Suomen Sotilaan Jukka Knuutin näkökulma kansliapäällikkö-episodiin. Itsekin ihmettelen kovasti, että sotilas/siviili-näkökulmaa ei huomioida mitenkään keskustelussa. Olin siitä jo tulossa laittamaan, mutta ei jaksanut. Onneksi Knuuti kirjoitti. Ja teki sen niin paljon paremmin kuin mitä itse oisin...
http://www.suomensotilas.fi/alamoloa-ja-faktoja-kansliapaallikkovalinnasta/
"
Älämölöä ja faktoja kansliapäällikkövalinnasta
Suomen Sotilas | 03.09.2015 |
Artikkeli
Jukka Knuuti
Aina näyttää nousevan älämölö, kun
Jukka Juusti nimitetään virkaan puolustusministeriössä. Niin kävi myös kun ministeri
Niinistö päätti nimittää hänet kansliapäälliköksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.
Arto Räty oli valmis jatkamaan toisen viisivuotiskauden ja ehkä sen vuoksi jo ennen viime kevään eduskuntavaaleja haussa olleeseen virkaan hänen lisäkseen ainoa vakavasti otettava hakija oli Juusti. Sanotaan, etteivät muut hakeneet, kun Räty joka tapauksessa nimitettäisiin. Hakijoita oli yhteensä vain viisi. Kolme ei täyttänyt viran vaatimuksia. Jäljelle jääneiden kahden sotilaan – Juustin ja Rädyn – osalta valintaan osallistuneet asiantuntijat esittivät molempien sopivan virkaan. Päätös jäi siis ministerille.
Se että yksikään pätevä siviili ei hakenut tehtävään on oireellista ja kertoo epäterveestä ilmiöstä puolustushallinnossa. Yleisradio ja Sanomien lehdet sekä eräät Kokoomusministerit nostivatkin mölyn Juustin nimityksestä. Eikö niiden olisi pitänyt nostaa jo vuosia sitten möly siitä, että kaaderiupseerit ovat miehittäneet puolustushallinnon korkeimmat siviilivirat?
Räty oli neljäs viisivuotiseksi määräajaksi nimitetty kansliapäällikkö, ja toistaiseksi ainoa joka pyrki uudelle viisivuotiskaudelle. Muut olivat vastaavassa tilanteessa jo eläkeiässä.
Ministeri Niinistö päätti siis valita Juustin. Edellinen ministeri
Haglund oli yrittänyt ajaa istuvan kansliapäällikön auliilla avustuksella ja tuella kansliapäällikön virkakauden jatkamisen läpi toimitusministeriössä hävittyään vaalit, mutta se ei käynyt oikeuskanslerille.
Niinistö kysyi ennen kansliapäällikön nimitystä, sopiiko päätös hallituskumppaneille. Pääministeri
Sipilä (kesk.) ja Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri
Stubb, hyväksyivät Niinistön päätöksen. Sittemmin sisäministeri
Orpon (kok) väliintulo sai kuitenkin Stubbin jättämään päätöksen pöydälle.
Asiantuntijavirkamiesten mukaan kenraalit Juusti ja Räty olivat yhtä päteviä tehtävään. Kenraalit ovat hakeneet samoja tehtäviä ennenkin. Kun he hakivat vuonna 2007 EU:n alaisen puolustusalan viraston EDA:n johtajan paikkaa, katsoi kansainvälinen EU:n valintalautakunta Juustin pätevämmäksi. Juusti sai viran.
Kun Juusti nimitettiin pari vuotta sitten ministeriön resurssipoliittisen osaston päälliköksi, syntyi osastossa kapinaliike. Osaston päällikön tehtävät jättänyt
Eero Lavonen oli ainoa puhtaasti siviili ministeriön kolmesta osastopäälliköstä.
Pauli Järvenpään siirtyessä suurlähettilääksi Afganistaniin tuli tähän erilaisin välipuhein siviilille varattuun virkaan sotilas – Brysselistä palannut kenraalimajuri
Esa Pulkkinen. Toki hallintopoliittisen osaston päällikkö
Teemu Penttilä oli siviili, mutta hänkin oli ”pääesikunnan miehiä”.
Resurssipoliittisen pitkäaikaista kakkosmiestä
Arto Koskea pidettiin itsestään selvänä Lavosen mantteliperijänä. Mutta paikalle nimitettiinkin Jukka Juusti – hänkin upseeri, jos kohta ei kadettiupseeri. Juustin paikka pääesikunnan sotatalouspäällikkönä tarvittiin komentajaputkessa olleelle
Jarmo ”Charles” Lindbergille. Hän olisi joutunut eläkkeelle ilmavoimien komentajan paikalta 55-vuotiaana, ennen
Ari Puheloisen eläköitymistä. Mutta pääesikunnassa hänen eläkeikänsä nousi 60 vuoteen. Ja hänestä tuli puolustusvoimien komentaja.
Juustin nimitys osastopäälliköksi aiheutti siis suoranaisen kapinaliikkeen ministeriössä. Yksi resurssipoliittisen osaston virkamies kirjoitti katkeran kirjeen ministeri
Stefan Wallinille ja kansliapäällikkö Arto Rädylle ja hoiti kirjeen myös julkisuuteen.
Toisin kuin käytännöllisesti katsoen kaikissa länsimaissa, Suomessa puolustusministeriön korkeimmat virkamiehet ovat sotilaita.
Elisabeth Rehn ihmetteli aikanaan, miksi hänen kansliapäällikkönsä on kenraali, kun kaikissa muissa pohjoismaissa puolustusministeriön korkein virkamies oli siviili. Sen vuoksi asetusta muutettiin 1994, niin että aiemmin kansliapäällikön pätevyysvaatimuksena ollut everstin arvo korvattiin akateemisella loppututkinnolla. Kansliapäällikkyys oli nyt siviilivirka. Elisabeth Rehn olisi nimittänyt virkaan puolustuspolitiikan vahvan miehen
Pauli Järvenpään. Silloinen kansliapäällikkö
Aimo Pajunen kuitenkin torpedoi hankkeen vedoten Järvenpään puutteelliseen johtajakoulutukseen. Kun Järvenpää 10 vuotta myöhemmin haki virkaa uudelleen nyt osastopäällikön, Washingtonin suurlähetystön ministerineuvoksen ja Suomen Brysselin Nato-suurlähetystön kokemusten meritoimana, nimitti vanha pasifisti
Tarja Halonen virkaan sotilaan, kenraalimajuri
Kari Rimpin ennen kuin siviilimies Järvenpään. Syy oli se, että Halonen tunsi antipatiaa Järvenpäätä kohtaan.
Kansliapäällikön siviilivirkaa on nyt 20 vuotta hoitanut sotilas. Ja sama jatkuu seuraavat viisi vuotta, vaikka eräiden kadettitaustaisten kenraalien, muutaman toimittajan ja kokoomuslaisen mielestä Juusti ei ole oikea sotilas, koska hän ei ole kadettiupseeri. Mitenköhän hän sitten on suorittanut yleisesikuntatutkinnon ja saanut kenraalin arvon?
Niinistön seuraavat siirrot ovat mielenkiintoisia. Joko nyt Eero Lavosen perilliset resurssipoliittisessa osastossa, Arto Koski ja
Jari Takanen, pääsevät etenemään urallaan, jonka kenraalit ovat tähän asti blokanneet?
Sama koskee puolustuspoliittista osastoa, jonka päällikkö kenraalimajuri Esa Pulkkinen menee EU:n sotilaskomitean johtoon Brysseliin. Hänelle olisi kaksi pätevää seuraajaehdokasta. Puolustuspoliittisen osaston kansainvälistä yksikköä on jo pitkään johtanut varatuomari
Helena Partanen, joka ministeriökokemuksen lisäksi on pätevöitynyt ministerineuvoksena Washingtonin suurlähetystössä. Hieman nuorempi ministeriön Konserniohjausyksikön johtaja
Janne Kuusela olisi hänkin virkaan sopiva. Tehtävään sopivat
Heikki Savola ja
Olli-Pekka Jalonen ovat siirtyneet aiemmin valiokuntaneuvoksiksi eduskuntaan todettuaan puolustusministeriössä karrieerissa etenemisen olevan kenraalien tukkima.
Niinistöllä on nyt tuhannen taalan paikka ”sivilisoida” sotilaiden dominoimaa puolustusministeriötä.
.
+++
Kirjoittaja Jukka Knuuti on täysin palvellut puolustushallinnosta eläkkeelle jäänyt virkamies ja journalisti ja on Suomen Sotilaan toimituksen jäsen ja kolumnistimme. Knuuti on seurannut Suomen Sotilaassa kolumneissaan puolustushallintoa vuosia. Nettisivuiltamme voit lukea nyt myös kaksi – suoraan nyt esille nousseeseen kansliapäällikkökohuun kytkeytyvää – Knuutin kolumnia Suomen Sotilaasta vuosilta 2010 ja 2012."
