Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Helvetti, harmittaa oikein oma ymmärtämättömyys tässä hommassa.
Sen tiedän yrittäjäpuolelta, kun suku koostuu pääasiassa yrittäjistä ja sotilaista, että yrittäjän näkökulmasta työnantajan kulut työntekijää kohti ovat ilmeisen monen yrittäjän mielestä hankalan suuret, työntekijän irtisanominen hankalaa ja kallista jne jne.
Näin tämän asian maallikkona päättelenkin että yritysten kuluja pitäisi koettaa keventää mahdollisimman paljon, työntekijöiden käytön joustavuutta lisäämään jne. Ymmärrän toki että se aiheuttaisi valtiolle kuluja ja ne kulut pitäisi jotenkin kattaa. Nyt niitä koetetaan kattaa suoraan mm. julkisen sektorin työntekijöiden selkänahasta jne. Entäpä jos ei haettaisikaan välitöntä korvaavaa rahaa, vaan kevennettäisiin teollisuuden ja yritysten kuluja niiltä osin kun valtio pystyy toimillaan keventämään ja odotellaan hetki että tuottavuus ja kilpailukyky paranee. Tuossa tilanteessa valtiokin sitten saa taas omiaan takaisinpäin.
No, en tiedä, maallikon pohdintaahan tämä vain on ja menee varmasti täysin pieleen :)
 
yleisesti jokainen poliitikko ja niin edelleen.... "meistä riippumattomista tahoista myös palkkaakin nostetaan joten" ...:confused:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090920318878_uu.shtml

Karenssipäivä ei koske kansanedustajia


Hallitus ilmoitti tiistaina muuttavansa ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomaksi.

Eduskunnan kanslian mukaan luottamustehtävää hoitavan kansanedustajan ei tarvitse toimittaa erillistä sairauslomatodistusta samalla tavalla kuin tavalliselta palkansaajalta edellytetään.

Kanslian mukaan kansanedustajalle maksetaan kuukausittain joko 6 380 tai 6 858 euron suuruinen palkkio riippumatta siitä, kuinka monta päivää tämä on mahdollisesti ollut sairaana.

- Kansanedustajat saavat vaalikaudella heille kuuluvan palkkion kerran kuukaudessa joka tapauksessa, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhiovahvistaa Iltalehdelle.

Myös kansanedustajalle kuukausittain maksettava 986,81-1 809,15 euron suuruinen verovapaa kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä riippumatta sairauspoissaolojen määrästä.

Poissaolomerkintä pelotteena

Rauhion mukaan kansanedustajat toimittavat sairauslomatodistuksia yllättävänkin säntillisesti, vaikka sitä ei heiltä vaaditakaan.

- Jos kansanedustaja on täysistunnosta tai valiokunnasta pois syytä ilmoittamatta, niin siitä tulee hänelle poissaolomerkintä, Rauhio sanoo.

- Tästä on seurannut se, että kansanedustajat ovat erittäin harvoin pois sairauden vuoksi. Edustajat hakevat säännönmukaisesti lääkärintodistuksen myös lyhyille sairauspoissaoloilleen.

Perustuslain mukaan eduskunta voi äänestää kansanedustajan erottamisesta, jos tämä on pitkän aikaa pois täysistunnoista ja valiokunnista syytä ilmoittamatta.

Rauhion mukaan tällä tarkoitetaan käytännössä katsoen kuukausien "kateissa" olemista.

- Normaalisti kansanedustajat ilmoittavat, jos ovat sairauden takia täysistunnosta tai valiokunnista pois, Rauhio sanoo.
 
Työnantaja tuskin suostuu...

Eikö tämän esityksen pihvinä ollut se, että tehdään pakottavaa lainsäädäntöä josta ei voida sopimusteitse poiketa?

Ei se sitä tarkoita etteikö työnantaja voi halutessaan maksaa palkkaa myös sairaspäiviltä mikäli katsoo sen aiheelliseksi. Tällaisia henkilö- tai ammattiryhmäkohtaisia sopimuksia tullaan Suomessa tekemään paikallisesti tuhansittain. Meilläkin päätettiin heti tänä aamuna ettei käytäntöä tulevaisuudessa muuteta vaan jatkossakin saa olla vanhaan malliin pois kolme palkallista päivää omalla ilmoituksella. Pakottava viittaa lähinnä lain ja työehtosopimuksen keskinäiseen nokkimisjärjestykseen.
 
Asiaa varmaan helpottaisi jos hallitus vääntöisi rautalangasta miksi tehdään se mitä tehdään, mihin se vaikuttaa ja miten.

Esimerkki:
pitkään palvelleiden sotilaiden, poliisien ja rajavartijoiden lomista otetaan 8vrk pois. Perusteluna se, että vientiteollisuuden kilpailukykyä pitää lisätä??
Tässä kohtaa sotilas, poliisi ja rajamies putoaa kärryiltä. Hän miettii näin: öööö...jos olen 8vrk lomalla, saan peruspalkan verran rahaa/lomavrk. Jos olen töissä, teen sinä aikana yhden sunnuntaipäivystyksen/vkonloppuvuoron/yövuoron jne ja saan peruspalkan päälle reilut lisät. Missä tuli säästö ja miten tämä minun töissäoloni loman sijaan lisäsi vientiteollisuuden kilpailukykyä??
Tämä on se problematiikka, joka hallituksen pitäisi avata kansankielelle. Jos se sitä ei halua/osaa/pysty tekemään, on hankala päästä asiassa järkevään loppuratkaisuun.
En tiedä mistä olen saanut päähäni, mutta jos työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan ja siten kilpailukykyä lisätään, täytyy raha ottaa jostakin jos velkaa ei haluta lisätä tämän vuoksi. Tässä tulee myös julkinen sektori kuvaan.

o_O
 
Suomessa ennen meni johtajat edessä mutta nykyään taitaa olla trendi toisinpäin...seisovat duunarin takana...hyvin kaukana takana....

Ihan niikuin Uuno Turhapuro... edit
 
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko kansanedustalla on lomapäiviä/vuosi?
Eduskunta taitaa lomailla kesällä reilun pätkän ja joulun paikkeilla toisen pätkän?
Hämärä muistikuva on luvusta noin 4kk. Jos se olisi suuruusluokka, niin se tekisi lomapäiviä valtion laskutavan mukaan noin 80!!
Olisko siitä varaa ihan esimerkin vuoksi pudotella vaikka vain 20 pois?
En tiedä montako pitkälomalaista valtion palkoilla on, mutta normaali lomaoikeushan on nyt se 30päivää ja pitkään palvelleilla on se 38. Aikaisemmin pitkät lomat edellyttivät muistaakseni 15v työssäoloa, nyttemmin se saattoi muuttua pidemmäksi ajaksi (en ole varma).
Lomaoikeus kylläkin oli vielä jokunen vuosi sitten 36 + 8. Eli sen 8 sai jos piti lomia lomakauden ulkopuolella, jos ei pitänyt niin sitten lomia oli se 36.
 
Olisko tässä taustalla juoni? (Seura-lehdessä oli joskus sarjakuva Matti Mainio ja Jussi Juonio, mistähän mieleen pöllähtänyt kun Rukalla ei ole hankiakaan nyt).

Hallitus nostaa mahdollisimman suuren äläkän tahallaan, jotta AY-liike paljastaisi korttinsa: Kaikki muu käy paitsi vakituisessa työsuhteessa olevilta leikkaaminen. Aikansa huudatettuaan ja laittomia lakkoja katsottuaan perutaan suuri osa näistä ja rapataan ALVi tappiin (viisari mutkalla).

Demarien ja AY-porukan pajatso on tyhjä, kun kaksi parempaa vaihtoehtoa on jo ammuttu alas. Helppoa ja varakkaampaa väestönosaa naurattaa.
 
Varmasti joudutaan jatkossa tekemään vielä tiukempia leikkauksia sekä muita julkishallinnon säästöjä jotta saadaan velaksi eläminen katkaistua..Edelleenkin valtio (= Suomen kansa) ottaa lisävelkaa 5 miljardia vuosittain. Veikkaisin että myös arvonlisäveroa nostetaan 25 %:iin, vaikka se on melkoista myrkkyä kulutukysynnälle.. Pakolaisten lisääntyvä vastaanotto nimittäin kasvattaa sosiaalipuolen kustannuksia ikävästi useita satoja miljoonia vuositasolla. Se lienee ainoa kustannuskohde jossa yhteiskunnan menot yhä lisääntyy. Täytyy toivoa että päättäjät ottaa käyttöönsä Tanskan esimerkin ja vähintäänkin puolittaa rahanjakamisen..

Ikäväähän tämä on mutta jollei mitään tehtäisi niin muutaman vuoden päästä säästokohteista päättäisivät ulkomaiset rahoittajat ja silloin jouduttaisiin moninverroin suurempiin leikkauksiin. Ihmiset ovat harvinaisen lyhytmuistisia. Jos säästöt olisi aloitettu jo Kataisen ja Urpilaisen hallituksen aikana olisimme päässeet huomattavasti vähemmällä ja talous olisi jo vahvasti nousuvaiheessa.

Erinomainen keino tasapainottaa kulupuolta olisi jos kansalaiset voisivat merkata omiin veroilmoituksiinsa (rasti ruutuun menetelmällä) haluaako osallistua omalta osaltaan kehitysavun maksuun, jolloin verottaja nappaisi vaikka 1%:in lisäveron halukkailta. Näin tämä kustannuserä (joka katetaan nykyisin kokonaan velanotolla) tulisi katettua. Mahdollisesti näin saataisiin aikaisempaa suurempi rahamäärä joka olisi kaiken lisäksi korvamerkitty juuri omaan erityiseen tarkoitukseensa. Henkilökohtaiseen ideologiseen näkemykseen perustuvana kehitysavun määräraha olisi hyvä käsitellä verotuksessa samalla tavalla kuin kirkollisvero, jossa kansalaiset saavat itse henkilökohtaisesti valita kuuluvatko sen osalta verovelvollisiksi tai eivät.
 
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko kansanedustalla on lomapäiviä/vuosi?
Eduskunta taitaa lomailla kesällä reilun pätkän ja joulun paikkeilla toisen pätkän?
Hämärä muistikuva on luvusta noin 4kk. Jos se olisi suuruusluokka, niin se tekisi lomapäiviä valtion laskutavan mukaan noin 80!!
Olisko siitä varaa ihan esimerkin vuoksi pudotella vaikka vain 20 pois?
En tiedä montako pitkälomalaista valtion palkoilla on, mutta normaali lomaoikeushan on nyt se 30päivää ja pitkään palvelleilla on se 38. Aikaisemmin pitkät lomat edellyttivät muistaakseni 15v työssäoloa, nyttemmin se saattoi muuttua pidemmäksi ajaksi (en ole varma).
Lomaoikeus kylläkin oli vielä jokunen vuosi sitten 36 + 8. Eli sen 8 sai jos piti lomia lomakauden ulkopuolella, jos ei pitänyt niin sitten lomia oli se 36.


Vastuunkanto ja ja sen vastustaminen vaatii pitkät palautumiset sekä kilpailukykyisen palkan...muuten menee "osaaminen" muualle... onneksi kyse ei voi olla aivovuodosta....:rolleyes:
 
En tiedä mistä olen saanut päähäni, mutta jos työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan ja siten kilpailukykyä lisätään, täytyy raha ottaa jostakin jos velkaa ei haluta lisätä tämän vuoksi.
Entäpä jos ei kateta sitä kulua välittömästi, vaan odotetaan että teollisuus alkaa vetää. Silloin rahaa tulee takaisinpäin verojen jne muodossa. Valtionvelka on melko hankala juttu sekin ajatella. Moni mieltää sen samoin kuin kotitalouden velan, jolla on tietty maksuaika jne. Valtion velkaa ei oikein voi samalla tavalla ajatella. Tässä mielestäni tapahtuukin yksi pienoinen linssiin viilaus poliitikkojen toimesta. Hommaa kun perustellaan meille kansalaisille ikäänkuin valtion velka olisi mekanismeiltaan kuten kotitalouden velka.
 
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko kansanedustalla on lomapäiviä/vuosi?
Eduskunta taitaa lomailla kesällä reilun pätkän ja joulun paikkeilla toisen pätkän?
Hämärä muistikuva on luvusta noin 4kk. Jos se olisi suuruusluokka, niin se tekisi lomapäiviä valtion laskutavan mukaan noin 80!!
Olisko siitä varaa ihan esimerkin vuoksi pudotella vaikka vain 20 pois?
En tiedä montako pitkälomalaista valtion palkoilla on, mutta normaali lomaoikeushan on nyt se 30päivää ja pitkään palvelleilla on se 38. Aikaisemmin pitkät lomat edellyttivät muistaakseni 15v työssäoloa, nyttemmin se saattoi muuttua pidemmäksi ajaksi (en ole varma).
Lomaoikeus kylläkin oli vielä jokunen vuosi sitten 36 + 8. Eli sen 8 sai jos piti lomia lomakauden ulkopuolella, jos ei pitänyt niin sitten lomia oli se 36.

Eikä unohdeta että Eduskunta tekee nelipäiväistä työviikkoa. Se toki kompensoidaan lopettamalla perjantaina hyvissä ajoin.
 
Entäpä jos ei kateta sitä kulua välittömästi, vaan odotetaan että teollisuus alkaa vetää. Silloin rahaa tulee takaisinpäin verojen jne muodossa. Valtionvelka on melko hankala juttu sekin ajatella. Moni mieltää sen samoin kuin kotitalouden velan, jolla on tietty maksuaika jne. Valtion velkaa ei oikein voi samalla tavalla ajatella. Tässä mielestäni tapahtuukin yksi pienoinen linssiin viilaus poliitikkojen toimesta. Hommaa kun perustellaan meille kansalaisille ikäänkuin valtion velka olisi mekanismeiltaan kuten kotitalouden velka.
Eiköhän tuo mentaliteetti ole johtanut tähän tilanteeseen. Otetaan velkaa ja odotellessa otetaan lisää velkaa. Luuletko että pidemmän päälle voi ottaa kymmenen prosenttia budjetin loppusummasta velkaa?
 
Ette ole ainoita :rolleyes:

Kokoomus taitaa olla pelannut aika avoimin kortein. Kepulla ja persuilla mieli muuttui kun tuli hallitusvastuuta. Toivon toki, ettei kovin moni oikeasti kaikkia vaalilupauksia uskonut... Kyllä sitä kannattajakuntiensa asioita ajavat. Tosin persujen osalta vaikea nähdä voittoja siinä suunnalla.

Kepu ja PS tarjosivat yhteiskuntasopimusta kahdesti, mutta se ei kelvannut, niin käyttävät niitä keinoja mitä on käytettävissä.

Leikkauksia oli tulossa, ja siitä ei vissiin ollut kenelläkään epäselvyyksiä vaalien aikaan, joten "poliittinen mandaatti" leikkauksille selvästikin oli.
 
Olisiko niin että RKP on ainoa puolue joka ei vaihda mielipidettä riippuen siitä onko hallitusessa vai oppositiossa?

Johtunee ehkä siitä, että sellaista ei ole?

(paitsi ruotsin aseman puolustaminen, mikä sekin tehään suomenkielisten kustannuksella)
 
Kepu ja PS tarjosivat yhteiskuntasopimusta kahdesti, mutta se ei kelvannut, niin käyttävät niitä keinoja mitä on käytettävissä.

Tai siis yrittivät kiristyksen ja uhkailun avulla saada ammattiliitot pakotettua EK:ssa laaditun mallin taakse. Ei ollut kovin realistinen hanke tuo vaan silkkaa poliittista teatteria jolla saatiin mitä haluttiin. Nyt voidaan ainakin yrittää nitistää kotimainen ay-liike.
 
..muuten menee "osaaminen" muualle... onneksi kyse ei voi olla aivovuodosta....:rolleyes:
Vastako sen nyt huomasit ettei sillä ole aivoja kansa on tiennyt sen jo pitkän aikaa kun on kuvaillut porukkaa "suuret kourat tyhmä katse ei ne tyhmiä ole mutta katse kertoo kaiken"
 
Back
Top