Kataiselta suoraa puhetta Trumpista: ”Ensimmäistä kertaa historiassa USA:n presidentti jakaa Venäjän presidentin kanssa saman ajatuksen”
Jyrki Katainen Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa. (KUVA: Seppo Kärki)
Julkaistu: 18.6. 13:04
Jyrki Katainen sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin jakavan historiallisella tavalla Vladimir Putinin näkemyksen siitä, että heikko ja hajanainen Eurooppa on hyvä asia.
EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen löi Naantalin Kultaranta-keskusteluissa pöytään suoraa puhetta Yhdysvaltain presidentin
Donald Trumpin Eurooppa-näkemyksistä. Kataisen mukaan Euroopassa eletään poikkeuksellisessa poliittisessa tilanteessa.
– Ensimmäistä kertaa historiassa Yhdysvaltain presidentti jakaa Venäjän presidentin kanssa saman ajatuksen Euroopasta eli mitä hajanaisempi ja heikompi Eurooppa, sitä parempi. Tällaista tilannetta ei ole oikeastaan koskaan aiemmin ollut.
Kataisen mukaan Euroopalta kysytään nyt haluaako se puolustautua ja olla johtaja haluamillaan ja itselleen sopivilla alueilla. Katainen katsoo EU:n olevan edelleen supervalta Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan rinnalla.
Hän muistutti, ettei sille annettu kansalaisten tuki ole ollut koskaan niin korkea kuin nyt maailmapoliittisten jännitteiden kasvettua.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Nämä ulkoiset paineet ovat herättäneet kansalaiset miettimään, ketkä asioita ratkovat.
EU:n ja Venäjän välit ovat olleen pakkasella Krimin anastamisen jälkeen. Kataiselta kysyttiin, voisivatko EU:n ja Venäjän suhteet olla kuitenkin lientymässä ajateltua nopeamminkin. Osassa EU-maita on esitetty Venäjälle Krimin anastamisen vuoksi asetetuista pakotteista luopumistakin. Katainen kannatti asioiden ratkaisemista mielekkäällä tavalla, mutta heitti pallon vahvasti Venäjän ruutuun.
– Käsittääkseni itsenäisen naapurimaan miehittäminen on vielä tänäkin päivänä väärin, eikä sitä voi hyväksyä. Heti kun Minskin rauhanehdoissa saadaan liikettä aikaiseksi niin mikäpä ettei, ruvetaan paiskimaan töitä yhteisen tulevaisuuden eteen Venäjän kanssa. Avataan taloussuhteita ja kauppapolitiikkaa, Katainen sanoi hivenen sarkastiselta kuulostaneesti.
Katainen painotti, ettei EU ole mitenkään poikkeuksellisessa kriisissä, vaikka maailmanpoliittisen suhdanteet eivät olekaan sille suotuisat suurvaltapolitiikan tehtyä näyttävän paluun.
Katainen listasi unionin jäsenmaiden tekevän parhaillaan esimerkiksi sisämarkkinoilla asioita, jotka johtavat siihen, että unioni on kolmen vuoden päästä merkittävästi integroituneempi kuin nyt. Kauppapolitiikassa se on neuvotellut tukun kauppasopimuksia ja puolustusyhteistyö on edennyt viimeisen vuoden aikana historiallisin harppauksin.
– Toki meillä on ongelmia, mutta osa niistä ongelmista on juuri sellaisia, joita ratkomaan EU on luotukin.
Pääministeri
Juha Sipilä painotti, että EU on edelleen talouden supervalta. Hän toivoi, että EU:sta tulisi jatkossa pontevampi suurvalta ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Toivoisin, että ottaisimme siinä vielä vahvemman globaalin johtajan roolin. Samoin monenkeskisen sääntöperusteisen järjestelmän tinkimättömänä puolustajana.
EU:n tulevaisuutta koskeneeseen paneelin osallistui myös
Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja
Annamari Sipilä, joka kiteytti EU:n olevan ”itseruoskinnan ykkönen”.
– Miten me voidaan olla vielä parempia? Miksi muut ovat paljon parempia? Miksi meidän arvot ovat rappiolla ja kaikki on huonosti? Ei ole. Eurooppa on ”yritetään olla ihmisiksi” -asenteen suurvalta.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja
Teija Tiilikainen katsoi, että EU on suurvalta myös riitojen rauhanomaisessa ratkaisemisessa.
– Jos ajatellaan sen omaa sisäistä järjestelmää, niin siinä se on onnistunut ja siinä sillä on markkinavaltti.
Hanna Vesala
