossa oli useita korkeasti koulutettuja alan ammattilaisia, joilla oli vuosien työkokemus Nokian, Tikkurilan ja YIT:n kaltaisista pörssiyhtiöistä.

Hakijoiden joukossa oli muun muassa Veikkauksen ex-johtaja ja lukuisia muita kokeneita alan osaajia. Kokoomuksen ex-piirijohtaja arvioitiin näitä kaikkia pätevämmäksi, vaikka hänellä oli vähemmän työkokemusta kuin monella muulla.
* * *

Politiikan kulisseissa pelattava peli on rumaa. Puolueen uskollisista sotureista pidetään huolta viimeiseen virkaan asti.

Peli vihelletään poikki aina neljän vuoden välein, kun Arkadianmäelle tarvitaan 200 innokasta yhteisten asioiden hoitajaa. Kun pakka on sekoitettu, peli jatkuu kuin aina ennenkin.

Tämä on politiikkaa - ja suurin syy siihen, miksi niin moni jättää vuosi toisensa jälkeen äänestämättä.

Näin toimitaan maassa, jonka pääministeri on sanonut julkisesti, ettei hän tunnista kuntatason hyvä veli -verkostoja.
* * *

Tapaus on kokoomukselle hyvin kiusallinen, sillä kyseisen piirin hallituksessa istuu edelleen samoja henkilöitä, jotka ovat olleet hyväksymässä edellisten vuosien tilinpäätöksiä, joissa on ilmennyt epäselvyyksiä.

Yksi näistä henkilöistä sattuu olemaan kokoomuksen sisäpiiriin kuuluvan ministerin lähisukulainen.
http://m.iltalehti.fi/politiikka/201707032200242710_pi.shtml
 
Back
Top