Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

[Kapiainen]

Varmasti työläisen unioneissa pohditaan näin: Toimenpidelista on EK:n aivoista ja hallitus pelaa äijää, että nyt näytetään. Sari Sairaanhoitaja saa kylmää kyytiä, siinä se.

Asiaa varmaan helpottaisi jos hallitus vääntöisi rautalangasta miksi tehdään se mitä tehdään, mihin se vaikuttaa ja miten.

Esimerkki:
pitkään palvelleiden sotilaiden, poliisien ja rajavartijoiden lomista otetaan 8vrk pois. Perusteluna se, että vientiteollisuuden kilpailukykyä pitää lisätä??
Tässä kohtaa sotilas, poliisi ja rajamies putoaa kärryiltä. Hän miettii näin: öööö...jos olen 8vrk lomalla, saan peruspalkan verran rahaa/lomavrk. Jos olen töissä, teen sinä aikana yhden sunnuntaipäivystyksen/vkonloppuvuoron/yövuoron jne ja saan peruspalkan päälle reilut lisät. Missä tuli säästö ja miten tämä minun töissäoloni loman sijaan lisäsi vientiteollisuuden kilpailukykyä??
Tämä on se problematiikka, joka hallituksen pitäisi avata kansankielelle. Jos se sitä ei halua/osaa/pysty tekemään, on hankala päästä asiassa järkevään loppuratkaisuun.

 

[adam7]

En puhunut kotimaisten yritysten suosimisesta vaan Suomeen investoivien suosimisesta.

Pahoittelen, olin epätarkka.

Tätähän on yritetty nimenomaan alhaisella yritysveroasteella. Näkyvin tulos taitaa olla Konecranesin ja Terexin fuusio, jossa Terexin osakkeenomistajat saavat 60% fuusioituneen yrityksen osakkeista, mutta pääkonttori tulee Suomeen, nimenomaan alhaisen yritysveroasteen vuoksi.

Lisäksi on olemassa tuplapoistot tuotannollisten investointien osalta.

Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja jatketaan

Lakia tuotannollisten investointien korotetuista poistoista jatketaan koskemaan vuosia 2015 ja 2016. Laki koskee uusia tehtaita ja työpajoja sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettäviä uusia koneita ja laitteita. Poiston saa tehdä kaksinkertaisena kahtena verovuonna.

http://kauppakamari.fi/2014/12/23/veromuutokset-vuonna-2015/

Tuotannolliset investoinnit eivät vain ole koneita ja laitteita, vaan voivat myös olla tuotekehitystä

http://www.taloussanomat.fi/arkisto...ttamismenot-ovat-erityisasemassa/200328026/12

Kovin isoa poliittista hyötyä ei saa pyörän uudelleen keksimisestä.

 

[adam7]

tupla, my bad

(näitä tulee tabletilla välillä kun ei näytä menevän ekalla läpi ja tökkää vielä kerran)

 

[Paavo]

Asiaa varmaan helpottaisi jos hallitus vääntöisi rautalangasta miksi tehdään se mitä tehdään, mihin se vaikuttaa ja miten.

Esimerkki:
pitkään palvelleiden sotilaiden, poliisien ja rajavartijoiden lomista otetaan 8vrk pois. Perusteluna se, että vientiteollisuuden kilpailukykyä pitää lisätä??
Tässä kohtaa sotilas, poliisi ja rajamies putoaa kärryiltä. Hän miettii näin: öööö...jos olen 8vrk lomalla, saan peruspalkan verran rahaa/lomavrk. Jos olen töissä, teen sinä aikana yhden sunnuntaipäivystyksen/vkonloppuvuoron/yövuoron jne ja saan peruspalkan päälle reilut lisät. Missä tuli säästö ja miten tämä minun töissäoloni loman sijaan lisäsi vientiteollisuuden kilpailukykyä??
Tämä on se problematiikka, joka hallituksen pitäisi avata kansankielelle. Jos se sitä ei halua/osaa/pysty tekemään, on hankala päästä asiassa järkevään loppuratkaisuun.

Oletetaan että virkamieslaitos x tarvitsee tehtävänsä täyttämiseen 10000 työpäivää per vuosi. Vuodesssa suunnilleen 250 työpäivää per työntekijä. 38 lomapäivällä nettopäivät 212 per vuosi ja uudella 30:lla 220 per vuosi. 38 vuosilomapäivällä työpanoksen tekeminen edellyttää näillä luvuilla 47,17 nuppia, 30 lomapäivällä riittää 45,45. Uudella mallilla sama työpanos saadaan aikaan 3,6% pienemmällä nuppiluvulla.

 

[scip10]

Tämä oli hyvä huomio. Mistä tosiaan johtuu ettei vapun "pyhyyteen" voida kajota kun kaikkea muuta "pyhää" ronkitaan ja roplataan häpeilemättä?

Suomalaiset viettävät vappua sankoin joukoin, kun taas loppiaista ja helatorstaita ei vietä kukaan.

 

[SJ]

Paras tapa kannustaa investointeihin on laskea yritysverotusta kaikilta yrityksiltä tasapuolisesti. Jos verohelpotuksia yritetään kohdentaa kotimaahan investoiville, avataan veronkiertomahdollisuuksia, sillä investoinnit on mahdollista naamioida kotimaisiksi kierrättämällä ne bulvaanien kautta. Myös kaikenlaiset tuotekehitys- ja kasvuyritysten sijoittamisvähennykset vain lisäävät veronkiertoa: http://edistyspuolue.fi/lehdistotie...ustimet-lisaavat-byrokratiaa-ja-veronkiertoa/

Tuosta mielipiteeni jälleen eroaa siitä mitä sanot. Verojen alennus kannustaa verojen maksamiseen. Tämä siksi, että mahdollinen rangaistus veron kierrosta pysyy melkolailla samana. Joten kannattaako riski, kun hyöty pienenee? Ja kun nuo verojärjestelyt eivät ole ilmaisia nekään, niin verojen keventäminen on hyvä tapa vähentää veronkiertoa. Byrokratia noissa kannustimissa kyllä lisääntyy. Ja verotus on kyllä niin korkea, että sitä saa vähentää pitkään jotta järjestelyt kävisivät kannattamattomiksi(mutta jos joku ei vielä järjestele verojaan, niin tuskin se nytkään aloittaa).

 

[scip10]

Kun näistä sairauslomista on puhe, niin samalla olisi syytä miettiä, että miksi toisilla työpaikoilla on (kollektiivisesti) paljon sairauslomia ja vastaavasti toisilla - saman alan - työpaikoilla sairauslomien osuus on merkittävästi pienempi? Olen ollut työelämässä vuodesta 1988 lähtien ja työskennellyt niin suurissa kuin pienissä firmoissa, hyvin johdetuissa ja huonosti johdetuissa ja erään selkeän tendenssin olen havainnut ja se liittyy hyvin paljon ilmapiiriin työpaikalla ja työnjohtamiseen ja yrityskulttuuriin mikä yrityksessä on vallalla. Ja niissä yrityksissä (ml. kunta ja valtio) joissa on osaava ja tasapuolinen että oikeudenmukainen työnjohto, jossa työnjohto luottaa alaisiinsa ja heidän kykyihin, jossa työnjohto ei "kyttää" jokaista tekemistä ja antaa myös sitä positiivista palautetta ja sen negatiivisen palautteen antaa rakentavasti, jossa debatti työyhteisössä eri toimijoiden välillä toimii ja jossa työnantaja ei syyllistä työntekijöitä puolustaessaan esim. asiakasta, jossa pyritään luomaan hyvää sekä kehittävää ilmapiiriä, työntekijät ovat myös motivoituneempia ja klikkejä syntyy vähemmin (ja osaava työnjohto osaa puuttua klikkeihin ja hallitsee tilanteen) ja tällä on vaikutusta työmotivaatioon, työhön paneutumiseen ja merkittävässä määrin sairauslomiin. Henkisesti raskas työyhteisö vaikuttaa vääjäämättä siihen kuinka sitoutuneita työntekijät ovat ja mikä on heidän motivaationsa ja tuolloin - ihmisten väsyessä - kynnys hakea sairauslomia on olennaisesti pienempi mitä tilanteessa jossa töissä on ok olla ja jossa on yhteisönä hyvä ilmapiiri ja ongelmat ratkotaan rakentavasti syyllistämisen sijaan.

Olen nyt hoitoalalla ja edellinen työpaikkani oli (sairaanhoitopiirillä) ja siellä meillä oli todella osaava, tasapuolinen ja rehellinen osastonhoitaja, joka luotti meidän osaamiseen ja vaikka työ oli äärimmäisen raskasta dementiaosastolla työskentelyä, töissä oli mukava olla ja työkaverit hymyilivät ja auttoivat toinen toisiaan kun tarvis tuli - ja mikä merkittävintä lyhyitä päivän parin sairauslomia oli todella vähän. Jos sairauslomia oli, ne olivat käytännössä aiheesta. Ja tämä ilmapiiri oli osastolla, jossa yli 50 % työntekijöistä oli sijaisia eli edes virka/toimi ei ollut pontimena. Sanoisin, että syynä hyvään ilmapiiriin oli luottamuksellinen suhde ja sen sai osaltaan aikaan ammattinsa todella hyvin hallitseva osastonhoitaja. Nykyinen työpaikkani - ala on sama, työn on samankaltaista - mikään muu ei sitten olekaan samanlaista ja se ilmapiiri välittyy koko työpaikkaan ja se näkyy sairauspoissaoloissa, motivaatiossa ja yleisessä vittuuntuneisuudessa.

Eli jos työntekijöillä on peiliin katsomisen paikka niin kyllä sitä on siellä toisellakin puolella. Pienillä eleillä ja teoilla on suuren suuri vaikutus työhön omistautumiseen ja motivaatioon. Ja kerran kadonnutta luottamusta on äärimmäisen vaikea rakentaa uudelleen.

vlad.

Omia alaisiani pitää välillä määrätä kotiin sairastamaan. Mieluummin pari päivää kotona lepäämässä, kuin räkäinen työnsankari toimistolla hankkimassa poskiontelontulehdusta ja tartuttamassa muita.

Vastedes on arveluttavaa käskeä näitä jäämään palkatta kotiin.

 

[scip10]

Tuosta mielipiteeni jälleen eroaa siitä mitä sanot. Verojen alennus kannustaa verojen maksamiseen. Tämä siksi, että mahdollinen rangaistus veron kierrosta pysyy melkolailla samana. Joten kannattaako riski, kun hyöty pienenee? Ja kun nuo verojärjestelyt eivät ole ilmaisia nekään, niin verojen keventäminen on hyvä tapa vähentää veronkiertoa. Byrokratia noissa kannustimissa kyllä lisääntyy. Ja verotus on kyllä niin korkea, että sitä saa vähentää pitkään jotta järjestelyt kävisivät kannattamattomiksi(mutta jos joku ei vielä järjestele verojaan, niin tuskin se nytkään aloittaa).

Paras verojärjestelmä on selkeä, mahdollisimman laajapohjainen ja alhaisella verokannalla.

Tämän periaatteen sotkevat poliitikot, jotka rakastavat kaikenlaisia poikkeuksia, vähennyksiä ja etuja tukijoukoilleen sekä ylimääräisiä haittaveroja ikäville asioille.

 

[letkuspede]

Omia alaisiani pitää välillä määrätä kotiin sairastamaan. Mieluummin pari päivää kotona lepäämässä, kuin räkäinen työnsankari toimistolla hankkimassa poskiontelontulehdusta ja tartuttamassa muita.

Vastedes on arveluttavaa käskeä näitä jäämään palkatta kotiin.

Eikös paikallisesti voi sopia että palkka maksetaan meillä myös 1. saikkupäivältä

 

[scip10]

Eikös paikallisesti voi sopia että palkka maksetaan meillä myös 1. saikkupäivältä

Työnantaja tuskin suostuu...

Eikö tämän esityksen pihvinä ollut se, että tehdään pakottavaa lainsäädäntöä josta ei voida sopimusteitse poiketa?

 

[Kapiainen]

Uudella mallilla sama työpanos saadaan aikaan 3,6% pienemmällä nuppiluvulla.

Kyllä! Näin sitä järkeilimme myös kollegan kanssa.
Eli rautalankamalli sotilaalle, poliisille ja rajavartijalle paljastaa tämän:
Teidän lukumääräänne voidaan jatkossa vähentää kun jäljelle jäävät tekevät enemmän töitä.
No, ehkä tosiaan näin, mutta tämä on ihan yhtä vähän suosiota ymmärrystä saava perustelu kuin se, että otetaan 8 lomapäivää pois että vientiteollisuuden kilpailukyky kasvaa - koska nythän asia kääntyy niin että teitä irtisanotaan/poislähtevien tilalle ei tule uusia, jotta vientiteollisuus vetäisi paremmin.
Kokonaan oma kysymyksensä on sitten se, miten tuo näkyy kentällä. Se ei näy mitenkään, paitsi että lomia on vähemmän ja vuorolisät pienempiä.

Kyse on näissä asioissa konkretiasta ja nimenomaan sitä pitäisi hallituksen osata oikealla tavalla kertoa. Muuten me emme ymmärrä miksi näin tehdään ja kun emme ymmärrä miksi, koemme saavutettujen etujen heikemnykset epäoikeudenmukaisina.

 

[adam7]

Kyse on näissä asioissa konkretiasta ja nimenomaan sitä pitäisi hallituksen osata oikealla tavalla kertoa. Muuten me emme ymmärrä miksi näin tehdään ja kun emme ymmärrä miksi, koemme saavutettujen etujen heikemnykset epäoikeudenmukaisina.

Kun valtakunta on ollut 7 vuotta taantumassa ja julkiset menot pakottavat valtion jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, ei "saavutetut edut" ole oikein paras perustelu millään alalla. (Näen kyllä että kirjoitat "jollei ole selitetty")

Suomi on pahassa taloudellisessa kriisissä, eikä siihen ole syynä pakolaiset, CIA tai lisko-ihmiset, vaan jäykkä korporatiivinen järjestelmä, jossa sääntelyä ei ole purettu ja jossa epämielyttäviä päätöksiä, ts. korjausliikkeitä, ei ole saatu aikaiseksi. Jollei korjausliikkeitä nyt tehdä, ennen pitkää edessä on paljon pahemmat lääkkeet, komission ja IMF:n ohjauksessa. Nyt vastuunalaisten toimijoiden tulisi ymmärtää tilanteen vakavuus.

 

[Bushmaster]

Suomalaiset viettävät vappua sankoin joukoin, kun taas loppiaista ja helatorstaita ei vietä kukaan.

eli "ryypynkaatojuhla"....

 

[Tetra]

koemme saavutettujen etujen heikemnykset epäoikeudenmukaisina.

Ette ole ainoita

Kokoomus taitaa olla pelannut aika avoimin kortein. Kepulla ja persuilla mieli muuttui kun tuli hallitusvastuuta. Toivon toki, ettei kovin moni oikeasti kaikkia vaalilupauksia uskonut... Kyllä sitä kannattajakuntiensa asioita ajavat. Tosin persujen osalta vaikea nähdä voittoja siinä suunnalla.

 

[Vonka]

Tätä se mun uneni tiesi.

Hallituksen laskelmista paljastui aukko: Toimet eivät riitä kilpailukyvyn parantamiseen

Hallituksen tiistaina julkistamilla rajuilla toimilla ei näytä olevan haluttua vaikutusta. Hallituksen laskelmat eivät nimittäin näytä pitävän paikkaansa.

Hallituksen ehdottomilla toimilla ei saada kasaan haluttua parannusta kilpailykykyyn eli viiden prosentin alennusta yritysten yksikkötyökustannuksiin. Tai toisin päin sanottuna: jos hallitus pitää kiinni viiden prosentin kustannusalennuksesta yrityksille, hallituksen miettimät keinot ja niihin suunniteltu rahoitus eivät riitä tavoitteeseen.

Joko siis uupuu rahoitusta tai sitten vaikutukset jäävät vajaiksi.

Halutun tavoitteen ja keinojen välinen kuilu on yritysten sosiaaliturvamaksua koskevassa kohdassa.

Hallituksen mukaan 1,72 prosenttiyksikön alennus yritysten sosiaaliturvamaksuun alentaa yritysten työn teettämisestä johtuvia kustannuksia samat 1,72 prosenttia.

Näin ei kuitenkaan voi olla.

Sosiaaliturvamaksua ei nimittäin peritä yrityksen työkustannuksista. Maksu peritään ainoastaan palkkasummasta. Yritysten maksama kustannus ei kuitenkaan ole pelkkä palkkasumma vaan myös palkan lisäksi maksettavat sivukulut. Näin ollen maksun alentaminen ei alenna yrityksen työn teettämisestä johtuvia kustannuksia samassa suhteessa, vaan vähemmän. Toisin sanoen, maksun alennus vaikuttaa vain osaan yrityksen yksikkötyökustannuksista.

Jos kuvitellaan, että yrityksen palkkasumma on 100, niin sivukulut huomioiden yrityksen yksikkötyöskustannukset ovat 123. Sosiaaliturvamaksu peritään tuosta sadasta, joten hallitus ei voi väittää että 123:sta kustannukset alenisivat samassa suhteessa.

Sosiaalivakuutusmaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksilöllä alentaa siten yrityksen yksikkötyökustannuksia vain noin 1,4 prosentilla, ei 1,72:lla.

Toisin sanoen, jos hallitus haluaa alentaa kustannuksia 1,72 prosentilla, sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä ei riitä. Jotta haluttu vaikutus saadaan aikaan, pitäisi käytössä koko sosiaaliturvamaksu poistaa yrityksiltä. Yritysten sosiaalivakuutusmaksu on nyt 2,08 prosenttia palkkasummasta.

http://www.hs.fi/politiikka/a1441767741581?ref=hs-nprio-1-1in

 

[VUps]

Oletetaan että virkamieslaitos x tarvitsee tehtävänsä täyttämiseen 10000 työpäivää per vuosi. Vuodesssa suunnilleen 250 työpäivää per työntekijä. 38 lomapäivällä nettopäivät 212 per vuosi ja uudella 30:lla 220 per vuosi. 38 vuosilomapäivällä työpanoksen tekeminen edellyttää näillä luvuilla 47,17 nuppia, 30 lomapäivällä riittää 45,45. Uudella mallilla sama työpanos saadaan aikaan 3,6% pienemmällä nuppiluvulla.

Asiakaspalvelutyötä ja kansalaisten asioita käsittelevien virkamiesten lisääntynyt töissäolo tarkoittaa myös asioiden keskimääräisten käsittelyaikojen nopeutumista. Esimerkiksi rakennuslupa, lastensuojelupäätös tai tuomioistuinratkaisu saattaa valmistua keskimäärin muutaman prosentin nopeammin, koska yksittäisistä asioista vastuulliset virkamiehet ovat vähemmän poissa ja paremmin tavoitettavissa virkapaikoillaan asioiden ollessa vireillä. Käänteisesti läpimenoajat eivät kasvaisi yhtä kustannustehokkaasti jakamalla samaa työkuormaa useammalle virkamiehelle, joiden vuosityöaika olisi alle vertailutason.

Tietokonetermein nyt ylikellotetaan, ei rinnakkaisteta.

Viranomaispäätösten läpimenoaikoja kannattaisi muillakin tavoin pyrkiä nopeuttamaan, sillä ne saattavat tuoda muualle yhteiskuntaan merkittäviä ulkoiskustannuksia. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat mm. turvapaikkahakemusten käsittely ja maataloustukien maksatus. Aiheetonkin turvapaikanhakija on taloudellinen rasite sen aikaa, kun hakemuksen käsittely on kesken. Maatalousviranomaisten hidastelun takia taas kassakriisi uhkaa tällä hetkellä useita maatalousyrittäjiä.

 

[baikal]

Kyllä! Näin sitä järkeilimme myös kollegan kanssa.
Eli rautalankamalli sotilaalle, poliisille ja rajavartijalle paljastaa tämän:
Teidän lukumääräänne voidaan jatkossa vähentää kun jäljelle jäävät tekevät enemmän töitä.
No, ehkä tosiaan näin, mutta tämä on ihan yhtä vähän suosiota ymmärrystä saava perustelu kuin se, että otetaan 8 lomapäivää pois että vientiteollisuuden kilpailukyky kasvaa - koska nythän asia kääntyy niin että teitä irtisanotaan/poislähtevien tilalle ei tule uusia, jotta vientiteollisuus vetäisi paremmin.
Kokonaan oma kysymyksensä on sitten se, miten tuo näkyy kentällä. Se ei näy mitenkään, paitsi että lomia on vähemmän ja vuorolisät pienempiä.

Kyse on näissä asioissa konkretiasta ja nimenomaan sitä pitäisi hallituksen osata oikealla tavalla kertoa. Muuten me emme ymmärrä miksi näin tehdään ja kun emme ymmärrä miksi, koemme saavutettujen etujen heikemnykset epäoikeudenmukaisina.

Sama tulee koskemaan muitakin aloja ja ammattikuntia. "Yhteiskuntasopimuksen" ydin alkaa hahmottua. Lopputulema on se, että proletariaatin paarialuokat tulevat maksamaan shown. En usko, että julkisen sektorin saavutettuihin etuihin pääsee käsiksi sen enempää hallitus kuin mikään muukaan. Tätä hommaa vedetään ja vedätetään niin monta kertaa, että edes joillain aloilla työnantajapuoli korjaa potin. Edes joillain. Ja syyttävä sormi voidaan osoittaa kätevästi esim. työntekijäpuolen etujärjestöjä kohtaan.

PK-yritysten ja palvelualojen prolea ei käy kateeksi, sanokaa sanoneen.

 

[YliKoo]

Toistan, samat säännöt koskisivat vaikka olisimme ETA:ssa tai erillissopimuksella. Kotimaisten yritysten suosiminen verokeinoilla olisi kiellettyä. Tämä ei ole euro-valuuttaan liittyvä asia.

Paljonko Ranska piittaa vaikka tukiessaan telakkateollisuutta. Isot valtiot löytävät keinot, pienille se on hankalampaa mutta voisi ehkä edes harkita... ei sentää Suomessa sellaista. Noudatetaan sääntöjä vähän yli että ei vain kukaan edes ajattelisi meistä pahoja. Vrt pakolais/maahanpyrkijä/mamu/migrantti////

 

[SJ]

Paras verojärjestelmä on selkeä, mahdollisimman laajapohjainen ja alhaisella verokannalla.

Tämän periaatteen sotkevat poliitikot, jotka rakastavat kaikenlaisia poikkeuksia, vähennyksiä ja etuja tukijoukoilleen sekä ylimääräisiä haittaveroja ikäville asioille.

Ja tuota koneistoa kasvattaessaan nostavat veroja.

 

[baikal]

Paras tapa kannustaa investointeihin on laskea yritysverotusta kaikilta yrityksiltä tasapuolisesti. Jos verohelpotuksia yritetään kohdentaa kotimaahan investoiville, avataan veronkiertomahdollisuuksia, sillä investoinnit on mahdollista naamioida kotimaisiksi kierrättämällä ne bulvaanien kautta. Myös kaikenlaiset tuotekehitys- ja kasvuyritysten sijoittamisvähennykset vain lisäävät veronkiertoa: http://edistyspuolue.fi/lehdistotie...ustimet-lisaavat-byrokratiaa-ja-veronkiertoa/



Suomen "ilmainen" koulutusjärjestelmä aiheuttaa valtavaa tehottomuutta, sillä esim. lääketieteelliseen pyrkivät joutuvat hakemaan opiskelupaikkaa keskimäärin useampia kertoja. Turha hakemisrumba lyhentää tuottavia työuria. Vain sosialismissa on jonoja, vapaassa markkinataloudessa koulutusta voi vapaasti ostaa.

Poistamalla korkeakoulujen pääsykokeet ja perimällä koulutuksesta kustannuksia vastaava maksu, jonka opiskelijat voisivat maksaa esim. valtion takamaalla opintolainalla, poistettaisiin monia ongelmia. Kaikki pääsisivät heti opiskelemaan haluamaansa alaa, eikä mm. lääkäreistä olisi enää pulaa, vaan heitä valmistuisi tarvittava määrä. Lääkäriliitto ja muut akateemiset etujärjestöt luonnollisesti vastustavat pääsykokeiden poistamista ja koulutusmäärien nostoa, sillä ammattiin valmistuvien määrän kasvaessa lääkärien ja muiden akateemisten ammattien palkat laskisivat.

Paljonko kust. kouluttaa yksi lääkäri? Valtio takaamaan puolen millin lainan per opiskelija? Ja huipuksi lääkärin liksa jää pienemmäksi kuin nyt, koska valmistujia on enemmän. Kohteliaimmin totean: heinäntekojärki ei riitä tätä ymmärtämään.